-
JulkaisijaArtikkelit
-
KL kirjoitti: (20.4.2011 16:25:20)
Tästä juurikin väännämme kättä ts:n kanssa par’aikaa. Minun mielestäni uudelleen tiiaaminen muualle kuin alkuperäiselle paikalle maksaa yhden lyönnin lisää, eli neljäs lähtee. Palauttaminen alkuperäiseen paikkaan tiin nokkaan –> kolmas lähtee.
Joskus pitää lainata Leppävuorenkin vastauksia:
Pelaaja lyö aloituslyöntipaikalla hudin. Sen jälkeen hän nostaa pallonsa ylös ja muiden lyötyä avauksensa tiiaa pallonsa uudestaan ja ihan eri paikkaan sekä lyö palloa. Monesko lyönti on kysymyksessä? Toinen vai kolmas?
Vastaus:
Tiiattu pallo ei ole pelissä oleva pallo ennen kuin palloa on lyöty. Pelaajan hutilyönti on myös sääntöjen mukainen lyönti (on ollut tarkoitus liikuttaa palloa), joten pallo on hutilyönnin jälkeen pelissä oleva pallo. Kun pelaaja nostaa pallonsa ylös, hän rikkoo sääntöä 18-2a. Siitä seuraa yhden lyönnin rangaistus ja pallo on asetettava takaisin paikalleen. Mutta itse asiassa pelaaja sovelsikin tietämättään sääntöä 27 eli pelasi uuden pallon. Tiiauspaikalla uuden pallon saa tiiata mihin vain ao. alueella (sääntö 20-5a). Säännön 27 soveltaminen mitätöi säännön 18 rikkomisen, joten pelaajan uusi lyönti on kolmas.Erkki KM Leppävuori
***********************************
Oletko KL vieläkin sitä mieltä, että jos paikka vaihtuu, niin lisäpenaltti tulee? Tämähhän Jamasa postasi jo ketjun alkuvaiheissa, mutta jäi jostain syystä huomioimatta vallan. Deccarissa 18-2a/2 pelaaja ei palauta palloa paikalleen sen liikuttamisen jälkeen, mutta ei myöskään saa lisärangaistusta, kuten EKML tuossa toteaa.
ts kirjoitti: (25.4.2011 21:26:48)
KL kirjoitti: (20.4.2011 16:25:20)
Tästä juurikin väännämme kättä ts:n kanssa par’aikaa. Minun mielestäni uudelleen tiiaaminen muualle kuin alkuperäiselle paikalle maksaa yhden lyönnin lisää, eli neljäs lähtee. Palauttaminen alkuperäiseen paikkaan tiin nokkaan –> kolmas lähtee.
Joskus pitää lainata Leppävuorenkin vastauksia:
Pelaaja lyö aloituslyöntipaikalla hudin. Sen jälkeen hän nostaa pallonsa ylös ja muiden lyötyä avauksensa tiiaa pallonsa uudestaan ja ihan eri paikkaan sekä lyö palloa. Monesko lyönti on kysymyksessä? Toinen vai kolmas?
Vastaus:
Tiiattu pallo ei ole pelissä oleva pallo ennen kuin palloa on lyöty. Pelaajan hutilyönti on myös sääntöjen mukainen lyönti (on ollut tarkoitus liikuttaa palloa), joten pallo on hutilyönnin jälkeen pelissä oleva pallo. Kun pelaaja nostaa pallonsa ylös, hän rikkoo sääntöä 18-2a. Siitä seuraa yhden lyönnin rangaistus ja pallo on asetettava takaisin paikalleen. Mutta itse asiassa pelaaja sovelsikin tietämättään sääntöä 27 eli pelasi uuden pallon. Tiiauspaikalla uuden pallon saa tiiata mihin vain ao. alueella (sääntö 20-5a). Säännön 27 soveltaminen mitätöi säännön 18 rikkomisen, joten pelaajan uusi lyönti on kolmas.Erkki KM Leppävuori
***********************************
Oletko KL vieläkin sitä mieltä, että jos paikka vaihtuu, niin lisäpenaltti tulee? Tämähhän Jamasa postasi jo ketjun alkuvaiheissa, mutta jäi jostain syystä huomioimatta vallan. Deccarissa 18-2a/2 pelaaja ei palauta palloa paikalleen sen liikuttamisen jälkeen, mutta ei myöskään saa lisärangaistusta, kuten EKML tuossa toteaa.
Oletkos sinä ts nyt ihan kännissä vai muuten vain sekaisin?? Vai etkö sinä kykene hahmottamaan mistä tapauksesta kulloinkin puhutaan? Vai oletko taas kääntänyt takkisi, vaikka puoli tuntia sitten olit sitä mieltä, että lisäpenaltti tulee, jos palloa ei palauta takaisin paikoilleen?? Mitä hemmetin lisäarvoa Leppävuoren vastaus tähän toi, mitä nuo kaksi deccaria, joista siis toista Leppävuori tuossa suoraan lainaa, eivät ole tuoneet? Häh? Eihän kyse edes ole samasta tilanteesta kuin mistä tässä kättä väännetään!!!
Venyn vielä vähän ja aloitan alusta:
Pelaaja lyö hudin. Sitten pelaaja hermostuksissaan pudottaa pallon tiin nokasta (selvennyksen ja lisävänkäämisen välttämisen vuoksi: pelaaja pudottaa pallon mailallaan tähdätessään sitä). Sitten hän nostaa pallon jormallaan ylös ja tiiaa sen nenällään eri paikkaan kuin missä hän löi hudin. NELJÄS LÄHTEE.
1. hutilyönti
2. pelissä olevan pallon liikuttaminen (sääntö 18-2a)
3. uuden pallon laittaminen peliin (lyönti ja matka, sääntö 27-1)Kirjassa ei tosiaankaan sanota millä ruumiinosalla tai välineellä pelaaja sen uuden pallonsa tiiaa, mutta kaikki maailman sata miljuunaa ja yksi golffaria tietää miten menetellä, paitsi ilmeisesti sinä. Sinua varten se täytynee kirjata sääntökirjaan.
Lainatakseni erään suosikkielokuvani päähenkilön hokemaa: Voi perseen perseen perseen perse!
KL kirjoitti: (25.4.2011 22:14:29)
ts kirjoitti: (25.4.2011 21:26:48)
KL kirjoitti: (20.4.2011 16:25:20)
Tästä juurikin väännämme kättä ts:n kanssa par’aikaa. Minun mielestäni uudelleen tiiaaminen muualle kuin alkuperäiselle paikalle maksaa yhden lyönnin lisää, eli neljäs lähtee. Palauttaminen alkuperäiseen paikkaan tiin nokkaan –> kolmas lähtee.
Joskus pitää lainata Leppävuorenkin vastauksia:
Pelaaja lyö aloituslyöntipaikalla hudin. Sen jälkeen hän nostaa pallonsa ylös ja muiden lyötyä avauksensa tiiaa pallonsa uudestaan ja ihan eri paikkaan sekä lyö palloa. Monesko lyönti on kysymyksessä? Toinen vai kolmas?
Vastaus:
Tiiattu pallo ei ole pelissä oleva pallo ennen kuin palloa on lyöty. Pelaajan hutilyönti on myös sääntöjen mukainen lyönti (on ollut tarkoitus liikuttaa palloa), joten pallo on hutilyönnin jälkeen pelissä oleva pallo. Kun pelaaja nostaa pallonsa ylös, hän rikkoo sääntöä 18-2a. Siitä seuraa yhden lyönnin rangaistus ja pallo on asetettava takaisin paikalleen. Mutta itse asiassa pelaaja sovelsikin tietämättään sääntöä 27 eli pelasi uuden pallon. Tiiauspaikalla uuden pallon saa tiiata mihin vain ao. alueella (sääntö 20-5a). Säännön 27 soveltaminen mitätöi säännön 18 rikkomisen, joten pelaajan uusi lyönti on kolmas.Erkki KM Leppävuori
***********************************
Oletko KL vieläkin sitä mieltä, että jos paikka vaihtuu, niin lisäpenaltti tulee? Tämähhän Jamasa postasi jo ketjun alkuvaiheissa, mutta jäi jostain syystä huomioimatta vallan. Deccarissa 18-2a/2 pelaaja ei palauta palloa paikalleen sen liikuttamisen jälkeen, mutta ei myöskään saa lisärangaistusta, kuten EKML tuossa toteaa.
Oletkos sinä ts nyt ihan kännissä vai muuten vain sekaisin?? !
En kumpaakaan. Postasin vain sinun väitteesi, etä jos palloa pelataan jostain muualta tiiauspaikalta kuin paikasta josta liikiuttaminen tapahtui, siitä seuraa yhden lyönnin lisärangaistus. Leppävuori vaan tuossa toteaa, että ei seuraa, koska tiiauspaikalta uudelleen lyötäessä sen saa tehdä mistä vaan alueen sisältä.
Leppävuoren vastauksessa, eikä kummassakaan noissa deccareissa palloa pelata siitä paikasta mistä sitä on alunperin liikutettu. Sinun vaan tuntuu olevan mahdotonta nähdä, että on muitankin mahdollisuuksia kuin oma ehdoton totuutesi. Olet siitä varsin tunnettu.
Itse olen edelleen sitä mieltä, että jos ei aseteta takaisin paikalleen (tosin sitä paikkaa ei välttämättä enää ole) lähtee neljäs. Se ei estä minua kyseenalaistamasta myös oman tulkintani pitävyyttä, joka olisi hyvä sinunkin oppia. Me kun emme kumpikaan tiedä, mikä on ollut loordien ajatus tuota deccaria tehdessä ja suoraa tähän tapaukseen ei ole. Voivathan olla kovasti vaikka sitä mieltä, että vaikka kuinka tuossa koheltaisi, niin sitten kun lyönti irtoaa, se on kolmas.
Minulla vaan on munaa sanoa, että en voi olla varma. Sinun täytyy pitää kiinni sanomastasi ja mennä henkilökohtaisuuksiin, kun et pysty asiasta keskustelemaan. Se se vasta säälittävää onkin.
Ainii… jossain alkuvaiheissa muuten kirjoitit: .. hyvää pohdintaa…. Se taisi olla joku lipsahdus…
Tama viestiketju on erinomainen esimerkki siita, kuinka monimutkaiseksi olemme pelin tehneet. Ensinnakin, jos pelaajan taitojen taso on sellainen, etta han ei osu palloon tai edes tiihin, tuskinpa rnkkujen maaralla on suurta vaikutusta hanen tulokseensa.
Jos nyt lahdetaan pilkun n:seen, jos pelaaja liikuttaa palloa muutoin kuin lyonnin seurauksena, seuraa yksi rankku, ja pallo taytyy palauttaa siihen asemaan missa se oli ennen liikuttamista. Jos ei nain tehda, seuraa vaarasta paikasta pelaamisen peikko.
Jos pallo pannaan alkuperaiselle tiille, avautuu aihe uudelle ketjulle. Jos tiin asento on muuttunut, peli jatkuu vaarasta paikasta jne. Tietysti pelaaja voi paattaa, etta pallo on pelaamattoomassa paikassa ja yhdella lisarankulla tiiata sen minne tahansa tiiausalueella.
Tottahan toki, pitaa tassa viela avata yksi matopurkki. Mikahan on pelissa olevan pallon maaritelma. Muistelen sellaisia sanoja kuten fairly, struck …..tervolalainen kirjoitti: (26.4.2011 0:58:41)
Jos pallo pannaan alkuperaiselle tiille, avautuu aihe uudelle ketjulle. Jos tiin asento on muuttunut, peli jatkuu vaarasta paikasta jne.
Ei muuten jatku. Vilkaisepas sääntöä 20-3b. Tämä asia puitiin jo joitakin kymmeniä viestejä sitten.
Jos tuossa lähdettäisiin sille tielle, ettei palloa voi alkuperäiselle paikalleen enää palauttaa ja siten noudattaa sääntöä 18-2a tiitikun asennon muuttumisen vuoksi, niin missään päin kenttää ei koskaan olisi mahdollista asettaa palloa täsmälleen takaisin alkuperäiselle paikalleen. Tässä pitää pikkaisen miettiä sitä kuuluisaa säännön tarkoitusta.
KL kirjoitti: (26.4.2011 8:39:16)
tervolalainen kirjoitti: (26.4.2011 0:58:41)
Jos pallo pannaan alkuperaiselle tiille, avautuu aihe uudelle ketjulle. Jos tiin asento on muuttunut, peli jatkuu vaarasta paikasta jne.
Ei muuten jatku. Vilkaisepas sääntöä 20-3b. Tämä asia puitiin jo joitakin kymmeniä viestejä sitten.
Jos tuossa lähdettäisiin sille tielle, ettei palloa voi alkuperäiselle paikalleen enää palauttaa ja siten noudattaa sääntöä 18-2a tiitikun asennon muuttumisen vuoksi, niin missään päin kenttää ei koskaan olisi mahdollista asettaa palloa täsmälleen takaisin alkuperäiselle paikalleen. Tässä pitää pikkaisen miettiä sitä kuuluisaa säännön tarkoitusta.
Mutta kun ei yritäkään laittaa samaan paikkaan, vaan nimenomaan tarkoituksellisesti painaa sen alas, eli pelaa eri paikasta tahallaan.
Jossain vaiheessa KL sullakin saattaa silmät aueta ja alat näkemään näitä tulkinnan mahdollisuuksia vähän enemmän. Samalla saatat huomata, että ehdottomat väitteesi niin sanotusti kusevat kintuille, kun joku sopivan kysymyksen esittää. Se kysymys saattaisi olla vaikka niin, että ’katsotaanko pelaajan laittaneen uuden pallon peliin jos se putoaa häneltä tiipaikalla taskusta ja hän hyväksyy sen sijainnin ja pelaa siitä?’ Samallahan se pallon uudelleen peliin laittaminen saattaa muuttua tarkoitukselliseksi, kun pelaaja hyväksyy sen uuden sijainnin, eikä halua sitä muualle.
No kyllä mä etukäteen jo tiedän, että ei nämä sulle käy. Sulla on oma laki ja sen mukaan mennään. Ajattelulle ja kysymiselle siinä ei ole sijaa.
ts kirjoitti: (26.4.2011 8:51:21)
KL kirjoitti: (26.4.2011 8:39:16)
tervolalainen kirjoitti: (26.4.2011 0:58:41)
Jos pallo pannaan alkuperaiselle tiille, avautuu aihe uudelle ketjulle. Jos tiin asento on muuttunut, peli jatkuu vaarasta paikasta jne.
Ei muuten jatku. Vilkaisepas sääntöä 20-3b. Tämä asia puitiin jo joitakin kymmeniä viestejä sitten.
Jos tuossa lähdettäisiin sille tielle, ettei palloa voi alkuperäiselle paikalleen enää palauttaa ja siten noudattaa sääntöä 18-2a tiitikun asennon muuttumisen vuoksi, niin missään päin kenttää ei koskaan olisi mahdollista asettaa palloa täsmälleen takaisin alkuperäiselle paikalleen. Tässä pitää pikkaisen miettiä sitä kuuluisaa säännön tarkoitusta.
Mutta kun ei yritäkään laittaa samaan paikkaan, vaan nimenomaan tarkoituksellisesti painaa sen alas, eli pelaa eri paikasta tahallaan.
Mistä kohdasta sääntökirjaa löytyy tuo ’tarkoituksellisesti’ tai ’tahallaan’ ? Tai ’yrittää laittaa’ ? Tai ’ei yritä laittaa’ ? Ihan sivunumerokin riittää.
KL kirjoitti: (26.4.2011 10:12:27)
Mistä kohdasta sääntökirjaa löytyy tuo ’tarkoituksellisesti’ tai ’tahallaan’ ? Tai ’yrittää laittaa’ ? Tai ’ei yritä laittaa’ ? Ihan sivunumerokin riittää.
Ei aavistustakaan. Ajattelin sinun tietävän kun olet niihin niin kovasti vedonnut.
ts kirjoitti: (26.4.2011 10:16:25)
KL kirjoitti: (26.4.2011 10:12:27)
Mistä kohdasta sääntökirjaa löytyy tuo ’tarkoituksellisesti’ tai ’tahallaan’ ? Tai ’yrittää laittaa’ ? Tai ’ei yritä laittaa’ ? Ihan sivunumerokin riittää.
Ei aavistustakaan. Ajattelin sinun tietävän kun olet niihin niin kovasti vedonnut.
Päin vastoin, sinä olet tällä kertaa ollut se, joka olet halunnut kaiken olevan kirjaimellisesti jossakin opuksessa enkä minä.
Ymmärrän hyvin mitä ajat takaa, mutta mielestäni teet asiasta aivan liian mutkikkaan. Kuten jo aiemmissakin yhteyksissä on keskusteltu, niin pelaajan tarkoituksella ja aikomuksilla on kuin onkin merkitystä (vaikkei sitäkään lue sääntökirjassa, mutta löytyy kyllä Decision-kirjasta muutamastakin kohdasta). Tämä pätee aivan yhtä hyvin mailaan tukeutumiseen esteessä kuin mainitsemaasi pallon pudottamiseen tiipaikalle, mutta otetaan nyt käsittelyyn tuo viimeisin, eli pelaaja tönäisee pelissä olevan pallon tiin päältä siten, että tii liikkuu.
Sääntö 20-3b sanoo aivan selvästi, että jos pallon allkuperäinen makuu (lie) on muuttunut, niin pallo asetetaan lähimpään paikkaan mahdollimman samanlaiseen makuuseen kuin alkuperäinen oli. Tässä tapauksessa pallo siis asetetaan tiin nokkaan ja tarvittaessa tii asetetaan suoraan, siis siihen asentoon kuin missä se olikin. Jos tii on peräti kaatunut eikä se pysy enää pystyssä, niin laitetaan se lähimpään paikkaan, jossa se pysyy ja tiiataan pallo siihen. Sanalla sanoen: laitetaan pallo mahdollisimman samanlaiseen makuuseen ja niin lähelle alkuperäistä paikkaa kuin mahdollista. Kaikki tämä tapahtuu ilman mitään lisärangaistuksia, penaltti tuli jo pelissä olevan pallon liikuttamisesta.
Nyt sinä kysyt kuinka tässä erotetaan pallon laittaminen takaisin ja tiin painaminen siten, että mentäisiin säännön 27-1 alueelle. Se erotetaan sillä, että pelaaja nimenomaisesti on noudattamassa sääntöä 20-3b eikä mitään muuta ja tekee sen parhaan kykynsä mukaisesti. Toki pelaajalla on tässäkin mahdollisuus toimia epärehellisesti, mutta sen saa sitten arvoida tuomari, jos siihen on aihetta. Oletus golfissa on kuitenkin se, että pelaaja on toimissaan rehellinen.
Kyse on siis pelaajan tekojen tarkoituksesta sekä säännöstä, jota pelaaja parhaan kykynsä mukaan yrittää noudattaa. Sillä ei ole yhtään mitään tekemistä Dec 18-2a/1 tai 2 kanssa eikä kukaan edes lähde sellaista miettimään, jos vähänkin on selvillä sääntöjen soveltamisesta. Siispä mikään eikä kukaan ei kuse minkään eikä kenenkään kintuille, paitsi ehkä muuan pro, joka tässä keskustelussa mielestäni on pahasti sortunut omaan näppäryyteensä 😉
Jatketaanpas skenaariota vielä siten, että pelaaja ottaakin sen pallonsa ja kaatuneen tiinsä ja tiiaa pallonsa parin metrin päähän alkuperäisestä paikasta. Tässä vaiheessa paikalla oleva tuomari varmasti tiedustelisi pelaajan aikeita ja ohjaisi pelaajan lähelle alkuperäistä paikkaa, ellei pelaaja ehdoin tahdoin haluaisi yhtä lisäpenttiä saadakseen lyödä tykkänään eri paikasta tiialuetta. Kiinnostavaksi asia menee siinä vaiheessa, jos tapaus tuodaan tuomarin päätettäväksi vasta tilanteen tapahduttua. Riippuisiko pelaajan reikätulos hänen tarkoitusperistään tai sovellettavasta säännöstä, vai olisiko se sama niin säännön 27-1, 18-2a kuin 20-3b kannalta? Viimeksimainitun rikkomisesta kun tulee 2 penalttia, muiden kahden vain yksi. Siinäpä onkin seuraava väännön paikka ja kenties deccarinkin 🙂
KL kirjoitti: (26.4.2011 11:03:00)
Jatketaanpas skenaariota vielä siten, että pelaaja ottaakin sen pallonsa ja kaatuneen tiinsä ja tiiaa pallonsa parin metrin päähän alkuperäisestä paikasta. Tässä vaiheessa paikalla oleva tuomari varmasti tiedustelisi pelaajan aikeita ja ohjaisi pelaajan lähelle alkuperäistä paikkaa, ellei pelaaja ehdoin tahdoin haluaisi yhtä lisäpenttiä saadakseen lyödä tykkänään eri paikasta tiialuetta. Kiinnostavaksi asia menee siinä vaiheessa, jos tapaus tuodaan tuomarin päätettäväksi vasta tilanteen tapahduttua. Riippuisiko pelaajan reikätulos hänen tarkoitusperistään tai sovellettavasta säännöstä, vai olisiko se sama niin säännön 27-1, 18-2a kuin 20-3b kannalta? Viimeksimainitun rikkomisesta kun tulee 2 penalttia, muiden kahden vain yksi. Siinäpä onkin seuraava väännön paikka ja kenties deccarinkin 🙂
Hyvä kun heräsit miettimään eri mahdollisuuksia vihdoin. Juri tätä olen koittanut tuoda seille, että tiiauspaikalla pelaaja voi sinne palatessaan laitttaa pallonsa peliin mihin tahansa tiiausalueele, joko tiin päälle tai maahan, ja vieläpä tehdä sen ihan miten haluaa.
Veteen piirrtetty viiva on juurikin tuo mitä lopussa nostit esiin, eli kun teksti ei selkeästi kerro miten pelaajan toiminta tulkitaan, syntyy erilaisia tulkintoja.
Sääntö siis puhuu vain pallon liikuttamisesta ja deccari armahtaa tiiauspaikalla joissain tilanteissa sen, että pelaaja ei palautakaan sitä juuri samaan paikkaan kuin mistä sitä lähti liikuttamaan. Jotkut tulkinnat tuossa lähtevät jopa siitä, että kaikissa tilantessa sen voi tiiauspaikalla laittaa mihin vain.
Missään ei tehdä eroa sille, miten tuo liikuttaminen on tapahtunut, tai mikä on ollut pelaajan tarkoitus liikuttaessaan palloa. Jos tuomari tuon asian on jostain tietoonsa saanut, mihin raja vedetään, se on hänen tiedossaan, mutta ei pelaajan, vaikka olisi kuinka kirjaa lukenut. Tavallaan sisäpiirin tietoa, jonka mukaan tulkinta tehdään. Siinä tilanteessa on sääntöjen kirjoittajalle tapahtunut virhe, koska tieto pitäisi olla kaikkien saatavilla, jotta sen mukaan voidaan elää. Samalla se olisi pelaajalle kirjasta näytettävissä, että tuossa kulkee raja, joka kallistaa ratkaisun jompaan kumpaan suuntaan. Nyt tuo raja on mielipiteeseen pohjautuva ja siten tulkinnallinen.
ts kirjoitti: (26.4.2011 11:36:19)
KL kirjoitti: (26.4.2011 11:03:00)
Jatketaanpas skenaariota vielä siten, että pelaaja ottaakin sen pallonsa ja kaatuneen tiinsä ja tiiaa pallonsa parin metrin päähän alkuperäisestä paikasta. Tässä vaiheessa paikalla oleva tuomari varmasti tiedustelisi pelaajan aikeita ja ohjaisi pelaajan lähelle alkuperäistä paikkaa, ellei pelaaja ehdoin tahdoin haluaisi yhtä lisäpenttiä saadakseen lyödä tykkänään eri paikasta tiialuetta. Kiinnostavaksi asia menee siinä vaiheessa, jos tapaus tuodaan tuomarin päätettäväksi vasta tilanteen tapahduttua. Riippuisiko pelaajan reikätulos hänen tarkoitusperistään tai sovellettavasta säännöstä, vai olisiko se sama niin säännön 27-1, 18-2a kuin 20-3b kannalta? Viimeksimainitun rikkomisesta kun tulee 2 penalttia, muiden kahden vain yksi. Siinäpä onkin seuraava väännön paikka ja kenties deccarinkin 🙂
Hyvä kun heräsit miettimään eri mahdollisuuksia vihdoin. Juri tätä olen koittanut tuoda seille, että tiiauspaikalla pelaaja voi sinne palatessaan laitttaa pallonsa peliin mihin tahansa tiiausalueele, joko tiin päälle tai maahan, ja vieläpä tehdä sen ihan miten haluaa.
Veteen piirrtetty viiva on juurikin tuo mitä lopussa nostit esiin, eli kun teksti ei selkeästi kerro miten pelaajan toiminta tulkitaan, syntyy erilaisia tulkintoja.
Sääntö siis puhuu vain pallon liikuttamisesta ja deccari armahtaa tiiauspaikalla joissain tilanteissa sen, että pelaaja ei palautakaan sitä juuri samaan paikkaan kuin mistä sitä lähti liikuttamaan. Jotkut tulkinnat tuossa lähtevät jopa siitä, että kaikissa tilantessa sen voi tiiauspaikalla laittaa mihin vain.
Missään ei tehdä eroa sille, miten tuo liikuttaminen on tapahtunut, tai mikä on ollut pelaajan tarkoitus liikuttaessaan palloa. Jos tuomari tuon asian on jostain tietoonsa saanut, mihin raja vedetään, se on hänen tiedossaan, mutta ei pelaajan, vaikka olisi kuinka kirjaa lukenut. Tavallaan sisäpiirin tietoa, jonka mukaan tulkinta tehdään. Siinä tilanteessa on sääntöjen kirjoittajalle tapahtunut virhe, koska tieto pitäisi olla kaikkien saatavilla, jotta sen mukaan voidaan elää. Samalla se olisi pelaajalle kirjasta näytettävissä, että tuossa kulkee raja, joka kallistaa ratkaisun jompaan kumpaan suuntaan. Nyt tuo raja on mielipiteeseen pohjautuva ja siten tulkinnallinen.
Tuota liikuttamisen tulkinnallisuutta en edelleenkään allekirjoita. Tavoistani poiketen lainaan tähän suomenkielistä sääntökirjaa:
18-2 Pelaajan, joukkuetoverin, mailapojan tai varusteiden vaikutuksesta
a. Yleistä
Pelaajan pallon ollessa pelissä pelaaja saa yhden lyönnin rangaistuksen, jos
(i) pelaaja, hänen joukkuetoverinsa tai jommankumman mailapoika nostaa tai liikuttaa palloa, koskettaa sitä tahallaan (paitsi mailalla, kun pelaaja tähtää palloa) tai liikuttaa sitä muutoin
kuin sääntöjen sallimalla tavalla, taiSääntöjen sallimia tapoja ovat mm. kaikki ne tavat, jotka liittyvät jonkin säännön noudattamiseen, esim. uusi pallo, pelaamaton paikka, vapautuminen haitasta tai GURista. Vaikkei sitä missään luekaan, niin on aivan samantekevää miten pelaaja noutaa pallonsa vaikkapa tilapäisestä vedestä. Missään näistä tilanteista ei varmaankaan tule epäselvyyttä siitä mitä pelaaja on tekemässä. Sen sijaan olennaista on se, miten hän laittaa pallonsa peliin ja yleensä se onkin tarkasti määritelty.
Niitä tulkintoja syntyy ainoastaan silloin, kun pelaaja asettaessaan palloaan peliin liikuttaa sitä totutusta poikkeavalla tavalla, kuten esim. siirtelemällä sitä mailalla pitkin tiialuetta tai putterilla pitkin viheriötä takaisin merkitylle paikalleen (missä siinäkin toiminnassa muuten pelaajan tarkoitus on ratkaiseva, kun pohditaan teon sallittavuutta). Jälkimmäinen toiminta ei ole suositeltavaa epäselvyyksien välttämiseksi ja talvisäännössä (oik. siirtosäännössä) pallon siirteleminen mailalla on peräti kokonaan kielletty rangaistuksen uhalla, pallo tulee siis asettaa jollain muulla kuin mailalla ja yleisimmin ihmiset käyttävät siihen kättään.
Siinä olet kyllä oikeassa, että tuon asettamisen voisi aivan hyvin tarkasti määritellä, jolloin moiset tulkinnallisuudet jäisivät pois. Kirjassahan voisi vaikka lukea tämän:
20-3 Asettaminen ja uudestaan asettaminen
a. Kuka ja missä?
Sääntöjen mukaan pelaaja tai hänen joukkuetoverinsa asettaa pallon.sijaan vaikkapa näin:
20-3 Asettaminen ja uudestaan asettaminen
a. Kuka, missä ja miten?
Sääntöjen mukaan pelaaja tai hänen joukkuetoverinsa asettaa pallon. Asettaminen tapahtuu kädellä palloa vierittämättä.Alkuperäiseen huti+pallon tippuminen -caseen sillä ei kuitenkaan olisi mitään vaikutusta, mutta voisi vähentää spekulointia niissä kenties kahdessa tapauksessa, joihin keskiverto pelaaja elämässään törmää 😉
Panenpa silti vielä kaksi rinnakkaista tapausta:
1. Pelaaja lyö hudin, sitten tipauttaa pallonsa tiin päältä vahingossa, nostaa pallonsa kädellä ja painaa tiin selkeästi alemmas tai nostaa sen korkeammalle. Hän noudattaa 27-1 mukaista sääntöä siis näiden tulkintojen mukaan. Ei palauta palloa aiemmalle paikalleen, mutta käyttää oikeuttaan palata tiiauspaikalle ja pelata mistä vaan siltä alueelta, vaikkakin tietämättään, koska hänen todellinen tarkoituksensa oli kuitenkin parantaa tiiauskorkeutta itselleen sopivammaksi.
2. Pelaaja lyö hudin, sitten tipauttaa pallonsa tiin päältä vahingossa, mutta toteaakin sen samassa olevan loistavassa makuussa rautamailalla lyötävää lyöntiä varten, joten hän lyö siitä.
Molemmissa tapauksissa pelaaja on:
– liikuttanut pelissä olevaa palloaan
– jättänyt palauttamatta sen paikkaan josta sitä liikutti
– lyönyt seuraavan lyöntinsä tiiauspaikan alueelta
– siirtänyt pallonsa paikkaan josta haluaa seuraavan lyöntinsä lyödäErona siis oikeastaan vain se, että toisessa tapauksessa hän on ennen jälkimmäistä liikuttamista ollut tietoinen aikomuksestaan, toisessa vasta jälkeen tapahtuman. Mitään muuta eroa en noiden kahden tapauksen väliile löydä, paitsi lisäksi toinen tapahtuu kädellä (tapahtuko edes välttämättä) ja toinen mailalla sohaisten. Nyt esitetyillä tulkinnilla kuitenkin toisesta pamahtaa yksi penaltti enemmän, jonka edelleen uskallan kyseenalaistaa, menisikö näin loordein käsittelyssä. Sen verran vastaavat ovat caset tapahtumiltaan.
ts kirjoitti: (26.4.2011 12:28:13)
Panenpa silti vielä kaksi rinnakkaista tapausta:1. Pelaaja lyö hudin, sitten tipauttaa pallonsa tiin päältä vahingossa, nostaa pallonsa kädellä ja painaa tiin selkeästi alemmas tai nostaa sen korkeammalle. Hän noudattaa 27-1 mukaista sääntöä siis näiden tulkintojen mukaan. Ei palauta palloa aiemmalle paikalleen, mutta käyttää oikeuttaan palata tiiauspaikalle ja pelata mistä vaan siltä alueelta, vaikkakin tietämättään, koska hänen todellinen tarkoituksensa oli kuitenkin parantaa tiiauskorkeutta itselleen sopivammaksi.
2. Pelaaja lyö hudin, sitten tipauttaa pallonsa tiin päältä vahingossa, mutta toteaakin sen samassa olevan loistavassa makuussa rautamailalla lyötävää lyöntiä varten, joten hän lyö siitä.
Molemmissa tapauksissa pelaaja on:
– liikuttanut pelissä olevaa palloaan
– jättänyt palauttamatta sen paikkaan josta sitä liikutti
– lyönyt seuraavan lyöntinsä tiiauspaikan alueelta
– siirtänyt pallonsa paikkaan josta haluaa seuraavan lyöntinsä lyödäErona siis oikeastaan vain se, että toisessa tapauksessa hän on ennen jälkimmäistä liikuttamista ollut tietoinen aikomuksestaan, toisessa vasta jälkeen tapahtuman. Mitään muuta eroa en noiden kahden tapauksen väliile löydä, paitsi lisäksi toinen tapahtuu kädellä (tapahtuko edes välttämättä) ja toinen mailalla sohaisten. Nyt esitetyillä tulkinnilla kuitenkin toisesta pamahtaa yksi penaltti enemmän, jonka edelleen uskallan kyseenalaistaa, menisikö näin loordein käsittelyssä. Sen verran vastaavat ovat caset tapahtumiltaan.
Väitän, että molemmista tulee sama määrä penaltteja eli neljäs lähtee. Tuo ’siirtänyt pallonsa paikkaan josta haluaa seuraavan lyöntinsä lyödä’ ei oikein kestä jälkimmäisessä tapauksessa, jossa pelaaja päättää pallon olevan hyvässä paikassa vasta sen siihen VAHINGOSSA siirrettyään, teko ei siis ollut millään muotoa suunnitelmallinen eikä hän pyrkinyt tiiaamaan palloaan. Siispä hän yksinkertaisesti pelaa väärästä paikasta ja saa 2 penttiä säännön 18 perusteella. Kyllä pelissä olevan pallon tiiaamiseen pitää liittyä aikomus, muuten kyse ei ole tiiaamisesta, vaikkei tiitikkua käytettäisikään.
Näen tämän asian edelleen varsin selkeänä: pelaajan liikuttaessa pelissä olevaa palloaan säännön 18-2a vastaisesti hän ei mitenkään voi välttyä yhdeltyä penaltilta. Yhdessä erikoistapauksessa pelaaja saa ikään kuin vaihdettua tuon 18-2a -penaltin säännön 27-1 -penalttiin, mutta se pätee vain silloin, kun pelissä olevan pallon liikuttaminen suoranaisesti liittyy säännön 27-1 noudattamiseen. Tätä erikoistapausta koskevat nuo kaksi deccaria.
Älä kuitenkaan menetä yöuniasi tämän takia, laitoin eilen asiasta kyselyn Shonalle, mutta hän on vielä lomalla kuluvan viikon. Saamme siis odottaa vastausta jonkin aikaa, mutta kyllä se sieltä aina on tullut.
KL kirjoitti: (26.4.2011 12:55:40)
ts kirjoitti: (26.4.2011 12:28:13)
Panenpa silti vielä kaksi rinnakkaista tapausta:1. Pelaaja lyö hudin, sitten tipauttaa pallonsa tiin päältä vahingossa, nostaa pallonsa kädellä ja painaa tiin selkeästi alemmas tai nostaa sen korkeammalle. Hän noudattaa 27-1 mukaista sääntöä siis näiden tulkintojen mukaan. Ei palauta palloa aiemmalle paikalleen, mutta käyttää oikeuttaan palata tiiauspaikalle ja pelata mistä vaan siltä alueelta, vaikkakin tietämättään, koska hänen todellinen tarkoituksensa oli kuitenkin parantaa tiiauskorkeutta itselleen sopivammaksi.
2. Pelaaja lyö hudin, sitten tipauttaa pallonsa tiin päältä vahingossa, mutta toteaakin sen samassa olevan loistavassa makuussa rautamailalla lyötävää lyöntiä varten, joten hän lyö siitä.
Molemmissa tapauksissa pelaaja on:
– liikuttanut pelissä olevaa palloaan
– jättänyt palauttamatta sen paikkaan josta sitä liikutti
– lyönyt seuraavan lyöntinsä tiiauspaikan alueelta
– siirtänyt pallonsa paikkaan josta haluaa seuraavan lyöntinsä lyödäErona siis oikeastaan vain se, että toisessa tapauksessa hän on ennen jälkimmäistä liikuttamista ollut tietoinen aikomuksestaan, toisessa vasta jälkeen tapahtuman. Mitään muuta eroa en noiden kahden tapauksen väliile löydä, paitsi lisäksi toinen tapahtuu kädellä (tapahtuko edes välttämättä) ja toinen mailalla sohaisten. Nyt esitetyillä tulkinnilla kuitenkin toisesta pamahtaa yksi penaltti enemmän, jonka edelleen uskallan kyseenalaistaa, menisikö näin loordein käsittelyssä. Sen verran vastaavat ovat caset tapahtumiltaan.
Väitän, että molemmista tulee sama määrä penaltteja eli neljäs lähtee. Tuo ’siirtänyt pallonsa paikkaan josta haluaa seuraavan lyöntinsä lyödä’ ei oikein kestä jälkimmäisessä tapauksessa, jossa pelaaja päättää pallon olevan hyvässä paikassa vasta sen siihen VAHINGOSSA siirrettyään, teko ei siis ollut millään muotoa suunnitelmallinen eikä hän pyrkinyt tiiaamaan palloaan. Siispä hän yksinkertaisesti pelaa väärästä paikasta ja saa 2 penttiä säännön 18 perusteella. Kyllä pelissä olevan pallon tiiaamiseen pitää liittyä aikomus, muuten kyse ei ole tiiaamisesta, vaikkei tiitikkua käytettäisikään.
Näen tämän asian edelleen varsin selkeänä: pelaajan liikuttaessa pelissä olevaa palloaan säännön 18-2a vastaisesti hän ei mitenkään voi välttyä yhdeltyä penaltilta. Yhdessä erikoistapauksessa pelaaja saa ikään kuin vaihdettua tuon 18-2a -penaltin säännön 27-1 -penalttiin, mutta se pätee vain silloin, kun pelissä olevan pallon liikuttaminen suoranaisesti liittyy säännön 27-1 noudattamiseen. Tätä erikoistapausta koskevat nuo kaksi deccaria.
Älä kuitenkaan menetä yöuniasi tämän takia, laitoin eilen asiasta kyselyn Shonalle, mutta hän on vielä lomalla kuluvan viikon. Saamme siis odottaa vastausta jonkin aikaa, mutta kyllä se sieltä aina on tullut.
Nyt joudun kyllä olemaan kanssasi eri mieltä ja samaa mieltä Leppävuoren kanssa.
Jäämme odottamaan Shonan tulkintaa.
Vielä kun mennään sääntöjen henkeen, niin aika hyvä pohja mahdollisesti ymmärtää koko noiden kahden deccarin synty löytyy tuolta 1-4/12 kuvioista. Ainakin ajatuksena mielenkiintoinen yhteys.
Tämä löytyi Golf.fi puolelta, mitenkä tähän suhtaudutte?
Lainaus.
Kysymys
Pelaaja lyö hudin. Tuuppaa seuraavaksi pallon tiin päältä harjoitussvingillään. Nostaa pallon tiin päälle takaisin ja lyö suoraan kuppiin? Kahviporukassamme reiän tulos vaihteli välillä 2-5. Mikä on oikea tulos?
Kysyjän nimi/nimimerkki: JH
Vataus
Hutilyönti on ensimmäinen. Sen jälkeen pelaaja soveltaa sääntöä 27 eli lyö tiilta kokonaan uuden pallon, jonka siis saa tiiata. Ja jos tiiatun pallon vahingossa pudottaa tiin päältä, sen saa asettaa takaisin rangaistuksetta. Eli yksi rangaistuslyönti + lyönti + hutilyönti = 3. Joku voisi tietenkin pohtia tilannetta myös niin, että hutilyönnin jälkeen pallo on pelissä, ja sitä on liikutettu ja edelleen pelattu väärästä paikasta, josta säännön 18 mukaan seuraa ns. yleinen kahden lyönnin rangaistus. Tämän mukaan siis huti + kaksi rangaistuslyöntiä + lyönti = 4. Mutta pienempi tulos siis pätee.
Erkki KM Leppävuori
ts kirjoitti: (26.4.2011 12:28:13)
Panenpa silti vielä kaksi rinnakkaista tapausta:1. Pelaaja lyö hudin, sitten tipauttaa pallonsa tiin päältä vahingossa, nostaa pallonsa kädellä ja painaa tiin selkeästi alemmas tai nostaa sen korkeammalle. Hän noudattaa 27-1 mukaista sääntöä siis näiden tulkintojen mukaan. Ei palauta palloa aiemmalle paikalleen, mutta käyttää oikeuttaan palata tiiauspaikalle ja pelata mistä vaan siltä alueelta, vaikkakin tietämättään, koska hänen todellinen tarkoituksensa oli kuitenkin parantaa tiiauskorkeutta itselleen sopivammaksi.
2. Pelaaja lyö hudin, sitten tipauttaa pallonsa tiin päältä vahingossa, mutta toteaakin sen samassa olevan loistavassa makuussa rautamailalla lyötävää lyöntiä varten, joten hän lyö siitä.
Molemmissa tapauksissa pelaaja on:
– liikuttanut pelissä olevaa palloaan
– jättänyt palauttamatta sen paikkaan josta sitä liikutti
– lyönyt seuraavan lyöntinsä tiiauspaikan alueelta
– siirtänyt pallonsa paikkaan josta haluaa seuraavan lyöntinsä lyödäErona siis oikeastaan vain se, että toisessa tapauksessa hän on ennen jälkimmäistä liikuttamista ollut tietoinen aikomuksestaan, toisessa vasta jälkeen tapahtuman. Mitään muuta eroa en noiden kahden tapauksen väliile löydä, paitsi lisäksi toinen tapahtuu kädellä (tapahtuko edes välttämättä) ja toinen mailalla sohaisten. Nyt esitetyillä tulkinnilla kuitenkin toisesta pamahtaa yksi penaltti enemmän, jonka edelleen uskallan kyseenalaistaa, menisikö näin loordein käsittelyssä. Sen verran vastaavat ovat caset tapahtumiltaan.
Semmoinen ero tapauksissa ehkä on, että jälkimmäisessä esiintyy perin harvinainen pallo, jollaisia loordeillakaan tuskin tulee ihan joka päivä vastaan; pallo, joka samanaikaisesti sekä on pelissä (hutilyönnin jälkeen) että ei ole vielä pelissä (koska se on tiillä asetettu peliin säännön 27-1 mukaisesti, eikä sitä ole vielä lyöty) Pallo on samaan aikaan sekä alkuperäinen pallo että alkuperäisen pallon tilalle asetettu toinen pallo, lyhyesti sanottuna, pallo joka sääntöjen mukaan korvaa itse itsensä! Ja mikä parasta, kaikki tämä on tapahtunut aivan automaattisesti ja täysin huomaamatta ihan itsekseen, ilman että kenenkään on tarvinnut tehdä tai edes sanoa mitään! En ole ehtinyt miettiä tämän keksinnön kaupallisia sovellutuksia, mutta kunhan loordit tästä kuulevat, kyllä keksijälle pitäisi vähintään irrota kunniapaikka St. Andrewsin golfmuseosta, vaikka siltä osaltolta, missä välinevalmistajien R&A:lle testattavaksi lähettämiä muita ihmehärpäkkeitä säilytetään.
Lahtine kirjoitti: (26.4.2011 16:48:26)
Tämä löytyi Golf.fi puolelta, mitenkä tähän suhtaudutte?Lainaus.
Kysymys
Pelaaja lyö hudin. Tuuppaa seuraavaksi pallon tiin päältä harjoitussvingillään. Nostaa pallon tiin päälle takaisin ja lyö suoraan kuppiin? Kahviporukassamme reiän tulos vaihteli välillä 2-5. Mikä on oikea tulos?
Kysyjän nimi/nimimerkki: JH
Vataus
Hutilyönti on ensimmäinen. Sen jälkeen pelaaja soveltaa sääntöä 27 eli lyö tiilta kokonaan uuden pallon, jonka siis saa tiiata. Ja jos tiiatun pallon vahingossa pudottaa tiin päältä, sen saa asettaa takaisin rangaistuksetta. Eli yksi rangaistuslyönti + lyönti + hutilyönti = 3. Joku voisi tietenkin pohtia tilannetta myös niin, että hutilyönnin jälkeen pallo on pelissä, ja sitä on liikutettu ja edelleen pelattu väärästä paikasta, josta säännön 18 mukaan seuraa ns. yleinen kahden lyönnin rangaistus. Tämän mukaan siis huti + kaksi rangaistuslyöntiä + lyönti = 4. Mutta pienempi tulos siis pätee.
Erkki KM Leppävuori
Kaikella kunnioituksella Erkkiä kohtaan, mutta tässä hän on täysin hakoteillä kaikessa mahdollisessa paitsi reikätuloksessa. Miltä vuodelta tämä vastaus on?
Meinaan vaan, että millä perusteella Erkki soveltaa sääntöä 27-1 vastauksensa toisessa virkkeessä? Olisiko toinen huti myös säännön 27-1 mukainen, eli toinen huti olisi kolmas lyönti…? Ei herranjestas sentään…
Lahtine kirjoitti: (26.4.2011 16:48:26)
Tämä löytyi Golf.fi puolelta, mitenkä tähän suhtaudutte?Lainaus.
Kysymys
Pelaaja lyö hudin. Tuuppaa seuraavaksi pallon tiin päältä harjoitussvingillään. Nostaa pallon tiin päälle takaisin ja lyö suoraan kuppiin? Kahviporukassamme reiän tulos vaihteli välillä 2-5. Mikä on oikea tulos?
Kysyjän nimi/nimimerkki: JH
Vataus
Hutilyönti on ensimmäinen. Sen jälkeen pelaaja soveltaa sääntöä 27 eli lyö tiilta kokonaan uuden pallon, jonka siis saa tiiata. Ja jos tiiatun pallon vahingossa pudottaa tiin päältä, sen saa asettaa takaisin rangaistuksetta. Eli yksi rangaistuslyönti + lyönti + hutilyönti = 3. Joku voisi tietenkin pohtia tilannetta myös niin, että hutilyönnin jälkeen pallo on pelissä, ja sitä on liikutettu ja edelleen pelattu väärästä paikasta, josta säännön 18 mukaan seuraa ns. yleinen kahden lyönnin rangaistus. Tämän mukaan siis huti + kaksi rangaistuslyöntiä + lyönti = 4. Mutta pienempi tulos siis pätee.
Erkki KM Leppävuori
Kaveripiirissä on tavattu antaa tuosta hutilyönnistä 2 rankkua sääntöön 14-1 vedoten. 🙂
Leikki sikseen. Mielenkiintoisia tulkintoja. Tuohon 3 lyöntiin päätyisin maallikkona golfin sääntöjen henkeen vedoten. Tarkkaa pallon paikkaa ei voi koskaan määritellä palloa uudelleen asetettaessa. Toisaalta, kantani perustuu oikeudenmukaisuuteen, vaikkei nuo säännöt aina kieltämättä sitä olekaan. Tässä epäoikeudenmukaista on varmaankin se, että teknisesti pallo on pelissä, vaikkei siihen ole edes osuttu vielä.
Hämmennetäänpä tuota oikeaa sääntötulkintaa odotellessa vielä. Entäs, jos pelaaja sanookin pallonsa pudotettuaan, että pallo putosi tiiltä vahingossa hänen etsiessään sitä tiiboxista. Hutilyönnin seurauksena oli lentänyt roska silmään, eikä pelaaja nähnyt kunnolla palloaan.
TeesHot kirjoitti: (26.4.2011 22:10:09)
Leikki sikseen. Mielenkiintoisia tulkintoja. Tuohon 3 lyöntiin päätyisin maallikkona golfin sääntöjen henkeen vedoten. Tarkkaa pallon paikkaa ei voi koskaan määritellä palloa uudelleen asetettaessa. Toisaalta, kantani perustuu oikeudenmukaisuuteen, vaikkei nuo säännöt aina kieltämättä sitä olekaan. Tässä epäoikeudenmukaista on varmaankin se, että teknisesti pallo on pelissä, vaikkei siihen ole edes osuttu vielä.Miksi pallon paikka pitäisi kyetä määrittelemään tarkalleen uudelleen asetettaessa? Eikö riitä, että asettaa pallon mahdollisimman lähelle?
Mitä oikeudenmukaista on siinä, että palaaja tiiboksissa saa rikkeensä anteeksi, mutta väylällä ei? Eikös tuo kaikkien mahdollisten mittareiden mukaan ole juurikin epäoikeudenmukaista?
TeesHot kirjoitti: (26.4.2011 22:10:09)
Hämmennetäänpä tuota oikeaa sääntötulkintaa odotellessa vielä. Entäs, jos pelaaja sanookin pallonsa pudotettuaan, että pallo putosi tiiltä vahingossa hänen etsiessään sitä tiiboxista. Hutilyönnin seurauksena oli lentänyt roska silmään, eikä pelaaja nähnyt kunnolla palloaan.Tuo ei paljon hengitystä helpota, etsiminen ei ole mikään syy vapautua oman pelissä olevan pallon liikuttamisesta muualla kuin esteessä, GURissa ja haitassa, kts. sääntö 18-2a.
KL kirjoitti: (27.4.2011 21:34:06)
Miksi pallon paikka pitäisi kyetä määrittelemään tarkalleen uudelleen asetettaessa? Eikö riitä, että asettaa pallon mahdollisimman lähelle?Ei uudelleen asetettaessa, vaan palautettaessa sitä paikalleen.
Lähinnä tarkoitankin tuota, ettei tuon tapauksen jälkeen alettaisi ihan suurennuslasilla katselemaan, kuinka syvällä se tii alunperin oli siinä maassa ja missä asennossa.KL kirjoitti: (27.4.2011 21:34:06)
Mitä oikeudenmukaista on siinä, että palaaja tiiboksissa saa rikkeensä anteeksi, mutta väylällä ei? Eikös tuo kaikkien mahdollisten mittareiden mukaan ole juurikin epäoikeudenmukaista?/I]Viittaan tuohon ed. kohtaan, jossa pallo palautetaan alkuperäiselle paikalleen.
KL kirjoitti: (27.4.2011 21:34:06)
Tuo ei paljon hengitystä helpota, etsiminen ei ole mikään syy vapautua oman pelissä olevan pallon liikuttamisesta muualla kuin esteessä, GURissa ja haitassa, kts. sääntö 18-2a.Tää oli multa ihan ajatusvirhe. Noinhan toki on. Riittääkö jos silmät on irrallisten haittatekijöiden peittäminä 🙂
ts kirjoitti: (26.4.2011 12:28:13)
Panenpa silti vielä kaksi rinnakkaista tapausta:1. Pelaaja lyö hudin, sitten tipauttaa pallonsa tiin päältä vahingossa, nostaa pallonsa kädellä ja painaa tiin selkeästi alemmas tai nostaa sen korkeammalle. Hän noudattaa 27-1 mukaista sääntöä siis näiden tulkintojen mukaan. Ei palauta palloa aiemmalle paikalleen, mutta käyttää oikeuttaan palata tiiauspaikalle ja pelata mistä vaan siltä alueelta, vaikkakin tietämättään, koska hänen todellinen tarkoituksensa oli kuitenkin parantaa tiiauskorkeutta itselleen sopivammaksi.
2. Pelaaja lyö hudin, sitten tipauttaa pallonsa tiin päältä vahingossa, mutta toteaakin sen samassa olevan loistavassa makuussa rautamailalla lyötävää lyöntiä varten, joten hän lyö siitä.
Molemmissa tapauksissa pelaaja on:
– liikuttanut pelissä olevaa palloaan
– jättänyt palauttamatta sen paikkaan josta sitä liikutti
– lyönyt seuraavan lyöntinsä tiiauspaikan alueelta
– siirtänyt pallonsa paikkaan josta haluaa seuraavan lyöntinsä lyödäErona siis oikeastaan vain se, että toisessa tapauksessa hän on ennen jälkimmäistä liikuttamista ollut tietoinen aikomuksestaan, toisessa vasta jälkeen tapahtuman. Mitään muuta eroa en noiden kahden tapauksen väliile löydä, paitsi lisäksi toinen tapahtuu kädellä (tapahtuko edes välttämättä) ja toinen mailalla sohaisten. Nyt esitetyillä tulkinnilla kuitenkin toisesta pamahtaa yksi penaltti enemmän, jonka edelleen uskallan kyseenalaistaa, menisikö näin loordein käsittelyssä. Sen verran vastaavat ovat caset tapahtumiltaan.
Molemmat on samoja tapauksia, paitsi kakkosessa pelaaja ei tiennyt valitsevansa edullisemman vaihtoehdon, kuten on moneen kertaan kerrottu. Neljäs lähtee. Kolmas lähtisi silloin, jos
3. Pelaaja nostaa vahingon jälkeen pallon takaisin tiille (tai jos tii ei enää ole paikallaan, tiiaa uuden mahdollisimman lähelle ja samalle korkeudelle alkuperäistä paikkaa).
tai
4. Vahinkoa ei sattunutkaan, ja pelaaja tahallaan siirtää pallon parempaan paikkaan.
Tää on mielestäni ihan selvä, vahingossa säheltämisestä saa sakot, niikuin muuallakin kentällä (ja kentän ulkopuolella, eilen maksoin satasen kun en pari viikkoa sitten huomannut 80:n lätkää).
ts kirjoitti: (26.4.2011 12:59:56)
KL kirjoitti: (26.4.2011 12:55:40)
Näen tämän asian edelleen varsin selkeänä: pelaajan liikuttaessa pelissä olevaa palloaan säännön 18-2a vastaisesti hän ei mitenkään voi välttyä yhdeltyä penaltilta. Yhdessä erikoistapauksessa pelaaja saa ikään kuin vaihdettua tuon 18-2a -penaltin säännön 27-1 -penalttiin, mutta se pätee vain silloin, kun pelissä olevan pallon liikuttaminen suoranaisesti liittyy säännön 27-1 noudattamiseen. Tätä erikoistapausta koskevat nuo kaksi deccaria.
Älä kuitenkaan menetä yöuniasi tämän takia, laitoin eilen asiasta kyselyn Shonalle, mutta hän on vielä lomalla kuluvan viikon. Saamme siis odottaa vastausta jonkin aikaa, mutta kyllä se sieltä aina on tullut.
Nyt joudun kyllä olemaan kanssasi eri mieltä ja samaa mieltä Leppävuoren kanssa.
Jäämme odottamaan Shonan tulkintaa.
Laitoin Shonalle tämän kysymyksen:
Player tees his ball and strikes at it but misses. While addressing the
ball again he accidentally drops it from the tee with his club. Then he
lifts the ball and re-tees it on another place within the teeing ground
(without replacing the ball on the tee from which he dropped the ball).
Then he proceeds by hitting the ball with his club onto the fairway. How
many strokes does this player now have, 3 or 4?There is a tough dispute going on amongst me and some of my referee
colleagues regarding this case and relevancy of Dec 18-2a/1 and 18-2a/2
to it. The way I see it is that the player has no way of avoiding a
penalty for moving his ball in play even though he then applies Rule
27-1. In my opinion he may use 27-1 and thus avoid the general penalty
of R18 but he still have to take a penalty shot for moving his ball in
play.Am I right or wrong?
Ja Shona vastaa näin:
Decision 18-2a/1 does not apply to this situation.
After missing the ball, the player addresses the ball and knocks the
ball off the tee therefore Rule 18-2b applies rather than Rule 18-2a.
The player incurs a penalty stroke and must replace the ball. However,
instead of replacing the ball the player has proceeded under an
applicable Rule (Rule 27-1a) by re-teeing the ball at a different spot
within the teeing round. As the player is able to proceed under Rule
27-1a at any time, the player also incurs this stroke and distance
penalty so would now be playing his fourth stroke.KL kirjoitti: (3.5.2011 12:05:53)
ts kirjoitti: (26.4.2011 12:59:56)
KL kirjoitti: (26.4.2011 12:55:40)
Näen tämän asian edelleen varsin selkeänä: pelaajan liikuttaessa pelissä olevaa palloaan säännön 18-2a vastaisesti hän ei mitenkään voi välttyä yhdeltyä penaltilta. Yhdessä erikoistapauksessa pelaaja saa ikään kuin vaihdettua tuon 18-2a -penaltin säännön 27-1 -penalttiin, mutta se pätee vain silloin, kun pelissä olevan pallon liikuttaminen suoranaisesti liittyy säännön 27-1 noudattamiseen. Tätä erikoistapausta koskevat nuo kaksi deccaria.
Älä kuitenkaan menetä yöuniasi tämän takia, laitoin eilen asiasta kyselyn Shonalle, mutta hän on vielä lomalla kuluvan viikon. Saamme siis odottaa vastausta jonkin aikaa, mutta kyllä se sieltä aina on tullut.
Nyt joudun kyllä olemaan kanssasi eri mieltä ja samaa mieltä Leppävuoren kanssa.
Jäämme odottamaan Shonan tulkintaa.
Laitoin Shonalle tämän kysymyksen:
Player tees his ball and strikes at it but misses. While addressing the
ball again he accidentally drops it from the tee with his club. Then he
lifts the ball and re-tees it on another place within the teeing ground
(without replacing the ball on the tee from which he dropped the ball).
Then he proceeds by hitting the ball with his club onto the fairway. How
many strokes does this player now have, 3 or 4?There is a tough dispute going on amongst me and some of my referee
colleagues regarding this case and relevancy of Dec 18-2a/1 and 18-2a/2
to it. The way I see it is that the player has no way of avoiding a
penalty for moving his ball in play even though he then applies Rule
27-1. In my opinion he may use 27-1 and thus avoid the general penalty
of R18 but he still have to take a penalty shot for moving his ball in
play.Am I right or wrong?
Ja Shona vastaa näin:
Decision 18-2a/1 does not apply to this situation.
After missing the ball, the player addresses the ball and knocks the
ball off the tee therefore Rule 18-2b applies rather than Rule 18-2a.
The player incurs a penalty stroke and must replace the ball. However,
instead of replacing the ball the player has proceeded under an
applicable Rule (Rule 27-1a) by re-teeing the ball at a different spot
within the teeing round. As the player is able to proceed under Rule
27-1a at any time, the player also incurs this stroke and distance
penalty so would now be playing his fourth stroke.
Shonan kantahan on selkeä ja näin sen vastauksen oletinkin olevan. Ilmeisesti tilanne ei muutu siitäkään, että pelaaja toheloisi koko paketin tiin kera nurin, vaan ratkaisevaa on se, että ainakin yrittää laittaa pallonsa samaan paikaan mistä sitä liikutti.
Mutta siis ytimeksi jää, että pelaajan toiminnan tarkoitus tuossa on ratkaiseva. Tahallisesta pallon liikuttamisesta hudin jälkeen selviää yhdellä penaltilla kun sen pelaa uudesta sijainnistaan, tahattomasta seurauksena on kaksi. Tuo pitäisi vaan jotenkin saada jompaan kumpaan kirjaan painetuksi.
nyt pitää enää selvittää se, kuka oli asiassa mitäkin mieltä, ja ennen kaikkea, kuka oli sitä ensin..
-
JulkaisijaArtikkelit