-
JulkaisijaArtikkelit
-
Tähän väliin täytyy kysyä yksi syvästi mieltä askarruttanut sääntöjuttu, joka on vaivannut vuosia aika-ajoin: Jos mä siis olen täysin ulkona koko pelistä ja puttaan palloa ihan päin per…ttä niin olenko mä silloin ulkopuolinen tekijä ja saan palauttaa pallontakaisin paikalle ja putata uudelleen?
Rauski kirjoitti: (20.9.2012 20:16:13)
Tähän väliin täytyy kysyä yksi syvästi mieltä askarruttanut sääntöjuttu, joka on vaivannut vuosia aika-ajoin: Jos mä siis olen täysin ulkona koko pelistä ja puttaan palloa ihan päin per…ttä niin olenko mä silloin ulkopuolinen tekijä ja saan palauttaa pallontakaisin paikalle ja putata uudelleen?Harvinaisen selvä tapaus: Pentin kanssa saat, mutta yksin et. Pentti ei ole paha, jos ihan /ccn meni.
KL kirjoitti: (20.9.2012 9:37:40)
Yritä nyt hyvä ihminen ymmärtää, että Decisionit on kirjoitettu tarkentamaan sääntöjä. Jos säännön ja Decisionin välillä on jonkinlainen ristiriita, niin kumpi on se, jota noudatetaan?
Yritä nyt hyvä ihminen ymmärtää, että Decisionit perustuvat sääntöihin. Ristiriitatilanteessa sääntö menee Decisionin edelle. Vrt. Asetukset on kirjoitettu tarkentamaan lakeja. Laki menee asetuksen edelle.
PG kirjoitti: (20.9.2012 21:40:28)
Rauski kirjoitti: (20.9.2012 20:16:13)
Tähän väliin täytyy kysyä yksi syvästi mieltä askarruttanut sääntöjuttu, joka on vaivannut vuosia aika-ajoin: Jos mä siis olen täysin ulkona koko pelistä ja puttaan palloa ihan päin per…ttä niin olenko mä silloin ulkopuolinen tekijä ja saan palauttaa pallontakaisin paikalle ja putata uudelleen?Harvinaisen selvä tapaus: Pentin kanssa saat, mutta yksin et. Pentti ei ole paha, jos ihan /ccn meni.
No voihan perhana, nyt täytyy etsiä joku Pentti pelikaveriksi, onko täällä ketään sen nimistä?
PG kirjoitti: (20.9.2012 22:20:29)
KL kirjoitti: (20.9.2012 9:37:40)
Yritä nyt hyvä ihminen ymmärtää, että Decisionit on kirjoitettu tarkentamaan sääntöjä. Jos säännön ja Decisionin välillä on jonkinlainen ristiriita, niin kumpi on se, jota noudatetaan?
Yritä nyt hyvä ihminen ymmärtää, että Decisionit perustuvat sääntöihin. Ristiriitatilanteessa sääntö menee Decisionin edelle. Vrt. Asetukset on kirjoitettu tarkentamaan lakeja. Laki menee asetuksen edelle.
Mistä näitä käsittämättömyyksiä oikein sikiää…
KL kirjoitti: (21.9.2012 4:04:53)
PG kirjoitti: (20.9.2012 22:20:29)
KL kirjoitti: (20.9.2012 9:37:40)
Yritä nyt hyvä ihminen ymmärtää, että Decisionit on kirjoitettu tarkentamaan sääntöjä. Jos säännön ja Decisionin välillä on jonkinlainen ristiriita, niin kumpi on se, jota noudatetaan?
Yritä nyt hyvä ihminen ymmärtää, että Decisionit perustuvat sääntöihin. Ristiriitatilanteessa sääntö menee Decisionin edelle. Vrt. Asetukset on kirjoitettu tarkentamaan lakeja. Laki menee asetuksen edelle.
Mistä näitä käsittämättömyyksiä oikein sikiää…
Sanos muuta. On aivan käsittämätöntä, että joku väittää, ettei Desicion voi olla säännön vastainen eikä asetus lainvastainen!
PG kirjoitti: (21.9.2012 8:29:05)
KL kirjoitti: (21.9.2012 4:04:53)
PG kirjoitti: (20.9.2012 22:20:29)
KL kirjoitti: (20.9.2012 9:37:40)
Yritä nyt hyvä ihminen ymmärtää, että Decisionit on kirjoitettu tarkentamaan sääntöjä. Jos säännön ja Decisionin välillä on jonkinlainen ristiriita, niin kumpi on se, jota noudatetaan?
Yritä nyt hyvä ihminen ymmärtää, että Decisionit perustuvat sääntöihin. Ristiriitatilanteessa sääntö menee Decisionin edelle. Vrt. Asetukset on kirjoitettu tarkentamaan lakeja. Laki menee asetuksen edelle.
Mistä näitä käsittämättömyyksiä oikein sikiää…
Sanos muuta. On aivan käsittämätöntä, että joku väittää, ettei Desicion voi olla säännön vastainen eikä asetus lainvastainen!
Sääntöjen ja deccareiden suhde on erilainen kuin (suomalaisen) lain ja asetuksen, koska brittiläinen järjestelmä on erilainen myös laista puhuttaessa. Yksinkertaistetusti sanottuna suomalaisessa järjestelmässä lakiteksti on ’täydellinen’ ja siksi on asetusta ylempänä, brittiläisessä järjestelmässä lakiteksti on jo lähtökohtaisesti vain enemmän tai vähemmän huono kuvaus siitä, mitä on tarkoitettu, ja tuomioistuinten/tuomareiden ratkaisut tarkentavat sitä, mitä lailla on tarkemmin sanottuna ja oikeastaan tarkoitettu. Suomessa tuomari ei saa tehdä lainvastaisia ratkaisuja, brittiläisessä järjestelmässä tuomari säätää osittain lakia. Tästä syystä suomalaisella taustalla katsottuna säännön ja deccarin välillä voi näyttää olevan ristiriita, jota siinä itse asiassa ei ole. Esimerkki tästä voisi olla vaikkapa määriltelmä, joka sanoo, että pallo on reiässä, kun se on pysähtyneenä, mutta deccari kertoo, että kupin pohjalla pyörivän pallon saa jo nostaa, kunhan on varmaa, että pallo ei enää itsekseen voi kiivetä reiästä ulos, eikä sitä määritelmää ole tarkoitettu sanatarkasti luettavaksi.
vieraspelaaja kirjoitti: (21.9.2012 13:00:12)
Sääntöjen ja deccareiden suhde on erilainen kuin (suomalaisen) lain ja asetuksen, koska brittiläinen järjestelmä on erilainen myös laista puhuttaessa. Yksinkertaistetusti sanottuna suomalaisessa järjestelmässä lakiteksti on ’täydellinen’ ja siksi on asetusta ylempänä, brittiläisessä järjestelmässä lakiteksti on jo lähtökohtaisesti vain enemmän tai vähemmän huono kuvaus siitä, mitä on tarkoitettu, ja tuomioistuinten/tuomareiden ratkaisut tarkentavat sitä, mitä lailla on tarkemmin sanottuna ja oikeastaan tarkoitettu. Suomessa tuomari ei saa tehdä lainvastaisia ratkaisuja, brittiläisessä järjestelmässä tuomari säätää osittain lakia. Tästä syystä suomalaisella taustalla katsottuna säännön ja deccarin välillä voi näyttää olevan ristiriita, jota siinä itse asiassa ei ole. Esimerkki tästä voisi olla vaikkapa määriltelmä, joka sanoo, että pallo on reiässä, kun se on pysähtyneenä, mutta deccari kertoo, että kupin pohjalla pyörivän pallon saa jo nostaa, kunhan on varmaa, että pallo ei enää itsekseen voi kiivetä reiästä ulos, eikä sitä määritelmää ole tarkoitettu sanatarkasti luettavaksi.
Tämä selkeytti asioita minulle ja varmasti myös monelle muulle. Vilpitön kiitos vieraspelaaja!
PG kirjoitti: (21.9.2012 14:27:44)
vieraspelaaja kirjoitti: (21.9.2012 13:00:12)
Sääntöjen ja deccareiden suhde on erilainen kuin (suomalaisen) lain ja asetuksen, koska brittiläinen järjestelmä on erilainen myös laista puhuttaessa. Yksinkertaistetusti sanottuna suomalaisessa järjestelmässä lakiteksti on ’täydellinen’ ja siksi on asetusta ylempänä, brittiläisessä järjestelmässä lakiteksti on jo lähtökohtaisesti vain enemmän tai vähemmän huono kuvaus siitä, mitä on tarkoitettu, ja tuomioistuinten/tuomareiden ratkaisut tarkentavat sitä, mitä lailla on tarkemmin sanottuna ja oikeastaan tarkoitettu. Suomessa tuomari ei saa tehdä lainvastaisia ratkaisuja, brittiläisessä järjestelmässä tuomari säätää osittain lakia. Tästä syystä suomalaisella taustalla katsottuna säännön ja deccarin välillä voi näyttää olevan ristiriita, jota siinä itse asiassa ei ole. Esimerkki tästä voisi olla vaikkapa määriltelmä, joka sanoo, että pallo on reiässä, kun se on pysähtyneenä, mutta deccari kertoo, että kupin pohjalla pyörivän pallon saa jo nostaa, kunhan on varmaa, että pallo ei enää itsekseen voi kiivetä reiästä ulos, eikä sitä määritelmää ole tarkoitettu sanatarkasti luettavaksi.
Tämä selkeytti asioita minulle ja varmasti myös monelle muulle. Vilpitön kiitos vieraspelaaja!
Joko sinulle tämän myötä meni kaaliin, että pallon liikuttua pelaajan tähdättyä sitä on löydyttävä jokin konkreettinen syy pallon liikkumiselle, jotta säännön 18-2b poikkeusta voidaan mahdollisesti soveltaa? Siis aivan täsmälleen niin kuin Dec 18-2b/11:ssä sanotaan, vaikka sääntö 18-2b sanoo asian toisin?
Tuossa on nyt 34 vastausta ’Harvinaisen selvään tapaukseen’.
Minkähänlaisia tapauksia ne hivenen monimutkaisemmat kysymykset oikein ovat.
Tämä keskusteluketju kertoo hyvin paljon siitä, että miten epämääräiset ja vaikeat säännöt golfissa on.
Minusta säännön voisi muuttaa niin kuulumaan, että pallo saa liikkua tai olla liikkumatta pari senttiä, olet lyöntiasennossa tai et. Mitä se haittaa ketään, jos pallon paikka ei nyt ihan just ole oikein, kunhan mailalla sitä ei ole koskettanut, eikä ole lähempänä reikää.
Green kirjoitti: (21.9.2012 15:23:56)
Minusta säännön voisi muuttaa niin kuulumaan, että pallo saa liikkua tai olla liikkumatta pari senttiä, olet lyöntiasennossa tai et. Mitä se haittaa ketään, jos pallon paikka ei nyt ihan just ole oikein, kunhan mailalla sitä ei ole koskettanut, eikä ole lähempänä reikää.Lähtemättä jälleen kertaamaan sitä mistä tässä(kin) säännössä on kyse, niin mainitsen vain, että yleensä pallo sitä viheriöllä tähdättäessä liikkuu eteenpäin…
Golf on muuten siitä yksinkertainen peli, ettei sitä ole pakko pelata sääntöjen mukaan ellei halua. Sellaisessa tapauksessa on vain ymmärrettävä olla osallistumatta kilpailuihin tai jättämättä tasoitukseen vaikuttavia kortteja. Näinhän se menee ihkasen kaikissa maailman peleissä muutenkin, paitsi tietenkin korttipeli fuskussa 😀
KL kirjoitti: (21.9.2012 14:35:47)
Joko sinulle tämän myötä meni kaaliin, että pallon liikuttua pelaajan tähdättyä sitä on löydyttävä jokin konkreettinen syy pallon liikkumiselle, jotta säännön 18-2b poikkeusta voidaan mahdollisesti soveltaa? Siis aivan täsmälleen niin kuin Dec 18-2b/11:ssä sanotaan, vaikka sääntö 18-2b sanoo asian toisin?Kaalissa on ollut koko ajan. Jo viestissä #6 olevaan tekstiisi
”Sillä ei ole mitään merkitystä, että kaikki kolme pelaaja olivat sitä mieltä, ettei A aiheuttanut pallonsa liikkumista. Vasta sitten, kun löytyy jokin konkreettinen asia, joka pallon liikkumisen aiheutti (esim. tuuli), niin pelaaja vapautetaan tuosta säännön 18-2b mukaisesta rangaistuksesta (kts. Dec 18-2/11).”
löin HYVÄKSYTTY-leiman jopa tapauksessa, jossa tähdätty pallo lähtee liikkeelle vasta jälkikäteen, toteamalla
”On siis edelleenkin mahdollista, että pelaaja saa rangaistuksen [tapauksessa], jos[sa] pallo liikkuu tähtäämisen jälkeen, mutta vasta sen jälkeen, kun pelaaja on poistunut pallonsa luota tutkimaan uudelleen puttilinjojaan. Tyynellä ilmalla ei tuuli voi olla liikkumisen syy, painovoima ei yksinään syyksi kelpaa. ” (Hakasulut lisätty selventämään tekstiä).
Et ymmärtänyt tekstiäni. Tästä alkoi mesomisesi, meuhkaamisesi ja solvaamisesi. Jotta käsittäisit mitä tarkoitin, esitin saman ajatukseni vielä Q&A- muodossa näin:
Q: Pallo liikkuu tähtäämisen jälkeen, mutta vasta sitten, kun pelaaja on poistunut pallonsa luota tutkimaan uudelleen puttilinjojaan. Voidaanko pelaajaa rangaista?
A: Kyllä. ”Pelaajan sijainnilla ei tähtäämisen jälkeen ole mitään merkitystä. Vasta sitten, kun löytyy jokin konkreettinen asia, joka pallon liikkumisen aiheutti (esim. tuuli), niin pelaaja vapautetaan tuosta säännön 18-2b mukaisesta rangaistuksesta (kts. Dec 18-2/11).”
Tuosta *Kyllä’ -vastauksestani, jonka perusteluna käytin omia sanojasi, pitäisi sinunkin kaaliisi mahtua, että minulle asia on täysin klaari ja että en ollut kanssasi eri mieltä.Myöhemmin viestissä 15 mietiskelin sitä, mikä mahtaisi olla syynä loordien ’panovoimavastaisuuteen’ . Saman viestin lopussa totesin Jukkax:lle: ”Jos edelleen pysyt väitteessäsi [painovoima sen aiheutti], niin eiköhän rankku [tuomarilta] rapsahda.’
Kaikesta huolimatta mesomisesi jatkui.
Green kirjoitti: (21.9.2012 15:19:33)
Tuossa on nyt 34 vastausta ’Harvinaisen selvään tapaukseen’.Minkähänlaisia tapauksia ne hivenen monimutkaisemmat kysymykset oikein ovat.
Tämä keskusteluketju kertoo hyvin paljon siitä, että miten epämääräiset ja vaikeat säännöt golfissa on.
Itse asiassa ratkaisu ’Harvinaisen selvään tapaukseen’ sisältyi jo KL:n viestiin #6 olettaen, että A ei ollut tähdännyt palloa:
”Tilannetta näkemättä minusta näyttää siltä, ettei pelaaja vielä tähdännyt palloaan. Jos hän ei tähdännyt palloaan eikä mitenkään aiheuttanut pallonsa liikkumista, hän syyllistyy pelissä olevan pallonsa liikuttamiseen nostamalla sen paikasta (X), johon se ’itsekseen’ siirtyi (sääntö 18-2a). Jättämällä palauttamatta palloa paikoilleen paikkaan X, hän saa säännön 18 yleisen rangaistuksen, siis yhteensä kaksi rangaistuslyöntiä.”
Tämä oli juuri se ratkaisu, jota itsekin ajattelin. Samassa viestissä KL esitti myös vaihtoehtoisen ratkaisun (A oli tähdännyt palloaan). Jälkimmäinen ratkaisu ei mielestäni tullut kysymykseen. Siksi tapaus oli (mielestäni) harvinaisen selvä. Viestissä #8 perustelin asian näin:
”Pelaajien A, B ja C lausuntojen perusteella tiedetään ja käytännössä on varmaa, että A ei aiheuttanut pallon liikkumista. Mailan lapa ei ollut pallon välittömässä läheisyydessä, joten se ei voinut saada palloa liikkeelle edes nurmen välityksellä. A saattoi tähtäillä palloaan, mutta golfin määritelmän mukaisesta tähtäämisestä ei ollut kyse. Sääntöä 18-2b ei siis voida soveltaa. On mahdollista, että jokin ulkopuolinen tekijä aiheutti pallon liikkumisen, mutta asiasta ei ole tietoa eikä käytännön varmuutta. Siksi A:n olisi pitänyt pelata pallo uudelta sijaintipaikaltaan, eikä alkuperäiseltä paikaltaan. A:lle yleinen rangaistus (= kaksi rangaistuslyöntiä) säännön 18 rikkomisesta. Jos A olisi ’tunnustanut’ aiheuttaneensa pallon liikkumisen, olisi rangaistus ollut säännön 18-2a mukaisesti vain yksi rangaistuslyönti.”
Alkuperäinen case oli loppuun käsitelty jo viestissä #8.
Green: ’Minkähänlaisia tapauksia ne hivenen monimutkaisemmat kysymykset oikein ovat.’
Tapaus, jossa pelaajan pallo liikkuu tähtäämisen jälkeen, on periaatteessa yksinkertainen, mutta käytännössä monimutkainen ja epäselvä. Milloin mailan lapa on asetettu pallon välittömään läheisyyteen? Kuka osaa varmasti sanoa, onko tuuli aiheuttanut pallon liikkeelle lähdön vai onko painovoima ollut se varsinainen tekijä?
PG kirjoitti: (21.9.2012 21:09:24)
KL kirjoitti: (21.9.2012 14:35:47)
Joko sinulle tämän myötä meni kaaliin, että pallon liikuttua pelaajan tähdättyä sitä on löydyttävä jokin konkreettinen syy pallon liikkumiselle, jotta säännön 18-2b poikkeusta voidaan mahdollisesti soveltaa? Siis aivan täsmälleen niin kuin Dec 18-2b/11:ssä sanotaan, vaikka sääntö 18-2b sanoo asian toisin?Kaalissa on ollut koko ajan.
Sepä hyvä. Tämä aikaisempi viestisi vain antoi täysin erilaisen kuvan:
PG kirjoitti: (19.9.2012 23:54:09)
18-2b poikkeus: Jos tiedetään tai on käytännössä varmaa, että pelaaja ei aiheuttanut pallonsa liikkumista, sääntöä 18-2b ei voi soveltaa.Amatöörigolfissa pelaaja itse on pääsääntöisesti oman pelinsä tuomari. Jos pelaaja itse tietää, että ei ole aiheuttanut pallonsa liikkumista, niin mielestäni hänen pitää saada edellä olevaan sääntöön nojautuen jatkaa peliään hyvällä omalla tunnolla siitä mihin pallo pysähtyi ilman rangaistusta. Tuomaria ei kannata koskaan kutsua paikalle moisen asian takia.
Varmaankin tulkitsin tämän golfin säännöistä tyystin väärää informaatiota tarjoavan viestisi aivan väärin, joten onneksi kaikki ovat nyt samaa mieltä ja voimme aloittaa uuden väännön jostakin muusta.
KL kirjoitti: (21.9.2012 21:23:22)
PG kirjoitti: (21.9.2012 21:09:24)
KL kirjoitti: (21.9.2012 14:35:47)
Joko sinulle tämän myötä meni kaaliin, että pallon liikuttua pelaajan tähdättyä sitä on löydyttävä jokin konkreettinen syy pallon liikkumiselle, jotta säännön 18-2b poikkeusta voidaan mahdollisesti soveltaa? Siis aivan täsmälleen niin kuin Dec 18-2b/11:ssä sanotaan, vaikka sääntö 18-2b sanoo asian toisin?Kaalissa on ollut koko ajan.
Sepä hyvä. Tämä aikaisempi viestisi vain antoi täysin erilaisen kuvan:
PG kirjoitti: (19.9.2012 23:54:09)
18-2b poikkeus: Jos tiedetään tai on käytännössä varmaa, että pelaaja ei aiheuttanut pallonsa liikkumista, sääntöä 18-2b ei voi soveltaa.Amatöörigolfissa pelaaja itse on pääsääntöisesti oman pelinsä tuomari. Jos pelaaja itse tietää, että ei ole aiheuttanut pallonsa liikkumista, niin mielestäni hänen pitää saada edellä olevaan sääntöön nojautuen jatkaa peliään hyvällä omalla tunnolla siitä mihin pallo pysähtyi ilman rangaistusta. Tuomaria ei kannata koskaan kutsua paikalle moisen asian takia.
KL kirjoitti: (21.9.2012 21:23:22)
Varmaankin tulkitsin tämän golfin säännöistä tyystin väärää informaatiota tarjoavan viestisi aivan väärin, joten onneksi kaikki ovat nyt samaa mieltä ja voimme aloittaa uuden väännön jostakin muusta.Edeltävät viestini huomioiden tuo oli luonnollisesti vain sääntömuutosehdotus. Perusteluna on se, että amatöörigolfari tuskin edes tietää onko hän tähdännyt palloaan nykysääntöjen mukaisessa mielessä, saati sen, onko pallo lähtenyt liikkeelle tuulen vai painovoiman takia. Tosin ei tuota jälkimmäistä (tuuli vai painovoima) voi kukaan muukaan tietää ja vain harva tietää, mitä tarkoittaa välitön läheisyys (itse en sitä tiedä).
Tarkemmin ajateltuna olisi parempi poistaa kyseisen säännön b- kohta kokonaisuudessaan täysin tarpeettomana.
PG kirjoitti: (21.9.2012 23:52:06)
Edeltävät viestini huomioiden tuo oli luonnollisesti vain sääntömuutosehdotus. Perusteluna on se, että amatöörigolfari tuskin edes tietää onko hän tähdännyt palloaan nykysääntöjen mukaisessa mielessä, saati sen, onko pallo lähtenyt liikkeelle tuulen vai painovoiman takia. Tosin ei tuota jälkimmäistä (tuuli vai painovoima) voi kukaan muukaan tietää ja vain harva tietää, mitä tarkoittaa välitön läheisyys (itse en sitä tiedä).Tarkemmin ajateltuna olisi parempi poistaa kyseisen säännön b- kohta kokonaisuudessaan täysin tarpeettomana.
Hyvää pohdintaa PG:ltä!
Muistuu mieleen tältä kesältä tilanne, jossa käteni lähestyi vanha 200 liiran kolikko peukaloni ja etusormeni välissä kohden palloa varsin tasaisella greenillä ja kesätuulen leppeästi leyhytellessä, ja kas pentele! Palloni lähti liikkeelle käteni ollessa vielä liki 15cm:n päässä siitä tehden vähäisen rystybreikin ja pysähtyen n. 6 cm:n päähän alkupisteestä.
Kilpakumppanien kanssa pidetty palaveri päätyi tulkintaan tuulen ja epästabiilin makuun yhteisvaikutukseen ja pallo merkattiin uuten paikkaansa.
Onneksi en ollut tähdännyt palloa tässä tapauksessa! Oltiin kuitenkin Suomessa, jossa peli olisi ehkä keskeytety rajun tuulen vuoksi?B kirjoitti: (23.9.2012 20:49:58)
PG kirjoitti: (21.9.2012 23:52:06)
Edeltävät viestini huomioiden tuo oli luonnollisesti vain sääntömuutosehdotus. Perusteluna on se, että amatöörigolfari tuskin edes tietää onko hän tähdännyt palloaan nykysääntöjen mukaisessa mielessä, saati sen, onko pallo lähtenyt liikkeelle tuulen vai painovoiman takia. Tosin ei tuota jälkimmäistä (tuuli vai painovoima) voi kukaan muukaan tietää ja vain harva tietää, mitä tarkoittaa välitön läheisyys (itse en sitä tiedä).Tarkemmin ajateltuna olisi parempi poistaa kyseisen säännön b- kohta kokonaisuudessaan täysin tarpeettomana.
Hyvää pohdintaa PG:ltä!
Muistuu mieleen tältä kesältä tilanne, jossa käteni lähestyi vanha 200 liiran kolikko peukaloni ja etusormeni välissä kohden palloa varsin tasaisella greenillä ja kesätuulen leppeästi leyhytellessä, ja kas pentele! Palloni lähti liikkeelle käteni ollessa vielä liki 15cm:n päässä siitä tehden vähäisen rystybreikin ja pysähtyen n. 6 cm:n päähän alkupisteestä.
Kilpakumppanien kanssa pidetty palaveri päätyi tulkintaan tuulen ja epästabiilin makuun yhteisvaikutukseen ja pallo merkattiin uuten paikkaansa.
Onneksi en ollut tähdännyt palloa tässä tapauksessa! Oltiin kuitenkin Suomessa, jossa peli olisi ehkä keskeytety rajun tuulen vuoksi?Nämä kaksi lainaamani viestiä osoittavat vain sen kuinka vähän te kaksi (tai yksi?) ymmärrätte koko asiasta. Sääli sinänsä, koska joku saattaa ottaa teidän jorinanne todesta.
KL kirjoitti: (23.9.2012 21:20:15)
B kirjoitti: (23.9.2012 20:49:58)
PG kirjoitti: (21.9.2012 23:52:06)
Edeltävät viestini huomioiden tuo oli luonnollisesti vain sääntömuutosehdotus. Perusteluna on se, että amatöörigolfari tuskin edes tietää onko hän tähdännyt palloaan nykysääntöjen mukaisessa mielessä, saati sen, onko pallo lähtenyt liikkeelle tuulen vai painovoiman takia. Tosin ei tuota jälkimmäistä (tuuli vai painovoima) voi kukaan muukaan tietää ja vain harva tietää, mitä tarkoittaa välitön läheisyys (itse en sitä tiedä).Tarkemmin ajateltuna olisi parempi poistaa kyseisen säännön b- kohta kokonaisuudessaan täysin tarpeettomana.
Hyvää pohdintaa PG:ltä!
Muistuu mieleen tältä kesältä tilanne, jossa käteni lähestyi vanha 200 liiran kolikko peukaloni ja etusormeni välissä kohden palloa varsin tasaisella greenillä ja kesätuulen leppeästi leyhytellessä, ja kas pentele! Palloni lähti liikkeelle käteni ollessa vielä liki 15cm:n päässä siitä tehden vähäisen rystybreikin ja pysähtyen n. 6 cm:n päähän alkupisteestä.
Kilpakumppanien kanssa pidetty palaveri päätyi tulkintaan tuulen ja epästabiilin makuun yhteisvaikutukseen ja pallo merkattiin uuten paikkaansa.
Onneksi en ollut tähdännyt palloa tässä tapauksessa! Oltiin kuitenkin Suomessa, jossa peli olisi ehkä keskeytety rajun tuulen vuoksi?Nämä kaksi lainaamani viestiä osoittavat vain sen kuinka vähän te kaksi (tai yksi?) ymmärrätte koko asiasta. Sääli sinänsä, koska joku saattaa ottaa teidän jorinanne todesta.
Kerropa nyt KL, mikä B:n kilpakumppaneineen tekemässä ratkaisussa on väärin ja mikä B:n toteamuksessa ”Onneksi en ollut tähdännyt palloa tässä tapauksessa” osoittaa vähäistä ymmärrystä tässä asiassa. Vastauksesi on tärkeä, jotta jokainen lukija tietäisi, mikä on oikein ja miten asioista sääntöjen mukaan pitäisi ajatella.
P.S. Huomaa, että B:lle vain muistui mieleen tuoreehko tapaus, jossa olisi voinut käydä huonomminkin. Vastaukseksi ei siis kelpaa, että pallon merkitsemisellä ja säännöllä 18-2b ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa. Tuo B:n viimeinen virke ”Oltiin kuitenkin Suomessa, jossa peli olisi ehkä keskeytetty rajun tuulen vuoksi?” kysymysmerkkeineen ansaitsee myös vastauksen, koska
KL kirjoitti: (19.9.2012 18:22:50)
Väitin ja edelleen väitän, ettei moisia olosuhteita Suomessa ole eikä tule, joissa tuuli olisi niin merkittävä tekijä, että pelaajien pallot liikkuisivat sen voimasta (sitä ennen kisa on jo keskeytetty…).PG kirjoitti: (24.9.2012 13:08:16)
Kerropa nyt KL, mikä B:n kilpakumppaneineen tekemässä ratkaisussa on väärin ja mikä B:n toteamuksessa ”Onneksi en ollut tähdännyt palloa tässä tapauksessa” osoittaa vähäistä ymmärrystä tässä asiassa. Vastauksesi on tärkeä, jotta jokainen lukija tietäisi, mikä on oikein ja miten asioista sääntöjen mukaan pitäisi ajatella.
Poimitaanpa B:n tarinasta tuo ’leppeä kesätuuli’, joka ei kuuna kullan valkeana liikuttele palloa tasaisella viheriöllä. Seuraavaksi poimitaan ’Kilpakumppanien kanssa pidetty palaveri päätyi tulkintaan tuulen ja epästabiilin makuun yhteisvaikutukseen’. Mistä kummasta pelaajat ovat voineet päätyä moiseen tulkintaan?? Tuulihan oli leppeä, joten se ei voinut palloa liikuttaa. Toisaalta, jos tuuli todella olisi palloa liikuttanut, niin mistä tuo epästabiili makuu oikein tuli tasaisella viheriöllä? Sitä paitsi miksi kummassa pelaajat ylipäätään olisivat moista pohtineet, eihän palloa edes tähdätty, joten oli aivan sama miksi pallo lähti lilikkeelle. B:n tarina on mielikuvituksen tuotetta, mutta myös epäloogisesti ja eritoten tarkoitushakuisesti kirjoitettu.
Sanon vielä kerran, että Suomessa on aivan turha lähteä ensimmäiseksi etsimään tuulesta syntipukkia pelaajan pallon liikuttua hänen tähdättyään sitä. Lähtökohtaisesti voidaan sanoa, ettei mikään muu ole klubipelaajan kannalta muuttunut kuin tähtäämisen määritelmä ja siinäkin vain stanssin jääminen pois määritelmästä. Kaikki muu on siis käytännön tasolla aivan ennallaan.
Sellaisissa olosuhteissa, joissa tuuli todellakin pystyy liikuttamaan palloa (ei siis välillisesti, kuten puhaltamalla lehtiä tai käpyjä puusta pallon päälle), siitä mitä todennäköisimmin saadaan jonkinlaista osviittaa jo ennen ensimmäistä tähdätessä tapahtunutta liikkumista. Toisin sanoen, pallot liikahtelevat viheriöllä jo pelaajien sinne saavuttua ennen ensimmäistäkään tähtäämistä tai vähintään oskilloivat viheriöllä. Tämän aivan varmasti huomaa eikä pallon mahdollinen liikkuminen tule täytenä yllätyksenä. Mutta kuten jo sanoin, tällaisia olosuhteita ei Suomessa tule vastaan kuin ehkä aivan poikkeustapauksissa jossakin Meri-Teijossa tai Aurassa, joilla myrskyisä merituuli kenttää ’leppeällä’ kädellä hivelee. Yleensä tuulen ollessa myrskylukemissa peli kuitenkin keskeytetään turvallisuussyistä, puhumattakaan siitä että kovaan tuuleen usein liittyy sade.
Siispä: pelaajan pallon liikuttua tähtäämisen jälkeen pelaajan on aivan ensimmäiseksi syytä katsoa peiliin ja todeta töpeksineensä. Vasta sen jälkeen hän lähtee miettimään törmäsikö palloon ulkopuolinen tekijä, kuten meteoriitti, isohko hyönteinen tai jokin muu esine. Jos näin pääsi tapahtumaan, niin pelaajaa ei rangaista ja pallo asetetaan takaisin paikoilleen. Lähes kaikissa tapauksissa näin ei kuitenkaan ole, vaan pelaaja itse syyllistyy pallon liikuttamiseen, joko suoraan tai välillisesti, vaikka hänestä aivan varmasti tuntuukin siltä, ettei hän palloa liikuttanut ja vaikka sääntökin sanoo, ettei pelaajaa rangaista, jos tiedetään tai on käytännössä varmaa, ettei pelaaja aiheuttanut pallonsa liikkumista. Tästä viimeksimainitusta syystä lordit ovat laatineet tuon Dec 18-2b/11:n, jossa asiaa tarkennetaan jo kuvailemallani tavalla, toisin sanoen on löydyttävä jokin muu konkreettinen syy kuin palaajan vankka usko syyttömyyteensä.
Säännön 18-2b muutos on aiheuttanut aivan suhteettoman paljon keskustelua klubipelaajien joukossa muutokseen johtaneiden tapausten likimain olemattoman pieneen määrään nähden ja klubipelaajan on melkeinpä parasta unohtaa koko muutos, koska pallon liikkumiseen johtavien syiden pohdinta johtaa kaikenlaiseen haihatteluun kitkavoimista ynnä muista, kuten on jo todettu ja mikä varsin hyvin oli odotettavissa. Jos pelaaja selvästi näkee jonkin asian liikuttavan palloaan, tapaus on varsin selvä. Jos ei, niin käytännön tasolla pelaaja on se, joka maksaa viulut. Jos taas olosuhteet oikeasti ovat niin tuuliset, että pallot liikahtelevat itsekseen, on syytä olla tähtäämättä palloaan pitämällä putteria hieman irti maasta. Tämä on varmin tapa välttyä vahvalta jossittelulta ja pelaajan kannalta tietenkin siltä ikävimmältä, eli penaltilta.
KL kirjoitti: (24.9.2012 14:31:55)
B:n tarina on mielikuvituksen tuotetta, mutta myös epäloogisesti ja eritoten tarkoitushakuisesti kirjoitettu.
Tämä tarina oli ja on tosi. Leppeällä kesätuulella cumuluspilvikelillä pyrkii olemaan nosteiden aikaansaamia keveitä tuulenpuuskahduksia. Näennäisen tasainen greeni on kuitenkin usein petollisen viettävä, jopa erisuuntiinkin muutamien metrien matkalla. Lisäksi vielä lähempää takasteltuna hyvinkin hoidettu greenin pinta saattaa sisältää epätasaisuukksia (irregularities), jotka johtavat pallon epästabiiliin makuuseen. Toki kyseisellä kentällä yleisesti ottaen greenit olivat varsin vaatimattomassa kunnossa tuolloin.
Kilpailu oli liiton kirjoissa. Scratschinä painettiin menemään niin hyvin kuin osattiin ja niin takaa, kuin sääntöjen puitteissa palloa saa lyödä. Tilanteen ratkomiseen osallistuneen ryhmän yhteenlaskettu händärikin taisi olla alle viiden, ninettei pelikokemuksen puute ainakaan arviota vaivannut.
Mutta ei se mitään. Eihän sitä kukaan aina voi olla oikeassa.B kirjoitti: (24.9.2012 16:29:41)
Tämä tarina oli ja on tosi. Leppeällä kesätuulella cumuluspilvikelillä pyrkii olemaan nosteiden aikaansaamia keveitä tuulenpuuskahduksia. Näennäisen tasainen greeni on kuitenkin usein petollisen viettävä, jopa erisuuntiinkin muutamien metrien matkalla. Lisäksi vielä lähempää takasteltuna hyvinkin hoidettu greenin pinta saattaa sisältää epätasaisuukksia (irregularities), jotka johtavat pallon epästabiiliin makuuseen. Toki kyseisellä kentällä yleisesti ottaen greenit olivat varsin vaatimattomassa kunnossa tuolloin.Ja päättelitte noiden leppeiden kesätuulen puuskahdusten olleen osasyynä pallon liikkumiseen, vaikka griinit olivat kaikkea muuta kuin huippukuntoiset?? Erinomainen esimerkki siitä, mihin säännön 18-2b muutoksen kanssa kohkaaminen on klubitasolla johtanut, vaikka muutos tehtiin hyvin tuulisia sääolosuhteita ja ammattilaisten 12′-15′ stimpin viheriöitä eikä suinkaan 6′-8′ huonokuntoisia viheriöitä ja leppeää kesätuulta silmällä pitäen…
KL kirjoitti: (24.9.2012 16:49:24)
Ja päättelitte noiden leppeiden kesätuulen puuskahdusten olleen osasyynä pallon liikkumiseen, vaikka griinit olivat kaikkea muuta kuin huippukuntoiset?? Erinomainen esimerkki siitä, mihin säännön 18-2b muutoksen kanssa kohkaaminen on klubitasolla johtanut, vaikka muutos tehtiin hyvin tuulisia sääolosuhteita ja ammattilaisten 12′-15′ stimpin viheriöitä eikä suinkaan 6′-8′ huonokuntoisia viheriöitä ja leppeää kesätuulta silmällä pitäen…Täytyy myöntää, että epäilin ensin piilokameraa.
Kyllä greenit olivat varsin nopeat, vaikka osa niista oli vaatimattomassa kunnossa tuon tason kilpailua ajatellen. Mutta minkäs teet.
Ks.Kohdassa greenin pinta vaikutti varsin hyväkuntoiselta. Leppeällä kesäsäälläkin nosteet aiheuttavat puuskia, joissa hetkelliset tuulen nopeudet voivat olla luokkaa 4-6:kin m/s. Ne eivät tosin tiukkaan kuntoon treenattua raavasta miestä heiluttele juurikaan.B kirjoitti: (24.9.2012 17:08:43)
KL kirjoitti: (24.9.2012 16:49:24)
Ja päättelitte noiden leppeiden kesätuulen puuskahdusten olleen osasyynä pallon liikkumiseen, vaikka griinit olivat kaikkea muuta kuin huippukuntoiset?? Erinomainen esimerkki siitä, mihin säännön 18-2b muutoksen kanssa kohkaaminen on klubitasolla johtanut, vaikka muutos tehtiin hyvin tuulisia sääolosuhteita ja ammattilaisten 12′-15′ stimpin viheriöitä eikä suinkaan 6′-8′ huonokuntoisia viheriöitä ja leppeää kesätuulta silmällä pitäen…Täytyy myöntää, että epäilin ensin piilokameraa.
Kyllä greenit olivat varsin nopeat, vaikka osa niista oli vaatimattomassa kunnossa tuon tason kilpailua ajatellen. Mutta minkäs teet.
Ks.Kohdassa greenin pinta vaikutti varsin hyväkuntoiselta. Leppeällä kesäsäälläkin nosteet aiheuttavat puuskia, joissa hetkelliset tuulen nopeudet voivat olla luokkaa 4-6:kin m/s. Ne eivät tosin tiukkaan kuntoon treenattua raavasta miestä heiluttele juurikaan.Eivätkä palloa, usko pois. Joskus on tullut pelattua Rönnäsissä 14 m/s tuulessa, jossa puuskat olivat lähes 20 m/s (Ilmatieteen laitoksen tietojen mukaan). Pallot eivät edes oskilloineet viheriöillä, liikkumisesta puhumattakaan.
KL kirjoitti: (24.9.2012 18:53:24)
Eivätkä palloa, usko pois. Joskus on tullut pelattua Rönnäsissä 14 m/s tuulessa, jossa puuskat olivat lähes 20 m/s (Ilmatieteen laitoksen tietojen mukaan). Pallot eivät edes oskilloineet viheriöillä, liikkumisesta puhumattakaan.Olen nähnyt pallojen oskilloivan jopa Kytäjällä, mutta tuulesta nyt viis.
Olisi se aika ’epistä’ saada rankkuja siitä, että pallolle asettuessaan, eli jalat noin 30-40 cm päästä pallosta se päättääkin liikahtaa 1-2cm. Onneksi tähän tuo muutos vaikuttaa.
-
JulkaisijaArtikkelit