-
JulkaisijaArtikkelit
-
Olisin silti hyvin varovainen rinnastamaan esim. viheriötä koskettavan pallon ulkona olevaan. Jos laajennetaan jokin dec koskemaan myös ulkona olevaa palloa, niin samalla logiikalla myös mikä tahansa sääntö tai dec koskee myös ulkona olevaa palloa.
Tasamaan tuuppari kirjoitti: (13.1.2016 17:16:18)
tiikeri metsä kirjoitti: (13.1.2016 16:06:10)
Vesieste voi olla vaikka valtameri.
Vesieste on alue kentällä. Valtameri on valtameri ja se on pääosin ulkona.
Tiukasti määritelmää lukien vesieste on kentällä, mutta mitenkäs sinne valtamereen pystytetään ne out-paalut..? Entä kuinka pitkälle sinne mereen pitää pallo lyödä, jotta se ei enää ole kentällä?
Entäpäs saarigriini, vaikkapa TPC Sawgrass #17? Saari on pelialuetta, mutta sitä ympäröivä vesi on vesiestettä ja paljon suurempi alue kuin tuo saari. Onko saarella esteen rajaa koskettava pelialueella vai esteessä? Vai pitääkö ottaa huomioon KOKO pelialue ja KAIKKI vesiesteet? Tarvitseeko pelaaja tuossa vaiheessa maanmittaria ja yleiskaavaa?
Mitenkäs sitten kenttä, jolla ei ole lainkaan ulkorajoja paitsi tuo tiikeri metsän klubitalo, joka siis on kentän keskellä ja ainoa OB-alue?
Mitäs jos mentäisiin ihan määritelmien mukaan ja unohdettaisiin tuo muistisääntö, johon ei edes kaikelta osin löydy tukea säännöistä..?
Tasamaan tuuppari kirjoitti: (13.1.2016 17:21:56)
tiikeri metsä kirjoitti: (13.1.2016 17:05:18)
Dec se ja se …touches another part of the course. Ei ole lainkaan sama asia kuin …lies out of bounds.Pallo voi olla metritolkulla ’out of bounds’, mutta silti kentällä.
Tähän en ole vielä keksinyt vastausta, joten kerrotko miten?
KL kirjoitti: (13.1.2016 18:44:05)
Tasamaan tuuppari kirjoitti: (13.1.2016 17:21:56)
tiikeri metsä kirjoitti: (13.1.2016 17:05:18)
Dec se ja se …touches another part of the course. Ei ole lainkaan sama asia kuin …lies out of bounds.Pallo voi olla metritolkulla ’out of bounds’, mutta silti kentällä.
Tähän en ole vielä keksinyt vastausta, joten kerrotko miten?
Toimikunnan julistama alue on ’out of bounds’, mutta kentällä. Kuten tässä Suomen esimerkissä.
Tasamaan tuuppari kirjoitti: (13.1.2016 18:58:14)
KL kirjoitti: (13.1.2016 18:44:05)
Tasamaan tuuppari kirjoitti: (13.1.2016 17:21:56)
tiikeri metsä kirjoitti: (13.1.2016 17:05:18)
Dec se ja se …touches another part of the course. Ei ole lainkaan sama asia kuin …lies out of bounds.Pallo voi olla metritolkulla ’out of bounds’, mutta silti kentällä.
Tähän en ole vielä keksinyt vastausta, joten kerrotko miten?
Toimikunnan julistama alue on ’out of bounds’, mutta kentällä. Kuten tässä Suomen esimerkissä.
Aivan. Tässä tulevat nuo käännökset taas hauskasti esille, ne kun eivät aina tue sääntöjen ymmärtämistä saati sisäistämistä.
Out of bounds; tarkoittaa suomeksi ’ulkona’.
In bounds; tarkoittaa suomeksi ’sisällä’.Kentän ympärillä olevien ulkorajojen sisäpuolella oleva erillinen OB-alue on suomeksi ’ulkona’, vakka alkukielellä kirjoitetussa määritelmässä se on ’osa kenttää’.
Mutta ei se mitään. Lukiossa äärimmäisen herttainen englannin kielen opettajamme sanoi, että likimain kehnoin repliikki, jonka voit englantilaiselle tytölle sanoa on ’You are nice’. Vaikka tuo sana ’nice’ kuulostaa kovinkin positiiviselta suomalaisen korviin, niin englantilaisen korviin se on yksinkertaisesti silkka tyhjänpäiväisyys, ja osoittaa, ettei sanoja ole keksinyt mitään positiivista sanottavaa tytöstä.
Ei ole helppoa englanti, noussöör!
KL kirjoitti: (13.1.2016 18:42:15)
Tiukasti määritelmää lukien vesieste on kentällä, mutta mitenkäs sinne valtamereen pystytetään ne out-paalut..? Entä kuinka pitkälle sinne mereen pitää pallo lyödä, jotta se ei enää ole kentällä?
Entäpäs saarigriini, vaikkapa TPC Sawgrass #17? Saari on pelialuetta, mutta sitä ympäröivä vesi on vesiestettä ja paljon suurempi alue kuin tuo saari. Onko saarella esteen rajaa koskettava pelialueella vai esteessä? Vai pitääkö ottaa huomioon KOKO pelialue ja KAIKKI vesiesteet? Tarvitseeko pelaaja tuossa vaiheessa maanmittaria ja yleiskaavaa?
Mitenkäs sitten kenttä, jolla ei ole lainkaan ulkorajoja paitsi tuo tiikeri metsän klubitalo, joka siis on kentän keskellä ja ainoa OB-alue?
Mitäs jos mentäisiin ihan määritelmien mukaan ja unohdettaisiin tuo muistisääntö, johon ei edes kaikelta osin löydy tukea säännöistä..?
En minäkään ole tuon muistisäännön kannattaja, mutta ei se käsittääkseni ole sääntöjen vastainen. Ja kun se on vaan muistisääntö, niin se ei ole ihan täsmällinen. Veikkaisin että muistisääntö tarkoittaa koko pelialueen pinta-ala verrattuna vesiesteen pinta-alaan. Ja nimenomaan määritelmien mukaan, eli este päättyy outtiin.
Ja onhan kentällä aina ulkorajat, kenttä on toimikuntien määräämien rajojen muodosta alue.
Tuo Barryn palsta ei tuo vastausta meitä askarruttaneeseen kysymykseen. Palstalla on kaksi hieman kummallista kohtaa:
1) Barry on jossain vaiheessa muuttanut piirrostaan. Aiemmin pallo B kosketti kenttää, mutta jostain syystä Barry muutti kuvaa, kuten nimimerkki ’arny’ 25.2.2013 kirjoittaa. Syy vastauksen mukaan ’matala resoluutio’.
2) Kohdan 8 lopussa on sulkeissa ’as balls B and C do not touch or overhang the course.’ Säännöissä ei lue tässä kohtaa mitään koskettamisesta. Barry on siis itse lisännyt sanan ’touch’.Luulen, että Barry ei tarkoituksella halua ottaa kantaa tuohon sivuamiskysymykseen (aivan kuten meillä Suomessa jotkut asiantuntijat). Syy on ilmeinen, säännöt ei ole tässä kohdassa täsmällisiä ja Barry ja asiantuntijat eivät halua ottaa riskiä, että heidän ottamansa kanta (oli se kumpi tahansa) osoittautuisikin esim. myöhemmässä deccarissa vääräksi. En missään nimessö moiti Barrya ja asiantuntijoita, noin minäkin menettelisin jos olisin asiantuntija. 🙂
Tämä Veikon havainto mietitytti minuakin. Kuin myös se, ettei Barry vastannut suoraan kysymykseen; missä (säännöissä) sanotaan, että pelialuetta koskettava pallo on pelialueella?
Vastaushan tuohon olisi helppo: Ei missään.Tasamaan tuuppari kirjoitti: (13.1.2016 20:50:31)
Veikkaisin että muistisääntö tarkoittaa koko pelialueen pinta-ala verrattuna vesiesteen pinta-alaan.
Toisin sanoen sitä maanmittaria tarvitaan, jotta (yksinkertaisesta) muistisäännöstä on hyötyä..?
Perin kätevää 😀
Tasamaan tuuppari kirjoitti: (13.1.2016 20:50:31)
Ja nimenomaan määritelmien mukaan, eli este päättyy outtiin.
Laitatko tähän vielä näkyville sen tekstin määritelmistä, joka sanoo noin?
Tasamaan tuuppari kirjoitti: (13.1.2016 20:50:31)
Ja onhan kentällä aina ulkorajat, kenttä on toimikuntien määräämien rajojen muodostama alue.
Periaatteessa kyllä, kuten sääntö 33-2 edellyttää, joskin kentän määritelmä antaa toimikunnalle myös mahdollisuuden olla määrittelemättä tarkkaa rajaa, mikä tulee näppärästi vastaan esim. siinä valtameren tapauksessa.
Käytännössä varsin monella kentällä pelialuetta (ja siis myös kenttää) jatkuu ihan niin pitkälle kuin pelaaja haluaa. Yleensä halu loppuu ennen kuin kenttä…
KL, eiköhän tuon kokoeron huomaa mittaamattakin. Vai onko tuntemallasi kentillä yhtäkään niin iso vesiestettä, mikä olisi suurempi kuin pelialue?
Määritelmät; Vesieste
Vesieste on meri, järvi, lammikko… muut vastaavat alueet kentällä.Millä perusteella kentän määritelmä antaisi oikeuden olla määrittelemättä rajaa? Kenttä on toimikunnan määräämien rajojen muodostama alue?
Vaikkapa Paltamon kenttä, jossa Oulujärvi on vesiesteenä. Mitenkäs, Tuuppari, ajattelit rajat merkitä sinne järveen?
tiikeri metsä kirjoitti: (14.1.2016 7:17:59)
Vaikkapa Paltamon kenttä, jossa Oulujärvi on vesiesteenä. Mitenkäs, Tuuppari, ajattelit rajat merkitä sinne järveen?En ole siellä ollut, mutta yleisesti;
Vesieste on mahdollista rajata (keltaisin) paaluin tai merkkiviivoin, mutta se ei ole välttämätöntä.
Määritelmät & 33-2Itse suosittelisin vähintään paaluja.
Tarkoitin tietysti ulkorajoja.
Muistisääntö on joka tapauksessa huono, koska se ei ole sääntöjen mukainen.Tasamaan tuuppari kirjoitti: (13.1.2016 23:42:02)
KL, eiköhän tuon kokoeron huomaa mittaamattakin. Vai onko tuntemallasi kentillä yhtäkään niin iso vesiestettä, mikä olisi suurempi kuin pelialue?
Määritelmät; Vesieste
Vesieste on meri, järvi, lammikko… muut vastaavat alueet kentällä.Millä perusteella kentän määritelmä antaisi oikeuden olla määrittelemättä rajaa? Kenttä on toimikunnan määräämien rajojen muodostama alue?
The ’course’ is the whole area within any boundaries established by the Committee (see Rule 33-2).
Tulkitsen tuon alkuperäisen tekstin siten, ettei kentällä välttämättä ole merkittyjä (ulko)rajoja (’any boundaries established’), vaikka sääntö 33-2 edellyttääkin, että
The Committee must define accurately:(i) the course and out of bounds
Maailmassa on paljon kenttiä, joilla ulkorajojen merkitseminen on joko mahdotonta tai tarpeetonta. Isoihin vesialueisiin rajoittuva kenttä määrittyy vesiesteittensä mukaisesti eikä kaikilla metsäkentilläkään ole nähty tarpeelliseksi pystyttää tuhansia out-paaluja sysimetsään, koska kentän tonttia riittää kauemmaksi kuin mihin pelaajat koskaan pallojaan sinne metsään lyövät.
Pelialueen ja vesiesteen keskinäisestä kokoerosta voidaan sitten halkoa hiuksia pitkäänkin. Isosaaren kentän saarella sijaitseva pelialue on taatusti pienempi kuin saarta ympäröivä vesialue (= kentän vesieste), mutta koska kentän ulkorajoja ei ole merkitty sen vesialueen toiselle puolelle, niin voihan sitä vaikka väittää, että pelialue jatkuu vielä Suomenlahden toisella puolella. Sama juttu tietenkin Ahvenanmaan kenttien kohdalla, jatkuuko Slottsbananin pelialue vielä Turussa tai peräti Gotlannissa?
Kentän määritelmää ja sääntöä 33-2 joutuu siis lukemaan ja toteuttamaan käytännön lähtökohdista, siis pelaajan näkökulmasta. Pelaajan on tiedettävä kentän merkintöjen perusteella milloin hänen pallonsa on kentän rajojen sisäpuolella ja milloin ei. Niinpä kentän ulkorajan määrittäminen ja merkitseminen laajan vesialueen keskelle on tyystin tarpeetonta.
P.S. Keväällä pelasin Thracian Cliffsin ja sen vesiesteet ulosmenossa ovat Mustaa Merta. Siinä sitä on paaluttamista, jos haluaa määritellä kentän ulkorajat tarkasti!
KL kirjoitti: (14.1.2016 10:18:28)
The ’course’ is the whole area within any boundaries established by the Committee (see Rule 33-2).Tulkitsen tuon alkuperäisen tekstin siten, ettei kentällä välttämättä ole merkittyjä (ulko)rajoja (’any boundaries established’), vaikka sääntö 33-2 edellyttääkin, että
The Committee must define accurately:(i) the course and out of bounds
Maailmassa on paljon kenttiä, joilla ulkorajojen merkitseminen on joko mahdotonta tai tarpeetonta. Isoihin vesialueisiin rajoittuva kenttä määrittyy vesiesteittensä mukaisesti eikä kaikilla metsäkentilläkään ole nähty tarpeelliseksi pystyttää tuhansia out-paaluja sysimetsään, koska kentän tonttia riittää kauemmaksi kuin mihin pelaajat koskaan pallojaan sinne metsään lyövät.
Enhän mä puhunut (tai ainakaan tarkoittanut) merkitsemisestä, vaan määrittämisestä.
’Kenttä rajautuu Mustaan Mereen / Oulujärveen tai kentän raja kulkee Tönttilan torpan kulmasta Möttälän maitolaiturille.’
Tällöin kenttä on aina rajatun kokoinen, esteet ovat rajatun kokoisia ja muistisääntö toimii.
Huono se on, en sitä kiellä
Voihan tuota muistisääntöä käyttää kun ajattelee ensin sen yleisimmin esiintyvän kautta, ’tavallinen bunkkeri’, ’tavallinen vesieste’. Ja sen jälkeen soveltaa sääntöä vaikka Mustan Meren rannalla. Ei välttämättä kovin suoraviivaista, myönnän.
VeikkoK kirjoitti: (14.1.2016 11:02:27)
Voihan tuota muistisääntöä käyttää kun ajattelee ensin sen yleisimmin esiintyvän kautta, ’tavallinen bunkkeri’, ’tavallinen vesieste’. Ja sen jälkeen soveltaa sääntöä vaikka Mustan Meren rannalla. Ei välttämättä kovin suoraviivaista, myönnän.No pikkaisen menee hankalaksi, jos ensin pitää mielessään muuttaa iso vesieste pieneksi ja sitten jonkun muistisäännön kautta yrittää pohtia onko pallo vesiesteessä vai pelialueella. Tuntuu paljon helpommalta käytää vesiesteen määritelmää ja siitäkin lyhyttä versiota ’pallo on vesiesteessä, kun se koskettaa vesiestettä’. Tuolla pääsee jo pitkälle.
Kaiken lisäksi ’kentän koskettaminen’ on edelleen kysymysmerkki. Koskettaako kentän pystysuoraa ulkorajaa ulkopuolelta tangeeraava pallo kenttää? Ja jos koskettaa, onko pallo kokonaan ulkona vai ei? Ei kuitenkaan mennä tähän vääntöön enää, todetaan vain, ettei asiasta ole korkeimman sääntöjä laativan tahon vastausta saatavilla.
Voisitko KL kertoa jo vastauksen, tuntuu tämä keskustelu jälleen karkaavan varsinaisesta kysymyksestä kauas.
mauno kirjoitti: (17.1.2016 12:47:36)
Voisitko KL kertoa jo vastauksen, tuntuu tämä keskustelu jälleen karkaavan varsinaisesta kysymyksestä kauas.Vastaushan tuli jo ihan ketjun alussa viestissä #7, eli kolmen reiän jälkeen pelaaja voi olla hävinnyt luvuin 17/15 (tai 16/15, jos kolmas reikä tasataan). Perustelut löytyvät siis täältä.
KL kirjoitti: (8.1.2016 21:17:00)
Minua häiritsee eniten tuo ’.. a player… on their own..’Tuo lienee brittienglantia parhaimmillaan, mutta aikanaan lukemissani oppikirjoissa merkittävä kielioppivirhe. Toisaalta antaa vahvan vihjeen siitä, että muutkin kuin vain yksittäinen pelaaja voivat osallistua liikuteltavan haitan (tai irrallisen luonnonhaitan) siirtämiseen, kunhan se tapahtuu peliä viivyttämättä.
Tämä tulee jo aika lailla jälkijunassa ja voi olla ettei ketään kiinnostanut alun perinkään, mutta tuo ei ole kielioppivirhe eikä siinä ole vihjettä siirtäjien lukumäärästä. Jos jotakuta kiinnostaa, voi googlata ’singular they’.
Tuhtimo kirjoitti: (21.1.2016 12:51:18)
KL kirjoitti: (8.1.2016 21:17:00)
Minua häiritsee eniten tuo ’.. a player… on their own..’Tuo lienee brittienglantia parhaimmillaan, mutta aikanaan lukemissani oppikirjoissa merkittävä kielioppivirhe. Toisaalta antaa vahvan vihjeen siitä, että muutkin kuin vain yksittäinen pelaaja voivat osallistua liikuteltavan haitan (tai irrallisen luonnonhaitan) siirtämiseen, kunhan se tapahtuu peliä viivyttämättä.
Tämä tulee jo aika lailla jälkijunassa ja voi olla ettei ketään kiinnostanut alun perinkään, mutta tuo ei ole kielioppivirhe eikä siinä ole vihjettä siirtäjien lukumäärästä. Jos jotakuta kiinnostaa, voi googlata ’singular they’.
Kiitos tiedosta, näin se kieli hiljalleen muuttuu. Kuten kirjoitin, minun kouluaikanani tuo oli kielioppivirhe, mutta nykyisin jo (tai pitäisikö sanoa jälleen) hyväksytty, kuten esimerkiksi Oxford Dictionaries asian kuvailee.
-
JulkaisijaArtikkelit