-
JulkaisijaArtikkelit
-
Kuten otsikosta näette jutun aiheena on hermojen pettäminen kentällä… Onko kellään muulla tätä ongelmaa? Minulla ainakin se on pelini ylivoimaisesti heikoin alueeni. Jos minulle tulee yksikin katastrofi reikä niin pelini räjähtää samantien käsiini…Silloin rupean kiukuttelemaan, kiroilemaan, heittelemään mailojanni… Tämä on ongelma josta haluaisin päästä eroon mahdollisimman nopeasti sillä se pilaa lähes jokaisen kierrokseni. Ottakaa kantaa….
pelaa pistebogia
Olis pieni kyssäri sulle. Mistä oot tilannu kopiomailoja (onko luotettava mesta)? Muistelen että oot joskus kertoillu, että pelaat kopiomailoilla?? Vai sekotanko? Händärisi oli 8 pinnassa???
Sama ongelma täällä ainakin osittain.
Mulla on auttanut semmonen ajattelumalli, että jos mokaan yhdellä väylällä, niin päätän, että taistelen seuraavalla väylällä hyvän tuloksen. Jos mokaan senkin ja seuraavan ja seuraavan, niin päätän yrittää niin pitkään että saan edes yhden onnistuneen väylän, jos ei muuta.
Golf on taistelua itseään vastaan! Huonon lyönnin jälkeen yritän tehdä sen täydellisen ja RENNON lyönnin ja ennen tuota lyöntiä tarkistan gripin, stanssin, backswingin alun oikean radan ja tollaset perusjutut.
En tiä saatko tosta mitään tolkkua, mutta mitä teetkin, niin ÄLÄ missään tapauksessa ainakaan epäonnistuneen lyönnin jälkeen yritä mitä sankarilyöntejä, vaan takuumaila käteen ja rentona pallo eteenpäin.
Helppoa. Kerran kun suutuspäissään pistää riittävän kalliin mailan *******ksi, niin kummasti rauhoittuu pitkäksi aikaa sen jälkeen. Eipä ole tullut mailaa heiteltyä vuosiin…
Muuten on aika vaikea neuvoa, itsestä sen täytyy lähteä. Jotkut ovat kuumempia kuin toiset, mutta vanhemmiten rauhoittuu kun tajuaa, ettei joka lyönnin tai edes reiän tarvitse olla täydellinen. Tehdään sitten vain lisää birkkuja.
1)
Ota vitsit tms pelin kevennykset ITSELLESI käyttöön.
Kerro iloisesti ja onnistuneesti: Helppo kasi, taisteltu kymppi jne.
Yritä aina omaan paariisi, älä kentän.
2)
Jokainen kirosana maksaa euron tai 2euroa kullekin kanssapelaajallesi.
==… kyllä peli siitä vielä iloiseksi muuttuu !
Sama ongelma aikanaa vaan ei enää
Steppi 1. Eka rupesin pelaamaan pistebogia. Kun epäonnistumiset ei enää v…..nut (meni jouku 10 kierrosta) niin sitten
Steppi 2. Minä mietin aina vain seuraavaa lyöntiä. Pari vaihtoehtoa sille ja sitten mietitään mikä parhaiten sopii päivän fiilikseen. Mitä sitä epäonnistumisia murehtimaan. Tehty mikä tehty eikä sille enää mitään voi.
Steppi 3. Pidän mielessä Tiikerin kommentin – Hän kuulemma ei omasta mielestään lyö kuin maksimissaan yhden täydellisen lyönnin rundissa joten minä sitten voin huoletta lyödä vähän huonompiakin lyönteja.
NimetönNo mulla on ihan sama juttu että hemot menee heti jos ykkösellä tulee joku tuplabogi. Siin pitäis vaa muistaa pitää hermot ja ajatella, että seuraavalla reiällä mä teen birdien ja sillä edellinen reikä ois korjattu
Pari hyväksi havaittua konstia:
1.) Jos lyönti epäonnistuu, älä yritä korvata sitä vaihtamalla pidenpää mailaa tms.
2.) Jos pelaat esim. tuloksen, jolla et saa bogeypisteitä, älä yritä paria raivoisasti seuraavalla reiällä.
3.) Älä aseta itsellesi turhan kovia tavoitteita – bufferiin pelaaminen on riittävän hyvä suoritus
Mulla oli tuo samainen ongelma, kun junnuna pelasin (tarkoittaa noin ikävuoteen 19 asti), välillä tuli hakattua mailla bägiä ym. yhtä järkevää. Yhden varrenkin sain lommoille kun sitä johonkin hakkasin 🙂
Nyt noin 10 vuotta myöhemmin, voinen sanoa, että hermo ei kyllä golfkentällä juuri pala. Toki välillä yksittäisien lyöntien tai väylien jälkeen kuuluu sadattelua, mutta sitä pitää vain tämän jälkeen nollata tilanne ja jatkaa paarien ja birdien metsästystä.
Lähinnä minusta tuntuu, että golf on paremminkin opettanut hermojen käyttöä. Nykyään siviili/työasioissa ei hermo juuri pala, siellä ajatuksiin tulee sama asia eli nyt vain nollataan tämä tilanne ja lähdetään sitten selvittämään hommaa eteenpäin.
Ehkä se ikä tuo joillakin parannusta hermojen käyttöön, mutta varmasti sekin auttaa, että tajuaa sen että golf ei ole se ainut asia maailmassa ja se ei myöskään ole onneksi se juttu millä tehdään raha elämiseen. Tärkein asia on kyllä mielestäni se, että jos pystyy mielessään tajuamaan, että se kiukuttelu vain huonontaa peliä on jo aika pitkällä. 🙂
Itse olen (ollut) samanlainen kuumakalle, yksi epäonnistunut väylä, niin päivän kierros on ohi. Siksi minun on ollut pakko skarpata juuri tuota psyykkista puolta ja aikaisemmissa viesteissä oli paljon asioita, jotka myös itse olen todennut hyviksi. Lisäisin tähän listaan vielä muun kuin tulostavoitteen asettaminen, sillä tuloksen sijasta pyrin tavoittelemaan jotain välietappia. Omalta kohdaltani tämä tarkoittaa griiniosumien määrää. Griiniosumia siksi että yksi epäonnistunut reikä ei tuhoa tätä tavoitetta ja turha yliyrittäminen jää pois. Toisaalta griiniosumien ja lopullisen tuloksen välillä ainakin minulla on voimakas korrelaatio, eli jos lyön esim. 8 griiniosumaa, niin tulokseni todennäköisesti on n. 78-82. Kierroksen aikana en edes laske tulosta, vaan katson sen vasta kun ei enää tarvitse puristaa mailaa.
NimetönKärsin itse samankaltaisista ongelmista. Olen saanut jonkin verran apua huippugolfin seuraamisesta. Planeettamme parhaat pelaajatkin lyövät yllättävän usein aivan minne sattuu. Toureilla nähdään päivittäin aivan hirveitä slaisseja ja hookkeja, prot puttailevet neljää puttia griiniä kohden tai kerta kaikkiaan ei vaan osuta palloon kunnolla ja näin tuplapar syntyy yllättävän usein. Nämä vähemmän upeat suoritukset eivät useinkaan päädy tv-lähetyksiin, mutta menemällä paikan päälle ja tutkimalla tilastoja saat pelin vaikeudesta paremman kuvan. Ajatus siitä, että maailman parhaatkin sössäävät päivittäin jotain, helpottaa minua sulattamaan epäonnistumisiani. Vertailua tehdessään tyätyy pitää mielessä, että kyseessä ovat maailman huiput, jotka harjoittelevat parhaiden valmentajien ja menetelmien avulla aivan tolkuttoman paljon.
Täällä moni ehdottaa sitä, että lähdet epäonnistuneen reiän jälkeen taistelemaan seuraavalla reiällä tosissaan parempaa tulosta paikataksesi epäonnistumisen. Minä en tuota todellakaan suosittele. Minulle ainakin jäisi huonoja mielikuvia edellisistä epäonnistumisista jos lähtisin niitä korjaamaan.
Huonon lyönnin jälkeen vedä syvään henkeä ja unohda. Golfin tärkein lyönti on aina seuraava lyönti. Muista myös se, että kierrostulos on se, joka ratkaisee, ei yksittäisillä väylillä käytetyt lyönnit. Lähes jokaisella pelaajalla mahtuu kierrokseen myös epäonnistumisia.
… totta, joskus ne huonot lyönnit kyllä kasaantuvat ja tuhoavat kortin sekä häivyttävät hyvän mielen.
Itse olen aika pitkälti Mika Heikkasen kanssa samoilla linjoilla tässä asiassa. Aivan kuten Mika tuossa kirjoitti, suosittelen ehdottomasti unohtamaan ajattelutavan, jonka mukaan lähdetään seuraavalla reiällä ’väkisin’ paikkaamaan epäonnistumista.
Muutaman vinkin, jotka ovat itseäni auttaneet TODELLA PALJON, voisin antaa.
– Hyväksy oma pelitasosi. Ennätyskierros EI OLE tason mittari. Se on maksimisuoritus, joka tulee silloin kun kaikki natsaa kohdalleen. Merkkaa KAIKKI TULOKSET ruutuvihkoon ylös. Tällä menetelmällä et ole ajan kultaamien muistojen varassa, vaan opit näkemään mikä on milläkin hetkellä oma tasosi ja näin sinun on helpompi hyväksyä esim. hiukan ohi bufferin mennyt kierros. Totuus nimittäin on se että tällä handärijärjestelmällä yksi tai kaksi lyöntiä ohi bufferin ei todellakaan tarkoita pieleen mennyttä rundia, mikäli tasoitus on kohdallaan.
– Opettele pelaamaan ajattelematta tulosta. Siis ELÄ LASKE PÄÄSSÄSI, vaan laita reiän tulos korttiin ja mieti sitä seuraavan kerran vasta klubilla.
– Hyväksy tosiasia, että huonoja reikiä TULEE. Itse pelaan noin kasin tasoituksella ja voin kertoa, että tuplabogi on arkirealismia MYÖS hyvillä rundeilla. On aivan sama tekeekö sen huonon tuloksen ykköselle vai kasille.
– Hyväksy myös huonommat kierrokset. JOKAINEN golfari pelaa joskus alavireisesti. Pelaaja joka on realisti ja osaa kunnioittaa peliä ja tulosta pelaa sen huonon kierroksen suhteessa omaan tasoonsa, PALJON PAREMMIN kuin pelaaja, joka ei hyväksy tosiasioita. Opettele ottamaan se huono kierros vastaan ilman viivoja, mikäli tasoituksesi mukaan pelaat kisoissa lyöntipelisarjassa. Näin opit ammattiylpeydellä vetämään tosissaan sen huonokin rundin niin ettei tulos lopulta olekkaan TOTAALIKATASTROFI, vaikket omalle tasolle ihan päässytkään.
Mikäli nuo yllämainitut asiat opettelet, LUPAAN että pelisi paranee ja fiilis nousee. TSEMPPIÄ loppukauteen!!
Pidä tilastoja. Eli, ole kierroksen aikana kiinnostunut muustakin kuin lyöntipelituloksesta. Jos score menee parin huonon reiän takia heti rundin alussa kuralle, niin mitäs sitten. Kierroksia tulee lisää.
Keskity sen sijaan koko kierroksen ajan ennemminkin parantamaan griiniosumakeskiarvoa/väyläosumakeskiarvoa/ vähentämään putteja jne jne. Joku tilasto-ohjelma tai se uusi tilastonurkka on näissä hyvä apu. Tulokset tulevat sitten itsestään.
Itse pelaan toista kesää ja varsinkin viime vuonna oli kieltämättä ongelmia hermojen kanssa. Nyt olen jo nöyrtynyt ja tiedostanut sen, että parhaaseenkin kierrokseeen mahtuu aina jotain negatiivistakin..
Itse löyn aika usein epäonnistuneen lyönnin jälkeen ’stressipallon’, eli vaan toistan lyönnin uudestaan samasta paikasta ilman paineita. On usein ihan hermoja lepuuttavaa huomata, että kyllä tän lyönnin pystyy lyömään. Toisaalta epäonnistuneet stressipallot tuo lisää stressiä 🙂
Ja kuten joku ehdottikin, niin tilastointi vähentää kummasti hermopainetta. Vaikka yksi väylä menisikin huonosti, niin silti pitää vaan keskittyä tulevaan kun kaikki menee kuitenkin aikakirjoihin 🙂 Eli ei ole niin helppoa antaa liiallisen ketutuksen vallata mieltä ja heittää pyyhettä kehään.
Tänään oli kyllä oma pää aika kovilla, kun lyönnit kulki todella mukavasti, mutta yleensä varma lähipeli olikin sitten mitä sattuu. 43 puttia, useita duffattuja chippejä rautakasilla ja muuta kivaa.. Tulos oli mitä oli (104 eli +9), mutta onneksi sentään griini- ja väyläosumia tuli ihan normaaliin tahtiin.
Tekee mieli kiukutella ja kapinoida.. se on se ikä :)))
Mikähän tämä ikä tarkalleen mahtaa olla?
se on se uhka-ikä eli 13-75v 🙂
Vaikka tämä jo mainittiin, kannattaa toistaa: yritä pelata omaan par-lukuusi, ei kentän parìin.
Esim. händärillä 9 pelaava saa joka toisella reiällä yhden lyönnin eteen – joten kannattaahan se hyödyntää.
Otetaan vaikka vaikea par nelonen: ensin n. 200 m:n draivi ja sitten aletaan miettiä miten saadaan JÄLJELLÄ OLEVILLA 4:LLÄ LYÖNNILLÄ pallo kuppiin. Ainakin minulla se säästää hermoja – ja parantaa tulosta.
Mitas jarkea tuossa nyt on. Tottakai sita yritetaan parasta mahdollista tulosta vaikka tasoitus olisi mika. Tietenkaan mitaan sellaisia lyonteja ei kannata yrittaa mihin ei pysty. Mutta jos onnistuneen draivin jalkeen on vaikkapa 150m matkaa lipulle. Niin tottakai jokainen (jolle tuo matka ei nyt ole ylivoimainen =) yrittaa lyoda seuraavan sinne griinille. Vai lyotko itse tarkoituksella kaks 75 metrista maatiaista.
Niin ja tosta hermojen menemisesta. Itsellanikin on ollut samaa ongelmaa. Pitaa vaan nollata tilanne ja keskittya jokaiseen lyontiin erikseen. Tottakai jos yksikaan lyonti koko kierroksella ei onnistu, on vaikea pysya rauhallisena.
Mielestäni koko golf kulminoituu juuri tähän problematiikkaan: itsensä voittamiseen. Pelaat vastustajista suurinta vastaan, omaa itseäsi. Kuten olet huomannut, surkeampaa mutta silti vaikeammin voitettavaa vastustajaa ei löydy 😉
Jos golf olisi helppoa, ei sitä pelattaisi – koko se haasteellisuus on siinä ! Se vaatii kärsivällisyyttä ja nöyryyttä.
– Miten helpottaa oloa ? Parasta golfissa on se, että muillakin menee huonosti :).
Ammattilaiset tössii, Tiikerikin lykkää ohi 1,5m putteja. Katso kanssapelaajia. Miten luulet että kehittyy taitoa pelastautua pitkästä raffista ? Ei varmaan kymmenellä lyönnillä…
Pidä kirjaa, paranna niitä osa-alueita joissa on paljon lyöntejä, esim. putit ovat useimmiten >30-40% lyönneistä. Pure hammasta. Muistele hienoja lyöntejäsi – unohda epäonniset.
Ja nauti pelistä, kentästä, luonnosta, seurasta…
Ei 350 -metrinen par nelonen ole sellainen jossa tarvittaisiin välttämättä välilyöntiä. Muistelen kirjoittaneeni ’vaikea par 4’. Minulle niitä ovat kaikki 400-420 metriset. Siis: avaus, maltillinen väyläpuu, täysi SW, rukous, putti sisään…
-
JulkaisijaArtikkelit
Esillä 23 viestiä, 1 - 23 (kaikkiaan 23)
Esillä 23 viestiä, 1 - 23 (kaikkiaan 23)