-
JulkaisijaArtikkelit
-
Tuo lyöntien selittely ja kommentointi on paitsi ärsyttävää, se todellakin vie aikaa kentällä. Heti kun pallo on ilmassa, siitä alkaa seuraavan lyöjän valmistautumisaika jos hän on jo pallonsa luo ehtinyt. Älkää siis avatko suutanne ja kuluttako muiden arvokasta aikaa; jutustelemaan ehtii sitten kun kävellään palloille.
Realisti olet oikeassa.
Lisäisin vielä toisen ryhmän.
Keski-ikäiset pariskunnat,jotka pelaavat vain
keskenään tai vielä pahempi kaksi samanlaista ´teamia’ yhdessä. Mies toteaa vaimolleen
5:n lyönnin jälkeen ’Hienoa olet jo Griinin vieressä 2:lla’ !! Tasoitukset sen mukaiset
Tässä viestiketjussa on löydetty syyllisiksi aloittelevat vanhat, keski-ikäiset ja nuoret, myös nuorehkot miehet testosteronin väritittämine kilpailuviettineen, eri-ikäiset naiset, vanhukset, ehkä homot ja heterotkin. Kirjoitti mitä tahansa niin joku löytää itselleen oivan kumppanin, ’ niin juuri’, näinhän se on aina ollut ainakin yhden kerran perusteella.. Tämä kuvastaa koko tämän palstan henkistä maailmaa, tyrmäys on paras avaus, aivan kuin Mikko I kilpailuissaaan, sijat 10-20 ei ole mitään, ja muut paskoja tai muuten väärässä.
Hyvä Juko, iskit asian ytimeen. Hidasta pelirytmiä ei todellakaan voi kytkeä tasoitukseen, ikään, kokemukseen, aloittelijaan, sukupuoleen ym. Sitä löytyy kaikista ryhmistä.
Hitaus johtuu – en tiedä mistä, eikä se mielestäni ole edes kovin suuri ongelma.
Samaa mieltä. Täydellä kentällä ainoastaan odottavan aika on pitkä. Joskus kun käy huonosti ja joutuu vaikka kahden hengen ryhmällä pelaamaan 4 hengen ryhmien seassa, niin pyrimme yleensä sovittamaan oman rytmimme muun kentän rytmiin. Ihan turha siellä on alkaa nostattaamaan verenpaineita ja pyrkiä ohi kenestäkään jos yksikertaisesti edessä ei ole tyhjää. Ohitukset yleensä vain hidastavat lisää.
Ohitukset ymmärrän kun kentällä on edessä tilaa ja edellä menevä ryhmä ei kykene etenemään ’normaalia’ vauhtia. Kyllä neljän hengen ryhmän pitäisi pystyä pelaamaan 18 reikää tyhjälle kentälle 4 tunnin korville ilman tunnetta, että joutuu juoksemaan.
Muutama sana maltillisen pelaamisen puolesta.
Parin viime vuoden ajan on suurin esille tuotu golfongelma ollut hidas pelaaminen. -ei pelaamisen kalleus, ei slaissilyönnit, ei ajansaanti, vaan nimenomaan hidas pelaaminen. En suinkaan asetu puolustelemaan löntystelyä kentällä, mutta toisaalta kun muistelen kymmenen vuotta sitten elettyä alokasaikaani, niin yritän ymmärtää myös kiiruutonta golfia.
Kiireisen golfin puolustajat ovat saaneet runsaasti palstatilaa joka kanavalla, johtuen heidän ylivallastaan ns. asiantuntijatasolla. Tilanne muistuttaa keskustelua vapaista maantienopeuksista pari vuosikymmentä sitten. Silloinkin 80:n köröttelyä vastustivat äänekkäimmin maanteiden itsevaltiaina itseään pitävät kiitäjät.
Uudelleen alleviivaan, etten ole hitaan pelin puolustaja, mutta toisinaan tuntuu, että kentän kiertonopeus on noussut pelin tärkeimmäksi tavoitteeksi. Minulle on ollut enemmän harmia takapuskurissa roikkuvasta singeliparista, kuin edellä ensiaskeliaan ottavista aloittelijoista.
Kello ja kännykkä saavat jäädä parkkipaikalle kun kierrokselle lähden, sillä minusta ne eivät liity mitenkään golfin peluuseen, ovat vain tulleet leikkiin mukaan ns. liikemiestahojen vaatimuksesta.
Mihin minä kelloa kaipaan, jos kierrokseni kierrän omaan tahtiini olematta muiden tukkona?
Pykälien mukaan pallo pitää pistää taskuun viimeisenkin bongopisteen mentyä sivu suun, mutta milloin ja missä uudet pelaajat sitten harjoittelevat lähestymislyöntejä ja puttaamista, jos joka toinen viheriö pitää ohittaa pallo taskussa? Joillain kentillä olen nähnyt ns. aloittelijan avauspaikkoja, jotka yleensä ovat siinä ampparin paikkeilla. Minusta se on joutuisampi ja opettavaisempi tapa kuin pallon nostaminen taskuun, – kaikki pelaajat pääsevät kunnialla maaliin saakka. Eikös tasoituksen periaate ole muissakin urheilulajeissa antaa sitä lähdössä, eikä vasta loppusuoralla.
Haittana on, että näistä ns. junnupilkuilta pelaamalla ei voi pudottaa virallista tasoitustaan, mutta entäpä jos nekin olisi sloupattu nimenomaan aloittelijoita ajatellen.
miksi junnupilkuilta pelaavien pitäisi pystyä pudottamaan tasoitustaan, jos taidot eivät riitä mitatuilta tiiltä pelaamiseen?
Jonkinasteista suvaitsevaisuutta ja joustavuutta tarvittaisiin vaikka myönnän kuuluvani niihin, joita ärsyttää seisoskelu. Vakiporukassamme päästämme mielellään pienemmät ryhmät ohi, neljän hengen porukan en muista koskaan hengittäneen niskaamme. Joillain kierrosnopeudesta nipottavilla tuntuu olevan kovin vahva käsitys siitä, että heidän linjansa on se ainoa oikea. Omasta mielestäni ne puheenvuorot, jotka korostavat pelaamisen rentouttavaa ja viihdyttävää puolta neuroottisen kiirehtimisen kustannuksella ovat enemmän golfin ytimessä.
Eilen oli ilmeisesti aika tyypillinen tilanne. Takanamme oli kahden hengen ryhmä, joka joutui jonkin verrran odottelemaan. Toisaalta edessä oli täysiä ryhmiä, joten emme järjestäneet ohitustilannetta, koska kaikilla reiällä ehdimme avata ja valmistelimme kakkoslyöntejä kun takanatulevat saapuivat tiiauspaikalle. Itse kyllä jäimme jonkin edellämenevistä.
Kierrokseen (9 r) meni aikaa 2 h 10 m. Voi olla, että perästä tulevilta kierros tuntui hitaalta.
Omasta mielestäni on hyväksyttävä kohtuullinen toleranssi 20-30 min suositusaikoihin.
NimetönKannattaa päätää ohi myös 2 hengen ryhmä. Takana on yleensä odottamassa muutkin ryhmät.
NimetönMitä tulee lähtöporrastukseen, kokemukseni mukaan 12 min porrastus on minini, joka ei ruuhkauta kenttää. Näillä klubeilla vain hintataso on minimissään 150-200 kierros – siis ei Suomessa.
Se, että jollakin puolityhjällä maaseutukentällä hölkkävauhtia etenemään, on hieman eri juttu kuin täyden kentän eteneminen.
Kyllä omaakin pelaamista voi sopivasti säätää, ettei tarpeettoman pitkiä aikoja tarvitse suorastaa seisoskella tiillä. Se vain tuntuu olen suorastaa tavoite monille pelaajille – halutaan seistä näkyvästi mahdollisimman pitkään tiillä, että edessä olevat tietävät, mitä sakkia he ovat. Tämä siitäkin huolimatta, etteivät he useimmiten puolestaan pääse etenemään yhtään nopeammin.
Jos tähän asiaan haluaa ratkaisun, niitä toki on. Muuttakaan muualle, jossa on vähän pelaajia tai rakentakaa oma kenttä. Mutta realistista ei tule heti mieleeni.
NimetönMä nostan tän topikin jo valmiiksi ylös, niin säästän joltakin vaivan uuden topikin aloittamisesta.
Onko siis hidas pelaaminen jo ongelma huhtikuussa? 😉
NimetönNo ainakin Pikku Peuralla viikonloppuna.
Mun miälestä noin 4 tunnin mittanen kierros on IHan passeli. Keskustelin avokkaan velipojan (ei se kauko) kanssa aIHeesta ja tää totes jotta 4 tuntia on liian pitkä sekin.
Mitä hittiä? Juostako siällä pitää? Mulla ei ainaskan oo mitään kiirutta pois sieltä kentältä ko kerran oon sinne päässy ja neljä tuntii, vartin yli tai alle, on just sopivasti löntystelty ulkoilmanautinnon maksimoimiseksi.
Mulle on aivan sama vaikka kestäs 7 tuntia rundi, ei mulla ole kiirus. Älkääkä nyt luulko, että lampsin kentällä hidastellen, etenen sen mukaan mitä kenttä vetää. Ja pitäähän ne par 4:t odottaa tyhjäksi, että pääsee ajurilla losauttamaan greenelle :-).
Hyvä että tämä aihe tuli tänne taas. Hidas pelaaminen on kai niitä ainoita asioita, jota vihaan golfissa. Itse olen kanssa kierrellyt Pikku-Peuraa ja olen kyllä vältellyt viikonloppuja ainakin päivällä, koska kierrosajat ovat aivan käsittämättömiä. Pelasimme tuossa yhtenä arki-iltpäivänä kaverin kanssa kyseistä kenttää. Aikaa kului noin 2-3 minuuttia reikää kohden eli kierros olisi teoriassa kestänyt noin 30 minuuttia. Kierros kesti kuitenkin noin 1.5 tuntia, eli odotusaikaa kertyi noin tunnin verran. No, aurinko paistoi ja aika kului mukavasti lähipeli harjoittelussa. Kuitenkin ihmetyttää, joidenkin uskomaton ajan käyttö pelaamiseen. Kävely on kuin hidastetusta elokuvasta ja pelaaminen aivan mieletöntä säätämistä.
’Ja pitäähän ne par 4:t odottaa tyhjäksi, että pääsee ajurilla losauttamaan greenelle :-).’
Jos joudut odottamaan vielä 18. reiällä, niin eipä ole tuo vaikuttanut kierroksen kestoon. Eiku oikeasti jotkut tosiaan luulee, että peli hidastuu jos edellä oleva ryhmä odottaa väylän/greenin vapautumista, vaikka takana olevien mielestä voisi jo lyödä. Ei niille väylille kannata väkisin tunkea, odottamiseksi se menee joka tapauksessa.
Itsekin pelasin jo viikko sitten eräällä par-3 kentällä.
Sillä oli muutama hidas ryhmä, jotka sihtaili ja puttaili joka greenillä pallojaan. Siinä meni aikaa odotellessa. Itse puttasimme pallot nopeasti wedgen kantilla tökkimällä (kun ei ne greenit olleet ihan Augustan tasoa).
Arvatkaa harmittiko?
Neljän, par-3 väylän kierros kesti meiltä 20 minuuttia ja pelatiin peräti 6 kierrosta.
Jos jokainen osaisi käyttäytyä ja pelata nopeasti saman kierroksen pystyy helposti tekemään 17-18 minuutissa.
Minäkin sitten kun muutkin:
Neljä tuntia on aivan käsittämättömän pitkä aika pelata pelkästään kierrosta. Siihen kun lisää vielä siirtymiset ja ranget ja klubit ja vaikka mitkä hömpötykset, niin äkkiä menee siihen jo 6-8 tuntia.
Mielestäni kun kerran normaalimöhömaha juoksee satasen alle kahtenkymmeneen sekuntiin ja sata palloa lyö rangella reilusti alle tuntiin, niin ei tuohon pelaamiseen voi millään tavalla hyväksyttävästi kuluttaa yli kahta tuntia. Jos nyt on pakko kaljallakin käydä jonninjoutaviä hömpötyksiä puhumassa, eikä kotikentällään pelaa vaan jossakin kauempana, niin lähdöstä paluuseen pitäisi selvitä maksimissaan kolmessa tunnissa.
T: Henkan Vaimo
Ja nyt kun joissain rangella kerätään itse pallot ni arvaa harmittaako ku itse on jo keränny kaksi koria palloja ja draiveri kädessä odottaa lyömistä ni vielä siellä kerätään puolikasta koria ja jotkut jopa ryntää hakemaan palloja vaikka pitäs jo lyömisen alkaa… odottakoon seuraavaa keräyshetkeä.
Vähemmästäkin oma lyönti menee sekaisin…
Tuli noista itse kerättävistä rangepalloista mieleeni yksi OT, mitä tämä tämänhetkinen keskustelukin onneksi on. Perustuu tositapahtumiin:
Tammikuun alussa, kuten monet muistavat, ei ollut pääkaupunkiseudulla viellä lainkaan lunta. 8.1-05 pistin mailia Peuramaan HCM:lle ja kysyin saakos kentälle mennä lyömään omia palloja, jos ne itse kerää. Aina yhtä ystävällinen Mirja Hyytiäinen vastasi, että sinne vaan ja minähän noudatin neuvoa.
Kolmen aikaan pussillinen omia takapihachippipalloja ja pelipalloja mukana rangelle palloja mätkimään ja ehdin ne sieltä kerran lyöntien välissä keräämäänkin. Toista rupeamaa siinä kun tein, niin pimeyshän tietysti tuli ja ajattelin että tulen aamusta sitten vasta keräämään palloni ja jatkamaan harjotteita. Eihän siellä kukaan hullu nyt pimeässä kuitenkaan minun pallojani käy vohkimassa.
Muuten hyvä idea, mutta seuraavana aamuna Peuran rangella oli 20 cm lunta. Että siellä ne minun puolensataa järvi- ja pelipalloani ovat nyt rangepalloina.
Jos joku siis bongaa Peuran palloautomaatista Donlop Locoja IH-Klubin logolla, tai Titun ja Topfliten palloja, tiedätte sitten kenelle ne ennen kuului.
Hitaasti pelaaville pitäis olla ihan omat kentät. Tai ainaki green feet… 😉
NimetönKävin ennen pääsiäistä lyömässä Peuriksen rangella ensimmäistä kertaa ja yhdessä pallokorissa oli useampi Titu ja Top-Flite. 80 pallon joukossa oli varmaan kymmenkunta jotain muita kuin rangepalloja. Sittemmin ovat olleet harvemmassa. Eli siellä on varmaan useampikin tyyppi ollut ampumassa järvipallojaan, mutta jotkut on kerännyt ne sitten muihin taskuihin.
NimetönJos mä maksan 50-100 euron Green Feen omasta lompakostani, niin en kaipaa muiden hoputtamista. Mä en pelaa golfia kello kädessä ja jos haluan katsoa puttilinjoja niin se ei muille kuulu. Tahallani en hidastele, mutta en myös kiirehdi muiden iloksi. Keskityn joka lyöntiin ja pelaan kierroksen aina niin hyvin kuin pystyn. Te joille hitaasti pelaavat ovat rasite, niin vinkiksi, että pysykää rangella. Siellä saatte lyödä vaikka kahta palloa kerrallaan ilman miettimistä ja odottelua.
Jos joku ryhmä edessäni pelaa hitaammin ja joudun ryhmäni kanssa odottamaan, se ei häiritse minua. Silloin voi odotellessa vaikka jutella oman ryhmän jäsenten kanssa leppoisia. Koittakaa olla suvaitsevaisia, kiitos!
On siinä kyse pelirytmistäkin. Nämä ’Minä en hoppuile turhaan’-tyypit yleensä juuri ovat niitä, jotka myös lyövät isoimmat lyöntimäärät ryhmässä. Se pitäisi tajuta, että jos händäri on 18+, niin se jahkaaminen ei yhtään paranna sitä lyöntiä. Jos se on mennäkseen metsään, niin se menee – arpoo sitä lyöntiä sitten 10sek tai 40sek. Ärsyttää odotella näitä hierojia. Pelirytmi siinä katoaa.
Toinen uskomaton homma on se, että ensin katsotaan kaverin lyönti pysähtymiseen saakka ja sitten vasta kävellään omalle pallolle ja aloitetaan miettimään omaa lyöntiä. Sinne omalle pallolle voi kävellä valmistautumaan jo valmiiksi, jos se nyt aivan suoraan kaverin lyöntilinjalla ei ole. Usein klubituuppareiden avaukset ovat kuitenkin aika samalla tasolla, toki hyvin hajaantuneina väylän eri puolille. Eli kävellään sinne pallolle jo valmiiksi, otetaan se lyöntiasento ja kun toisen lyöntiääni kuuluu, niin lyödään se oma pallo perään.
Kahden hengen ryhmässä 18r. kierroksen pelaa 2h 15min. Neljällä hengellä ei saisi mennä yli 3h 30min.
-
JulkaisijaArtikkelit