-
JulkaisijaArtikkelit
-
Chip Greenside kirjoitti: (28.11.2011 13:06:32)
Kyllä nämä vuosittaiset maksut kentälle ovat Suomessa ihan ’peanuts’ tasoa. On aivan sama maksaako vuodessa muutaman kympin tai satasen enemmän. Olen kuitenkin varma, että erilaisiin kierroskohtaisiin maksuihin siirtyminen näivettäisi koko busineksen. Kierrosmäärät laskisivat oleellisesti, jonka vaikutuksesta golfravintolat menisivät konkkaan, välinekauppiaat kituisivat ja osa menisi nurin, opettavat prot siirtyisivät leipäjonoihin jne. Ruuhkien pitää kyllä olla massiiviset, mikäli siihen mentäisiin.
Tästä päästääkin kysymykseen tarvitseeko golfbusines perusgolfaria vai perusgolfari golfbusinesta? Perusgolfari on ehkä huomannut, ettei tarvitse kaikkea sitä businestä mikä golfin ympärille on rakennettu.
Chip Greenside kirjoittaa:
’Olen kuitenkin varma, että erilaisiin kierroskohtaisiin maksuihin siirtyminen näivettäisi koko busineksen. Kierrosmäärät laskisivat oleellisesti, jonka vaikutuksesta golfravintolat menisivät konkkaan, välinekauppiaat kituisivat ja osa menisi nurin, opettavat prot siirtyisivät leipäjonoihin jne. Ruuhkien pitää kyllä olla massiiviset, mikäli siihen mentäisiin.’
Olen ihan samaa mieltä Chipin kanssa mutta kysymys on kuitenkin vanhojen yhtiöiden kohdalla lähinnä hypoteettinen sillä:
Osakeyhtiölaki, Osa II, 5 luku, 29 §:
Osakkeenomistajan suostumus
Osakkeenomistajalta on saatava suostumus yhtiöjärjestyksen muuttamiseen, kun:
1) hänen oikeuttaan yhtiön voittoon tai netto-omaisuuteen vähennetään 13 luvun 9 §:ssä tarkoitetulla yhtiöjärjestyksen määräyksellä;
2) hänen maksuvelvollisuuttaan yhtiötä kohtaan lisätään;
3) oikeutta hänen osakkeensa hankkimiseen rajoitetaan ottamalla yhtiöjärjestykseen 3 luvun 7 §:ssä tarkoitettu lunastuslauseke tai 3 luvun 8 §:ssä tarkoitettu suostumuslauseke;
4) hänen osakkeeseensa perustuvaa etuoikeutta osakkeisiin rajoitetaan 9 luvun 3 §:n 3 momentissa tarkoitetulla tavalla;
5) oikeutta vähemmistöosinkoon rajoitetaan 13 luvun 7 §:ssä tarkoitetulla tavalla;
6) hänen osakkeeseensa liitetään 15 luvun 10 §:ssä tarkoitettu lunastusehto;
7) yhtiön oikeutta vahingonkorvaukseen rajoitetaan 22 luvun 9 §:ssä tarkoitetulla tavalla; taikka
8) samanlajisten osakkeiden tuottamien oikeuksien keskinäistä suhdetta muutetaan ja muutos koskee hänen osakkeitaan.
Eli jos yksikin osakas ei suostu niin kierroskohtaisiin maksuihin ei voi mennä sillä yhtiökokous ei voi päättää tällaista asiaa perustuen juuri tuohon yo. lainkohtaan.
Toinen juttu on sitten jos golfkenttäyhtiössä on jo alunperin yhtiöjärjestyksessä kierrosmääriin perustuva vastike mutta eipä taida sellaista ainakaan vielä olla.
Putti-Possu kirjoitti: (27.11.2011 11:52:47)
Rauski kirjoitti: (26.11.2011 22:38:05)
Joo tuossa pohdiskelin mihin nykyinen suuntaus johtaa…hyvä arvaus vaihtoehdoista 5 vuoden päästä, 10 kohtaa:
Kyllä Rauskin ennustus on mahdollinen, mutta ennusteet eivät useinkaan toteudu, koska golfkentät ja niiden omistajat (lue: markkina) toimii vastavoimana.
Ruotsihan on golfissa edellä eikä siellä esim. yksityiskenttiä vielä juurikaan ole. USAssa ja Briteissä on toisenlainen yleiskulttuuri kuin pohjoismaissa.
Olen suuresti samaa mieltä siinä että vastavuoroisuus on suuri rikkaus Suomen golfille. Ruotsissa vierailumahdollisuudet ovat nähdäkseni paremmat kuin Suomessa nyt.
Golf-kenttien tarkoituksena ei Suomessa ole tuottaa voittoa vaan peli-iloa, mihin jatkossakin toivottavasti kuuluvat ’sitoutuneille’ vastavuoroisesti edulliset vierailut. Osakasvieraiden suosiminen sitoutuneiden sijaan kuitenkin mielestäni on vahingoksi.
(Voittoa voi tuottaa yhteiskunnan tuella ja porsaanreikiä hyödyntämällä; toivottavasti ei ole pysyvä tilanne.)
Jalostajien toimintamahdollisuuksia kavennettaneen jatkossakin – jos ymmärretään ja pystytään – kentillä, joiden jalostajilta nyt saama korvaus on pieni verrattuna greenfeehen tai kustannukseen.
Toimeen tulevilla kentillä sitoutumattomat joutuvat vähitellen tyytymään epävarmuuteen: nouseviin hintoihin ja rajoitettuihin aikoihin. Vaikeuksissa olevilla kentillä joutuvat tyytymään huonompaan laatuun.
Toivottavasti ymmärretään ettei vastavuoroisuutta kannata lähteä murentamaan jäsenyyden ja osakkeen erottamisesta alkaneen turbulenssin varjolla. Turbulenssissa toivottavasti onnistutaan luomaan kaikki sitoutuneet kattava edullinen kultakortti tms. Ehkä jopa niin että korttia myydään myös sitoutumattomien hintaan, jonka jälkeen onkin sitoutunut.
KL kirjoitti: (28.11.2011 12:26:57)
Jooseppi kirjoitti: (28.11.2011 11:33:40)
ongelma ydin on se että osakkeisiin sidottuja pelioikeuksia on pääsääntöisesti kentillä tuplasti se määrä kuin olisi kohtuullista.. toki se laskee vastiketta ja toimi hyvin kun niitä pelioikeuksia ei käytetty tai niillä pelataan se 10 kierrosta kaudessa 😉
Mutta nyt kun omistajat alkavat eläköitymään ja aikaa riittää pelaamiselle ja sen päälle monet ovat ymmärtänrrt ettei sijoitusmielessä hankitussa osakkeessa ole mitään järkeä kuin poikkeustapauksissa -> pelioikeuksien käytö tehostuu -> kentälle tulee ahdasta kun jokaisella pelioikeudella haluttaisiin pelata se 40 -100 kierrosta kaudessa = 40 000 – 100 000 kierrosta / kausi / 18 reikää + gf pelaajat + yritystapahtumat.
On mielestäni kerrassaan epätodennäköistä, että jokaisesta osakkeenomistajasta yhtäkkiä sukeutuisi himopelaaja eläkkeelle päästyään. Moni toki ryhtyy pelaamaan selvästikin enemmän, mutta monelle riittää se 25-30 kierrosta vallan hyvin,
oletetaan että olet oikeassa ja minun näppituntumani siitä että osakkaat haluaisvat pelata sen yhden kierroksen viikolla ja toisen viikonloppuna on ylimitoitettu.
tuolla 25 -30 kierrosta / osakas ollaan silti 20 000 -30 000 kierrosta / kausi / 18 reikää tasossa pelkästään osakkeisiin sidottujen kierrosten osalta ja edelleen tuolla on ahdasta jos sinne halutaan laskea muitakin kuin osakkaita.
eli käytännössä jokainen ulosmyyty kierros on kierros joka jäi pelioiketeulta pelaamatta.
kritiikkini ei niinkään kohdistu gf pelaamiseen vaan pikemminkin siihen kuinka ihmiset luulevat että munat on mahdollista säästää, samalla kun niistä paistaa kokkelin
Jooseppi kirjoitti: (28.11.2011 15:03:05)
tuolla 25 -30 kierrosta / osakas ollaan silti 20 000 -30 000 kierrosta / kausi / 18 reikää tasossa pelkästään osakkeisiin sidottujen kierrosten osalta ja edelleen tuolla on ahdasta jos sinne halutaan laskea muitakin kuin osakkaita.
600 osakasta x 30 kierrosta = 18 000 kierrosta
800 osakasta x 30 kierrosta = 24 000 kierrosta
Ei pitäisi 18-reikäisellä kentällä mitenkään olla edes 800:aa osakasta, se on liikaa, mutta sittenkin jäädään reilusti alle 30 000 kierroksen. Lähtöaikoja on suunnilleen 26-35 000 säistä riippuen ja niillä eläkeläisillä on mahdollisuus käyttää noita kaikkia aikoja eikä pelkästään prime time -lähtöjä.
Ei pitäisi olla ongelma, mutta vieraspelaajia tai yritystapahtumia ei tuolla skenaariolla kentälle juurikaan mahtuisi, se on varmaa.
Onpahan kutakuinkin omituinen keskustelu. Jos joku seura haluaa sulkea vieraspelaajat pois, se on varsin yksinkertaista: nostetaan gf-hinta sopivalle tasolle. Näin jotkut ovat tehneetkin. Aivan paria poikkeusta lukuunottamatta gf-tulot eivät ole yksinomainen motiivi vieraspelaamiselle. Suomalaiseen kulttuuriin kuuluu vieraanvaraisuus.
Kai nyt itsestään selvää on, jos kylään mennään käyttäydytään ja toimitaan talon tapojen mukaisesti!isoveli kirjoitti: (28.11.2011 17:12:30)
Onpahan kutakuinkin omituinen keskustelu. Jos joku seura haluaa sulkea vieraspelaajat pois, se on varsin yksinkertaista: nostetaan gf-hinta sopivalle tasolle. Näin jotkut ovat tehneetkin.Tuo on totta. Ketjun alkuperäinen aihe kuitenkin oli gf-tulojen merkitys eikä se, miten niiltä parhaiten voidaan välttyä.
isoveli kirjoitti: (28.11.2011 17:12:30)
Suomalaiseen kulttuuriin kuuluu vieraanvaraisuus.
Tämä menee OT, mutta onko mielessäsi jokin kulttuuri, johon nimenomaisesti EI kuulu vieraanvaraisuus?
isoveli kirjoitti: (28.11.2011 17:12:30)
Kai nyt itsestään selvää on, jos kylään mennään käyttäydytään ja toimitaan talon tapojen mukaisesti!Ehdottomasti. Ikävä kyllä, tällaiset itsestäänselvyydet eivät ole itsestään selviä valitettavan monelle.
KL kirjoitti: (28.11.2011 15:47:23)
Jooseppi kirjoitti: (28.11.2011 15:03:05)
tuolla 25 -30 kierrosta / osakas ollaan silti 20 000 -30 000 kierrosta / kausi / 18 reikää tasossa pelkästään osakkeisiin sidottujen kierrosten osalta ja edelleen tuolla on ahdasta jos sinne halutaan laskea muitakin kuin osakkaita.
600 osakasta x 30 kierrosta = 18 000 kierrosta
800 osakasta x 30 kierrosta = 24 000 kierrosta
Ei pitäisi 18-reikäisellä kentällä mitenkään olla edes 800:aa osakasta, se on liikaa, mutta sittenkin jäädään reilusti alle 30 000 kierroksen. Lähtöaikoja on suunnilleen 26-35 000 säistä riippuen ja niillä eläkeläisillä on mahdollisuus käyttää noita kaikkia aikoja eikä pelkästään prime time -lähtöjä.
Ei pitäisi olla ongelma, mutta vieraspelaajia tai yritystapahtumia ei tuolla skenaariolla kentälle juurikaan mahtuisi, se on varmaa.
jep mutta suomessa kun noita pelioikeuksia tuppaa olemaan se 900 / 18 reikää varsinkin noilla uudemmilla kentillä. (koskien eteläsuomea) ja kun viellä päälle lisätään ne erilaiset ’osakkeisiin sitomattomat esim. jumiorioikeudet’ tai huomioidaan ne ’osake sisältää 1 aikuisen ja yhden junnuoikeuden’ tyyppiset pelioikeudet.. yllätävän mpnella kentällä oikeiden pelioikeuksien määrä on melkoinen.
siinä se ongelma ydin onkin, jos oikeasti liikuttaisiin tasossa 600 / 18 reikää ongelma sulaisi pois, tietysti vastikkeet nousisivat sen 20 -30% riippuen muiden tulonlähtein osuudesta mutta kyllä se olisi sen väärti
.. ja juuri tuossa kitetyy kaikki se jota oikeastaan haluankaan sanoa golfin rakenteista ylipäätänsä. …
lisäyksenä vielä…
… siis tuossa aikaisemmin ruodin lähinnä sitä miksi useimmilla kentill gf-tulot ovat marginaalisia ja miksi nykyisillä rakenteilla niillä ei ole edellytyksiäkään olla mitään muuta
Jooseppi kirjoitti: (29.11.2011 8:57:10)
lisäyksenä vielä…… siis tuossa aikaisemmin ruodin lähinnä sitä miksi useimmilla kentill gf-tulot ovat marginaalisia ja miksi nykyisillä rakenteilla niillä ei ole edellytyksiäkään olla mitään muuta
Urheilu- ja liikuntalaji näkökulmasta paras tilanne lienee se, että golfkierroksia kertyy mahdollisimman paljon. Urheilulaji vinkkelistä tarkennettuna vielä, että lyöntejä olisi mahdollisimman vähän ja kuntopuolelta, että sydämen lyöntitiheys olisi mahdollisimman suuri.
Makro- eli ’kansantalous ja -terveystarkastelulla’ parasta on, että kenttäkapasiteetti on hyötykäytössä. Se, miten kenttä täyttyy on yhtiökohtainen valintakysymys.
Joillakin osakkaat täyttävät kentän ja hyvä niin. Joillakin ei haluta ’liikaa vieraita’ eri perustein ja hyvä niin. Sitten on niitä, jotka kaapivat pelikierroksensa markkinoilta ja hyvä niin.
Yksi malli ei sovi kaikille, kuten ei vanhassa Neukkulassakaan. Markkinat toimivat, kun kysyntä ja tarjonta on tasapainossa. Se edellyttää, että kapasiteetti on riittävän hyvässä käytössä. Kaukana keskuksista oleville kentille on gf-pelaajia vaikea houkutella.
Esim. avauksessa mainittu HyG ei liene tarvitse lisää gf-pelaajia ja nykyiset ovat pääosin osakkaiden houkuttelemia vieraita. Toisaalta harva lähtee ainakaan pääkaupunkiseudulta satunnaisvieraaksi, kun lähempänäkin on tarjontaa.
Poodri Hoo kirjoitti: (29.11.2011 9:41:08)
Toisaalta harva lähtee ainakaan pääkaupunkiseudulta satunnaisvieraaksi, kun lähempänäkin on tarjontaa.Eli satunnaisvieraat täyttävät suurten asutukeskuksien lähellä olevat kentät, joissa yleisesti ottaen on jo valmiiksi laaja omistajapelaajakanta. Suuntaushan ei oikein voi jatkua noin. Veikkan juuri kuten aikaisemmin sanoin, vähän enemmän maksamalla näistä satunnasivieraista päätään eroon.
Rauski kirjoitti: (29.11.2011 11:49:42)
Poodri Hoo kirjoitti: (29.11.2011 9:41:08)
Toisaalta harva lähtee ainakaan pääkaupunkiseudulta satunnaisvieraaksi, kun lähempänäkin on tarjontaa.Eli satunnaisvieraat täyttävät suurten asutukeskuksien lähellä olevat kentät, joissa yleisesti ottaen on jo valmiiksi laaja omistajapelaajakanta. Suuntaushan ei oikein voi jatkua noin. Veikkan juuri kuten aikaisemmin sanoin, vähän enemmän maksamalla näistä satunnasivieraista päätään eroon.
Kysymyksen voi asettaa myös toisin. Miksi satunnaispelaajat, jotka kai määritelmän mukaan pelaavat muutaman kieroksen kaudessa, eivät keskustelupalstojen mukaan välttämättä ole kovin vaativia kenttien kunnon jne suhteen, hakeudu pelaamaan juuri ’maalaiskentille’. Tilaa löytyy, hinnat halvemmant ja kentät usein aivan ookoo.
Satunnaisvieraan määritelmä lienee toinen, joten myös heidän käyttäytymisensä on erilaista.
Satunnaispelaajat hakeutuvat pelaamaan seuraavien kriteerien mukaan:
– missä kaverit
– missä kenttä (kodin, työpaikan, mökin yms. suhteen)
– millainen kenttä
– minne pääsee halvimmalla
– miten pääsee pelamaanKeskustelussa voisi eroittaa GF -pelaajat ja muut satunnaispelaajat. Nämä jälkimmäiset pelaavat siellä missä on tarjolla yksittäisiä pelikierroksia esim. perustuen esim. pelilippuihin, yrityspelioikeuksiin tai esim. Supergolfin, Senioreiden, työpaikkojen yms. tekemmiin sopimuksiin/omistamiin pelioikeuksiin. Mitä korkeampi GF on, sitä todennäköisempää on se, että näitä kieroteitä käytetään.
Allekirjoittanut maksaa mielummin kohtuu hintaisen gf:n kuin lähtee metsästämään yksittäispelioikeuksia. Gf:n hinnan nosto karkottaa allekirjoittaneen pois ko. kentältä tai etsimään pelilippuja. Se on jokaisen kentän oma asia, miten tuotteensa hinnoittelevat.
get in the hole! kirjoitti: (27.11.2011 10:41:43)
Kohta 11.Kaikki helsingin itäpuolella sijaitsevat kentät siirtyvät venäläisten oligarkkien hallintaan ja niillä pelaminen sallitaan vain pienelle joukolle heidän liikekumppaneitaan.
AIka kova ennuste. Siinähän menee liki puolet Suomen kentistä… mahtaako olla niin paljoa kiinnostusta. Esimerkiksi Oulun kettä ei varmaan sijaintinsa takia (toki Helsingin itäpuolella) vedä venäläisiä.
Sinänsä Venäjälle perustetut kentät voisivatkin olla kannattavia. Lähes neitseellinen maaperä ja väkiluokkaan suhteutettuna miljoona mahdollisuudet.
Kentillä käy tietysti eri määrä pelaajia. Huvin vuoksi laskin kuitenkin seuraavaa jos kentillä ei olisi osakkaita ollenkaan vaan kaikki joutuisivat pelaamaan greenfeellä:
Pelaajien määrä ja myyvän päivän pituus on vedetty hatusta!!! Kauden pituus laskettu karkeasti kesäkuu-syyskuu.
12 Pelaajaa tunnissa x 50 euron greenfee = 600 euroa tunnissa
10 tuntia päivässä x 600 euroa = 6000 euroa päivässä
120 pelipäivää x 6000 euroa = 720 000 euroa kaudessaAndruo kirjoitti: (5.12.2011 17:21:57)
Kentillä käy tietysti eri määrä pelaajia. Huvin vuoksi laskin kuitenkin seuraavaa jos kentillä ei olisi osakkaita ollenkaan vaan kaikki joutuisivat pelaamaan greenfeellä:Pelaajien määrä ja myyvän päivän pituus on vedetty hatusta!!! Kauden pituus laskettu karkeasti kesäkuu-syyskuu.
12 Pelaajaa tunnissa x 50 euron greenfee = 600 euroa tunnissa
10 tuntia päivässä x 600 euroa = 6000 euroa päivässä
120 pelipäivää x 6000 euroa = 720 000 euroa kaudessaVoisihan tuo toteutua noin puolella kentistä, jotka ovat erinomaisessa kunnossa ja lähellä kuluttajaa. Edellytyksenä on vain se, että kaikki Suomen kentät perustuu siihen, että pelataan vain ja anoastaan greenfeellä, mitään muita pelaamismuotoja ei ole. Pelaajia tulisi olla lisäksi Suomessa likipitäen noin tuplasti enemmän.
Suomessa kun on tällä hetkellä todennäköisesti sellainen yhtälö, että noin puolet kentistä on juuri ja juuri pikaisen voitonpuilella ja voivat investoida kenttäparannuksiin ja saada poistojen jälkeenkin tuloksen näyttämään 0-tulosta tai vähän enemmän. Toinen puoli on niitä joilla rahat loppuu ennen kauden päättymistä ja lainaa (pankit/osakkaat) joudutaan ottamaan käyttömenoihin, kun kassa on tyhjä, kirjanpidollisesti näyttää kokoajan aikamoisia tappioita. Tämä ei ole sitten muuta kuin valistunut arvaus ja pohjautuu vajavaisiin tulkintoihin vajavaisten tulostietojen katseluun inoa.fi:stä.
En tiedä onko tehty, mutta jos ei, niin golfliiton olisi syytä tehdä golfkenttien taloudellisesta tilanteesa syväluotaava taloudellinen analyysi tulevaisuuden toimenpiteiden tueksi, keksin hienon nimityksenkin golfkenttien stressitesti;). Olen kyllä nähnyt esim toimareiden arvioita taloudellisesta tilanteesta kyselyjen pohjalta ja uskaltaisin jopa sanoa ettei välttämättä anna ihan tarkaan oikeaa kuvaa. Tämä perusttuu ihan mielikuvaan, tarkennuksena siis.
ts kirjoitti: (27.11.2011 20:10:28)
Putti-Possu kirjoitti: (27.11.2011 17:54:51)
[
– jos ei muu auta, siirtyä pelaamaan seuraavaksi lähimmälle kentälle. Tämän pitäisi olla monesti järkevin vaihtoehto, jolloin kaksi kituvaa kenttää saisi riittävän pelaajapohjan, jotta kenttää pystytään laadukkaasti ylläpitämäänToi on hyvä vaihtoehto juu. Ajella vaikka sinne reilun sadan kilsan päähän päivittäin pelaamaan.
Mites jos kuitenkin koitettais hankkia tuonne olemassaolevalle kentälle muutama sata maksajaa lisää?
Tuohan on se peruskyssäri.Suunnattoman tietämättömyyteni osoittaen kysynkin:mistä,miten saada lisää maksavia pelaajia.Onko asiat esim.länsinaapurissa hoidettu jotenkin paremmin?Se muutama sata pelaajaa voi olla aika tiukassa.
Jo 50 km etäisyys voi tappaa koko harrastusinnon vaikka massista ei olisikaan kysymys.Käsiini osui kaksi vanhempaa kenttäopasta, toinen vuodelta 1999 ja toinen 2002. Siinä oli välillä siirrytty markoista euroihin ja green fee hinnoissa oli monien kenttien osalta pantu kunnolla nokkiin, yleensä kymmeniä prosentteja, jopa yli sadankin. Millähän ne kentät tulivat toimeen markka-aikana? Ruotsissa eivät siirtyneet €uroon, niinpä heillä jäivätkin maksut huippukentilläkin sille tasolle, jolla meillä pääsee vain keskinkertaisille maalaiskentille.
Chip Greenside kirjoitti: (5.12.2011 21:57:44)
Käsiini osui kaksi vanhempaa kenttäopasta, toinen vuodelta 1999 ja toinen 2002. Siinä oli välillä siirrytty markoista euroihin ja green fee hinnoissa oli monien kenttien osalta pantu kunnolla nokkiin, yleensä kymmeniä prosentteja, jopa yli sadankin. Millähän ne kentät tulivat toimeen markka-aikana? Ruotsissa eivät siirtyneet €uroon, niinpä heillä jäivätkin maksut huippukentilläkin sille tasolle, jolla meillä pääsee vain keskinkertaisille maalaiskentille.Mielenkiintoista…., mitäs jos ne eivät tulleetkaan toimeen niin euroon siirtyminen oli hyvä tapa yrittää korjata tilanne?
Voisitko laittaa jotain esimerkkejä, kenttää ei tarvitse sanoa kuin suurinpiirtein?Rauski kirjoitti: (5.12.2011 22:08:23)
Chip Greenside kirjoitti: (5.12.2011 21:57:44)
Käsiini osui kaksi vanhempaa kenttäopasta, toinen vuodelta 1999 ja toinen 2002. Siinä oli välillä siirrytty markoista euroihin ja green fee hinnoissa oli monien kenttien osalta pantu kunnolla nokkiin, yleensä kymmeniä prosentteja, jopa yli sadankin. Millähän ne kentät tulivat toimeen markka-aikana? Ruotsissa eivät siirtyneet €uroon, niinpä heillä jäivätkin maksut huippukentilläkin sille tasolle, jolla meillä pääsee vain keskinkertaisille maalaiskentille.Mielenkiintoista…., mitäs jos ne eivät tulleetkaan toimeen niin euroon siirtyminen oli hyvä tapa yrittää korjata tilanne?
Voisitko laittaa jotain esimerkkejä, kenttää ei tarvitse sanoa kuin suurinpiirtein?Hyvä kenttä Varsinais-Suomessa +50%, hyvänä pidetty kenttä Etelä-Pohjanmaalla +40%, isompi kenttäkokonaisuus Helsingin seudulla +77%, kenttä jossakin Pohjanmaalla +75%, kenttä Kainuussa +50%, kenttä Lähellä piäkaapunkia +61%, kenttä Hämeessä +73%, kenttäkokonaisuus Helsingin itäpuolella +100% jne. On vielä todettava, että kaikki nuo kentät ovat erittäin tunnettuja kenttiä Suomessa.
Chip Greenside kirjoitti: (5.12.2011 22:29:59)
kenttäkokonaisuus Helsingin itäpuolella +100% jne.Tuon +100% piti kyllä olla Helsingin länsipuolella!
Chip Greenside kirjoitti: (5.12.2011 22:29:59)
Rauski kirjoitti: (5.12.2011 22:08:23)
Chip Greenside kirjoitti: (5.12.2011 21:57:44)
Käsiini osui kaksi vanhempaa kenttäopasta, toinen vuodelta 1999 ja toinen 2002. Siinä oli välillä siirrytty markoista euroihin ja green fee hinnoissa oli monien kenttien osalta pantu kunnolla nokkiin, yleensä kymmeniä prosentteja, jopa yli sadankin. Millähän ne kentät tulivat toimeen markka-aikana? Ruotsissa eivät siirtyneet €uroon, niinpä heillä jäivätkin maksut huippukentilläkin sille tasolle, jolla meillä pääsee vain keskinkertaisille maalaiskentille.Mielenkiintoista…., mitäs jos ne eivät tulleetkaan toimeen niin euroon siirtyminen oli hyvä tapa yrittää korjata tilanne?
Voisitko laittaa jotain esimerkkejä, kenttää ei tarvitse sanoa kuin suurinpiirtein?Hyvä kenttä Varsinais-Suomessa +50%, hyvänä pidetty kenttä Etelä-Pohjanmaalla +40%, isompi kenttäkokonaisuus Helsingin seudulla +77%, kenttä jossakin Pohjanmaalla +75%, kenttä Kainuussa +50%, kenttä Lähellä piäkaapunkia +61%, kenttä Hämeessä +73%, kenttäkokonaisuus Helsingin itäpuolella +100% jne. On vielä todettava, että kaikki nuo kentät ovat erittäin tunnettuja kenttiä Suomessa.
Entäpä Suomessa tuntemattomien kotimaisten kenttien green fee -maksujen kehitys, onko niissä ollut samanlaista inflaatiota havaittavissa?
Onhan tuossa sentään kolmen vuoden väli. Mielenkiintoisempaa olisi nähdä hinnat vuosina 2001 ja 2002.
Mitäs jos jo tuolloin kentät ovat alkaneet kiristää gf-pelaamista nostamalla hintoja?
KL kirjoitti: (6.12.2011 10:57:39)
Onhan tuossa sentään kolmen vuoden väli. Mielenkiintoisempaa olisi nähdä hinnat vuosina 2001 ja 2002.Mitäs jos jo tuolloin kentät ovat alkaneet kiristää gf-pelaamista nostamalla hintoja?
En valitettavasti löytänyt vuoden 2001 opasta. Kuitenkin gf-hinnat nousivat arvioni mukaan tuona aikana n. 40% päätyen keskimääräiseen noin hintaan 35€ vuonna 2002. Hinnannousu on huima, kun huomioidaan, että elinkustannus-, tai kuluttajahintaindeksin muutos oli tuona aikana n. 8%, riippuen tarkastelukuukaudesta. Mikäli kehitys olisi ollut samankaltainen myöhemminkin, maksaisimme ensi vuonna keskimäärin 108 €:n greenfeetä kentillämme. En kyllä näe vuosien 99-02 välisessä kehityksessä muuta selittäjää kuin käytössäolleen rahayksikön muutos tai siihen valmistautuminen ja ihmisten hintamielikuvan hämärtyminen, vaikka mitä muuta yrittäisitkin selittää.
Kehitys oli aivan samankaltainen vähän tuntemattomampienkin kentien kohdalla.
Mäkään en löydä 2001 opasta, mutta 2000 löytyy.
-
JulkaisijaArtikkelit