-
JulkaisijaArtikkelit
-
Rauski kirjoitti: (4.1.2013 11:18:13)
Joskus ihmetéllyt että miksi se kädärin toimisto on ihan eri paikassa kuin ravintola, joissain paikoissa taas hyvinkin lähekkäin tai samassa rakennuksessa. Ei varmaan olisi huono idea joissain seuroissa miettiä, että voidaanko ne kädärin palvelut ja se pieni proshop jotenkin liittää yhteen siihen ravintolaan. Varmasti tarttuu ravintolaankin hieman lisää liikevaihtoa. Voisko myös ravintoloitsija tarjota ainakin osanaikaa kädäripalveluista ainakin hiljaisempina aikoina? Siinä ainakin joillekin seuroille hieman pohdittavaa.Hartolassa tuo vielä toissa kesänä tai sitä edellisenä toimi Rauskin kuvaamalla tavalla. Kannattavuutta en osaa arvioida, mutta ainakin viime kesänä taso uuden käytännön aikana laski ruuan osalta merkittävästi. Cädäritoiminto oli entisellä tasolla, proshop taas melkein mitä sattuu.
Niin tai näin, viime kesänä ei tullut vierailtua Hartolassa niin usein kuin edellisinä.
jiitee60 kirjoitti: (4.1.2013 20:07:44)
Rauski kirjoitti: (4.1.2013 11:18:13)
Joskus ihmetéllyt että miksi se kädärin toimisto on ihan eri paikassa kuin ravintola, joissain paikoissa taas hyvinkin lähekkäin tai samassa rakennuksessa. Ei varmaan olisi huono idea joissain seuroissa miettiä, että voidaanko ne kädärin palvelut ja se pieni proshop jotenkin liittää yhteen siihen ravintolaan. Varmasti tarttuu ravintolaankin hieman lisää liikevaihtoa. Voisko myös ravintoloitsija tarjota ainakin osanaikaa kädäripalveluista ainakin hiljaisempina aikoina? Siinä ainakin joillekin seuroille hieman pohdittavaa.Hartolassa tuo vielä toissa kesänä tai sitä edellisenä toimi Rauskin kuvaamalla tavalla. Kannattavuutta en osaa arvioida, mutta ainakin viime kesänä taso uuden käytännön aikana laski ruuan osalta merkittävästi. Cädäritoiminto oli entisellä tasolla, proshop taas melkein mitä sattuu.
Niin tai näin, viime kesänä ei tullut vierailtua Hartolassa niin usein kuin edellisinä.
Mulle on aika mysteeri miten tuo voisi vaikuttaa ruuan tasoon. Mun mielestä tuo on Hartolassa ollut ainakin neljä vuotta sama systeemi.
Viime kesänä kylläkin proshop oli paikallisen urheiluliikkeen vastuulla, tosin cm:lle maksettiin mahdolliset ostokset shopista. Aiemmin myös proshop oli ravintoloitsijan vastuulla.
Enpä ole törmännyt vielä yhdelläkään kentällä sellaiseen TOIMIVAAN ratkaisuun, jossa cädäri, shop ja kuppila olisi samaan aikaan ravintoloitsijalla.
Aina joku osa kärsii, kun näitä kolmea yhdistetään. Useimmiten palvelu on se missä eniten huomaa ongelmia esim tietämättömyydessä.Ravintolapalveluiden taso pitäisi olla hyvä ja palvelu erinomaista. Hyvällä palvelulla saa paljon anteeksi jostain muusta. Ei kuitenkaan hinnoista.
Minä yritin muutama vuosi sitten eräälle meren rannalla olevan clubin ravintolaan syömään ohikulkiessani perheeni kanssa läntisellä uudellamaalla.
Oli hieno vanha kartano.Ei päästy syömään edes terassille,kun ei ollut paidassa kaulusta ja pojalla oli farkut.
Esitteli itsensä ravintolan kapteeniksi.petteri3 kirjoitti: (8.1.2013 14:29:23)
Minä yritin muutama vuosi sitten eräälle meren rannalla olevan clubin ravintolaan syömään ohikulkiessani perheeni kanssa läntisellä uudellamaalla.
Oli hieno vanha kartano.Ei päästy syömään edes terassille,kun ei ollut paidassa kaulusta ja pojalla oli farkut.
Esitteli itsensä ravintolan kapteeniksi.Maailmalla on paljon ravintoloita joihin ei ole asiaa farkuissa tai ilman kauluspaitaa… eikä se aina liity golfiin mitenkään.
Mutkin kerran saatettiin ystävällisesti ulos yhdestä paikasta, kun olis pitäny olla kauluspaita ja pitkät housut yllä. Oltiin Malesiassa, mulla ei ollu pitkiä housuja edes mukana matkalla…Näinhän se on,mutta tuskin tällaiset paikat sitten itkevät tulemattomien asiakkaitten tai kannattavuuden perään.
Ravintola saa valita asiakkaansa,mutta sitten ei pidä haikailla lisäasiakkaitten perään,vaan tyytyä vain pelaaviin asiakkaisiin.petteri3 kirjoitti: (8.1.2013 15:01:05)
Näinhän se on,mutta tuskin tällaiset paikat sitten itkevät tulemattomien asiakkaitten tai kannattavuuden perään.
Ravintola saa valita asiakkaansa,mutta sitten ei pidä haikailla lisäasiakkaitten perään,vaan tyytyä vain pelaaviin asiakkaisiin.Ehkä tämä ravintola ei kuulu niihin, joista nyt puhutaan, vaan pärjää pelaavilla asiakkailla.
tikkerberg kirjoitti: (8.1.2013 15:38:21)
petteri3 kirjoitti: (8.1.2013 15:01:05)
Näinhän se on,mutta tuskin tällaiset paikat sitten itkevät tulemattomien asiakkaitten tai kannattavuuden perään.
Ravintola saa valita asiakkaansa,mutta sitten ei pidä haikailla lisäasiakkaitten perään,vaan tyytyä vain pelaaviin asiakkaisiin.Ehkä tämä ravintola ei kuulu niihin, joista nyt puhutaan, vaan pärjää pelaavilla asiakkailla.
Varmaan ristivedon mainitsema ravintola Malesiassa ei kaipaa tätä suomalaista farkkukansaa.
Minä vain oletin,että nyt keskustellaan suomalaisten golfclubien ravintoloista.petteri3 kirjoitti: (8.1.2013 15:49:35)
tikkerberg kirjoitti: (8.1.2013 15:38:21)
petteri3 kirjoitti: (8.1.2013 15:01:05)
Näinhän se on,mutta tuskin tällaiset paikat sitten itkevät tulemattomien asiakkaitten tai kannattavuuden perään.
Ravintola saa valita asiakkaansa,mutta sitten ei pidä haikailla lisäasiakkaitten perään,vaan tyytyä vain pelaaviin asiakkaisiin.Ehkä tämä ravintola ei kuulu niihin, joista nyt puhutaan, vaan pärjää pelaavilla asiakkailla.
Varmaan ristivedon mainitsema ravintola Malesiassa ei kaipaa tätä suomalaista farkkukansaa.
Minä vain oletin,että nyt keskustellaan suomalaisten golfclubien ravintoloista.Keskustellaa toki, mutta ei kaikilla suomalaisilla golfclubi ravintoloilla ole samoja ongelmia. Myös minä tiedän erään meren rannalla olevan golf-klubin läntisellä uudellamaalle johon on vaikea päästä edes pelaamaan, ellei ole kyseisen seuran jäset tai pelaa jäsenen kutsuttuna vieraana.
Kentät sekä ravintola on siellä aivan huippukunnossa, lisäksi osakkeen sinne voi ostaa tällä hetkellä todella edullisesti.Kyllä golfklubilla pitää säännöt olla, Koffin kaljakuskikin vetäisee irtokaulukset kaulaan klubitielle kääntyessään ettei herkemmät järkyttyisi.
Chip Greenside kirjoitti: (2.1.2013 11:19:37)
popeye kirjoitti: (2.1.2013 10:46:30)
Kyllä ravintoloitsijatkin tietävät tarkkaan toistensa hintatason ja siksi vähän kartellimaisesti kaikkien golfkuppiloiden ja golfravintoloiden hinnat ovat tasaisen korkeita.
Yrittäjänä pitääkin koittaa tehdä hyvää tulosta, mutta pitää osata tehdä sitä kusettamatta asiakkaita liikaa. Eli asiakastyytyväisyyteen tässä taas tullaan. Ja tyytyväinen asiakas jättää useammin ja enemmän rahaa ravintoloille.
Kyllä ravintoloitsijat itse sen asiakaspulan saavat aikaan näillä ylihinnoitteluilla ja ylimielisellä palvelullaan.
Vaikka suurin osa golffareista onkin hyvätuloisia, niin on todella lyhytnäköistä toimintaa ravintoloitsijoilta, kun ajattelevat, että ’ei se yksi euro lisää niille missään tunnu’.
Jos kuluttajahinnat ovat nousseet kymmenessä vuodessa keskimäärin hieman yli 20%, niin mitenkähän ovat kehittyneet ravintolapalveluiden hinnat? Kahvikupillisen hinta, joka maksoi ennen euroon siirtymistä (2002) vitosen (siis 0,80 senttiä) nousi samassa silmäräpäyksessä jo euroon, siis 25% ja on tällä hetkellä tavallisimmin 1,50€, jossa on siis nousua kymmenessä vuodessa 87%. Samansuuntainen kehitys on tapahtunut muissakin ravintolapalveluiden hinnoissa. Miten ne ennen pärjäsivät noilla markkahinnoilla ja jotkut jopa ihan hyvin?
Unohtakaa se noin 6 markkaa.
salmon kirjoitti: (8.1.2013 21:06:12)
Unohtakaa se noin 6 markkaa.
Nimenomaan hintojen nousua verratessa pitää käyttää lukua 6, joka on siis normaalin nousun mukaan nyt 5. Silloin verrataan euron tullessa ollutta hintaa tähän päivään ja jos se ero on suurempi kuin tuo vertailuluku 5, on nousu ollut yleistä nousua kovempi.
ts kirjoitti: (8.1.2013 21:20:14)
salmon kirjoitti: (8.1.2013 21:06:12)
Unohtakaa se noin 6 markkaa.
Nimenomaan hintojen nousua verratessa pitää käyttää lukua 6, joka on siis normaalin nousun mukaan nyt 5. Silloin verrataan euron tullessa ollutta hintaa tähän päivään ja jos se ero on suurempi kuin tuo vertailuluku 5, on nousu ollut yleistä nousua kovempi.
Aivan, jos kahvikupin hinta nousee euroon siirtymisen yhteydessä voidaan sanoa yhdessä yössä 25%, niin mitä sillä on sen asian kanssa tekemistä mikä on euron markka-arvo kymmenen vuoden kuluttua?
Chip Greenside kirjoitti: (8.1.2013 22:29:54)
Aivan, jos kahvikupin hinta nousee euroon siirtymisen yhteydessä voidaan sanoa yhdessä yössä 25%, ..Lujassa näyttää tuo uskomus istuvan…
Ettekö enää muista, että Suomi oli euroalueen ainoa maa, jossa hinnat tuli olla näkyvillä sekä markoissa että euroissa koko vuoden ajan? Tarkoittaa sitä, että Suomessa kaikki markkahinnat muunnettiin sentilleen euroiksi. Mikään ei siis kallistunut yhdessä yössä, toisin kuin niissä maissa, joissa lähdettiin suoraan käyttämään eurohintoja ilman mitään siirtymävaihetta.
KL kirjoitti: (9.1.2013 0:16:15)
Chip Greenside kirjoitti: (8.1.2013 22:29:54)
Aivan, jos kahvikupin hinta nousee euroon siirtymisen yhteydessä voidaan sanoa yhdessä yössä 25%, ..Lujassa näyttää tuo uskomus istuvan…
Ettekö enää muista, että Suomi oli euroalueen ainoa maa, jossa hinnat tuli olla näkyvillä sekä markoissa että euroissa koko vuoden ajan? Tarkoittaa sitä, että Suomessa kaikki markkahinnat muunnettiin sentilleen euroiksi. Mikään ei siis kallistunut yhdessä yössä, toisin kuin niissä maissa, joissa lähdettiin suoraan käyttämään eurohintoja ilman mitään siirtymävaihetta.
Nii… osa ehkä osaa tulkita vertauskuvia, toisille taas kaikki on kirjaimellista…
Mutta tuon edellisen sekavan kuuloisen viestini jatkeeksi siis yksinkertaisempi versio.
Kun kertoo nykyisen eurohinnan viidellä, pitäisi päästä suoraan vanhaan markkahintaan, jolloin eroa yleiseen tasoon ei olisi tapahtunut. Eli 2e kaffeekuppi on nyt vertailuhintana 10mk, ei 12.
Olis siinä Esson baarissa ollu hauskoja ilmeitä kun olis 10mk kerrottu aikanaan kahvin hinnaks ja 45mk lounaan…. puhumattakaan 60mk hampurilaisesta.
ts kirjoitti: (9.1.2013 8:56:16)
KL kirjoitti: (9.1.2013 0:16:15)
Chip Greenside kirjoitti: (8.1.2013 22:29:54)
Aivan, jos kahvikupin hinta nousee euroon siirtymisen yhteydessä voidaan sanoa yhdessä yössä 25%, ..Lujassa näyttää tuo uskomus istuvan…
Ettekö enää muista, että Suomi oli euroalueen ainoa maa, jossa hinnat tuli olla näkyvillä sekä markoissa että euroissa koko vuoden ajan? Tarkoittaa sitä, että Suomessa kaikki markkahinnat muunnettiin sentilleen euroiksi. Mikään ei siis kallistunut yhdessä yössä, toisin kuin niissä maissa, joissa lähdettiin suoraan käyttämään eurohintoja ilman mitään siirtymävaihetta.
Nii… osa ehkä osaa tulkita vertauskuvia, toisille taas kaikki on kirjaimellista…
Mutta tuon edellisen sekavan kuuloisen viestini jatkeeksi siis yksinkertaisempi versio.
Kun kertoo nykyisen eurohinnan viidellä, pitäisi päästä suoraan vanhaan markkahintaan, jolloin eroa yleiseen tasoon ei olisi tapahtunut. Eli 2e kaffeekuppi on nyt vertailuhintana 10mk, ei 12.
Olis siinä Esson baarissa ollu hauskoja ilmeitä kun olis 10mk kerrottu aikanaan kahvin hinnaks ja 45mk lounaan…. puhumattakaan 60mk hampurilaisesta.
Tai 1200 mk maksavan kovapuisen ihan tavallisen aurinkotuolin, johon vaahtomuovitäytteinen kangaspäällinen maksaa 600 mk. Tai 300 mk maksavan kesätuolin jota pidettiin halppistuolina, jonka ’ominaisuus’ oli lyhytkestoisuus. En nyt sano huonekaluketjua, mutta tutut arvaavat.
Miksi muuten viidellä? Kerroinhan oli 5,95. Olitkos tuosta ottanut inflaation veke?
Henkka kirjoitti: (9.1.2013 9:14:48)
Miksi muuten viidellä? Kerroinhan oli 5,95. Olitkos tuosta ottanut inflaation veke?
NImenomaan tuo 5 on inflaatiokorjattu kerroin, eli antaa suoraan vertailukelpoisen hinnan.
Tuossa pätkässä näkyy hyvin ruoka-annosten hintoja vuonna 1999, olisko itiksessä tms. Melko hupaisa esitys muutenkin…
(Golf-)ravintoloita on hyviä ja huonoja, niinkuin kaikissa palveluissa.
Otetaampa konkreettinen esimerkki hyvästä golfravintolasta: Kytäjä Golf, joka tarjoaa erinomaisen lounaan salattipöytineen, kohtuuhintaiset hampuriilaiset ja klubileivät sekä tilattaessa gourmet-tasoiset alacarte annokset.
Kytäjän hintaesimerkkejä tänään (Kytäjä
– Kotiruokabuffet € 9,90
– Clubsandwitch € 9,20
– Hampurilainen & maalaisrankalaiset € 8,50
– Pizzat € 10,50
– Grillattu lohimedaljonki € 16,50
– jneMinusta golfravintolan ei tarvitse keksiä pyörää uudelleen, riittää että kopioi Kytäjän listan itselleen. Ainakin minulle laatu & hinta & valikoima osuu täydellisesti. Kun aukiolo on vielä sellainen, että aina on saanut pelin jälkeen tilattua ruokaa, mitä vielä puuttuu.
Lisäksi Greensidecafe näyttää tekevän tulosta tuolla konseptilla (tosin sisältää muitakin ravintoloita), mutta kaikkiaan toimii hyvin Greensidecafe
… voi miksi se on muille niin vaikeaa, kun pelkkä kopiointi riittäisi ??
Putti-Possu kirjoitti: (9.1.2013 10:45:07)
(Golf-)ravintoloita on hyviä ja huonoja, niinkuin kaikissa palveluissa.Otetaampa konkreettinen esimerkki hyvästä golfravintolasta: Kytäjä Golf, joka tarjoaa erinomaisen lounaan salattipöytineen, kohtuuhintaiset hampuriilaiset ja klubileivät sekä tilattaessa gourmet-tasoiset alacarte annokset.
Kytäjän hintaesimerkkejä tänään (Kytäjä
– Kotiruokabuffet € 9,90
– Clubsandwitch € 9,20
– Hampurilainen & maalaisrankalaiset € 8,50
– Pizzat € 10,50
– Grillattu lohimedaljonki € 16,50
– jneMinusta golfravintolan ei tarvitse keksiä pyörää uudelleen, riittää että kopioi Kytäjän listan itselleen. Ainakin minulle laatu & hinta & valikoima osuu täydellisesti. Kun aukiolo on vielä sellainen, että aina on saanut pelin jälkeen tilattua ruokaa, mitä vielä puuttuu.
Lisäksi Greensidecafe näyttää tekevän tulosta tuolla konseptilla (tosin sisältää muitakin ravintoloita), mutta kaikkiaan toimii hyvin Greensidecafe
… voi miksi se on muille niin vaikeaa, kun pelkkä kopiointi riittäisi ??
Ideoiden ’varastaminen’ on jopa toivottavaa, sillä tavalla levitetään laadukasta yritystoimintaa. Kannattaa lukaista Jari Parantaisen kirjat Pölli tästä ja Pölli tästä 2 teemalla ’minkä nuorena varastat, sen vanhana omistat’.
salmon kirjoitti: (8.1.2013 21:06:12)
Euron markka-arvoUnohtakaa se noin 6 markkaa.
Tuon linkin takana onkin todellista faktaa….
Lainaus:
’Tilastokeskuksen laskelmien mukaan hinnat ovat nousseet euroaikana 17,6 prosenttia.
– Vastaavasti samana aikana palkat ovat Suomessa nousseet arviolta 45 prosenttia, mutta tätä ei huomata, kun harmitellaan hintojen karkaamista, Lehtinen sanoo.
Eikä sillä markka-ajan palkallakaan niin hirveästi juhlittu. Vuoden 2001 tyypillinen keskivertokuukausipalkka oli nykyrahassa noin 2 500 euroa. Sen sijaan vuoden 2011 alussa palkansaajien keskimääräinen kuukausiansio oli jo runsaat 3 000 euroa.’
Näytää vahvasti siltä, että jonkun ’lehtisen’ prosenttilaskutaito on jäänyt esikouluasteelle…
KL kirjoitti: (9.1.2013 20:14:31)
salmon kirjoitti: (8.1.2013 21:06:12)
Euron markka-arvoUnohtakaa se noin 6 markkaa.
Tuon linkin takana onkin todellista faktaa….
Lainaus:
’Tilastokeskuksen laskelmien mukaan hinnat ovat nousseet euroaikana 17,6 prosenttia.
– Vastaavasti samana aikana palkat ovat Suomessa nousseet arviolta 45 prosenttia, mutta tätä ei huomata, kun harmitellaan hintojen karkaamista, Lehtinen sanoo.
Eikä sillä markka-ajan palkallakaan niin hirveästi juhlittu. Vuoden 2001 tyypillinen keskivertokuukausipalkka oli nykyrahassa noin 2 500 euroa. Sen sijaan vuoden 2011 alussa palkansaajien keskimääräinen kuukausiansio oli jo runsaat 3 000 euroa.’
Näytää vahvasti siltä, että jonkun ’lehtisen’ prosenttilaskutaito on jäänyt esikouluasteelle…
Ei prosenttilaskussa niinkään vikaa, mutta ei todellakaan oltu keskipalkassa lähelläkään 2500e tasoa 2001.
Tuossa hieman jutua tilastokeskuksen kertomista luvuista.
ts kirjoitti: (9.1.2013 21:07:23)
KL kirjoitti: (9.1.2013 20:14:31)
salmon kirjoitti: (8.1.2013 21:06:12)
Euron markka-arvoUnohtakaa se noin 6 markkaa.
Tuon linkin takana onkin todellista faktaa….
Lainaus:
’Tilastokeskuksen laskelmien mukaan hinnat ovat nousseet euroaikana 17,6 prosenttia.
– Vastaavasti samana aikana palkat ovat Suomessa nousseet arviolta 45 prosenttia, mutta tätä ei huomata, kun harmitellaan hintojen karkaamista, Lehtinen sanoo.
Eikä sillä markka-ajan palkallakaan niin hirveästi juhlittu. Vuoden 2001 tyypillinen keskivertokuukausipalkka oli nykyrahassa noin 2 500 euroa. Sen sijaan vuoden 2011 alussa palkansaajien keskimääräinen kuukausiansio oli jo runsaat 3 000 euroa.’
Näytää vahvasti siltä, että jonkun ’lehtisen’ prosenttilaskutaito on jäänyt esikouluasteelle…
Ei prosenttilaskussa niinkään vikaa, mutta ei todellakaan oltu keskipalkassa lähelläkään 2500e tasoa 2001.
Tuossa hieman jutua tilastokeskuksen kertomista luvuista.
Kuten kirjoitin, ’ jonkun ’lehtisen’ prosenttilaskutaito on jäänyt esikouluasteelle’.
Nykypäivän nk. toimittajien suuri ongelma on siinä, että kirjoitetaan asiasta siitä mitään ymmärtämättä. Melko vaatimattomallakin päässälaskutaidolla kuka tahansa ’lehtinen’ ymmärtäisi, ettei lukujen 2500 ja 3000 ero ole 45%, vaikka miten päin niitä pyörittäisi.
Tosiaalta, toimittajat eivät keskimäärin osaa äidinkieltäänkään edes tyydyttävästi, joten voiko heiltä odottaa prosenttilaskutaitoakaan..?
ts kirjoitti: (9.1.2013 21:07:23)
Ei prosenttilaskussa niinkään vikaa, mutta ei todellakaan oltu keskipalkassa lähelläkään 2500e tasoa 2001.kannattaa huomata sana ’nykyrahassa’ (’Eikä sillä markka-ajan palkallakaan niin hirveästi juhlittu. Vuoden 2001 tyypillinen keskivertokuukausipalkka oli nykyrahassa noin 2 500 euroa’) eli 2.500 euroa on jo inflaatiokorjattu.
-
JulkaisijaArtikkelit