-
JulkaisijaArtikkelit
-
Onko siis näin:
Pallo voidaan pelata tiialueeltakin, mikäli se on vierinyt sinne pelialueelta (tiimerkkien etupuolelta), mutta sitä ei voida pelata ilman rangaistusta, jos pallo pudotessaan on osunut tiialueelle ja vierinyt sieltä pelialueelle sääntöjen sallimaan paikkaan.
En väitä mitään, mutta tulkitsinko oikein?
k. kirjoitti: (2.12.2009 13:25:02)
Varmasti rikkoi kahta sääntöä yhdellä lyönnillä.KL kirjoitti: (2.12.2009 11:35:10)
….
Mutta sitten se hienosäätö. Jos pelaaja käsillä olevassa tilanteessa noudattaisi sääntöä 20-5, niin hän droppaisi pallonsa. Nyt pelaaja kuitenkin tiiasi pallonsa ja vielä luultavimmin väärään paikkaan (siis ei mahdollisimman lähelle pallon alkuperäistä paikkaa).
…
Oletetaan, että droppaa ja mahdollisimman lähelle pallon alkuperäistä paikkaa. Se on hyvin lähellä tiialuetta (ts:llä oli joku mitta). Pallo osuu tiialueelle, josta se pelataan. Edelleen rangaistus säännön 20-7a(i) rikkomisesta, joka on seuraus säännön 20-5b rikkomisesta, josta kuitenkin olisi selvinnyt tukeutumalla sääntöön 20-6 ja droppaamalla uudestaan; ei väärään paikkaan.
Hienosäädetään vielä vähän 🙂
Jos pallo dropatessa ensiksi osuu tiialueelle, on pelaajan uusittava droppinsa (sääntö 20-2b). Jos hän ei niin tee ja pelaa palloaan, hän rikkoo sääntöä 20-7a(ii) eikä a(i):
20-7. Playing from Wrong Place
a. General
A player has played from a wrong place if he makes a stroke at his
ball in play:
(i) on a part of the course where the Rules do not permit a stroke to
be played or a ball to be dropped or placed; or
(ii) when the Rules require a dropped ball to be re-dropped or a
moved ball to be replaced.Jos taas pallo dropatessa osuu ensin tiialueen ulkopuolelle ja sitten vierii tiialueelle eikä yli kahden mailanmitan päähän, pelaajan tulee jatkaa peliä siitä.
PG kirjoitti: (2.12.2009 15:13:48)
Onko siis näin:Pallo voidaan pelata tiialueeltakin, mikäli se on vierinyt sinne pelialueelta (tiimerkkien etupuolelta), mutta sitä ei voida pelata ilman rangaistusta, jos pallo pudotessaan on osunut tiialueelle ja vierinyt sieltä pelialueelle sääntöjen sallimaan paikkaan.
En väitä mitään, mutta tulkitsinko oikein?
Mielestäni kyllä. Katso säännöt 20-2b ja c.
PG kirjoitti: (2.12.2009 12:16:18)
Kysymykselläni ” olisiko teoriassa tai käytännössä mahdollista, että toinenkin lyönti voitaisiin lyödä tiin päältä ilman rangaistusta tai reiän menetystä” ajoin takaa sitä tilannetta, että tii on jäänyt edellisen lyönnin jäljiltä pystyyn. Dropataan tietenkin. Onko siis mahdollista lyödä toinen lyönti tiin päältä ilman rangaistusta?Voiko tiitä edes poistaa ennen pudottamista, jos sääntöjen mukaan pallo on pudotettava mahdollisimman lähelle pallon alkuperäistä paikkaa – sehän sijaitsee tiin päällä ja tiiltähän se pallo lähti!
Jos oikein muistan, niin Bernhard Langer joutui tällaisen tilanteen eteen takavuosina jossain ET:n kisassa. Hän oli laittanut tiin pudotusalueen merkiksi ja pallo jäi kuin jäikin tiin nokkaan killimään. Langer ja tuomari pohtivat tilannetta aikansa ja lopulta se ratkaistiin liikuteltavan haitan säännön mukaan ja tii poistettiin.
Tästä keskusteltiin taannoin yhdessä tuomaripalaverissa eikä ainakaan siellä keksitty mitään sääntöä, jonka perusteella palloa ei saisi pelata siitä tiin nokasta, pallohan oli pudotettu kaikkien taiteen sääntöjen mukaisesti eikä pudotusalueen merkitsemiseen käytetty tii ole varuste, vaan liikuteltava haitta. Mikään sääntö ei kiellä pelaajaa pelaamasta palloaan haitan päältä.
Mitä tulee tiin poistamiseen, se on toki sallittua. Tämä tiialueen ulkopuolelta lyöminen on kuitenkin erikoistapaus, muutoinhan pallon saisi tiiata uudelleen (siis tiialueelta lyötäessä).
Kiitos KL. Uskotaan. Pelaan jatkossa näin, jos kohdalle sattuu.
P.S. Voidaanko talvisäännön vallitessa pallo asettaa pudottamisen jälkeen tiin päälle, ottaen huomioon, että tii on juuri se tii, jonka päältä edellinen lyönti lähti? (Edellyttäen että pallo on pudotettu niin lähelle tiitä, että talvisääntöä voidaan käyttää ja kyseessä on reikäpeli, jossa avattiin tiiausalueen ulkopuolelta).
KL kirjoitti: (2.12.2009 19:13:04)
…
Hienosäädetään vielä vähän 🙂
…
Jos pallo dropatessa ensiksi osuu tiialueelle, on pelaajan uusittava droppinsa (sääntö 20-2b). Jos hän ei niin tee ja pelaa palloaan, hän rikkoo sääntöä 20-7a(ii) eikä a(i):
…
Aina vaan! Ei joko tai – vaan sekä (i) että (ii). Eli (i x/v). 🙂
KL kirjoitti: (2.12.2009 11:38:49)
pjs kirjoitti: (2.12.2009 10:23:06)
ts kirjoitti: (2.12.2009 9:48:08)
Mutta entäpä kun vastustaja ei puutukaan tuohon tiiaamiseen vaan antaa pelin jatkua siitä huolimatta?Lähtökohta taitaa olla DQ molemmille (1-3). Tai vastustaja voisi jälkeenpäin selittää ettei tiennyt näitä sääntöjä (varmaan menisi läpi kun täälläkin asiasta väännetään) ja silloin voisi päästä pälkähästä.
Eipä taida olla. Pelaaja häviää reiän (kuten jo todettiin) ja vastustaja muina miehinä kävelee seuraavalle tiipaikalle honöörissä.
Reikäpelissä vastustajan virheitä voi katsoa läpi sormien, kunhan tuo ei täytä sopimisen tunnusmerkkejä. Siinä tapauksessa 1-3 astuu mukaan kuvaan.
Entäs jos vastustaja ei kävelekään, vaan menee jatkamaan omaa palloaan…
ts kirjoitti: (4.12.2009 13:13:42)
KL kirjoitti: (2.12.2009 11:38:49)
pjs kirjoitti: (2.12.2009 10:23:06)
ts kirjoitti: (2.12.2009 9:48:08)
Mutta entäpä kun vastustaja ei puutukaan tuohon tiiaamiseen vaan antaa pelin jatkua siitä huolimatta?Lähtökohta taitaa olla DQ molemmille (1-3). Tai vastustaja voisi jälkeenpäin selittää ettei tiennyt näitä sääntöjä (varmaan menisi läpi kun täälläkin asiasta väännetään) ja silloin voisi päästä pälkähästä.
Eipä taida olla. Pelaaja häviää reiän (kuten jo todettiin) ja vastustaja muina miehinä kävelee seuraavalle tiipaikalle honöörissä.
Reikäpelissä vastustajan virheitä voi katsoa läpi sormien, kunhan tuo ei täytä sopimisen tunnusmerkkejä. Siinä tapauksessa 1-3 astuu mukaan kuvaan.
Entäs jos vastustaja ei kävelekään, vaan menee jatkamaan omaa palloaan…
Näin uskoisin tosielämässä tapahtuvankin, aika harva siinä hötäkässä osaisi vaatia reikää itselleen ja vielä perustella sen vastustajalleen.
KL kirjoitti: (4.12.2009 15:55:26)
ts kirjoitti: (4.12.2009 13:13:42)
KL kirjoitti: (2.12.2009 11:38:49)
pjs kirjoitti: (2.12.2009 10:23:06)
ts kirjoitti: (2.12.2009 9:48:08)
Mutta entäpä kun vastustaja ei puutukaan tuohon tiiaamiseen vaan antaa pelin jatkua siitä huolimatta?Lähtökohta taitaa olla DQ molemmille (1-3). Tai vastustaja voisi jälkeenpäin selittää ettei tiennyt näitä sääntöjä (varmaan menisi läpi kun täälläkin asiasta väännetään) ja silloin voisi päästä pälkähästä.
Eipä taida olla. Pelaaja häviää reiän (kuten jo todettiin) ja vastustaja muina miehinä kävelee seuraavalle tiipaikalle honöörissä.
Reikäpelissä vastustajan virheitä voi katsoa läpi sormien, kunhan tuo ei täytä sopimisen tunnusmerkkejä. Siinä tapauksessa 1-3 astuu mukaan kuvaan.
Entäs jos vastustaja ei kävelekään, vaan menee jatkamaan omaa palloaan…
Näin uskoisin tosielämässä tapahtuvankin, aika harva siinä hötäkässä osaisi vaatia reikää itselleen ja vielä perustella sen vastustajalleen.
Aika merkityksellinen korjaus aiempaan viestiin
ts kirjoitti: (4.12.2009 18:14:31)
KL kirjoitti: (4.12.2009 15:55:26)
ts kirjoitti: (4.12.2009 13:13:42)
KL kirjoitti: (2.12.2009 11:38:49)
pjs kirjoitti: (2.12.2009 10:23:06)
ts kirjoitti: (2.12.2009 9:48:08)
Mutta entäpä kun vastustaja ei puutukaan tuohon tiiaamiseen vaan antaa pelin jatkua siitä huolimatta?Lähtökohta taitaa olla DQ molemmille (1-3). Tai vastustaja voisi jälkeenpäin selittää ettei tiennyt näitä sääntöjä (varmaan menisi läpi kun täälläkin asiasta väännetään) ja silloin voisi päästä pälkähästä.
Eipä taida olla. Pelaaja häviää reiän (kuten jo todettiin) ja vastustaja muina miehinä kävelee seuraavalle tiipaikalle honöörissä.
Reikäpelissä vastustajan virheitä voi katsoa läpi sormien, kunhan tuo ei täytä sopimisen tunnusmerkkejä. Siinä tapauksessa 1-3 astuu mukaan kuvaan.
Entäs jos vastustaja ei kävelekään, vaan menee jatkamaan omaa palloaan…
Näin uskoisin tosielämässä tapahtuvankin, aika harva siinä hötäkässä osaisi vaatia reikää itselleen ja vielä perustella sen vastustajalleen.
Aika merkityksellinen korjaus aiempaan viestiin
Ei kyse ole mistään korjauksesta, mutta merkityksestä olet oikeassa: sääntöjen tuntemuksella on merkitystä 😉
Eikös tällä palstan osiolla ole tarkoitus hakea niitä oikeita ratkaisuja eikä niitä vääriä..? Jälkimmäisiin kykenee kuka tahansa.
Voidaanko talvisäännön vallitessa pallo asettaa pudottamisen jälkeen tiin päälle, ottaen huomioon, että tii on juuri se paikalleen jäänyt tii, jonka päältä edellinen lyönti lähti? (Edellyttäen että pallo on pudotettu niin lähelle tiitä, että talvisääntöä voidaan käyttää ja kyseessä on reikäpeli, jossa avattiin tiiausalueen ulkopuolelta).
En löytänyt säännöistä porsaanreikää (ts. en löytänyt sääntökirjaa), joten tulin itse siihen tulokseen, että on hyvinkin mahdollista, että tässä tapauksessa liikuteltava haitta muuttuisi kiinteäksi hyödyksi. Vastaus on siis kyllä.
Varsin harvinainen tilanne sinänsä, jolla ei juuri kenenkään kannattaisi päätään vaivata, ellei tarkoituksena nimenomaan olisi aivojumppa, pään vaivaaminen. (Se onnistuneekin varsin hyvin näin joulun alla taikinan vaivaamisen yhteydessä).
Samoin, jos jokin tilanne edellyttää droppaamista ja pallon alkuperäisen paikan merkkaamista ennen droppia, niin mielestäni tässäkin tapauksessa pallo voidaan talvisäännön nojalla em. edellytyksin siirtää merkkitiin päälle.
Ellei sitten KL, ts, k., pjs tai joku muu minua paremmin sääntöjä tunteva tätä vääräksi todista…:-)
KL kirjoitti: (4.12.2009 19:26:10)
Ei kyse ole mistään korjauksesta, mutta merkityksestä olet oikeassa: sääntöjen tuntemuksella on merkitystä 😉
Eikös tällä palstan osiolla ole tarkoitus hakea niitä oikeita ratkaisuja eikä niitä vääriä..? Jälkimmäisiin kykenee kuka tahansa.
On tuolla ihan käytännön merkitystä elävään elämäänkin. Siksi se oli hyvä oikaisu.
PG kirjoitti: (4.12.2009 20:00:43)
Voidaanko talvisäännön vallitessa pallo asettaa pudottamisen jälkeen tiin päälle, ottaen huomioon, että tii on juuri se paikalleen jäänyt tii, jonka päältä edellinen lyönti lähti? (Edellyttäen että pallo on pudotettu niin lähelle tiitä, että talvisääntöä voidaan käyttää ja kyseessä on reikäpeli, jossa avattiin tiiausalueen ulkopuolelta).En löytänyt säännöistä porsaanreikää (ts. en löytänyt sääntökirjaa), joten tulin itse siihen tulokseen, että on hyvinkin mahdollista, että tässä tapauksessa liikuteltava haitta muuttuisi kiinteäksi hyödyksi. Vastaus on siis kyllä.
Varsin harvinainen tilanne sinänsä, jolla ei juuri kenenkään kannattaisi päätään vaivata, ellei tarkoituksena nimenomaan olisi aivojumppa, pään vaivaaminen. (Se onnistuneekin varsin hyvin näin joulun alla taikinan vaivaamisen yhteydessä).
Samoin, jos jokin tilanne edellyttää droppaamista ja pallon alkuperäisen paikan merkkaamista ennen droppia, niin mielestäni tässäkin tapauksessa pallo voidaan talvisäännön nojalla em. edellytyksin siirtää merkkitiin päälle.
Ellei sitten KL, ts, k., pjs tai joku muu minua paremmin sääntöjä tunteva tätä vääräksi todista…:-)
Varsinaiset säännöt edellyttävät pallon paikan merkitsemistä vain siinä tapauksessa, että se pitää asettaa takaisin, ainoa pakollinen poikkeus tästä on talvisääntö. Dropatessa ei koskaan ole pakko merkitä aiempaa paikkaa, vaikka vapaaehtoisesta merkitsemisestä joskus voi olla hyötyä
PG kirjoitti: (4.12.2009 20:00:43)
Voidaanko talvisäännön vallitessa pallo asettaa pudottamisen jälkeen tiin päälle, ottaen huomioon, että tii on juuri se paikalleen jäänyt tii, jonka päältä edellinen lyönti lähti? (Edellyttäen että pallo on pudotettu niin lähelle tiitä, että talvisääntöä voidaan käyttää ja kyseessä on reikäpeli, jossa avattiin tiiausalueen ulkopuolelta).En löytänyt säännöistä porsaanreikää (ts. en löytänyt sääntökirjaa), joten tulin itse siihen tulokseen, että on hyvinkin mahdollista, että tässä tapauksessa liikuteltava haitta muuttuisi kiinteäksi hyödyksi. Vastaus on siis kyllä.
Varsin harvinainen tilanne sinänsä, jolla ei juuri kenenkään kannattaisi päätään vaivata, ellei tarkoituksena nimenomaan olisi aivojumppa, pään vaivaaminen. (Se onnistuneekin varsin hyvin näin joulun alla taikinan vaivaamisen yhteydessä).
Samoin, jos jokin tilanne edellyttää droppaamista ja pallon alkuperäisen paikan merkkaamista ennen droppia, niin mielestäni tässäkin tapauksessa pallo voidaan talvisäännön nojalla em. edellytyksin siirtää merkkitiin päälle.
Ellei sitten KL, ts, k., pjs tai joku muu minua paremmin sääntöjä tunteva tätä vääräksi todista…:-)
Olisi varsin erikoista, jos pelaaja saisi hyötyä siitä, että hän pystyttelee tiitikkuja ylt’ympäriinsä pallonsa ympärille siinä toivossa, että hän dropin jälkeen saisi asettaa pallonsa yhden niistä päälle. Ei taida mennä läpi. Mitään selkeää sääntökohtaa en näin äkistään keksi tuota kieltämään, mutta ihan ensimmäiseksi ehdottaisin sääntöä 14-3a. Jokin parempikin varmasti löytyy, jahka on aikaa asiaa tutkiskella.
KL kirjoitti: (4.12.2009 22:15:58)
Olisi varsin erikoista, jos pelaaja saisi hyötyä siitä, että hän pystyttelee tiitikkuja ylt’ympäriinsä pallonsa ympärille siinä toivossa, että hän dropin jälkeen saisi asettaa pallonsa yhden niistä päälle.Tässä olen kanssasi täysin samaa mieltä. Varsin erikoista se olisi.
Jos sinulla vielä on aikaa tutkiskella tätä asiaa, niin ota huomioon, että kyse ei todellakaan ollut tiitikkujen pystyttämisestä ylt’ympäriinsä pallon ympärille hyötyä tavoitellen, vaan
– että reikäpeliä koskevassa tapauksessa kyseessä oli omalle paikalleen jäänyt tiitikku
– että jälkimmäisessä tapauksessa pallo oli merkitty asianmukaisesti yhdellä tiitikulla
Pallon droppaamisen jälkeen pallo päätyy aina jonnekin. Se voi päätyä esim. kuoppaan viiden sentin päähän tiitikusta. Tiedetään, että talvisäännön mukaan pallon asemaa voi parantaa tietyillä ehdoilla.
Kysymys kuuluu: onko pelaajalla oikeus siirtää pallo talvisäännön perusteella (ehdot huomioon ottaen) liikuteltavan haitan päälle, joka tässä tapauksessa sattuu olemaan tiitikku, vai onko tiitikku sellainen liikuteltava haitta, jonka päälle palloa ei saa asettaa? Nähdäkseni tiitikku ei ole keinotekoinen väline eikä epätavallinen varuste. Sen takia nykyisellään sääntö 14-3a soveltuu huonosti tähän tapaukseen.
Ainakin reikäpelin kyseessä ollen olisi mielestäni epäreilua, jos palloa ei saisi lyödä täsmälleen samasta paikasta, josta edellinen lyönti lähti. Hyötyä ei tulisi, pallohan ei olisi yhtään sen paremmassa paikassa, kuin ensimmäisessä lyönnissä. Sen toki kaikki tiedämme, että säännöt eivät aina ole reilut.
Sovitaan vielä niin, että mistään ennalta suunnitellusta hyödyn tavoittelusta ei ole, eikä saa olla kysymys. Pallo vain sattuu putoamaan paikkaan, josta sen saa nostaa tiitikun päälle – tai sitten ei.
PG kirjoitti: (5.12.2009 9:53:41)
KL kirjoitti: (4.12.2009 22:15:58)
Olisi varsin erikoista, jos pelaaja saisi hyötyä siitä, että hän pystyttelee tiitikkuja ylt’ympäriinsä pallonsa ympärille siinä toivossa, että hän dropin jälkeen saisi asettaa pallonsa yhden niistä päälle.Tässä olen kanssasi täysin samaa mieltä. Varsin erikoista se olisi.
Jos sinulla vielä on aikaa tutkiskella tätä asiaa, niin ota huomioon, että kyse ei todellakaan ollut tiitikkujen pystyttämisestä ylt’ympäriinsä pallon ympärille hyötyä tavoitellen, vaan
– että reikäpeliä koskevassa tapauksessa kyseessä oli omalle paikalleen jäänyt tiitikku
– että jälkimmäisessä tapauksessa pallo oli merkitty asianmukaisesti yhdellä tiitikulla
Pallon droppaamisen jälkeen pallo päätyy aina jonnekin. Se voi päätyä esim. kuoppaan viiden sentin päähän tiitikusta. Tiedetään, että talvisäännön mukaan pallon asemaa voi parantaa tietyillä ehdoilla.
Kysymys kuuluu: onko pelaajalla oikeus siirtää pallo talvisäännön perusteella (ehdot huomioon ottaen) liikuteltavan haitan päälle, joka tässä tapauksessa sattuu olemaan tiitikku, vai onko tiitikku sellainen liikuteltava haitta, jonka päälle palloa ei saa asettaa? Nähdäkseni tiitikku ei ole keinotekoinen väline eikä epätavallinen varuste. Sen takia nykyisellään sääntö 14-3a soveltuu huonosti tähän tapaukseen.
Ainakin reikäpelin kyseessä ollen olisi mielestäni epäreilua, jos palloa ei saisi lyödä täsmälleen samasta paikasta, josta edellinen lyönti lähti. Hyötyä ei tulisi, pallohan ei olisi yhtään sen paremmassa paikassa, kuin ensimmäisessä lyönnissä. Sen toki kaikki tiedämme, että säännöt eivät aina ole reilut.
Sovitaan vielä niin, että mistään ennalta suunnitellusta hyödyn tavoittelusta ei ole, eikä saa olla kysymys. Pallo vain sattuu putoamaan paikkaan, josta sen saa nostaa tiitikun päälle – tai sitten ei.
Normaali talvisääntö ei tuossa tilanteessa ole pelastus, koska se pätee vain lyhyeksi leikatuilla alueilla, joihin tiialueen ulkopuolinen alue ei yleensä kuulu (se on melkein aina muuta kuin lyhyeksi leikattua). Joskus talvisääntö voi tietty olla voimassa koko pelialueella, jolloin dropin jälkeen palloa käsillä olevassa tapauksessa saisi vielä siirtää.
Lähtökohtaisesti lienee selvää, ettei pallon asettaminen tiin päälle muualla kuin tiipaikalla ole millään muotoa golfin hengen mukaista. Pikasilmäyksellä en löytänyt mistään semmoista kohtaa, jossa nimenomaisesti määrättäisiin, että pallo on asetettava maahan. Tämä kuitenkin on mielestäni perusolettamus.
Tuo 14-3a tuli mieleen tästä syystä:
Except as provided in the Rules, during a stipulated round the player
must not use any artificial device or unusual equipment, or use any
equipment in an unusual manner:
a. That might assist him in making a stroke or in his playTiin käyttö pallon tiiaamiseen muualla kuin tiipaikalla on ainakin omasta mielestäni varusteen käyttämistä epätavallisella tavalla ja aivan varmasti auttaa pelaajaa lyönnin suorittamisessa.
Joku kokeneempi voi ehkä löytää selkeän viisastenkiven tai säännön, joka kieltää pallon asettamisen tiin päälle muualla kuin tiipaikalla. Minusta se on kuitenkin vastoin golfin henkeä enkä tuomarin ominaisuudessa sitä sallisi.
Selityksesi on kyllä jonkin verran ristiriidassa aiemman tekstisi kanssa:
… pudotusalueen merkitsemiseen käytetty tii ei ole varuste, vaan liikuteltava haitta. Mikään sääntö ei kiellä pelaajaa pelaamasta palloaan haitan päältä.
(KL 2.12.2009 19:35:44)joten lienet jatkotutkimuksissasi muuttanut hieman käsitystäsi tiistä (aiemmin: tii ei ole varuste, nyt: tii on varuste). En suinkaan moiti sinua tästä, päinvastoin. Perusteellisella asiaan paneutumisellasi sait minutkin vakuuttuneeksi siitä, että pallon asettaminen tiin päälle muualla kuin tiipaikalla ole millään muotoa golfin hengen mukaista.
Pitkien pohdintojen jälkeen säännöt kirkastuvat ja tiedot karttuvat. Pidän nyt pienen paussin kirjoittelussani. Tätä sääntöpalstaa aion silti seurata aktiivisesti. Kiitos KL.
PG kirjoitti: (5.12.2009 19:30:20)
Selityksesi on kyllä jonkin verran ristiriidassa aiemman tekstisi kanssa:… pudotusalueen merkitsemiseen käytetty tii ei ole varuste, vaan liikuteltava haitta. Mikään sääntö ei kiellä pelaajaa pelaamasta palloaan haitan päältä.
(KL 2.12.2009 19:35:44)joten lienet jatkotutkimuksissasi muuttanut hieman käsitystäsi tiistä (aiemmin: tii ei ole varuste, nyt: tii on varuste). En suinkaan moiti sinua tästä, päinvastoin. Perusteellisella asiaan paneutumisellasi sait minutkin vakuuttuneeksi siitä, että pallon asettaminen tiin päälle muualla kuin tiipaikalla ole millään muotoa golfin hengen mukaista.
Pitkien pohdintojen jälkeen säännöt kirkastuvat ja tiedot karttuvat. Pidän nyt pienen paussin kirjoittelussani. Tätä sääntöpalstaa aion silti seurata aktiivisesti. Kiitos KL.
Ollaanpas nyt tarkkoina.
Pudotusalueen merkitsemiseen käytetty tii ei ole varuste (kts. Määritelmät). Käsillä olevassa tapauksessa tiitä ei missään vaiheessa käytetty pudotusalueen merkkinä, joten se säilyy varusteena viimeistään siinä vaiheessa, kun pudotettu pallo ei ole osunut ko. tiihin ja pallo halutaan asettaa ko. tiin päälle. Näin minä sen tulkitsisin. Voin toki olla väärässä enkä sitä edes häpeä (olen siis häpeämätön).
Nyt tarkkana.
KL kirjoitti: (5.12.2009 21:41:59)
Pudotusalueen merkitsemiseen käytetty tii ei ole varuste (kts. Määritelmät).Myönnän. Ei olekaan.
KL kirjoitti: (5.12.2009 21:41:59)
Käsillä olevassa tapauksessa tiitä ei missään vaiheessa käytetty pudotusalueen merkkinä, …Juu. Ei käytetty ei.
Mutta sitä käytettiin pallon paikan merkkinä, jolloin tii ei myöskään ole varuste (ks. Määritelmät)
KL kirjoitti: (5.12.2009 21:41:59)
…joten se säilyy varusteena……(olen siis häpeämätön)
???
joten en enää ollenkaan ymmärrä tätä jatkojuttuasi. Selitäpä sinä häpeämätön lurjus, mitä oikein tarkoitit?PG kirjoitti: (5.12.2009 22:54:34)
Nyt tarkkana.KL kirjoitti: (5.12.2009 21:41:59)
Pudotusalueen merkitsemiseen käytetty tii ei ole varuste (kts. Määritelmät).Myönnän. Ei olekaan.
KL kirjoitti: (5.12.2009 21:41:59)
Käsillä olevassa tapauksessa tiitä ei missään vaiheessa käytetty pudotusalueen merkkinä, …Juu. Ei käytetty ei.
Mutta sitä käytettiin pallon paikan merkkinä, jolloin tii ei myöskään ole varuste (ks. Määritelmät)
KL kirjoitti: (5.12.2009 21:41:59)
…joten se säilyy varusteena……(olen siis häpeämätön)
???
joten en enää ollenkaan ymmärrä tätä jatkojuttuasi. Selitäpä sinä häpeämätön lurjus, mitä oikein tarkoitit?Kun pallo asetetaan tiin nokkaan siksi, että palloa halutaan lyödä siitä tiin nokasta, niin minun mielestäni tiitä ei ole tökätty maahan osoittamaan pallon paikkaa, vaan aivan muussa tarkoituksessa. Tässä tarkoituksessa tii on varuste eikä tämä status mielestäni poistu ko. tikulta, vaikka se pallon lyömisen jälkeen jäisikin maahan pystyyn ja pallo sen jälkeen dropattaisiin ’mahdollisimman lähelle alkuperäistä paikkaa’. Palloa dropattaessahan ko. paikkaa ei tarvitse merkitä.
Toisaalta asiaa voisi kaiketi ajatella myös siten, että pystyyn jäänyt tii jätetään paikoilleen tarkoituksella nimenomaan pallon alkuperäistä paikkaa osoittamaan ja tällöin ko. tikku ei olisi varuste. Sillä tavoin ajatellen tii olisi ensin varuste ja pallon lyömisen jälkeen se ei enää olisikaan varuste. Tällä ajatuskululla olisi merkitystä vain siinä tapauksessa, että pallo todellakin dropattaessa osuisi ko. tikkuun.
Itse asiassa varsin mielenkiintoinen dilemma, tosin onneksi äärimmäisen harvoin kentällä vastaan tuleva.
Häpeämättömiä ehdotuksia:
Tii muuttuu varusteeksi välittömästi sen jälkeen, kun se on tehnyt tehtävänsä pudotusalueen tai pallon paikan merkkinä.
Pentti tulee, jos siirtää pallonsa varusteeksi muuttuneen tiin päälle, paitsi 6. joulukuuta, jolloin tuomio on Linnaan joutuminen.
Jos pallo dropatessa putoaa ja jää tiin päälle tai pomppaa maasta tiin päälle, tii ei muutu varusteeksi, vaan liikuteltavaksi haitaksi. Silloin haittaa voi halutessaan hyödyntää. (Ks. Määritelmät 2020, Hyödyllinen haitta).
PG kirjoitti: (2.12.2009 20:49:41)
P.S. Voidaanko talvisäännön vallitessa pallo asettaa pudottamisen jälkeen tiin päälle, ottaen huomioon, että tii on juuri se tii, jonka päältä edellinen lyönti lähti? (Edellyttäen että pallo on pudotettu niin lähelle tiitä, että talvisääntöä voidaan käyttää ja kyseessä on reikäpeli, jossa avattiin tiiausalueen ulkopuolelta).Totesin tätä taas hieman pohdittuani, että kyseessä on kuitenkin varsin akateeminen kysymys.
Ensinnäkin, tuon pudotetun pallon pitäisi pudottamisen seurauksena päätyä TÄSMÄLLEEN yhtä kauas reiästä kuin missä se tii on. Jos se päätyy lähemmäs reikää, se on pudotettava uudelleen. Jos se päätyy kauemmas, sitä ei talvisäännön avulla saa siirtää lähemmäs reikää.
Toisekseen, talvisäännön ei pitäisi olla voimassa muualla kuin lyhyeksi leikatulla alueella.
KL kirjoitti: (9.12.2009 9:01:51)
tuon pudotetun pallon pitäisi pudottamisen seurauksena päätyä TÄSMÄLLEEN yhtä kauas reiästä kuin missä se tii on. Jos se päätyy lähemmäs reikää, se on pudotettava uudelleen. Jos se päätyy kauemmas, sitä ei talvisäännön avulla saa siirtää lähemmäs reikää.
Hyvä.
Jos vielä palataan tähän k.:n kysymyksen yhteyteen liittämääni jatkokysymykseen, ”olisiko mahdollista, että toinenkin lyönti voitaisiin lyödä tiin päältä ilman rangaistusta”, jäljelle jäänee vain kaksi tapausta, jossa se saattaisi olla mahdollista:
1. Pallo päätyy dropatessa saman tiin päälle, joka edellisen lyönnin jäljiltä on tarkoituksellisesti jätetty ”ei varusteena olevaksi” pallon paikan merkiksi. Jos katsotaan, että droppaamisen jälkeenkään tii ei ole varuste, vaan liikuteltava haitta, pallo voitaneen lyödä tiin päältä ilman rangaistusta. Jos taas katsotaan, että pallolle tulee tiin päälle jouduttuaan samanlainen varusteen status, kuin ensimmäisessä lyönnissä, niin tässäkin tapauksessa pallo voitaneen lyödä tiin päältä ilman rangaistusta, onhan pallo täsmälleen samassa paikassa, josta edellinen lyönti lähti. Todennäköisyys tällaisen tilanteen syntymiselle lienee samaa luokkaa, kuin holarin teossa.
2. Pallo päätyy pudotettaessa TÄSMÄLLEEN yhtä kauas reiästä, kuin missä pallon paikan merkiksi jätetty tii on ja talvisääntö on voimassa tällä alueella. Mikäli katsotaan, että tii on tehnyt tehtävänsä pallon paikan merkkinä ja muuttunut droppaamisen jälkeen varusteeksi, palloa ei voida siirtää tiin päälle. Jos taas tiitä pidetään liikuteltavana haittana, pallo voitaneen siirtää tiin päälle? Itse kallistuisin ensimmäisen vaihtoehdon kannalle, eli tii on muuttunut varusteeksi, jonka päälle palloa ei saisi asettaa. Tämä tulkinta tarkoittaisi siis sitä, että talvisääntöön vedoten palloa ei saisi missän ko. tapaukseen liittyvässä tilanteessa asettaa tiin päälle.
-
JulkaisijaArtikkelit