Aihe: Harjoittele, harjoittele, harjoittele… - Golfpiste.com

5.11.–12.11. - Live Scoring - Seuraa suomalaisten menestystä

[7][7]
KilpailuaSuomalaista

Harjoittele, harjoittele, harjoittele…

Etusivu Foorumit Kilpagolf & harjoittelu Harjoittele, harjoittele, harjoittele…

Esillä 25 viestiä, 126 - 150 (kaikkiaan 376)
  • Julkaisija
    Artikkelit
  • fukke diise saisse kirjoitti: (29.9.2006 22:41:08)

    Chip Greenside kirjoitti: (29.9.2006 19:30:53)
    Se kuvittelu, että voi v..usta olisi tähän nimenomaiseen asiaan helpotusta vielä viisi reikää tapahtuman jälkeen, on turhaa.

    Olen eri mieltä. Kyllä v..usta on helpotusta monenlaiseen asiaan.

    Mitenkäs meidän Fukke on alkanut löystyä. Minä ainakin sain hallitsemattoman naurunpuuskan tuon luettuani, notta epäilenkin että joku on julmasti crackännyt Fukken tunnarit ja kirjoittanut Hänen nimimerkillään !

    Mutta lipitystä jatkaakseni kahden fanini suureksi iloksi ja kiihokkeeksi, tuohon viimeiseen Fukken kommenttiin kysyisin tarkennusta:

    Mailavalinnan tekee vaikeaksi se, että pitäisi pystyä ennustamaan seuraavassa lyönnissä tapahtuva virhe, joka vaikuttaa pallon lentoon ja käyttäytymiseen.

    Eli siis tarkoititko seuraavalla lyönnillä kyseisen lyönnin mailavalintaa seuraavaa lyöntiä, vai siis suunnitellun lyönnin jälkeistä jatkolyöntiä, eli ’seuraavaa’ lyöntiä ?

    Nimittäin edellämainitussa tapauksessa, itse sain lyönnit kutakuinkin haluamalleni pituuksille sopivalla mailalla, pitkillä ja keskipitkillä raudoilla, ymmärtämällä että se 100% lyönti onnistuu kerran kaudessa ja luulememaani mittaan saakka menevä lyönti onnistuu noin 10%:sesti, Eli nykyisin otankin suosiolla yhden pykälän pidemmän kapistuksen, joka siloin tällöin menee pitkäksi, mutta ei niin usein, mitä ennen jäi lyhyeksi. Ja matkahan on suurinpiirtein sama, tullen sitten takaisin päin, tai jatketaan eteenpäin. Onnistumisprosentti (tai siis epäonnistumisprosentin hyväksikäyttö) parani aika tavalla. Notta tästä(kin) olen Fukken kanssa aivan samaa mieltä.

    Mikäli kyse on jälkimmäisestä vaihtoehdosta, mielenkiinnolla kuulisin mikä siis on ajatuksen avain. Minun kumpikaan aivosoluni ei sitä saanut avattua.

    fukke diise saisse kirjoitti: (4.10.2006 16:42:44)
    Ymmärrän yskäsi Pappa Tykki. Tänne kirjoittelusi perusteella oletan, että olet luonteeltasi analyyttinen henkilö, joka esim. golffaajana pyrkii selvittämään asiat perin pohjin. Tutkit mielelläsi svingiä, teet tilastoja, punnitset panos/tuotos-suhteita.

    Rangeharjoittelussa kokeilet uutta, puntaroit tunteitasi ja analysoit syy/seuraus-suhteita. Koska mielesi ja tekemisesi kulkevat erilaisten onnistumisten ja epäonnistumisen perässä, sinulle on vaikeata pysyä yhdessä tai kahdessa harjoiteltavassa asiassa. Näinollen lihasmuistiinkaan ei tallennu mitään, vaan liikeratojen hermotus on ’yhtä sotkuinen’ kuin mieli. Koska asiat eivät ratkea rangella, ongelmat seuraavat sinua kentälle.

    Edellä mainituin perustein uskon todellakin, että SINULLE paras tapa kehittää tulosta on hypätä ulos tuosta noidankehästä ja kohdistaa ajatukset muuhun kuin svingiin. Tämän voisin kuvitella koskevan myös VP:tä.

    Analyyttinen ihminen tarvitsee paljon aikaa harjoitteluun, taustojen pitää olla kunnossa, mikään ei saa häiritä. Vielä ennen kierrosta täytyy lämmitellä ja hakea pari hyvää svingiavainta rangelta. Jos siihen ei ole aikaa, hommaa kaatuu.

    On kuitenkin paljon ihmisiä, jotka suhtautuvat harjoitteluun eri tavalla. He tekevät pron ohjeiden mukaan. He pysyvät yhdessä/kahdessa asiassa, jota treenaavat välittämättä hirveästi siitä, miksi muutama lyönti silloin tällöin epäonnistuu. Heille harjoittelu on hyödyllistä edellyttäen, että ohjeet ovat oikeat.

    Tottakai lähipeli, pelitaktiikka jne. ovat asioita, joissa jokainen voi kehittyä. Näen kentillä kuitenkin enemmän sellaisia täysjärkisesti ajattelevia, hyvän pallosilmän omaavia pelureita, joiden peliin pron tunti, rangeharjoittelu tai jokin tietty svingin olennaisen asian oivaltaminen tuottaa paljon enemmän hyötyä kuin pelinhallinta tai mielikuvaharjoittelu.

    Kun lyönti on hukassa, se tuntuu lihaksissa, joten pallolle asettuessa näkee jokaisen out-paalun, bunkkerin ja vesiesteen. Kun olet tehnyt voitavasi, harjoitellut tunnollisesti ja muuttelematta jatkuvasti svingiäsi, lyönti tuntuu lihasmuistissa jo etukäteen ja voit levollisin mielin asettua pallolle ja katsoa tikulle – muuta ei näy.

    Juu ja ei (hauskaa saada psykoanalyysiä ihan ilmaiseksi).

    Olen analyyttinen – varmasti äärimmäisyysihminen tässä suhtessa. Kauden aikan en kuitenkaan analysoi enkä muokkaa svingiä lainkaan, vaan tavoitteena on vain KISS. Talvella tein omin voimin svingiremontin kuten olen toisaalla kertonut, mutta silloin erittäin puhtaasti samaa asiaa hioen. Ei monen asian kokeilua vaan samaa tehden kunnes se onnistuu. Onnistui.

    Svingimekaniikan analyysi (vrt keskustelumme rannekulmista ja kaskoisheilureista) puolestaan on ensisijassa ammatillisesti ja intellektuaalisesti kiinnostavaa ja piristävää. Käytän sitä kyllä ymmärtääkseni mitä tapahtui silloin kun jokin meni vikaan.

    Rangelta asiat eivät jää vaivaamaan, kun en siellä rangella käy (max 20 palloa enne joka neljättä kierrosta). Outpaalut ja vesiesteet eivät haittaa mielenrauhaa. Levollisin mielin katselen sitä tikkua.

    Tilastollinen analyysi kertoo selvästi, että parannusta saisi pelitaktiikkaa (itse asiassa nöyryyttä eli tässäkin KISS) kehittämällä. [Tämän asian yksityiskohtainen selittäminen veisi melkoisesti tekstitilaa, sillä en puhu näsitä GIR, väyläosuma yms tilastoista vaan paljon ykstyiskohtaisemmasta – tästä ehkä lisää joskus talvipimeillä] Paras tulos tulee kotikentällä vuosien aikana kehitettyjen perusnuottien mukaan pelaten. Irrottelu ja vaikeiden lyöntien kokeilu nyt vaan on kivaa eikä siksi meinaa maltti riittää pelata järkevästi.

    Silloin harvoin kun menen backteelle, pelaan ihan samaa tulosta kuin klubitiiltäkin. Näin siksi, että takaa pelaten on helpompi ottaan defensiivinen perusasenne. Usein sieltä ei edes pysty hyökkäämään vesien ja metsänkulmien yli.

    Puttaamiseni on vastaavalla tasoituksella pelaaviin nähden surkeaa. Haluaisin ajatella sen johtuvan näkökykyyni liittyvistä ongelmista, joten se ei välttämättä harjoittelemalla parane, mutta siinä on selvästi eniten marginaalia. Nostamalla 1-2 m:n puttien upotustodennäköisyyden 55-60 %:sta 70-75%:iin kierrostuloksen keskiarvo paranee yhdellä lyönnillä, mikä on paljon.

    Panos/tuotos -suhteita on pakko pohtia kun aikaa on vain sen verran kuin on.

    Kieltämättä jatkuva tilastointi käy ajoittain henkisesti raskaaksi. Ehkäpä ensi kesän vain pelaan. Toisaalta on varsin opettavaista tietää mikä pelissä onnistuu ja mikä ei.

    BJM

    Golf on siitä outo peli että meillä näyttää olevan vaikeata hahmottaa peli kokonaisuudessaan. En usko että esim. Jääkiekkoa voisi oppia pelaamaan pelkästään harjoittelemalla lämäreitä.
    Kun puhutaan golf harjoittelusta tarkoitetaan usein swingin harjoittelemisesta. Tämä on ehkä golfin ns fyysinen osuus ja itse peli se psyykkinen osuus. Jos jumitamme vain tuohon fyysiseen osuuteen, pelaaminen on usein täydellisen swingin metsästystä, ei niinkään hyvän pelin.
    Taitolajien harjoittelussa laatu korvaa usein määrän, mielestäni golfissa pitää varoa että harjoittelusta ei tule puurtamista.
    Kaikki teoriat ovat varmaan osittain oikeita, se mikä on varmaa että harjoittelematta ei pärjää missään lajissa. Tärkeää on miten harjoittelee, onko range harjoittelu tarpeeksi haastavaa että siitä on hyötyä pelin kannalta?

    Henkka kirjoitti: (4.10.2006 19:49:37)
    Eli siis tarkoititko seuraavalla lyönnillä kyseisen lyönnin mailavalintaa seuraavaa lyöntiä, vai siis suunnitellun lyönnin jälkeistä jatkolyöntiä, eli ’seuraavaa’ lyöntiä ?

    ……. Notta tästä(kin) olen Fukken kanssa aivan samaa mieltä.

    Mikäli kyse on jälkimmäisestä vaihtoehdosta, mielenkiinnolla kuulisin mikä siis on ajatuksen avain. Minun kumpikaan aivosoluni ei sitä saanut avattua.

    Tarkoitin kyseistä lyöntiä, siis ilmeisesti olemme samaa mieltä, …kö?

    Nimetön

    Uran vaiheissa pelaajilla on erilaiset tarpeet ja motivaation lähteet. Noin kymmenen vuotta menee keskimäärin siihen, että parannusta saadaan huonollakin tekniikalla: matkimalla ja hakemalla feed-backiä lyönnin lopputuloksesta.
    Sitten jäljellä on eri tasoisia pelaajia, osa pelaa tourilla, osa tuurilla. Ne, joilla on motivaatiota kykenevät vähitellen ymmärtämään asioita, jotka alussa halutaan tylsinä nopeasti sivuuttaa, koska pallo pitää saada ilmaan mahdollisimman pian ja usein. Mitä pienempi vika svingissä, sitä kovempi on remontti. Kysykää vaikka Tigeriltä, Faldolta, Campbelliltä, Nicklaukselta , Hoganilta, Lyleltä, Normanilta , Garcialta… voit itse jatkaa listaa.

    Bosse Backman kirjoitti: (4.10.2006 22:09:48)
    Taitolajien harjoittelussa laatu korvaa usein määrän, mielestäni golfissa pitää varoa että harjoittelusta ei tule puurtamista.

    Onko tässä nyt vastakkainasettelu kahden oletuksen välillä. Vähän ja laadukasta harjoittelua tai paljon mutta laadutonta harjoittelua. Ikään kuin muuta ei olisi.

    Monen ihmisen tavoitteet huomioon ottaen laadukas ja vähäinen harjoittelu on ihan OK.

    Jostain syystä minun ajatusmaailmani on sen verran vinksahtanut, että itsestään selvä tavoite kaikille on tulla absoluuttisesti parhaaksi. Siis ei ole olemassa sellaista mukavaa oman par’in tasoa, jolla on kiva kierrellä kenttiä siihen saakka, kunnes ’forward press on pidempi kuin backswing’.

    Kyllä minun mielestäni jokaisen golffaajan tavoitteena pitäisi olla oma absoluuttinen maksimi, mikä se sitten kullakin on? Jos tällaista tavoitetta ei ole, minä en osaa sanoa yhtään golfiin liittyvää neuvoa. Jos se sijaan on, niin kehotan uskomaan siihen, että ’harjoittelussa liika on liikaa, mutta kohtuus on liian vähän’.

    Nimetön

    En olisi itsekään osannut asiaa paremmin sanoa! 😀 Vasen Pakki: Fisustaminenkin on ihan Ok vaikka mieluummin menen pyörällä naisiin.

    fukke diise saisse kirjoitti: (5.10.2006 0:25:46)
    Jostain syystä minun ajatusmaailmani on sen verran vinksahtanut, että itsestään selvä tavoite kaikille on tulla absoluuttisesti parhaaksi. Siis ei ole olemassa sellaista mukavaa oman par’in tasoa, jolla on kiva kierrellä kenttiä siihen saakka, kunnes ’forward press on pidempi kuin backswing’.

    Kyllä minun mielestäni jokaisen golffaajan tavoitteena pitäisi olla oma absoluuttinen maksimi, mikä se sitten kullakin on? Jos tällaista tavoitetta ei ole, minä en osaa sanoa yhtään golfiin liittyvää neuvoa. Jos se sijaan on, niin kehotan uskomaan siihen, että ’harjoittelussa liika on liikaa, mutta kohtuus on liian vähän’.

    Eilisen oma par on tämän päivän oma bogi, kyllä. Kun sitten löysät saa puristettua pois niin että oma par on sama kuin eilisen oma par niin eikö silloin absoluuttinen maksimi ole siinä? Vai alkaako tästä sitten vääntö kohti eclectin viitottamaa suuntaa?

    Joku kylläkin sanoi ettei edes paria ole, kuinka sitten omaa paria. Ota tästä tolkkua.

    ts kirjoitti: (4.10.2006 17:30:41)
    Jännä juttu oikeestaan… vielä jos selittäsit, miks noin monta chippiä ja bunkkalyöntiä. Meinaan vaan, että jos mulla pitkä peli kulkee, niin chippejä on yleensä noin 4 ja niistäkin pari femmoilla. Harvemmin kääntyy tuplaks sillon ….

    Yksi asia on tuo pukeutuminen…mulla oli kaksi pitkää lämpöasua ylävartalon suojana..pysyi lämmin, mutta hieman ahdisti liika vaatetus…poiskaan ei kärsinyt ottaa. Takaysillä join termarillisen kahvia..Veijolle ei maistunut.

    17:lla ( 186 metrinen par-3 ) tein muuten bogin vesiosumasta huolimatta..siinä oli ilmiömäinen putti pelastuksena ( 5 metrinen sisään ). Varapallo oli kyllä greenillä ok. Yhden jos toisenkin asian tatsi katoaa jos ei treenaa riittävästi.

    fukke diise saisse kirjoitti: (5.10.2006 0:25:46)

    Onko tässä nyt vastakkainasettelu kahden oletuksen välillä. Vähän ja laadukasta harjoittelua tai paljon mutta laadutonta harjoittelua. Ikään kuin muuta ei olisi.

    Kyllä minun mielestäni jokaisen golffaajan tavoitteena pitäisi olla oma absoluuttinen maksimi, mikä se sitten kullakin on? Jos tällaista tavoitetta ei ole, minä en osaa sanoa yhtään golfiin liittyvää neuvoa. Jos se sijaan on, niin kehotan uskomaan siihen, että ’harjoittelussa liika on liikaa, mutta kohtuus on liian vähän’.

    Minun mielestäni käsitteet ovat tässä vähän epäselviä. Eikö harjoituskierroksen pelaaminenkin ole harjoittelua? Golfissa kehittyminen vaatii oikeaa suhdetta pelikentällä ja harjoituspaikoilla vietetyn ajan välillä.

    Fukke, kyllä kai voi silti pyrkiä omaan absoluuttiseen maksimiinsa, vaikka tulee kausia, jolloin aikaa on rajallisesti. Tällöin joutuu vain ylläpitämään nykyistä tasoaan voimatta pyrkiä parempaan. Tai voihan sen tason olla jo saavuttanut. Tällöin mielestäni voi tehdä juuri niin kuin VP ja PT ovat esittäneet. Löytää oikea suhde pelaamisen ja rangen välillä.

    Tämä golf on kyllä täydellisesti yllättänyt minut. Olen minä kaikenlaista urheilua elämäni aikana harrastanut, mutta vain judoa olen treenannut tosissani. Senkin aloitin liian myöhään, yli kaksikymppisenä, mutta kyllä kovaa traanamalla sentään pääsi joltisellekin tasolle. Hävisin mm. vain pisteillä sarjani tulevalle mestarille SM-kisoissa.

    Judo on mitä suurimmassa määrin taitoa vaativa laji golfin tapaan. Toistoja toistojen perään. Ero tulee esiin kestossa. Judossa kaikki voi olla ohi golflyöntiä vastaavassa ajassa. En vain mitenkään aluksi pystynyt ymmärtämään, miksi golf aika ajoin tökki pahasti, vaikka harjoittelin aivan h-tisti. Kuvittelin homman menevän samalla tavalla kuin judon. Vika on siinä, että golfissa on aivan liian paljon aikaa säätää kaikenlaista. Vasta kun olen saanut korvien välin edes ajoittain toimimaan, tulostakin on alkanut syntyä.

    Väitänpä edelleen, että Rotella ja muut ovat mitä suurimmassa määrin oikeassa. Henkistä puolta ei voi golfissa yliarvioida oli kyse sitten harjoittelusta tai kilpailemisesta.

    double-eagle kirjoitti: (5.10.2006 8:54:36)
    Takaysillä join termarillisen kahvia..Veijolle ei maistunut.

    Onkos tää Veijo vähän samantyyppinen kaveri kuin Mulperi Mikko Mallikkaalle?

    januz kirjoitti: (5.10.2006 11:01:57)
    Onkos tää Veijo vähän samantyyppinen kaveri kuin Mulperi Mikko Mallikkaalle?

    Veijon tarkka HCP on 4,4 ja pelasi 73 lyöntiä…rauta ykkösellä 16:lla avaus ja spoonilla ( tms hybridi ) toinen sinne missä mulla kolmas eli foren raffiin…samoin 11:lla kahdella päälle siis äärimmäisen tarkka ja riittävän pitkät lyönnit…fatshaftit ( deep red ) sekä spoon, driver että R1. Etsii saman setin puu viitosta..vinkki vinkki.

    En mä kyllä fisuunkaan lähde. Itse kuuluun tähän ’harjoittelu on lahjattomia varten’ osastoon ja koen Pappa Tykin ja Vasemman Pakin ajatukset läheisiksi. Joulupukki on antanut sen verran lahjoja mulle, että singelissä pelaaminen harjoittelematta ei tuota ongelmia. Jos asettaisin golfiin muita tavoitteita, kuin pelkän nautiskelun, niin varmasti töitä pitäisi sen eteen hieman tehdä. Kyllähän se välillä korpeaa, kun tietää pystyvänsä pelaamaan liki PARissa, mutta kortissa näkyy jotain ihan muuta.
    90-luvun puolessa välissä jouduin/sain kuskata pikkubroidia junnutreeneihin 2 kertaa viikossa läpi talven. Toisella kerralla oli aina pron vetämää opetusta ja toinen oli vain lyömistä hallissa. Itse kuuntelin pron juttuja ja löin aina kymmenisen palloa. Eli läpi talven (joulu-huhtikuu) 2x~10 palloa viikossa. Kesäkauden alettua lyöntini raudoilla olivat pidentyneet reilut kymmenen metriä ja händäri putosi 11:sta kahdeksaan pelkillä raudoilla pelaten. Sillä kaudella alitin ekan kerran 80 ja paras kierros brutto oli +1 Kontiolahdella (16xpar, pörö ja tupla). Tuloskehityksestä ei voi kiittää kuin tuota ’talviharjoittelua’, vaikka lyöntimäärät olivat vähäisiä. Oleellista oli niiden laatu ja rentous. Ei mitään väkisin puurtamista. Ehkä tuolloin luotiin pohja jolla nyt ’elän’.

    Prboy kirjoitti: (5.10.2006 10:28:16)
    Fukke, kyllä kai voi silti pyrkiä omaan absoluuttiseen maksimiinsa, vaikka tulee kausia, jolloin aikaa on rajallisesti. Tällöin joutuu vain ylläpitämään nykyistä tasoaan voimatta pyrkiä parempaan. Tai voihan sen tason olla jo saavuttanut. Tällöin mielestäni voi tehdä juuri niin kuin VP ja PT ovat esittäneet. Löytää oikea suhde pelaamisen ja rangen välillä.

    Totta puhut ja sitähän se todellisuus onkin. Meillä kaikilla on siviilikiireemme, joiden takia harjoittelussa on aktiivisempia kausia ja sitten passiivisempia kausia.
    Usein käy niin, että heti harjoittelujakson jälkeen tulokset pikemminkin heikkenevät ja siksi kehittymistä ei lyhyellä aikavälillä edes huomaa. Mutta jos kehittymistä tapahtuu, niin uskon sen olevan pikemminkin harjoittelun kuin harjoittelemattomuuden seurausta.

    Siis jos aika ei riitä, niin miksi pitäisi alkaa itselle uskottelemaan, että itse asiassa tämä harjoittelemattomuus onkin kehitymisen kannalta parempi.

    Kuten sanoit, harjoittelu on paitsi rangella lyömistä myös lähipeliä, kiertämistä ja montaa muutakin toimintaa jopa kentän ulkopuolella. Kaikkinensa golf on fyysisesti niin vähän rasittavaa puuhaa, että aikojen kuluessa ’kovan’ harjottelun standardit ovat livennet aikaperspektiivissa tavallisen ihmisen ulottumattomiin. Kaikilla huippugolffareilla on elämässään ollut aktiivisen kehittymisen jaksoja, jolloin he ovat viettäneet kentällä kellon ympäri.

    Otan esimerkiksi Fred Couplesin, joka ei ole enää pariinkymmeneen vuoteen harjoitellut juuri lainkaan selkävaivojensa takia, mutta pelaa vieläkin top 10:ssä, jos mukaan viitsii lähteä.

    Hänen selkävaivansa ovat peruja ikävuosien 10-20 kovasta harjoittelusta kellon ympäri kädet rakoilla. Tourille päästyään ikävuodet 20-40 hän koko ajan vähensi pallojen lyömistä ja täytettyään 40 tuskin rangella edes käynyt. Hänen svingitekniikkansa on kuitenkin peruja nuoruuden ’hillittömästä puurtamisesta’ ja se pysyy yllä vähemmälläkin huhkimisella …………………………………. varsinkin kun jostain syystä sattui vielä olemaan 1 miljoonasta, joka on ymmärtänyt väärät ohjeet väärällä tavalla oikein, jonka tuloksena hänen mielikuvansa pallon lyömisestä sattuu olemaa oikea …. vaikkakin väärään tekniikkaan perustuva …… mutta mitäs väliä sillä on kun kerran toimii 😉

    Otan esimerkiksi Fred Couplesin, oka on ymmärtänyt väärät ohjeet väärällä tavalla oikein, jonka tuloksena hänen mielikuvansa pallon lyömisestä sattuu olemaa oikea …. vaikkakin väärään tekniikkaan perustuva …… mutta mitäs väliä sillä on kun kerran toimii 😉

    Mikä on oikea mielikuva pallon lyömisestä?

    Tämän jos tietäisi niin golf olisi helppoa?

    fukke diise saisse kirjoitti: (5.10.2006 14:53:13)
    varsinkin kun jostain syystä sattui vielä olemaan 1 miljoonasta, joka on ymmärtänyt väärät ohjeet väärällä tavalla oikein, jonka tuloksena hänen mielikuvansa pallon lyömisestä sattuu olemaa oikea …. vaikkakin väärään tekniikkaan perustuva …… mutta mitäs väliä sillä on kun kerran toimii 😉

    Elä kuule Fukke heitä noin mielenkiintoisia juttuja ilman että kerrot enemmän asiasta 😉 Eli lisätietoa tapaus Couplesista kiitos!

    Paksupekka toi lyhyesti esiin kohta niin ajankohtaisen asian: mitä pitäisi touhuta talvella, jotta (ei notta) seuraava kausi viimein pysäyttäisi jatkuvan alamäen, josta kortissa muistuttaa tasurin nousu; 0,1 per kilpailu.
    Kokeilin viime talvena seuraavaa:

    2 x viikossa loppututkinnon suorittaneen fysiikkavalmentajan kanssa punttisalilla harjoitteita, jotka tähtäävät yleiskunnon lisäksi golfissa tarvittaviin ominaisuuksiin (koordinaatio, tasapaino, eri lihasryhmien vahvistaminen, ruokailuvinkit jne).

    2 x viikossa sisälyöntihallissa – aina pro mukana – 50 pros. putteja 18 reiän kilpailuina (kasvattaa muuten paineensietokykyä), 25 pros. chippejä kilpailuna (kuka lähimmäs reikää) ja 25 pros. wedgejä määrättyihin maalikoreihin lyönnin pituuksia muutellen. Kuka ensin sai koriin 10 palloa?

    Kun kunto oli rautaa ja ’kädet pehmeät’ ajattelin helpostikin palaavani takaisin noin hcp 10:n pelaajaksi, jollainen vielä seniorina muutama vuosi sitten olin.
    Kuitenkaan kuluneena kautena ei tapahtunut mitään erikoista. Vaikka draivi ja lähipeli olivat kunnossa, olivat lähestymislyönnit maasta sitäkin konstikkaampia – niitä kun ei voinut ruoholta harjoitella kuin ulkomailla.

    Oliko koko paketti sittenkin väärä ja jos oli niin missä kohtaa?

    ihmettelee

    ts

    senior kirjoitti: (5.10.2006 16:16:36)

    2 x viikossa sisälyöntihallissa – aina pro mukana –

    Oliko koko paketti sittenkin väärä ja jos oli niin missä kohtaa?

    ihmettelee

    Tossa kohassa meni pieleen. Omalle oppimiselle ei jääny tilaa.

    pohdiskelee

    Unknown golfer:’This training session has been a great success. I am still confused, but now on much higher level.’

    Tapaus Couples: Freddien valmentaja B. Harmon kirjoittaa hänestä kirjassaan ’The Pro.’ Yksi versio asiasta.

    fukke diise saisse kirjoitti: (5.10.2006 0:05:21)

    Tarkoitin kyseistä lyöntiä, siis ilmeisesti olemme samaa mieltä, …kö?

    Kyllä.

    Olisit vaan voinut kertoa sen minulle jo aikaisemmin, ettei olisi tarvinnut kolmea vuotta lähestyä lyhyeksi ja tänä kesänä hoksata tuo …kele. Nyt on paljon mukavampaa lähestyä kaksikymmentä metriä oikealle, tai vasemmalle, mutta oikeaan mittaan. Tai oikeastaan en ole tuosta ihan varma…

    Olisiko vinkkejä tuohon sektoriin myöskin ? Taidon puute ei kelpaa vastaukseksi !

    Kaikkimullehetiny !

    jannu kirjoitti: (4.10.2006 16:29:04)
    ’mitähän sä VP olet oikein halunnut?’et sä huomaa et vp on niin paljon parempi skulaan ja fiksumpi ku me muut tavalliset tuupparit mut se ei ihan suoraan kehtaa sitä täällä kirjottaa vaan midän pitäis itte osata lukkea rivien välistä,kehu sitä snadisti ja nuole seuran ’tärkeetä’jengii niin sustakin tulee yhtä hyvä vaikka et trenais ikinä

    Yhdessä asiassa mä oon jannu ainakin sua parempi. Jos mä vittuilen muille, niin mä uskallan tehdä sen ilman nimimerkin suojaa. Jos haluat jatkaa aiheesta, niin lähetä viestisi mun profiilissa näkyvään sähköpostiin.

    fukke diise saisse kirjoitti: (4.10.2006 16:42:44)

    Edellä mainituin perustein uskon todellakin, että SINULLE paras tapa kehittää tulosta on hypätä ulos tuosta noidankehästä ja kohdistaa ajatukset muuhun kuin svingiin. Tämän voisin kuvitella koskevan myös VP:tä.

    Analyyttinen ihminen tarvitsee paljon aikaa harjoitteluun, taustojen pitää olla kunnossa, mikään ei saa häiritä. Vielä ennen kierrosta täytyy lämmitellä ja hakea pari hyvää svingiavainta rangelta. Jos siihen ei ole aikaa, hommaa kaatuu.

    Kiitos psykoanalyysista fds;-). Mä oon lopettanut swingin analysoinnin jo vuosia sitten. Suurimman osan kierroksistani pelaan suoraan autonpenkiltä ykköstiille kävelleenä. Ota pari harkkaswingiä, ettei paikat hajoa ja sitten tinttaan palloa. Ajatus ekoilla väylillä on ’kyllä se swingi parin väylän jälkeen löytyy’ – ei siis todellakaan mitään ’homma kaatuu’ fiilistä.

    Sitten pitää korjata muutama muukin väärinkäsitys. Viime talven kävin vähintään 2*viikossa Malmilla lyömässä ja lisäksi mökillä ollessani Vierumäen hallissa. Mä tykkään harjoittelusta. Harjoittelisin paljon enemmän, jos se olisi ajankäytöllisesti mulle mahdollista.

    Sä kysyit ’Mitähän sä VP olet oikein halunnut?’. Lueppa uudestaan toi ketjun aloitusviesti. Sorrun nyt pateettisesti siteeraamaan itseäni:-).
    ’En ota kantaa siihen, onko tuo oikein vai väärin. Haluaisin vaan kuulla ihmisten mielipiteitä aiheesta. Itse kun näen asian hieman toisin….Kumpaankin koulukuntaan varmaan riittää jäseniä. Mihin sinä kuulut?’.

    Eiköhän tuosta tarkkaan lukemalla saa sen käsityksen, että olen ennemmin avaamassa keskustelua ja kysymässä ihmisten mielipiteitä, kuin esittämässä väitettä.

    Vasen pakki kirjoitti: (5.10.2006 21:55:36)
    Sitten pitää korjata muutama muukin väärinkäsitys. Viime talven kävin vähintään 2*viikossa Malmilla lyömässä ja lisäksi mökillä ollessani Vierumäen hallissa. Mä tykkään harjoittelusta. Harjoittelisin paljon enemmän, jos se olisi ajankäytöllisesti mulle mahdollista.

    Juu tuo oli helppo bongata viime talven simulantterireissulla. Kateellisena seurasin kun pehmeästi nostelit palloja yks toisensa jälkeen täsmälleen samaan kohtaan.

    Näprääjä kirjoitti: (5.10.2006 15:11:34)
    Mikä on oikea mielikuva pallon lyömisestä?

    Tämän jos tietäisi niin golf olisi helppoa?

    Joo, ei sitä kukaan tiedä, mutta ihmeellinen mielikuva on Freddiellä. Mä kerran katselin golfkanavalla ohjelman ’Playing lessons with pros’, jossa pelaaja pelaa kenttää ja samalla kertoo mitä miettii sekä pelistrategian että lyöntien suhteen. Freddie intoutui yhdellä tiillä selittävään svingin mielikuvaansa. Se oli semmoinen ’mä heitän kaikki releet vasemmalle ja pidän lapaa auki’ juttu että oksat pois. Kyllä kai se perustu johonkin saatuihin oppeihin, mutta en minä siitä mitään selvää saa.

    Vasen pakki kirjoitti: (5.10.2006 21:55:36)
    Kiitos psykoanalyysista fds;-). Mä oon lopettanut swingin analysoinnin jo vuosia sitten. …………
    Viime talven kävin vähintään 2*viikossa Malmilla lyömässä ja lisäksi mökillä ollessani Vierumäen hallissa. Mä tykkään harjoittelusta. Harjoittelisin paljon enemmän, jos se olisi ajankäytöllisesti mulle mahdollista.

    Kerrot siis käyneesi viime talvena harjoittelemassa (svingiä?) 2-4 kertaa viikossa ja olet lopettanut svingin analysoinnin jo vuosia sitten. Saako kysyä, minkälaisia asioita mietit näiden harjoitusten aikana?

    Vasen pakki kirjoitti: (4.10.2006 21:55:36)

    Mun alkuperäisen kirjoituksen tarkoitus ei ollut väheksyä harjoittelun merkitystä…….

    …….. Mä halusin alunperin vain kyseenalaistaa tuon väitteen, että tuloksen tekemisen ja harjoittelumäärien välillä olisi niin vahva korrelaatio.

    Vasen pakki kirjoitti: (5.10.2006 21:55:36)
    Haluaisin vaan kuulla ihmisten mielipiteitä aiheesta.

    Eiköhän tuosta tarkkaan lukemalla saa sen käsityksen, että olen ennemmin avaamassa keskustelua ja kysymässä ihmisten mielipiteitä, kuin esittämässä väitettä.

    Mitä muuta olet saanut kuin mielipiteitä ja keskustelua, tässäkin ketjussa yli 100.
    Onko tässä nyt mennyt jokin asia väärin?

Esillä 25 viestiä, 126 - 150 (kaikkiaan 376)
Vastaa aiheeseen: Vastaus #248094 kohteessaHarjoittele, harjoittele, harjoittele…

Etusivu Foorumit Kilpagolf & harjoittelu Harjoittele, harjoittele, harjoittele…