-
JulkaisijaArtikkelit
-
Tuota tasoituksen pudottamista tiettyyn osaan kommentoin:
Benny:’Vielä tahän. Jos tasoitusten leikkaamisen tarkoitus olisi, että kaikkien olisi vaikeampaa pelata tasoitukseen kuin normaalisti, niin eikö olisi helpompaa, jos kaikkien tasoituksista vain vähennettäisiin sama luku (vaikka 5).’
Näin pitäisikin menetellä muuten mutta ongelma on se että tuo määrä jolla tasuria pitäisi pudottaa ei ole vakio. Siksi käytetään % vähennystä mutta sekin menee oikeasti pieleen.
Jos ajatellaan pelimuotoa jossa pelaaja lyö ulos 4 palloa ja saa jatkaa haluamallaan ja sitten taas lyödään 4 palloa. Laitetaan peliin tasurilla 36 ja 0 pelaavat ja täysillä tasoituksilla. Uskoisin että tasoituksella 36 pelaava hyötyisi enemmän pelimuodosta absoluuttisina lyönteinä laskettuna (pelaisi varmaan lähelle paria ja tuskin tasurilla 0 pelaava tekisi lähes iigel/väylä tulosta). Siksi tasoitusta tuossa pelimuodossa ei voi pudottaa esim tuo 5 lyöntiä. Jos taas lasketaan tasurit esim sitem että pelaaja saa tasuristaan 1/4 käyttöön jäisi tuplabogaajalle 9 mutta skrätsääjälle sama 0. Ei ihan tasapainossa tämäkään mielestäni.
Eli jos ajatellaan että osatasoituksen käyttäminen kompensoi jotain helpottavaa pelimuotoa voidaan sanoa että sitä on hankalaa saada toimivaksi kaikilla tasoituksilla.
Itse tekisin näin: Pelaajan tavoitebruttotulos kerrotaan kertoimella 0.9 josta vähennetään kentän CR. Näin saadaan pelitasoitus.
Esim slopetasuri 36 CR 72
72+36=108 108*0.9=97.2 97.2-72=25.2Esim slopetasuri 0 CR 72
72+0=72 72*0.9=64.8 64.8-72=-7.2Eli tasurilla 0 pelaava hyötyy pelimuodosta 7.2 lyöntiä ja tasurilla 36 pelaava 10.8.
En osaa sinänsä sanoa olisiko tuo sopiva mutta ainakaan siinä ei ole mielestäni järkeä että joku periaatteessa peliä helpottava pelimuoto vaikuttaa + tasuripelaajan tasuriin nostavasti siis esim +4 -> +3. Eikä myöskään siinä että pelimuodon tuoma helpotus on tasurista riippumaton.
Taapero kirjoitti: (26.9.2007 16:51:20)
Itse tekisin näin: Pelaajan tavoitebruttotulos kerrotaan kertoimella 0.9 josta vähennetään kentän CR. Näin saadaan pelitasoitus.
Esim slopetasuri 36 CR 72
72+36=108 108*0.9=97.2 97.2-72=25.2Esim slopetasuri 0 CR 72
72+0=72 72*0.9=64.8 64.8-72=-7.2Eli tasurilla 0 pelaava hyötyy pelimuodosta 7.2 lyöntiä ja tasurilla 36 pelaava 10.8.
Tuo 72:n lisääminen ja vähentäminen ei vaikuta mitenkään oleelliseen asiaan, eli siihen kuinka paljon 36 saa tasoitusta nollaan nähden. Joka nyt on 25.2-(-7.2)=32.4.
Sama tasoitusero saadaan kun vaan kerrotaan molempien tasoituksia tuolla 0.9:llä:
0.9*0=0
0.9*36=32.4Siis, voidaan laskea haluttaessa noinkin, mutta tuloslistassa nimet ovat samassa järjestyksessä, kuin jos vain kerrottaisiin kaikkia tasoituksia (myös +) 0.9:llä.
benny kirjoitti: (26.9.2007 17:24:07)
Taapero kirjoitti: (26.9.2007 16:51:20)
Itse tekisin näin: Pelaajan tavoitebruttotulos kerrotaan kertoimella 0.9 josta vähennetään kentän CR. Näin saadaan pelitasoitus.
Esim slopetasuri 36 CR 72
72+36=108 108*0.9=97.2 97.2-72=25.2Esim slopetasuri 0 CR 72
72+0=72 72*0.9=64.8 64.8-72=-7.2Eli tasurilla 0 pelaava hyötyy pelimuodosta 7.2 lyöntiä ja tasurilla 36 pelaava 10.8.
Tuo 72:n lisääminen ja vähentäminen ei vaikuta mitenkään oleelliseen asiaan, eli siihen kuinka paljon 36 saa tasoitusta nollaan nähden. Joka nyt on 25.2-(-7.2)=32.4.
Sama tasoitusero saadaan kun vaan kerrotaan molempien tasoituksia tuolla 0.9:llä:
0.9*0=0
0.9*36=32.4Siis, voidaan laskea haluttaessa noinkin, mutta tuloslistassa nimet ovat samassa järjestyksessä, kuin jos vain kerrottaisiin kaikkia tasoituksia (myös +) 0.9:llä.
Aivan, noinhan se superpositioperiaatteen mukaan lineaarisilla systeemeillä on, mutta kapinoinkin sitä vastaan että se tasoitus 0 ei ole oikea sille skrätsääjälle koska pelimuoto tuo helpotusta jokatapauksessa.
Totuus tasoitusten jakamisesta:
Itselle oli alunperin selvää, että tottakai se menee niinkuin Benny sanoo, että kaikkia tasureita pitää kertoa kertoimella. Reikäpelihän on selvä, mutta lyöntipeliä varten jouduin asiaa tarkemmin kuitenkin ajattelemaan, kun hetken epäröin, joten listasin tuloksia ja tasureita Exceliin, josta totuus paljastui. Sorry KL, kyllä se vaan menee niin, että ne tasurit kerrotaan AINA!
Reikäpeli: Tässä se on itsestään selvää. Osatasoituksella on tarkoitus pelimuodosta johtuvista syistä tasottaa tasoituksen tuomaa etua eli pelaajien keskinäistä tasoituseroa, joten kaikkien tasurit kerrotaan kertoimella.
Lyöntipeli: Excelissä laskeskelin eri skenarioita ja katsoin miten tuloslista muuttuu. Lopputulos on se, että suoraan tasurit kerrottuna tuloslista pysyy oikein, mutta Erkki KM:n ja KL:n kertoimilla tulokset heilahtaa +-miesten osalta tapauksesta riippuen ihan miten sattuu. Tässä empiriaa sanallisesti, valitettavasti se ei ole ihan yhtä selkeää kuin excelissä:
Tausta: Kilpailussa on aina 23 pelaajaa joiden tasurit ovat +4, +3….17, 18 ja kilpailutasoituksena käytetään 3/4 osa tasoituksia.
Case 1) Jokainen lyö kierroksen tulokseen 80. Järjestys on luonnollisesti kaikilla tavoilla sama eli huonoin händäri voittaa aina, kun 18:n kaveri pelaa jopa netto -10 omalla händärillä. Bennyn tavalla jokaisen 23:n nettotuloksen ero olisi tämä 0,75 nettotulosten vaihdellessa 66,5:stä 83:een. Erkki KM:n tavoilla kaikkien ero on sama 0,75, mutta yhtäkkiä häntä päässä +:n miehillä nettotulosten erot hyppäävätkin 1,75 välein. Erikoista?
Case 2) Jokainen lyö kierroksen omaan oikeaan tasuriinsa. Bennyn tavalla laskettuna järjestys olisi +4:n miehestä eteenpäin järjestyksessä 18:aan asti nettotulosten vaihdellessa 71:stä 76,5:een ja eron ollessa aina 0,25. Erkki KM:n (ja KL:n) laskukaavalla 0:n mies voittaisi ja muut huonommalla tasurilla menevät samassa järjestyksessä 0,25:n välein, mutta +:n miehet ripotellaankin tasaisin välein keskelle porukkaa siten, että esim +4:n mies on vasta 16:s. Erikoista, että tasuriin pelatessaan 0:n mies on paras, sitten hcp 1, hcp 2, mutta +4 mies on vasta 16:s…
Case 3) Jokainen pelaaja pelaa 10% paremmin kuin oikean händärin mukainen netto eli +4 mies pelaa 68 sijaan 61,2, 0:n mies pelaa 72:n sijaan 64,8 ja 18:n mies pelaa 90:n sijaan 81. Isolla händäreillä pudotus on aina suurempi, joten aidoissa nettotuloksissa 18:n mies voittaisi ja muut tulevat järjestyksessä perässä. Kun on itsestään selvää, ettei pienen händärin miehet voi pudottaa prosentuaalisesti tulosta yhtä paljon, niin ’isoissa’ händärillisissä kisoissa käytetään joskus 3/4 tasoituksia, jotta todelliset tuloksen tekijät erottuisivat eikä sattumanvaraiset ison händärin pudottajat automaattisesti voita. Nooh, Bennyn tavalla tämä +4 miehen huima 61,2:n tulos palkitaan nettokisan voitolla (64,2) ja järjestys menee händärin mukaan siitä eteenpäin, tosin marginaalisilla eroilla. MUTTA: Erkki KM:n ja KL:n mukaan järjestys onkin + miesten osalta aivan toinen. Kaikki pienet händärit 0:sta eteenpäin kansoittaa huimilla scoreillaan kärjen, kun 61,2 taululle lyönyt +4:n mies jää kilpailun selväksi jumboksi!!! Erikoista?
ELI: Miten KL perustelet, että 3/4 händäreillä pelatessa hcp 18:n miehen lyömä 81 (netto 67,5) olisi parempi tulos kuin +4 miehen lyömä 61,2 (netto 68,2)?
Case 4) Tämä sama tilanne tulee vastaavasti eteen myös, jos kaikki pelaa esim. 10% huonommin kuin oikea netto. 0:n mies voittaa taas ja normaalit tasurit seuraa perässä, mutta +:n miehiä aina rankaistaan ja heidät ripotellaan tuloslistalle +4:n miehen päätyessä keskisijoille.
Ja lopuksi, älkää nyt saivartelijat prkl alkako ihmettelemään, että miten voi lyödä bruttoscoren, joka ei ole tasaluku…
Johtopäätökset:
1) Benny olet oikeassa, tasurit pitää aina kertoa riippumatta +/- tasoituksesta. AINA!
2) Jos EKM tai KL on kilpailun juryssa, niin kannattaa olla 0:n mies – 0:n mies voittaa aina!
3) Ehkä nämä +:n miehet voi sittenkin pysytellä oikeissa kisoissa.
Jack Demon kirjoitti: (2.10.2007 14:51:28)
Totuus tasoitusten jakamisesta:Itselle oli alunperin selvää, että tottakai se menee niinkuin Benny sanoo, että kaikkia tasureita pitää kertoa kertoimella. Reikäpelihän on selvä, mutta lyöntipeliä varten jouduin asiaa tarkemmin kuitenkin ajattelemaan, kun hetken epäröin, joten listasin tuloksia ja tasureita Exceliin, josta totuus paljastui. Sorry KL, kyllä se vaan menee niin, että ne tasurit kerrotaan AINA!
Totuus on?
Otetaan 3/4 tasoituksista ja kerrotaan.
Pelitasoituksilla +4, 0, 4 kaikki pelaavat 72 netto.
Plus nelonen pelaa yhden huonommin kuin tasoituksensa, scratchi tasoitukseensa, nelonen yhden paremmin kuin tasoiutuksensa.
Tasoit … 3/4 . Brutto . Netto
. +4 …… -3 … 69 … 72
… 0 ……. 0 … 72 … 72
… 4 ……. 3 … 75 … 72Paras pelaaja pelaa huonoimmin tasoitukseensa verraten ja voittaa. Huonoin pelaaja alittaa tasoituksensa eniten ja häviää. Totuus on?
Mitenkähän jos tollasessa kisassa olisi mukana HCP20 kaveri joka pelaisi 81? Mahtais vituttaa ku tasootus vaan putois ja tuloslistalla aika kaukana kärjestä.
No ei kyllä wduttas sitten pätkistäkään (no jotkuthan jopa onkii palloja vedestä, että voihan se jotain harmittaa kun hihallinen logopalloja menee kaverille), suffelia saa kaupasta.. mutta hyvien lyöntien tekeminen — se laiskuus se laiskuus.
No eikäs niistä suffeleista vois sitte pelata suoraan ilman tasoituskiakin? Mitä niitä osittelemaan.
Jack Demon kirjoitti: (2.10.2007 14:51:28)
Case 1) Jokainen lyö kierroksen tulokseen 80…Case 2) Jokainen lyö kierroksen omaan oikeaan tasuriinsa…
Case 3) Jokainen pelaaja pelaa 10% paremmin kuin oikean händärin mukainen netto eli +4 mies pelaa 68 sijaan 61,2, 0:n mies pelaa 72:n sijaan 64,8 ja 18:n mies pelaa 90:n sijaan 81…
Case 4) Tämä sama tilanne tulee vastaavasti eteen myös, jos kaikki pelaa esim. 10% huonommin kuin oikea netto…
Kaikkia caseja koskeva ihmetykseni on nyt se, että miksi niiden leikattujen tasureiden avulla laskettuna tuloslistan pitäisi olla sama kuin jos käytettäisiin täysiä tasureita!? Eli mikä on oikeastaan esimerkkiesi pointti!? Jos laskelmat tehdään näin takaperin ja lähtökohtana pidetään sitä, että tulosten järjestyksen pitää olla sama kuin täysillä tasureilla, niin mikä on silloin tasureiden leikkaamisen idea!?!
Ja vaikka käyttäisi minkälaisia esimerkkejä tahansa, niin totuus on se, että leikatut tasurit antavat +-miehille ylimääräisiä lyöntejä ja vastaavasti –miehet menettävät niitä. Eli toisille leikatut tasurit tarkoittavat sitä, että käytössä olevaan tasoitukseen on vaikeampi pelata kuin normaalisti, mutta toisille se on helpompaa. Tämä on siis se, miksi jotkut tällä palstalla pitävät tasureiden leikkaamista typeränä.
Toivon mukaan tämä on kuitenkin vain hypoteettinen tilanne ja toivottavasti ne +-miehet oikeasti pysyvät pois tällaisista kilpailuista.
Blarf kirjoitti: (3.10.2007 11:06:04)
Ja vaikka käyttäisi minkälaisia esimerkkejä tahansa, niin totuus on se, että leikatut tasurit antavat +-miehille ylimääräisiä lyöntejä ja vastaavasti –miehet menettävät niitä. Eli toisille leikatut tasurit tarkoittavat sitä, että käytössä olevaan tasoitukseen on vaikeampi pelata kuin normaalisti, mutta toisille se on helpompaa. Tämä on siis se, miksi jotkut tällä palstalla pitävät tasureiden leikkaamista typeränä.
Ja tämä on juuri se seikka, jota Jack ja Benny eivät jostakin kumman syystä kykene/suostu ymmärtämään, vaikka kuinka moni asiaa heille selittäisi. Minä en ainakaan enää jaksa yrittää, ei tämä aihe niin hirveän tärkeä ole, kun ne +-miehet ja -naiset kumminkin pelaavat pääasiassa ihan muita kisoja.
Yritän selittää asian vielä viimeisen kerran lyhyesti vähän uudella lähestymistavalla:
Osatasoituskisat ovat pelimuotona scratch ja hcp-kisan välimuoto. Scratch-kisassa +tasoitukselliset pelaavat tasoituksella 0, eli heille ’tasoitukseen’ on helpompi pelata kuin hcp-kisassa. Osatasoituskisa on sitten näiden välimouto, jolloin +tasoituksellisilla on vaikeampi pelata ’tasoitukseen’ kuin scr-kisassa, mutta helpompi kuin hcp-kisassa.
Meidän tavallisten kuolevaisten kohdalla osatasoitukset ovat myös scr- ja hcp-kisan välimuoto, mutta meille se tarkoittaa että osatasoituskisassa on helpompi pelata ’tasoitukseen’ kuin scr-kisassa ja vaikeampaa kuin hcp-kisassa.
Eli vielä rautalangasta: Myös scr-kisassa on sama tilanne, että +miehet saavat ylimääräisiä lyöntejä ja -miehet menettävät niitä. Miksi näin ei voisi olla osatasoituksilla?
Toivoisin KL, että jaksaisit vielä kerran miettiä tätä oikeasti (ja myöntää että olen oikeassa). Jos et tällä ymmärrä niin luovutan.
benny kirjoitti: (3.10.2007 13:42:24)
Yritän selittää asian vielä viimeisen kerran lyhyesti vähän uudella lähestymistavalla:Osatasoituskisat ovat pelimuotona scratch ja hcp-kisan välimuoto. Scratch-kisassa +tasoitukselliset pelaavat tasoituksella 0, eli heille ’tasoitukseen’ on helpompi pelata kuin hcp-kisassa. Osatasoituskisa on sitten näiden välimouto, jolloin +tasoituksellisilla on vaikeampi pelata ’tasoitukseen’ kuin scr-kisassa, mutta helpompi kuin hcp-kisassa.
Meidän tavallisten kuolevaisten kohdalla osatasoitukset ovat myös scr- ja hcp-kisan välimuoto, mutta meille se tarkoittaa että osatasoituskisassa on helpompi pelata ’tasoitukseen’ kuin scr-kisassa ja vaikeampaa kuin hcp-kisassa.
Eli vielä rautalangasta: Myös scr-kisassa on sama tilanne, että +miehet saavat ylimääräisiä lyöntejä ja -miehet menettävät niitä. Miksi näin ei voisi olla osatasoituksilla?
Toivoisin KL, että jaksaisit vielä kerran miettiä tätä oikeasti (ja myöntää että olen oikeassa). Jos et tällä ymmärrä niin luovutan.
Oikein hyvä lähestymistapa ja esittämälläsi oletuksella (lihavointi) olen täsmälleen samaa mieltä.
Sen sijaan tuo oletus on mielestäni kyseenalainen, koska scr-kisoissa kukaan ei saa tasurista mitään hyötyä toiseen pelaajaan nähden, koska tasoituksia ei ole. Siksi kaikisssa hcp-kisoissa tasoituksesta saavutettavan hyödyn tulee muodostua loogisesti ja samansuuntaisesti ja sen pitää myös olla olemassa. Siltä osin olen edelleen kanssasi eri mieltä enkä mieltäni tässä asiassa hevin muuta. Mutta ei se mitään, minä en ole siinä asemassa, että päättäisin osatasoituksen muodostumisesta missään kilpailussa.
Helpotuksen huokaus pääsi rohtuneilta huulitani lukiessani Golfliiton selkeydessään ylivertaisilta nettisivuilta suuresti arvostamani Erkin The Sääntöpalstaa. Hetken olin heikko uskossani ja tosiaan luulin että Erkki olisi erehtynyt tässä harjoitteluasiassa, mutta onneksi asian todellinen laita selvisi: Erkki ei ole erehtynyt, kilpailumääräykset ovat vain väärin kirjoitettuja!
J-P
Lainaus http://www.golf.fi:
Kysymys
Harjoittelu kierrosten välissä30.09.2007 klo 12:56
Liittyen kysymykseen ’Kilpailukentän ennakkopelaaminen 17.9.2007’. Nyt en ymmärrä, ’Golfin säännöt 2004’ sanotaan, että kun peräkkäisinä päivinä pelataan vähintään 2 lyöntipelikierrosta, kierrosten välissä kilpailija ei saa harjoitella niillä kentillä millä vielä pelataan. Me Salossa kyllä tämän säännön muistamme, sillä seuramme sääntökouluttajat on mestaruuskisoista tämän säännön vuoksi hylätty.
Kysyjän nimi/nimimerkki: Eeva Kyrönlahti
Kysyjän hcp: 24.1
Vastaus
Aivan oikea havainto. Samaisen säännön huomautuksessa annetaan toimikunnalle oikeus sallia harjoittelu peräkkäisinä päivinä pelattavien kilpailukierrosten välissä. Ehkäpä kuvittelin, että kaikki seurat soveltavat tätä mahdollisuutta, kuten olisi järkevää.Erkki KM Leppävuori
PS. Se edellinen puutaheinää-vastaus on luonnollisesti edelleen kaikkien ihmeteltävänä samoilla selkeillä sivuilla, heh.
-
JulkaisijaArtikkelit