-
JulkaisijaArtikkelit
-
Sattuipa tuolta liiton sivuilta, sääntöpalstalta, silmiin seuraava kysymys/vastaus. Mitäpä mieltä tällä palstalla moisesta ollaan? Ja ettei kenenkään tarvitse alkaa pilkun päällä makailemaan, niin oletetaan että kyseessä on lyöntipeli (kuten Suomessa tapana on) ja kysyjä ei ole menossa pelaamaan niitä väyliään naapuriklubille. J-P Lainaus http://www.golf.fi: ’Kysymys Kilpailukentän ennakkopelaaminen 17.09.2007 klo 21:04 Saako esim. seuran mestaruuskisojen aikana ensimmäisen kierroksen jälkeen mennä pelaamaan väyliä samana päivänä ennen seuraavan päivän kilpailukierrosta? Kysyjän nimi/nimimerkki: sääntöjen noudattaminen Vastaus Kyllä saa – tosin tämä on hyvä vielä mainita kilpailumääräyksissä. Erkki KM Leppävuori’
Kaipa tässä väkisinkin kompastuu lillukanvarteen, kun harjoittelun salliminen riippuu käsittääkseni juuri pelimuodosta. Ainakin omassa seurassani mestaruudesta kampaillaan sekä lyönti- että reikäpelissä.
Oma arvaukseni / vastaukseni on, että harjoittelu on lyöntipelissä kielletty ja reikäpelissä sallittu.
Miten näin raskaita huteja voi syntyä?
Tosin niin… ’ palstalla annettuja vastauksia ei voi pitää virallisina, vaikka vastaaja onkin sääntötoimikunnan puheenjohtaja’ taisi herra joskus kirjoittaa.
Eihän sillä siis mitään väliä, mitä tuolla vastailee…
Onko sääntö 7-1b muuttunut?
…..kun perättäisinä päivinä pelataan vähintään kaksi lyöntipelikierrosta,kilpailija ei saa kierrosten välillä harjoitella niillä kentillä tai kokeilla niiden kentien viheriöiden pintaa,joilla vielä tullaan pelaamaan.VTT:llä joskus sanottua:
”Helpoiten pääjohtajamme saat kiinni golf.fi sääntöpalstalle esitetyllä kysymyksellä, tosin Erkki KM:n vastauksen tasosta ei ole tällöinkään takeita.”
Aika hyvä on tämäkin:
Ei muuten, mutta kun liiton julkaisema kilpailukäsikirja nimenomman ottaa kannan, että Proiden tulisi noissa pelata.
benny kirjoitti: (25.9.2007 15:27:27)
Tämä on ehkä mun suosikki näistä Erkin tulkinnoista:ja tässä vielä aiheesta ’lisäselvennystä’ jatkokysymykseen…
En oikein ymmärrä mikä näissä vastauksissa on vikana. Itse pohdiskelin samaa asiaa taannoisen 3/4-kisan alla ja päädyin täsmälleen samaan johtopäätökseen, eli että plussalla pelaavan tasoitus lasketaan suuremmaksi kuin normaalisti, jotta siihen kilpailutasoitukseen olisi vaikeampi pelata kuin normaaliin. Miinustasoitukset tietenkin pienenevät (tai siis niiden itseisarvo pienenee).
Liiton julkaisemassa kilpailukäsikirjassa, ainakin pari vuotta sitten, oli maininta, jotta seuramestaruuskilpailut on tarkoitettu amatööreille.
KL kirjoitti: (25.9.2007 17:24:37)
benny kirjoitti: (25.9.2007 15:27:27)
Tämä on ehkä mun suosikki näistä Erkin tulkinnoista:ja tässä vielä aiheesta ’lisäselvennystä’ jatkokysymykseen…
En oikein ymmärrä mikä näissä vastauksissa on vikana. Itse pohdiskelin samaa asiaa taannoisen 3/4-kisan alla ja päädyin täsmälleen samaan johtopäätökseen, eli että plussalla pelaavan tasoitus lasketaan suuremmaksi kuin normaalisti, jotta siihen kilpailutasoitukseen olisi vaikeampi pelata kuin normaaliin. Miinustasoitukset tietenkin pienenevät (tai siis niiden itseisarvo pienenee).
Ei kai pelaajien tuloksia verratessa pitäisi olla väliä sillä missä kohti on tasoitusasteikon nollakohta, vaan sillä kuinka suuri ero pelaajien tasoituksilla on. Eli jos oletetaan, että on esim kolme pelaajaa tasoituksilla +4, 4 ja 12. Nyt siis pelaajien oikeissa tasoituksissa on eroa 8 ja 16 ’lyöntiä’. Jos otetaan nyt 1/4-tasoitus kertomalla kaikkia tasoituksia 1/4:llä saadaan uusiksi tasoituksiksi +1, 1 ja 3. Eli eroa on nyt 2 ja 4 ’lyöntiä’, eli ero on leikkaantunut neljännekseen niinkuin pitikin.
Jos lähdettäisiin kertomaan +-tasoitusta eri kertoimella, niin tuloksista tulisi älyttömiä.
KL kirjoitti: (25.9.2007 17:24:37)
plussalla pelaavan tasoitus lasketaan suuremmaksi kuin normaalisti, jotta siihen kilpailutasoitukseen olisi vaikeampi pelata kuin normaaliin.
Vielä tahän. Jos tasoitusten leikkaamisen tarkoitus olisi, että kaikkien olisi vaikeampaa pelata tasoitukseen kuin normaalisti, niin eikö olisi helpompaa, jos kaikkien tasoituksista vain vähennettäisiin sama luku (vaikka 5).
Mielestäni tasoituksen leikkauksen tarkoitus ei kuitenkaan ole tuo, vaan pienentää tasoituksen antamaa etua.
benny kirjoitti: (25.9.2007 18:21:57)
Mielestäni tasoituksen leikkauksen tarkoitus ei kuitenkaan ole tuo, vaan pienentää tasoituksen antamaa etua.
Siis hetkinen… Jos +4 leikataan samalla tavalla kuin klubituupparitasoitukset, niin eikös se silloin nimen omaan kasvata tasoituksen antamaa etua!?
Jos siis leikkuri on 1/4, niin sitä käyttämällä pelaajien tasoitusten erot pienenevät. Samaan aikaan kuitenkin käy niin, että +4-tasoituksella pelaava pelaaja hyötyy tästä leikkurista 3 lyöntiä, kun -16-tasoituksella pelaava pelaaja menettää 12 lyöntiä!! Eli jos halutaan jotenkin säilyttää tasoitukset jossain kilpailussa, niin tämä tapa vain auttaa mahdollisia +-tasoituksella pelaavia.
Bulls Hit kirjoitti: (25.9.2007 17:44:46)
Liiton julkaisemassa kilpailukäsikirjassa, ainakin pari vuotta sitten, oli maininta, jotta seuramestaruuskilpailut on tarkoitettu amatööreille.Ennen kommentointia olisi varmaan ollut hyvä kaivaa vähän tuoreempi versio esiin. Varsinkin kun se löytyy netistä… noilta varsin selkeiltä liiton sivuilta 😉
Sisällä ollessaan, herrasmies ei kirjoittele pipo päässä, ei ainakaan kireä pipo. 😉
benny kirjoitti: (25.9.2007 17:55:24)
Ei kai pelaajien tuloksia verratessa pitäisi olla väliä sillä missä kohti on tasoitusasteikon nollakohta, vaan sillä kuinka suuri ero pelaajien tasoituksilla on. Eli jos oletetaan, että on esim kolme pelaajaa tasoituksilla +4, 4 ja 12. Nyt siis pelaajien oikeissa tasoituksissa on eroa 8 ja 16 ’lyöntiä’. Jos otetaan nyt 1/4-tasoitus kertomalla kaikkia tasoituksia 1/4:llä saadaan uusiksi tasoituksiksi +1, 1 ja 3. Eli eroa on nyt 2 ja 4 ’lyöntiä’, eli ero on leikkaantunut neljännekseen niinkuin pitikin.
Jos lähdettäisiin kertomaan +-tasoitusta eri kertoimella, niin tuloksista tulisi älyttömiä.
Joo, ja nyt kun se plussakaveri pelaa kentän tulokseen -2, niin hänen nettotuloksensa on -1, kun se hänen oikealla tasoituksellaan olisi +2.
Mietipäs nyt vielä kerran.
benny kirjoitti: (25.9.2007 18:21:57)
KL kirjoitti: (25.9.2007 17:24:37)
plussalla pelaavan tasoitus lasketaan suuremmaksi kuin normaalisti, jotta siihen kilpailutasoitukseen olisi vaikeampi pelata kuin normaaliin.
Vielä tahän. Jos tasoitusten leikkaamisen tarkoitus olisi, että kaikkien olisi vaikeampaa pelata tasoitukseen kuin normaalisti, niin eikö olisi helpompaa, jos kaikkien tasoituksista vain vähennettäisiin sama luku (vaikka 5).
Mielestäni tasoituksen leikkauksen tarkoitus ei kuitenkaan ole tuo, vaan pienentää tasoituksen antamaa etua.
Kyllä siinä tapahtuvat nuo molemmat asiat.
Omasta mielestäni tuo osatasoitusten idea on vähentää onnenkantamoisten kierrosten vaikutusta.
benny kirjoitti: (25.9.2007 17:55:24)
Ei kai pelaajien tuloksia verratessa pitäisi olla väliä sillä missä kohti on tasoitusasteikon nollakohta, vaan sillä kuinka suuri ero pelaajien tasoituksilla on. Eli jos oletetaan, että on esim kolme pelaajaa tasoituksilla +4, 4 ja 12. Nyt siis pelaajien oikeissa tasoituksissa on eroa 8 ja 16 ’lyöntiä’. Jos otetaan nyt 1/4-tasoitus kertomalla kaikkia tasoituksia 1/4:llä saadaan uusiksi tasoituksiksi +1, 1 ja 3. Eli eroa on nyt 2 ja 4 ’lyöntiä’, eli ero on leikkaantunut neljännekseen niinkuin pitikin.Jos lähdettäisiin kertomaan +-tasoitusta eri kertoimella, niin tuloksista tulisi älyttömiä.
Vielä yksi kommentti: Onko sen +4-kaverin ihan pakko pelata tasoituksellisia kisoja…..? Luulisi taitojen riittävän ihan muunlaisiin karkeloihin.
KL kirjoitti: (25.9.2007 19:10:08)
Mietipäs nyt vielä kerran.Mietitään. Otetaan vaikka näin reikäpelin tapauksessa, kun niissä peleissä usein näitä osatasoituksia käytetään:
Tapaus 1: Vastakkain pelaajat tasoituksilla +4 ja 4, jolloin siis tasoitusta pitäisi normaalisti tulla 8:lla reiällä. Nyt jos otetaan 1/2-tasoitukset kertomalla 1/2:lla, saadaan +2 ja 2, eli tasoitusta tuleekin 4:llä reiällä.
Tapaus 2: Vastakkain pelaajat tasoituksilla 4 ja 12, jolloin tasoitusta pitäisi taas normaalisti tulla 8:lla reiällä. Nyt jos otetaan taas 1/2-tasoitukset, saadaan 2 ja 6, eli tasoitusta tulee tässäkin tapauksessa 4:llä reiällä.
Eli toimii niin kuin pitääkin. Jos mentäisiin Erkin ohjeilla, noissa tapauksissa pitäisi antaa eri määrä tasoitusta.
Ja tämähän yleistyy suoraan myös lyöntipeliin.
Musta tää on vaan niin selvä juttu, että se menee noin.
benny kirjoitti: (25.9.2007 19:35:17)
KL kirjoitti: (25.9.2007 19:10:08)
Mietipäs nyt vielä kerran.Mietitään. Otetaan vaikka näin reikäpelin tapauksessa, kun niissä peleissä usein näitä osatasoituksia käytetään:
Tapaus 1: Vastakkain pelaajat tasoituksilla +4 ja 4, jolloin siis tasoitusta pitäisi normaalisti tulla 8:lla reiällä. Nyt jos otetaan 1/2-tasoitukset kertomalla 1/2:lla, saadaan +2 ja 2, eli tasoitusta tuleekin 4:llä reiällä.
Tapaus 2: Vastakkain pelaajat tasoituksilla 4 ja 12, jolloin tasoitusta pitäisi taas normaalisti tulla 8:lla reiällä. Nyt jos otetaan taas 1/2-tasoitukset, saadaan 2 ja 6, eli tasoitusta tulee tässäkin tapauksessa 4:llä reiällä.
Eli toimii niin kuin pitääkin. Jos mentäisiin Erkin ohjeilla, noissa tapauksissa pitäisi antaa eri määrä tasoitusta.
Ja tämähän yleistyy suoraan myös lyöntipeliin.
Musta tää on vaan niin selvä juttu, että se menee noin.
Reikäpelissä homma toimii kauniisti, koska siinä verrataan kahden pelaajan oikeiden tasoitusten eroja. Reikäpelissä on aina mahdollista merkitä toisen pelaajan tasoitus nollaksi ja toisen sitten nollasta poikkeavaksi, esim. A:n hcp on 5 ja B:n 18, erotus on 13. Siten A voisi olla 0 ja B 13 eikä tilanne muuttuisi mitenkään.
Lyöntipelissä tilanne mutkistuu, etten sanoisi hämärtyy, koska siinä verrataan pelaajien heidän osatasoituksellaan ja varsinaisella tasoituksellaan pelaamiansa nettotuloksia. Tällöin osatasoituksella pitää aina tulla huonompi nettotulos kuin varsinaisella tasoituksella, koska pelaaja ei saa samaa etua kenttää vastaan kuin täydellä tasurilla (vrt. reikäpeli, jossa pelaaja pelaa toista pelaajaa eikä kenttää vastaan).
Tuo normaali laskenta, esim. 3/4*hcp toimii oikein hyvin miinustasureilla, mutta hämärtyminen tapahtuu jo mentäessä nollaan, koska nolla ei muutu mihinkään millään kertoimella ja siksi scr-pelaaja saa aina pelata ’omalla tasollaan’.
Plustasurin kanssa on noudatettava samaa logiikkaa kuin miinustasureilla, eli nettotuloksen pitää huonontua. Siksi plustasurin pitää olla suurempi osatasoituksilla pelattaessa, lyöntipelissä siis.
Summa summarum: scr-pelaajat pelatkoon scr-kisoja ja jättäkööt kaikki tasoitukselliset kisat klubipelaajille.
Loppukaneettina:
Talissa pelataan vuosittain Titleist syyslehti -lyöntipelikilpailu
jossa kilpailukutsun mukaan ’tasoituksista huomioidaan 50%’. Tässä kisassa on myös usein +-tasoituksellisia pelaajia mukana.
Koska kisa on 2-kierroksinen, niin tämä 50% on toteutettu siten, että ekalla kierroksella on täydet tasoitukset ja toisella scr. Tällöin lopputulos on sama, kuin esittämäni laskutavan mukaan.
Jos sovellettaisiin Erkin laskuoppia, niin tuloslistat näyttäisivät aivan erilaisilta.
Mietitäänpä tuota aiempana mainittua esimerkkiä reikäpelin sijaan lyöntipelissä:
Vastakkain pelaajat tasoituksilla +4 ja -4, jolloin siis tasoitusten ero on kahdeksan lyöntiä.
Jos 100% tasoituksilla molemmat pelaavat bruttona 72, niin nettotulokset ovat 76 ja 68. Lopputulosten ero on siis sama kuin tasoitusten ero. Aika loogista.
Käytettäessä 1/4 tasoituksia käytetäänkin korkeinta +tasoitusta nollakohtana. Ero suurimpaan +tasoitukseen jaetaan neljällä ja siitä saadaan pelitasoitus. Siis +4 kaveri pelaa scratchina ja -4 kaveri saa tasoitusta 2 lyöntiä (tasoitusero 8 jaetaan neljällä).
Jos molemmat pelasivat bruttona 72, saadaan nettotuloksiksi 72 ja 70. Ero siis supistui neljäsosaan.
Tasoitusten logiikkanahan on laskennallisesti hävittää kilpailijoiden väliset taitoerot. Jos käytetään osatasoituksia, niin loogista silloin olisi nimenomaan osittaa tuo ero kilpailuun osallistuvien pelaajien välillä.
asdfg kirjoitti: (26.9.2007 11:04:09)
Mietitäänpä tuota aiempana mainittua esimerkkiä reikäpelin sijaan lyöntipelissä:Vastakkain pelaajat tasoituksilla +4 ja -4, jolloin siis tasoitusten ero on kahdeksan lyöntiä.
Jos 100% tasoituksilla molemmat pelaavat bruttona 72, niin nettotulokset ovat 76 ja 68. Lopputulosten ero on siis sama kuin tasoitusten ero. Aika loogista.
Käytettäessä 1/4 tasoituksia käytetäänkin korkeinta +tasoitusta nollakohtana. Ero suurimpaan +tasoitukseen jaetaan neljällä ja siitä saadaan pelitasoitus. Siis +4 kaveri pelaa scratchina ja -4 kaveri saa tasoitusta 2 lyöntiä (tasoitusero 8 jaetaan neljällä).
Jos molemmat pelasivat bruttona 72, saadaan nettotuloksiksi 72 ja 70. Ero siis supistui neljäsosaan.
Tasoitusten logiikkanahan on laskennallisesti hävittää kilpailijoiden väliset taitoerot. Jos käytetään osatasoituksia, niin loogista silloin olisi nimenomaan osittaa tuo ero kilpailuun osallistuvien pelaajien välillä.
Voi sen halutessaan ajatella noinkin, mutta todellisuudessa nollakohdan valinnalla ei ole mitään väliä. Kaikkiin tasoituksiin voi vaikka ensin lisätä (tai vaikka vähentää) miljoonan ja kertoa sitten 1/4:llä ja taas erot supistuu neljäsosaan.
Mitäs tapahtuisi, jos muutetaankin tasoitusten laskentapisteen oletukseksi 54 72:n sijaan ?
Keskustelu näyttää hieman karanneen lapasesta, elikkä alkuperäisestä aiheesta, mutta tiedoksi niille, jotka eivät tiedä oikeaa vastausta / löydä sääntökirjaansa, kerrotakoon tässä ja nyt homman pointti.
Eli oikea vastaus alkuperäiseen kysymykseen olisi ollut: ’Ei saa – paitsi jos kierrosten välinen harjoittelu on erikseen kilpailumääräyksissä sallittu. Ja tämä siis koskee vain lyöntipeliä – reikäpelissä harjoittelu on sallittua, paitsi jos se on erikseen kilpailumääräyksissä kiellettyä. Sääntö 7-1 ja sen huomautus. Erkki KM etc.’
Sattuuhan noita kömmähdyksiä meille kaikille, mutta kun se sattuu tuollaisella forumilla ja tuossa asemassa olevalle ihmiselle, on se huolestuttavaa. Sillä täst’edeshän vähintään puolet suomalaisista golfareista kertoo tuota juttua totena toisilleen. Ja se on surullista.J-P
J-PS kirjoitti: (26.9.2007 16:04:56)
Keskustelu näyttää hieman karanneen lapasesta, elikkä alkuperäisestä aiheesta, mutta tiedoksi niille, jotka eivät tiedä oikeaa vastausta / löydä sääntökirjaansa, kerrotakoon tässä ja nyt homman pointti.
Eli oikea vastaus alkuperäiseen kysymykseen olisi ollut: ’Ei saa – paitsi jos kierrosten välinen harjoittelu on erikseen kilpailumääräyksissä sallittu. Ja tämä siis koskee vain lyöntipeliä – reikäpelissä harjoittelu on sallittua, paitsi jos se on erikseen kilpailumääräyksissä kiellettyä. Sääntö 7-1 ja sen huomautus. Erkki KM etc.’
Sattuuhan noita kömmähdyksiä meille kaikille, mutta kun se sattuu tuollaisella forumilla ja tuossa asemassa olevalle ihmiselle, on se huolestuttavaa. Sillä täst’edeshän vähintään puolet suomalaisista golfareista kertoo tuota juttua totena toisilleen. Ja se on surullista.J-P
Mutta siis näitä kömmähdyksiähän on ollut vuosien varrella varmaan kymmenittäin. Ei tässä mitään erikoista sinänsä ollut. Osaan n tullut korjaus jonkun huomauttamana, osaa on selitelty joskus varsin erikoisin tulkinnoin.
Kuten sanoit, pahinta on, että tuosta asemasta ja tuollaisessa paikassa (liiton virallinen…) heitellään tuollaisia vastauksia välinpitämättömällä asenteella. Ja noihin sitten terassilla vedotaan vielä…
-
JulkaisijaArtikkelit