-
JulkaisijaArtikkelit
-
Nyt se taas alkaa, nimittäin loputon gripin säätäminen. Toisinaan, vaikka kuinka yrittäisi, ei saa millään hyvän tuntuista otetta (erityisesti vasemmalla eli yläkädellä). Tuntuu siltä, että ote on joko heikko, lapa sulkeutuu, kun puristaa vähän, lapa sojottaa pystysuoraan maasta jne.jne. Pahinta on, että kun grippi tuntuu huonolta alkuasennossa, lyönti on poikeuksetta myös huono. Onko tämä myös muiden ongelma? Mitä keinoja, muistisääntöjä yms. käytätte, että saatte aina hyvän tuntuisen gripin? Miten pidätte oikella mailasta kiinni, kun vasemman käden sovitus alkaa? Varsi ylös vai alas vai sivulle? Takasormilla kiinni jne.? Alkaa hermo mennä taas..
Rentous on säilyttävä, se on pääasia. Liika säätäminen ja asioiden pohtiminen pilaa takuuvarmasti lyönnin.
Itse olen myös huomannut kuinka tärkeää on hyvä fiilis ennen lyöntiä. Kaikki pitää tuntua hyvälle. Jos asetun pallolle eikä fiilistä meinaa löytyä parin harjoitussvinginkään jälkeen, otan koko asennon uusiksi tai jos se ei auta, vaihdan tiiaus-paikkaa. Kyllä se sieltä lopulta aina löytyy..
Golfissa on niin paljon juttuja jotka vaikuttavat lyöntiin, mutta suurin tekijä on se mitä pään sisällä tapahtuu. Jos on vähänkään epävarma olo, tuloksena on duffi, soketti tai kärkiosuma.
Jos alkuasennossa ei tunnu hyvältä, niin itse keskeytän lyöntivalmistelut kokonaan ja aloitan alusta gripin ottamisella, muuten lyönti menee mönkään.
Minulla on lapa maassa, kun otan vasemman käden grippiä. Näin saan sen luonnollisimmim asetetuksi kohdalleen.
Yksi hyvä seikka on mielestäni muistaa ja joka toimii ainakin minulla: Purista gripistä koko lyönnin ajan samalla voimalla tai ainakin alkuasennosta osumahetkeen saakka. Jos puristusvoima muuttuu kesken lyönnin olennaisesti, niin lapakulma tuppaa usein tämän seurauksena muuttumaan, jolloin alkuasennon ’säätämiset’ gripissä on melko turhia. Monilla on alkuasennossa grippi melko rento, mutta jo taakseviennissä tai viimeistään back swingin huipulla alkaa sormien väri muuttumaan vaaleammaksi ja lapakulma muuttuu. Ja grippi tarpeeksi sormille, niin saa ranteet mukaan lyöntiin.
Samaan tapaan kuni Hörhökin eli aluksi lapa maassa ja vasen käsi rennosti gripille. Sitten haen oikean käden mukaan ja haen tuntumaa, että maila on sormilla ja tosiaan ranteet toimivat. Lopuksi nostan mailan lapa ylöspäin maasta ja varmistan, että ote on rento ja tarpeeksi sormilla. Jos ei ole niin yritän tästä asennosta antaa gripin pudota sormille. Sitten pari wagglea, lapa pallon taakse ja menoksi.
Tässä ketjussa on ’neuvoja’ siitä miten tuolla toisessa ketjussa olevaa pelinopeutta saa tuntuvasti hidastettua.
Herran jestas jos ote mailasta on noin hankala asia ja aiheuttaa ylimääräisiä koesvingejä yms. niin mitähän tällä tyylillä tapahtuu pelin muissa vaiheissa, vaikkapa griinillä.
Olen haukotuksen kanssa samoilla linjoilla. Jos alkaa säätämään, saa säätää vaikka lopun ikäänsä. Minulla peli on parantunut sillä, että en ihmettele pallolla. Pistän mailan maahan, otan gripin ja annan palaa. Ei siitä mitään tulisi, jos ryhmästä jokainen vuorollaan hakisi tiiauspaikkaa ja hiplaisi mailaansa.
Täytyy kyllä myöntää, että minulla tasoitus on 31,6. Ehkä nypläys kuuluu asiaan, kun tasoitus on alle 10?
Älkää hyvät ihmiset nyplätkö gripin kanssa pelikierroksella – ryhmässä muut menettää hermonsa. Range on oikea paikka hakea oikeaa grippiä tai pyöritelkää mailaa sitten vaikka kotona, että oikea mukava ote löytyy.
Hitaita kierroksia tiedossa, jos tämän viestiketjun ohjeita aletaan noudattamaan…
Nyplätkää ihmeessa, jos siltä tuntuu. Koska niin se grippi löytyy, eikä siinä useimmilla niin kauan mene… eikä sitä varmasyikaan tarvitse joka lyönnillä hakea….
Pelin sujumisen paras tae on se, että kukin pelaa omaa ’parasta’ peliään. Enemmän aikaa siinä menee kun hätäilee lyönnin kanssa, jos joku asia ei tunnu hyvältä. Hyvällä tuurilla silloin esim. duffaa… Huonolla etsitään palloa metsästä se 5 min.
Tietenkin on niin, että ei sinne kentälle mennä golfkirjan kanssa opettelemaan, miten mailasta pidetään kiinni…. Perusasiathan on opeteltu jo muualla. Mutta ainakin itsellä tulee aika monesta pelivuodesta huolimatta välillä se tunne, ettei tunnu hyvältä…syytä ei millään keksi (stanssi, grippi…) Silloin ei auta muuta kuin ottaa rauhallisesti…
Itse en ainakaan tarkoittanut tai kirjoittanut, että joutuisin ottamaan uuden gripin joka lyöntiin valmistautuessa tai, että tämä hidastaisi ryhmän peliä. Uuden gripin joudun ottamaan hyvin harvoin.
Kun pelaa joutuisasti, niin lyöntiin valmistauduttaessa on hetki aikaa/varaa käyttää siihen, että grippi on varmasti hyvä. Jos on hidas pelaaja, niin gripin ’hierominen’ hidastaa peliä entisestään. Jos oikean gripin varmistamisella on todennäköisempää, että pallo löytyy väylältä tai ylipäätänsä ollenkaan, niin kyllä siinä voi myös säästää melkoisesti aikaa.
En missään nimessä hyväksy sellaista lypsämistä, mitä esim. Sergio harrasti joku aika sitten.
Oikea grippi (yhdessä alkuasennon kanssa) on yksi tärkeimmistä onnistuneen lyönnin edellytyksistä. Jos nämä seikat eivät ole kunnossa, ei svingi voi toimia kunnolla. Kysyköön jokainen vaikka omalta proltaan, jos ei usko tai ole asiaa vielä tajunnut. En todellakaan tarkoita, että näitä tulisi harjoitella kentällä, mutta joskus ne vaan ei tunnu oikeilta, jolloin kannattaa ottaa alkuasento uudestaan, eikä lyödä vaan härkäpäisesti palloa, ties minne.
Omat lyöntirutiinini eivät ainakaan ryhmän peliä hidasta.
Monet luulevat pelaavansa joutuisasti, kun heidän lyöntirutiininsa ovat kohtuullisen nopeita, mutta olen hyvin usein havainnut, että mm. näillä pelaajilla sinne oman pallon viereen saapuminen oikea maila kädessä, kestää melko kauan. No jokaisella meillä on hieman poikkeava tapa pelata ja suotakoon se jokaiselle, kunhan vaan pysytään oikeissa ’raameissa’.
Minäkin tarkoitin sitä, että grippi lypsetään kuntoon rangella. Eli kentälle ei lähdetä jokaista lyöntiä säätämään. Jos joskus käykin niin, että grippi tai stanssi ei ole kunnossa, saa sen toki kentälläkin korjata. En tarkoittanut, että pitää hätiköidä. Asiat ja rutiini haetaan kohdalleen kuitenkin rangella. Sitä vartenhan se on.
Minun mielestäni hidasta peliä aiheuttaa eniten porukalla pelaaminen. Koko ryhmä käy joka pallolla ihastelemassa jokaista lyöntiä yksi kerrallaan. Harvemmin lypsäminen tai asennon säätäminen ennen lyöntiä hidastaa niin paljon kuin tuo joka pallolla käynti. Toki lypsäjä omassa ryhmässä on ärsyttävä, siitä ei pääse mihinkään.
Saako tänne yhtään keskustelunaihetta, joka ei kääntyisi pelin nopeuteen tai hitauteen?? Nyt hiukan ryhtiä toimintaan..
Alkuperäisellä viestillä hain siis ihan teknisiä vinkkejä hyvän gripin saamiseksi. Käsien/sormien asennot, tuntuma, muistisäännöt jne. Sitä voi sitten harjoitella rangella, olohuoneessa tai vaikka *askahuusissa. Sanon vielä kerran, kukaan ei saa sitten harjoitella sitä kentällä, että päästään siitä aiheesta yli. Jooko?
Henk.kohtaisesti laitan mailan aina ensimmäiseksi alustalle, on se sitten nurmi, matto tms. suunnattuna kohteeseen, jonka jälkeen otan oikean käden etusormella ja peukalolla hyvin kevyesti kiinni aivan gripin yläosasta ja sovitan mailan vasemman käden sormien varaan puristamatta, johon sen jälkeen on mielestäni hyvin helposti ja luontevasti asetettavissa oikea käsi. Itselläni tämä toimii mainiosti ja tärkein seikka omassa gripissäni on puristuslujuus, eli mitä rennompi grippi sitä parempi lopputulos.
Rentous on itselläni parhaimmillani, kun tuntuu että maila lähes putoaa käsistä. Tämä antaa myös swingiin tehokkaan mahdollisuuden ranteiden käyttöön ja hyvän tuntuman osumaan.
Muutama esimerkki puristuslujuudesta, mailana putteri ja asteikkona 1 – 10. Eli ykkösellä maila putoaisi itsestään kädestä ja kympillä siitä puristettaisiin rystyset valkoisina kaikin voimin.
Esimerkkihenkilöt edustavat maailman huipputason puttaajia, kukin loistonsa päivinä ja tiedot perustuvat heidän omiin kirjoituksiinsa:
– Severiano Ballesteros, otelujuus kolme.
– Ben Crenshaw, otelujuus neljä.
– Tiger Woods, otelujuus viisi.
Tekisi mieleni vielä sanoa, että nuo puttaajat tulivat samalla paremmuusjärjestykseen!
Voi olla, että menee täysin metsään, mutta muistan jostain lukeneeni, että B.Harmon toitottaa Tiikerille, että raudoilla lyötäessä puristuksen tulisi olla seniorin mainitsemalla asteikolla jossain 5-7 hujakoilla (aika kovaa). Joillain pehmeämmin lyövillä, kuten esim. F.Couplesilla tai J.Dalyllä tämä luku on varmasti pienempi.
Edellistä otelujuusasteikkoa käyttäen, oman grippini voimakkuus lienee 3-4 välillä.
Viitaten edelliseen kommenttiini gripistä, niin teen gripin ottamisen jälkeen samantyyppisen alastulokohteen määrittämisen ennen lyöntiä, mutta miksi näin päin, siksi että saan siten oman grippini helpommin riittävän rennoksi.
Mainitsemasi herrat olivat sen luokan pelimiehiä, että meikäläisen ja heidän gripin voimakkuudella ei tosin ole itse pelin kanssa sen enempää tekemistä kuin 18 reikää ja tarkoituksena käyttää mahdollisimman vähän lyöntejä.
Butch Harmon, Golf Digest, elokuu 2001
—————————————————-
On a scale of 1 to 10, I like players to grip the club at about 5 to 7 – firm, but not so you feel tension in your forearms. Tiger is about 6. On the left hand, the key pressure points are the last three fingers. They should feel secure on the club. Don’t squeeze with the thumb and forefinger.
—————————————————————-
Mukavia golfkierroksia kaikille.
Gripistä tulee automaattisesti hyvän tuntuinen, kunhan ottaa vaan kepistä kiinni ja heijjaa yhden harkkasvingin. Sitten tarkistan suunnat ja lapa pallolle ja pallo lentoon.
Ennemmin nyplätkää mailaa pari minuuttia, että saatte hyvän tuntuman, kuin että menette pallolle ja hätäisesti huitaisette pallon metsään ja etsitte sitä 5 minuuttia. Siinähän säästää kuitenkin selvää aikaa.
Minä tuskailin huonon gripin kanssa pari viikkoa. Kun en vaan saanut mailaa hyvin asettumaan vaikka mitä teki. Paloheinän rangella pyydin yhtä kaveria katsomaan miten lapa on bäcärissä. Se oli auki ku Jokisen eväät. Ei ihme että maila tuntu raskaalta ylhäällä ja lyönnit oli karseita. En osaa sanoa miten sen korjasin, mutta kyllä sen tunsi heti ku ote oli taas kohdallaan. Ehkä puuttu koko hommasta tarvittava rentous? Mulla oli sun tapaan että yläkäsi ei vaan mennyt kohdalleen. Kyllä se per… syö ku se tuntuma katoaa ilman että itse pystyy sanomaan mikä siinä mättää. Rangella hieroin sen kohdalleen ja eilen kulki taas kierroksella omien kykyjen mukaisesti niin että naama oli messingillä! Ei muuta ku kauden jatkoja! PS En toivo kenellekkään otteen tuntuman katoamista, mutta helpottaa tietää että muutkin on välillä saman ongelman kanssa .
-
JulkaisijaArtikkelit
Esillä 18 viestiä, 1 - 18 (kaikkiaan 18)
Esillä 18 viestiä, 1 - 18 (kaikkiaan 18)