-
JulkaisijaArtikkelit
-
Putti-Possu kirjoitti: (9.1.2013 22:14:09)
ts kirjoitti: (9.1.2013 21:07:23)
Ei prosenttilaskussa niinkään vikaa, mutta ei todellakaan oltu keskipalkassa lähelläkään 2500e tasoa 2001.kannattaa huomata sana ’nykyrahassa’ (’Eikä sillä markka-ajan palkallakaan niin hirveästi juhlittu. Vuoden 2001 tyypillinen keskivertokuukausipalkka oli nykyrahassa noin 2 500 euroa’) eli 2.500 euroa on jo inflaatiokorjattu.
Tuota.. nyt se vasta älyttömäksi menee jos verrataan inflaatiokorjattua palkkaa ja sitten hintojen nousua siihen nähden. Tokihan se kertoo tuon ostovoiman mutoksen, mutta ihan totta tuo 45% on silti. Se 2500 siinä väärä luku on.
Meinaatteko arvon keskustelijat, että tästä teidän eurokinastelusta olisi syitä tämän keskustelun päähuolenaiheeseen eli siihen, kuinka paljon koitetaan ottaa katetta, jotta saadaan puolessa vuodessa tehtyä vuoden tili?
popeye kirjoitti: (9.1.2013 23:18:52)
Meinaatteko arvon keskustelijat, että tästä teidän eurokinastelusta olisi syitä tämän keskustelun päähuolenaiheeseen eli siihen, kuinka paljon koitetaan ottaa katetta, jotta saadaan puolessa vuodessa tehtyä vuoden tili?Entä meinaakos arvon popeye taas palata takaisin siihen virheolettamaan, että puolessa vuodessa pitäisi tehdä vuoden tili..? Sehän ammuttiin alas jo aikaa sitten.
KL kirjoitti: (10.1.2013 6:55:45)
Entä meinaakos arvon popeye taas palata takaisin siihen virheolettamaan, että puolessa vuodessa pitäisi tehdä vuoden tili..? Sehän ammuttiin alas jo aikaa sitten.(Golf-)ravintoloita on hyviä ja huonoja, niinkuin kaikissa palveluissa.
Otetaampa konkreettinen esimerkki hyvästä golfravintolasta: Kytäjä Golf, joka tarjoaa erinomaisen lounaan salattipöytineen, kohtuuhintaiset hampuriilaiset ja klubileivät sekä tilattaessa gourmet-tasoiset alacarte annokset.
Kytäjän hintaesimerkkejä tänään
– Kotiruokabuffet € 9,90
– Clubsandwitch € 9,20
– Hampurilainen & maalaisrankalaiset € 8,50
– Pizzat € 10,50
– Grillattu lohimedaljonki € 16,50
– jneMinusta golfravintolan ei tarvitse keksiä pyörää uudelleen, riittää että kopioi Kytäjän listan itselleen. Ainakin minulle laatu & hinta & valikoima osuu täydellisesti. Kun aukiolo on vielä sellainen, että aina on saanut pelin jälkeen tilattua ruokaa, mitä vielä puuttuu.
Lisäksi Greensidecafe näyttää tekevän tulosta tuolla konseptilla (tosin sisältää muitakin ravintoloita), mutta kaikkiaan toimii hyvin
… voi miksi se on muille niin vaikeaa, kun pelkkä kopiointi riittäisi ??
Eihän tuon ruokalistan tekeminenen mikään ongelma olekaan.
Ongelmahan on monille clubeille,mistä löytää nämä palvelujen käyttäjät eli syömämiehet.
Golfkierros matkoineen vie jo niinpaljon aikaa,että perheellinen poistuu useinmiten clubilla käymättä kierroksen jälkeen kotia.
Syöminen clubilla ei kuulu harrastuksiin.petteri3 kirjoitti: (10.1.2013 9:56:53)
Eihän tuon ruokalistan tekeminenen mikään ongelma olekaan.
Ongelmahan on monille clubeille,mistä löytää nämä palvelujen käyttäjät eli syömämiehet.
Golfkierros matkoineen vie jo niinpaljon aikaa,että perheellinen poistuu useinmiten clubilla käymättä kierroksen jälkeen kotia.
Syöminen clubilla ei kuulu harrastuksiin.Olen kovasti eri mieltä :
Golfkierros kestää niin pitkään, että nälkähän siinä tulee. Onko mitään sen otollisempaa paikkaa pitää ravintolaa paikassa, johon tulee 30.000 – 40.000 nälkäistä pelaajaa vuodessa (eikä edes ympäri vuoden vaan pelkästään 6 kk:n aikana) ilman, että ravintola tekee juuri mitään ihmeellisiä markkinointitoimenpiteitä.
Sen lisäksi ravintola voi houkutella muita käyttäjiä, johon se tarvitsee ihan perusmyyntiä ja -markkinointia.
Golfravintoloilla on lisäksi etuna normaaleihin ravintoloihin verrattuna se, että tilavuokrat ovat useimmiten pienet tai olemattomat. Lisäksi asiakaskunta on varsin helppo tavoittaa esimerkiksi suoramarkkinoinnilla, kun nuo golfkierrosten pelaajat on helposti ennakoitavissa. Jos ei siis näillä edellytyksillä saa ravintolaa plussalle, ravintoloitsijan lienee väärällä alalla.
KL kirjoitti: (10.1.2013 6:55:45)
popeye kirjoitti: (9.1.2013 23:18:52)
Meinaatteko arvon keskustelijat, että tästä teidän eurokinastelusta olisi syitä tämän keskustelun päähuolenaiheeseen eli siihen, kuinka paljon koitetaan ottaa katetta, jotta saadaan puolessa vuodessa tehtyä vuoden tili?Entä meinaakos arvon popeye taas palata takaisin siihen virheolettamaan, että puolessa vuodessa pitäisi tehdä vuoden tili..? Sehän ammuttiin alas jo aikaa sitten.
Ihan tohon puoleenvuoteen en pysty, mutta kahdeksassa kuukaudessa on vuoden tili tehtävä
Henkilökunta ja fiilis tämän ratkaisee. Kun tietää että mukavat kaverit ovat odottamassa ravintolan tiskin takana ennen ja jälkeen kierrosta sinne poikkeaa mielellään. On aivan yks hailee maksaako se annos pari euroa suuntaansa, enemmän merkitsee se antaako sen tiskin yli kylmän viileästi työhönsä kyspynyt kyyppäri, vai tuoko sen pöytään motivoitunut iloinen tarjoilija jolla on aina aikaa muutamaan ystävälliseen kommenttiin ja pisteenä iin päälle huomioivat seurueen juniorit joiden nimetkin muistavat ja aina kysyvät nuorten kuulumiset. Kaiken toiminnan takana on tietenkin pyörivä liiketoiminta, ei siinä paljoa hymyillä jos hampparia tarjoillessa tietää saavansa itse maksaa siitä ilosta että tarjoilee sitä pöytiin.
Eri mieltähän saa olla.
Tämähän on mielipidepalsta.
Minä en muistaakseni ole ruokaillut vakiopelikavereitten kanssa muutamaan vuoteen,kaljoilla olen käynyt kierroksen jälkeen.Kotia menen syömään ,kun vieressä asustelen.
Sesonkikin kestää vain sen 4 kk miinus sadepäivät.Kaljoilla ollessani olen myös pannut merkille,etteivät ns.kentän vakiopelaajat eli suurkäyttäjät juurikaan ruokaile.
Syömäpuolta harrastaa etupäässä vierilijat ja firman piikkiin ruokailijat.
Etupäässä pureskellaan sämpylöitä ja voileipiä.
Sitten kun sattuu sadepäivä,niin ruokailijoita ei juuri näy.
Kysyinkin kerran ravintoloitsijalta,miten kannattaa,niin totesi,että suuria asiakaskunta kenttähenkilökunta,noin 20 ateriaa päivässä.
Mitä tulee ulkopuolisten houkuttelemiseen,niin harvalla clubilla se onnistuu.
Jo ennakkoasenne golfiin,käännyttää muita asiakkaita pois,eikä kukaan lähde korpeen istuskelemaan iltaa.NimetönOman klubini ravintolan palveluita olen mielestäni käyttänyt yli keskiarvon, viime kesän huonon laadun takia jätän tulevana kesänä palveluiden käytön minimille.
Kyllä ne hinnat ovat nousseet rajusti! Muistan hyvin sen kun keskiolut vapautui (1969) ja kaikki baarit (siihen aikaan kahvilat olivat baareja) alkoivat kilvan myymään sitä ja olivat auki huomattavasti pitempään kuin aikaisemmin. Niin, silloin maksoi pullo keskiolutta tiskillä 98 penniä eli 16,5 senttiä (muuntokerroin 5,94) ja kaupassa n. 70 penniä eli 11,8 senttiä.
Lukiolaisen tuntipalkka esim. minulla oli kesätöissä 5,50 markkaa, joten baarissa sai tuntipalkalla 5,5 pulloa olutta. Nyt pullo olutta (0,33 ltr) maksaa anniskelupaikoissa n. 3,50 euroa. Voidakseen humaltua keskioluesta tällaisessa paikassa, pitäisi nykylukiolaisen ansaita viittä ja puolta pulloa kohden tunnissa 19,25 euroa, jota tuskin missään aputöistä koululaiselle maksetaan. Kyllä tämä palkkojen jälkeenjääneisyys harmittaa!
Huomattavaa on, että myyntikate ei tuolloin ollut hääppöinen ja silti baaripitäjä pärjäsi. Jos vertaa tuolloista vähittäishintaa anniskeluhintaan, niin saa kertoimeksi 1,4, tämän päivän vertailu antaa tulokseksi kertoimen 4,1 (0,85/3,50). Anniskeluhinta oli siis aikoinaan 40% vähittäishintaa korkeampi, nyt se on 310 % korkeampi. Kyllä on katteet kohdallaan.
poa annua kirjoitti: (10.1.2013 10:44:32)
KL kirjoitti: (10.1.2013 6:55:45)
Entä meinaakos arvon popeye taas palata takaisin siihen virheolettamaan, että puolessa vuodessa pitäisi tehdä vuoden tili..? Sehän ammuttiin alas jo aikaa sitten.
Ihan tohon puoleenvuoteen en pysty, mutta kahdeksassa kuukaudessa on vuoden tili tehtävä
Oma valintasi. Voisithan sinä talvikautena harjoittaa jotakin muuta tointa nälän aiheuttamien pakkoliikkeitten torjumiseksi. Ei se golfravintoloitsijakaan talvea toimettomana makaile.
Chip Greenside kirjoitti: (10.1.2013 12:24:30)
Huomattavaa on, että myyntikate ei tuolloin ollut hääppöinen ja silti baaripitäjä pärjäsi. Jos vertaa tuolloista vähittäishintaa anniskeluhintaan, niin saa kertoimeksi 1,4, tämän päivän vertailu antaa tulokseksi kertoimen 4,1 (0,85/3,50). Anniskeluhinta oli siis aikoinaan 40% vähittäishintaa korkeampi, nyt se on 310 % korkeampi. Kyllä on katteet kohdallaan.
Onko baarin myyntikate noussut vai kaupan pienentynyt vai molempia?
Bensakin maksoi 65 penniä litra tai jopa vähemmän vuonna -69. Nyt se maksaa vitosen kertoimella yli 8 markkaa. Hinta on siis 13-14 -kertaistunut. Toisaalta ainakin joillakin tuntemillani aloilla palkatkin ovat yli 10-kertaistuneet.
P.S. Luku 3,5 on 265% suurempi kuin 0,85 (100% * (3,5-0,85)/0,85) = 265%)
KL kirjoitti: (10.1.2013 14:37:32)
Chip Greenside kirjoitti: (10.1.2013 12:24:30)
Huomattavaa on, että myyntikate ei tuolloin ollut hääppöinen ja silti baaripitäjä pärjäsi. Jos vertaa tuolloista vähittäishintaa anniskeluhintaan, niin saa kertoimeksi 1,4, tämän päivän vertailu antaa tulokseksi kertoimen 4,1 (0,85/3,50). Anniskeluhinta oli siis aikoinaan 40% vähittäishintaa korkeampi, nyt se on 310 % korkeampi. Kyllä on katteet kohdallaan.
Onko baarin myyntikate noussut vai kaupan pienentynyt vai molempia?
Bensakin maksoi 65 penniä litra tai jopa vähemmän vuonna -69. Nyt se maksaa vitosen kertoimella yli 8 markkaa. Hinta on siis 13-14 -kertaistunut. Toisaalta ainakin joillakin tuntemillani aloilla palkatkin ovat yli 10-kertaistuneet.
P.S. Luku 3,5 on 265% suurempi kuin 0,85 (100% * (3,5-0,85)/0,85) = 265%)
Itse kyllä saan uudelleenlaskienkin tuosta 311,76%. Olutpullon anniskeluhinta on noussut tuossa ajassa hieman yli 21-kertaiseksi. Siihen nähden kymmenkertaisen palkan ostovoima on pudonnut alle puoleen!
Chip Greenside kirjoitti: (10.1.2013 15:09:38)
KL kirjoitti: (10.1.2013 14:37:32)
Chip Greenside kirjoitti: (10.1.2013 12:24:30)
Huomattavaa on, että myyntikate ei tuolloin ollut hääppöinen ja silti baaripitäjä pärjäsi. Jos vertaa tuolloista vähittäishintaa anniskeluhintaan, niin saa kertoimeksi 1,4, tämän päivän vertailu antaa tulokseksi kertoimen 4,1 (0,85/3,50). Anniskeluhinta oli siis aikoinaan 40% vähittäishintaa korkeampi, nyt se on 310 % korkeampi. Kyllä on katteet kohdallaan.
Onko baarin myyntikate noussut vai kaupan pienentynyt vai molempia?
Bensakin maksoi 65 penniä litra tai jopa vähemmän vuonna -69. Nyt se maksaa vitosen kertoimella yli 8 markkaa. Hinta on siis 13-14 -kertaistunut. Toisaalta ainakin joillakin tuntemillani aloilla palkatkin ovat yli 10-kertaistuneet.
P.S. Luku 3,5 on 265% suurempi kuin 0,85 (100% * (3,5-0,85)/0,85) = 265%)
Itse kyllä saan uudelleenlaskienkin tuosta 311,76%. Olutpullon anniskeluhinta on noussut tuossa ajassa hieman yli 21-kertaiseksi. Siihen nähden kymmenkertaisen palkan ostovoima on pudonnut alle puoleen!
Varmasti onkin, alkoholivero kun on noussut aika lailla sitten keskioluen vapautumisen.
Mitä tulee prosenttilaskuun, niin siinä sinulla on harjoittelemista 😉
KL kirjoitti: (10.1.2013 15:16:29)
Mitä tulee prosenttilaskuun, niin siinä sinulla on harjoittelemista 😉Hups, harjoittelemista onkin näköjään minulla, laskin väärin ja sinä laskit oikein 🙁
KL kirjoitti: (10.1.2013 15:18:47)
KL kirjoitti: (10.1.2013 15:16:29)
Mitä tulee prosenttilaskuun, niin siinä sinulla on harjoittelemista 😉Hups, harjoittelemista onkin näköjään minulla, laskin väärin ja sinä laskit oikein 🙁
Onnellista tässä on se, että minä olin tehnyt tuon laskelman eikä eräs opponenttisi. Siitä olisi tullut kunnolla tukkapöllyä ja tiskirätillä olisi vedelty ympäri korvia.
KL kirjoitti: (9.1.2013 0:16:15)
Chip Greenside kirjoitti: (8.1.2013 22:29:54)
Aivan, jos kahvikupin hinta nousee euroon siirtymisen yhteydessä voidaan sanoa yhdessä yössä 25%, ..Lujassa näyttää tuo uskomus istuvan…
Ettekö enää muista, että Suomi oli euroalueen ainoa maa, jossa hinnat tuli olla näkyvillä sekä markoissa että euroissa koko vuoden ajan? Tarkoittaa sitä, että Suomessa kaikki markkahinnat muunnettiin sentilleen euroiksi. Mikään ei siis kallistunut yhdessä yössä, toisin kuin niissä maissa, joissa lähdettiin suoraan käyttämään eurohintoja ilman mitään siirtymävaihetta.
Tuo muunnos sentilleen koski päivittäistavarakauppoja ja huoltoasemia yms eikä vaatimus ollut likikään kattava joka paikkaan. Kahvilat yms saivat kyllä muuttaa hintojaan aika vapaasti. Monessa paikassa sitten pienten ostosten hinnat pysyivät numeroarvoltaan samana, valuutta vain muuttui. Kahviloissa aika tyypillisesti hintoja pyöristettiin valuutan vaihtuessa ylöspäin ainakin senteissä johonkin tasakymmeneen.
aakoo64 kirjoitti: (10.1.2013 16:39:58)
KL kirjoitti: (9.1.2013 0:16:15)
Chip Greenside kirjoitti: (8.1.2013 22:29:54)
Aivan, jos kahvikupin hinta nousee euroon siirtymisen yhteydessä voidaan sanoa yhdessä yössä 25%, ..Lujassa näyttää tuo uskomus istuvan…
Ettekö enää muista, että Suomi oli euroalueen ainoa maa, jossa hinnat tuli olla näkyvillä sekä markoissa että euroissa koko vuoden ajan? Tarkoittaa sitä, että Suomessa kaikki markkahinnat muunnettiin sentilleen euroiksi. Mikään ei siis kallistunut yhdessä yössä, toisin kuin niissä maissa, joissa lähdettiin suoraan käyttämään eurohintoja ilman mitään siirtymävaihetta.
Tuo muunnos sentilleen koski päivittäistavarakauppoja ja huoltoasemia yms eikä vaatimus ollut likikään kattava joka paikkaan. Kahvilat yms saivat kyllä muuttaa hintojaan aika vapaasti. Monessa paikassa sitten pienten ostosten hinnat pysyivät numeroarvoltaan samana, valuutta vain muuttui. Kahviloissa aika tyypillisesti hintoja pyöristettiin valuutan vaihtuessa ylöspäin ainakin senteissä johonkin tasakymmeneen.
Juuri näin. Niissä golfravintoloissa, joissa syksyn viimeinen kahvikuppi 2001 maksoi 5 markkaa, maksoi kevään 2002 ensimmäinen 25% enemmän, eli euron. Kun aikaisemmin hinnankorotukset olivat noissa pienten ostosten (kymmenien pennien tai muutaman markan) tuotteissa ja palveluissa joidenkin prosenttien luokkaa, ovat hinnankorotukset euroaikana olleet tavallisimmin kymmeniä prosentteja kerralla.
Taitaa tuo yllämainittu korotus kahvikupin hinnassa olla lähempänä 20 prosenttia. Hyvä korjata ennenkuin KL ehtii hätiin.
Sama korotustahti on jatkunut alkoholin hinnoissa anniskeltuna 2000-luvun ensimmäisenä vuosikymmenenä. Alkoholin nimellishinnat ovat vähittäismyynnissä pysyneet lähes samana koko vuosikymmenen, kapakoissa nousu on 25%.
Chip Greenside kirjoitti: (10.1.2013 16:33:28)
KL kirjoitti: (10.1.2013 15:18:47)
KL kirjoitti: (10.1.2013 15:16:29)
Mitä tulee prosenttilaskuun, niin siinä sinulla on harjoittelemista 😉Hups, harjoittelemista onkin näköjään minulla, laskin väärin ja sinä laskit oikein 🙁
Onnellista tässä on se, että minä olin tehnyt tuon laskelman eikä eräs opponenttisi. Siitä olisi tullut kunnolla tukkapöllyä ja tiskirätillä olisi vedelty ympäri korvia.
Myös juridinen prosessi olisi saattanut olla käsillä… Lucky you!
JuKo kirjoitti: (10.1.2013 18:25:29)
Sama korotustahti on jatkunut alkoholin hinnoissa anniskeltuna 2000-luvun ensimmäisenä vuosikymmenenä. Alkoholin nimellishinnat ovat vähittäismyynnissä pysyneet lähes samana koko vuosikymmenen, kapakoissa nousu on 25%.Oliskohan tuossa ravintoloiden ’ahdingossa’ käynyt niin, että hinnankorotukset ovat syöneet volyymia ja absoluuttisia kate-euroja enemmän kuin hinnankorotukset ovat niitä lisänneet? Jaloilla-äänestäjiä on tullut huomattavasti lisää?
Chip Greenside kirjoitti: (10.1.2013 19:01:10)
JuKo kirjoitti: (10.1.2013 18:25:29)
Sama korotustahti on jatkunut alkoholin hinnoissa anniskeltuna 2000-luvun ensimmäisenä vuosikymmenenä. Alkoholin nimellishinnat ovat vähittäismyynnissä pysyneet lähes samana koko vuosikymmenen, kapakoissa nousu on 25%.Oliskohan tuossa ravintoloiden ’ahdingossa’ käynyt niin, että hinnankorotukset ovat syöneet volyymia ja absoluuttisia kate-euroja enemmän kuin hinnankorotukset ovat niitä lisänneet? Jaloilla-äänestäjiä on tullut huomattavasti lisää?
Anniskeluravintoloiden myynti on tuona aikana kasvanut euroissa n. 9%.
Vahvan oluen myynnin määrä on laskenut 28,1% ja keskioluen 35,4% vuosikymmenessä. Tämä vahvistaa Chipin ajatusta jaloilla äänestämisestä. Asiaa funtsatessa pitää huomata että alkoholiveron vaikutus anniskeluhintoihin ei ole niin suhteellisen merkittävää kuin vähittäismyynnissä.
Samaan aikaan keskioluen määrällinen myynti kasvoi huomattavasti vähittäismyynnissä.Vielä kun hiukkasen nostaa hintoja niin otetaan oma keppanakori auton takakonttiin golfkierrokselle. Loppuu sitten myynti kokonaan.
JuKo kirjoitti: (10.1.2013 19:46:11)
Chip Greenside kirjoitti: (10.1.2013 19:01:10)
JuKo kirjoitti: (10.1.2013 18:25:29)
Sama korotustahti on jatkunut alkoholin hinnoissa anniskeltuna 2000-luvun ensimmäisenä vuosikymmenenä. Alkoholin nimellishinnat ovat vähittäismyynnissä pysyneet lähes samana koko vuosikymmenen, kapakoissa nousu on 25%.Oliskohan tuossa ravintoloiden ’ahdingossa’ käynyt niin, että hinnankorotukset ovat syöneet volyymia ja absoluuttisia kate-euroja enemmän kuin hinnankorotukset ovat niitä lisänneet? Jaloilla-äänestäjiä on tullut huomattavasti lisää?
Anniskeluravintoloiden myynti on tuona aikana kasvanut euroissa n. 9%.
Vahvan oluen myynnin määrä on laskenut 28,1% ja keskioluen 35,4% vuosikymmenessä. Tämä vahvistaa Chipin ajatusta jaloilla äänestämisestä. Asiaa funtsatessa pitää huomata että alkoholiveron vaikutus anniskeluhintoihin ei ole niin suhteellisen merkittävää kuin vähittäismyynnissä.
Samaan aikaan keskioluen määrällinen myynti kasvoi huomattavasti vähittäismyynnissä.Vielä kun hiukkasen nostaa hintoja niin otetaan oma keppanakori auton takakonttiin golfkierrokselle. Loppuu sitten myynti kokonaan.
Kyllä 10 viime vuoden aikana myös kaljaralli ja viinaralli virosta on kasvanut räjähdysmäisesti.
Minäkään en ole ostanut kaljaa herran aikoihin suomesta.
Ainoat suomalaiset kaljat juon clubilla ja silloinkin vain yhden pienen .
Muutoin väkikin on siirtynyt enenevissä määrin nuorison ja naisten osalta siidereihin,joita ei edes aiemmin ollut. -
JulkaisijaArtikkelit