-
JulkaisijaArtikkelit
-
mzungu kirjoitti: (10.1.2014 13:53:59)
pjs kirjoitti: (10.1.2014 13:08:47)
Myös oikeat (tai onnekkaat) valinnat vuosikymmeniä sitten vaikuttavat. Muistaakseni Sarfvik Golf Oy taisi osallistua projektiin, jossa gryndattiin viereisiä maa-alueita noin 100000 kerrosneliömetrin verran. Jos en nyt väärin muista, puhuttiin ainakin kymmenen miljoonan euron tuotoista. Kyllähän tuollaisella selkänojalla varmasti kenttääkin pyörittää eikä vastikkeenkaan tarvitse olla huima.Niinpä, elämässä että golfissa auttaa taidon lisäksi usein myös onni. Selkänoja auttoi, sehän on selvä, mutta on jo käytetty tiettyihin uus- ja korjausinvestointeihin. Vastikkeiden taso on keikkunut ennen ko. kauppoja ja niiden jälkeen samoilla hujakoilla. Se mihin maakaupat ja 2000 asukkaan asuinalue tietty vaikuttanevat, ovat osakkeen kysyntä ja arvo. Viimeiset ’aidot’ kaupat on tehty keskim. tasoon 37 k€, joten ylöspäin taitaa taas olla matka.
Osakkeen arvostukseen vaikuttaa eniten siihen liittyvät hyödyt ja edut.
Mitä veikkaatte että tapahtuisi jos Sarfvik’in gf:n hintaa laskettaisiin ja vieraspelaamista muutenkin lisättäisiin?
mzungu kirjoitti: (10.1.2014 13:53:59)
pjs kirjoitti: (10.1.2014 13:08:47)
Myös oikeat (tai onnekkaat) valinnat vuosikymmeniä sitten vaikuttavat. Muistaakseni Sarfvik Golf Oy taisi osallistua projektiin, jossa gryndattiin viereisiä maa-alueita noin 100000 kerrosneliömetrin verran. Jos en nyt väärin muista, puhuttiin ainakin kymmenen miljoonan euron tuotoista. Kyllähän tuollaisella selkänojalla varmasti kenttääkin pyörittää eikä vastikkeenkaan tarvitse olla huima.Niinpä, elämässä että golfissa auttaa taidon lisäksi usein myös onni. Selkänoja auttoi, sehän on selvä, mutta on jo käytetty tiettyihin uus- ja korjausinvestointeihin. Vastikkeiden taso on keikkunut ennen ko. kauppoja ja niiden jälkeen samoilla hujakoilla. Se mihin maakaupat ja 2000 asukkaan asuinalue tietty vaikuttanevat, ovat osakkeen kysyntä ja arvo. Viimeiset ’aidot’ kaupat on tehty keskim. tasoon 37 k€, joten ylöspäin taitaa taas olla matka.
Miten päädyit tuohon ’keskimääräiseen’ 37k€ tasoon? Tai siihen että olisi menossa ylöspäin?
Aiemmin tuossa mainitsin että ko. osake on rahassa mitattuna tehnyt aivan omaa luokkaansa olevan (suurimman) laskun parhaista ajoistaan, joten kannattaa ottaa tuokin huomioon.
Mitä Sarfvikin gf-tasoon tulee sehän on todella edullinen, eli päivämaksu hyvin ehtii kiertämään 2 kierrosta, sisältää lounaan, kahvin ja muistaakseni edelleen rangepallojakin.
Tässä puhuttiin ’tuppukyläkentistä’, toki Kirkkonummi aika tuppukylältä voi vaikuttaa, mutta toki Sarfvik on todella keskeisellä paikalla pk-seudulla aivan Espoon rajalla, joten vertailu tuppukyliin ontunee pahasti.
petsari kirjoitti: (10.1.2014 14:45:32)
Osakkeen arvostukseen vaikuttaa eniten siihen liittyvät hyödyt ja edut.
Mitä veikkaatte että tapahtuisi jos Sarfvik’in gf:n hintaa laskettaisiin ja vieraspelaamista muutenkin lisättäisiin?
Sarfvikin suurin etu on sen sijainti, kaikki muu on toisarvoista.
haamu kirjoitti: (10.1.2014 15:25:03)
…Aiemmin tuossa mainitsin että ko. osake on rahassa mitattuna tehnyt aivan omaa luokkaansa olevan (suurimman) laskun parhaista ajoistaan, joten kannattaa ottaa tuokin huomioon…
Totta, jos absoluuttisilla euroilla haluaa vertailun tehdä. Suhteellinen tarkastelu johtaa kuitenkin toisenlaiseen tulokseen ja taitaa olla useimmin käytetty tapa yrittää vertailla arvostusmuutoksia. Toisaalta vertailu ilman pitäviä faktoja on enemmänkin vain heittelyä, esim. seuraavassa en tiedä mahdollisista lisärahoitusvastikkeista yms. ja oleellista on mistä luvut on saatu, esim. Golfpörssin reliabiliteetti ei kovin hyvä olle. Mutta on vertailu nyt ainakin Mutua luotettavampi, mielestäni.
Seuraavien esimerkkien lähtöluvut on indeksoitu euroiksi tilastokeskuksen kertoimilla ja hinnat ovat oikeita kauppahintoja. Voi olla, että markkinahinnat ovat korkeammallakin joskus olleet.
Pickala C (1 pelioikeus) 2/2001 €19000, nyt (Golfpörssi) 3000 €, arvo edelliseen verrattuna 16 %, pudonnut 84%.
Talma A (2 pelioikeutta) 2/2001 € 27500, nyt (Golfpörssi) 8000 €, arvo nyt edelliseen verrattuna 29%, pudonnut 71%.
Sarfvik, tiedossa oleva huippuhinta €70000, nyt todellinen aitojen kauppojen toteutushinta 37500 €, arvo edelliseen verrattuna. 54 %, pudonnut huipusta 46%.
Ps. Ylöspäin meno; yhtiökokousten vapaan keskustelun informaation ja osakkaiden kanssa käytyjen keskustelujen pohjalta muotoutunut näkemys.
mzungu kirjoitti: (10.1.2014 16:26:16)
haamu kirjoitti: (10.1.2014 15:25:03)
…Aiemmin tuossa mainitsin että ko. osake on rahassa mitattuna tehnyt aivan omaa luokkaansa olevan (suurimman) laskun parhaista ajoistaan, joten kannattaa ottaa tuokin huomioon…
Totta, jos absoluuttisilla euroilla haluaa vertailun tehdä. Suhteellinen tarkastelu johtaa kuitenkin toisenlaiseen tulokseen ja taitaa olla useimmin käytetty tapa yrittää vertailla arvostusmuutoksia. Toisaalta vertailu ilman pitäviä faktoja on enemmänkin vain heittelyä, esim. seuraavassa en tiedä mahdollisista lisärahoitusvastikkeista yms. ja oleellista on mistä luvut on saatu, esim. Golfpörssin reliabiliteetti ei kovin hyvä olle. Mutta on vertailu nyt ainakin Mutua luotettavampi, mielestäni.
Seuraavien esimerkkien lähtöluvut on indeksoitu euroiksi tilastokeskuksen kertoimilla ja hinnat ovat oikeita kauppahintoja. Voi olla, että markkinahinnat ovat korkeammallakin joskus olleet.
Pickala C (1 pelioikeus) 2/2001 €19000, nyt (Golfpörssi) 3000 €, arvo edelliseen verrattuna 16 %, pudonnut 84%.
Talma A (2 pelioikeutta) 2/2001 € 27500, nyt (Golfpörssi) 8000 €, arvo nyt edelliseen verrattuna 29%, pudonnut 71%.
Sarfvik, tiedossa oleva huippuhinta €70000, nyt todellinen aitojen kauppojen toteutushinta 37500 €, arvo edelliseen verrattuna. 54 %, pudonnut huipusta 46%.
Ps. Ylöspäin meno; yhtiökokousten vapaan keskustelun informaation ja osakkaiden kanssa käytyjen keskustelujen pohjalta muotoutunut näkemys.
Eli ei ollut tietoa. Varsinkin Golfpisteen tietoihin ei voi luottaa tai vielä vähemmän ko. yhtiön osakkaiden ’tietoihin’ vähiten kannattanee luottaa. Oikeata tietoa saa oikeastaan ainoastaan ko. yhtiön tj:ltä ja mahdollisesti myös hallituksen taholta, jos jostain syystä olisivat halukkaita sitä antamaan.
Prosenttilasku antaa suhteellista kuva mutta lopulta prosenteilla ei osakekaupassa ole merkitystä kun joutuu tappion realisoimaan tai saa voiton kääräistyä. Olennaista tietysti olisi tietää kauppojen volyymit, silla erityisesti tällaisilla pienillä 670 osakkeen yhtiöillä ei volyymit ole suuria, kauppojen hinnat voivat vaihdella paljon ja myöskään ’keskiarvoon’ ei kannata liikaa tuijottaa.
haamu kirjoitti: (10.1.2014 16:39:28)
…Eli ei ollut tietoa…
No, ei kaipaisi kommentointia, mutta todettakoon nyt sen verran ja siksi, ettei ole mitään tarvetta antaa tietoa, joka ei olisi faktaa, semminkään, jos sen yhteydessä en epävarmuusvarauksia esitä. Ja mistä esim. voit tietää, ettei ko. yhtiön yhtiökokouksen vapaassa keskustelussa tuollaisia, osakkaita kiinnostavia asioita olisi kysytty tai kysymyksiin olisi todenmukaisesti vastattu.
mzungu kirjoitti: (10.1.2014 17:14:25)
haamu kirjoitti: (10.1.2014 16:39:28)
…Eli ei ollut tietoa…
No, ei kaipaisi kommentointia, mutta todettakoon nyt sen verran ja siksi, ettei ole mitään tarvetta antaa tietoa, joka ei olisi faktaa, semminkään, jos sen yhteydessä en epävarmuusvarauksia esitä. Ja mistä esim. voit tietää, ettei ko. yhtiön yhtiökokouksen vapaassa keskustelussa tuollaisia, osakkaita kiinnostavia asioita olisi kysytty tai kysymyksiin olisi todenmukaisesti vastattu.
No joo, viestini oli ehkä vähän jyrkkä sorry siitä. Eli viestistäsi ei ihan tarkalleen ottaen selvinnyt mitä tietoa ja mistä niitä olit saanut ja ainoassaan viittasit Golfpisteeseen& ko. yhtiön osakkailta tulleisiin tietoihin. Ei olisi pitänyt sanoa että ei ole tietoa vaan tuoda vaan esiin se että todellista tietoa on saatavilla ainoastaan noista mainitsemista lähteistä, siis oikeaa tietoa kokonaisuudesta, kaikista kaupoista ja volyymeista vaikkapa viimeisten 10 vuoden ajalta.
Huomioida myös täytyy, että osakkailla on omat intressinsä tietojen antamiseen, ja niin on myös yhtiöllä/hallituksella jodien jäsenet mitä suurimmalla todennäköisyydellä ovat myös osakkaita. Nämä asiat nyt pätevät tietysti jokaiseen golfyhtiöön, eli,en minä tässä Sarfvikia ole mitenkään tässä suhteessa eri asemaan laittamassa.
I
Parti kirjoitti: (10.1.2014 10:16:46)
Tähän osakkaiden palvelimiseen haluaisin ottaa kantaa: Se on varmaan useallakin osakkaalle aika korkealla prioriteettilistalla. Mitä luulet, kummassa tapauksessa kenttä pystyy palvelemaan paremmin osakasta; Silloin kun osakkaita on 900 vai silloinkun heitä on 400-600?
Tämän ajatuksen kautta pidän hybridimallia hyvänä asiana osakkaan kannalta.
Tämä lähtee siinä mielessä uudelle uralle että uutta kenttää perustettaessa on helppo mitoittaa osakasmäärä, jälkikäteen vanhaa golfyhtiöä muokattaessa on melkoinen remontti muuttaa koko omistus ja yhtiöjärjestys. Teoreettisesti puhtaalta pöydältä lähtiessä tuo olisi kentän profiloitumiskysymys, johonkin pisteeseen asti varmasti pienempi määrä lisää viihtyvyyttä ennen kun vastaavasti nouseva vastike alkaa vaikuttaa karsivasti. Siis tämä edellyttäen että kenttä on osakkaiden käytössä eikä nimellisellä korvauksella ulkopuolisilla.
Yksi potentiaalinen tuloryhmä voisi olla yhtiöt, varsinkin jos tapahtumien järjestäminen on pääsääntöisesti kentän yritysosakkaiden oikeus. Näistä voisi hyvin saada saman verran tuloja kun mitä greenfeetuloista aiemmin. Ja luonnollisesti jo osakkeen omistavat yhtiöt olisivat jatkossakin sitoutuneita omistajia.
Klubipelaaja kirjoitti: (10.1.2014 13:27:06)
Tämä ei todellakaan ole mikään fantasimalli. Golf-kenttä joutuu hakemaan tulonsa nykyisestä poikkeavalla tavalla kun nykyisen kaltaista vastketta maksavia aktiivipelaajia ei ole riittävästi. Mallisahan ei myöskään kukaan subventoi toisen pelaamista, vaan aktiivit pelaavat paljon kausimaksulla ja muut sitten kierrosmäärän mukaan maksaen.Kentät valitsevat oman profiilonsa,j oko haetaan riittävä määrä greenfee-tuloja ja muulla tavoin vähemmän pelaavien euroja tai sitten käydään nykyistä rankemmin aktiivipelaajien (=osakkeen omistajien) kukkarolla
On malli siinä mielessä fantasiaa että en näe siinä minkäänlaista pihviä osakkeen ostamiseen. Jos osake kerran on palautettavissa yhtiölle milloin tahansa niin siinä tapauksessa KUN tuollaisen kentän talous horjuu niin osakkaiden kato vain voimistaa ongelmaa.
Tuollainen kohderyhmäjako voisi toimia siten että joku yksittäinen taho omistaisi koko kentän ja sitten myy noille joita sanot tuossa mallissa osakkaiksi kausikortin ja muille sitten muunlaisia pelioikeuksia. Eikös tuo olisi melko lailla esim. Vihdin tyylinen, en tosin tiedä heidän jakaumaansa kausikortin / muiden pelioikeuksien käyttäjien määrän suhteen?
Mr Shanks kirjoitti: (10.1.2014 18:37:12)
Tämä lähtee siinä mielessä uudelle uralle että uutta kenttää perustettaessa on helppo mitoittaa osakasmäärä, jälkikäteen vanhaa golfyhtiöä muokattaessa on melkoinen remontti muuttaa koko omistus ja yhtiöjärjestys. Teoreettisesti puhtaalta pöydältä lähtiessä tuo olisi kentän profiloitumiskysymys, johonkin pisteeseen asti varmasti pienempi määrä lisää viihtyvyyttä ennen kun vastaavasti nouseva vastike alkaa vaikuttaa karsivasti. Siis tämä edellyttäen että kenttä on osakkaiden käytössä eikä nimellisellä korvauksella ulkopuolisilla.
.Voi kun voisimmekin palata takaisin 1980-luvun alkuun ja aloittaa alusta. Mutta nyt ollaan siinä missä ollaan. Näistä eväistä pitäisi muokata uuden näköinen paketti, jossa on paljon entistä vähemmän aktiiviharrastajia kausimaksuineen ja sitten kentän profiilin mukaan muita tulonlähteitä, joilla pidetään talous järkevässä tasapainossa. Toivottavasti ymmärretään aloittaa muutoshankkeet ajoissa, ettei rytise liian kanssa.
Klubipelaaja kirjoitti: (10.1.2014 19:04:35)
Voi kun voisimmekin palata takaisin 1980-luvun alkuun ja aloittaa alusta. Mutta nyt ollaan siinä missä ollaan. Näistä eväistä pitäisi muokata uuden näköinen paketti, jossa on paljon entistä vähemmän aktiiviharrastajia kausimaksuineen ja sitten kentän profiilin mukaan muita tulonlähteitä, joilla pidetään talous järkevässä tasapainossa. Toivottavasti ymmärretään aloittaa muutoshankkeet ajoissa, ettei rytise liian kanssa.Turha sitä on menneisyyteen tuijottaa, tilanne on nyt se mikä se on ja nopeimmin oman menestymisreseptinsä löytävät yhtiöt ovat niitä tulevaisuudessakin pystyssä pysyviä. Ilman mitään suurremonttia onnistuu greenfeen hinnan nostaminen kunnolliselle tasolle ja täten alenee kynnys osakkeen omistamiselle. Erittäin yksinkertaista.
Mr Shanks kirjoitti: (10.1.2014 19:22:02)
Turha sitä on menneisyyteen tuijottaa, tilanne on nyt se mikä se on ja nopeimmin oman menestymisreseptinsä löytävät yhtiöt ovat niitä tulevaisuudessakin pystyssä pysyviä. Ilman mitään suurremonttia onnistuu greenfeen hinnan nostaminen kunnolliselle tasolle ja täten alenee kynnys osakkeen omistamiselle. Erittäin yksinkertaista.En sinne 1980-luvulle kaipaa millään muotoa. Epäilempä, ettei pelkällä greenfeen nostamisella tilannetta korjata. Kyllähän tuota on jossain jo kokeiltukin, samoin kuin kasattu osakkaille erilaisia etuja, osin jopa ihan liian kanssakin.
Omistamisen pelko on kuitenkin suurempi kuin noiden etujen arvo ja tämä johtuu yksinkertaisesti siitä, ettei ole riittävästi riittävän paljon palaavia golfareita, joiden osake kannattaisi ostaa.
Katsoin ihan mielenkinnosta golfliiton 2020 strategia paperia. Sen mukaan keskivertogolfari on 40-45 vuotias mies, joka pelaa oman osakkeensa pelioikeudella 45 kierrosta kotimaassa ja 1-10 kierrosta ulkomailla. Tuolla tasolla osakkeen omistaminen varmaan onki kannattavaa. Tosin epäilen sitä, että onko tuo keskivertogolfarin profiili aivan kohdillaan, ainakaan pelimäärän osalta.
Toisaalla dokumentissa annetaan tietoja, joiden perustteella vuonna 2009 kukin silloisista 137.000 golfliiton jäsenestä oli pelannut keskimäärin 20 kierrosta kauden aikana.
Aika moni pelaa siis huomattavasti alle tuon 20 kierroksen, jotta matematiikka täsmäisi. Eivätkä siis ole kierrosmääriensä johdosta potentiaalisia ostajia osakkeelle.
Mr Shanks kirjoitti: (10.1.2014 18:50:11)
On malli siinä mielessä fantasiaa että en näe siinä minkäänlaista pihviä osakkeen ostamiseen. Jos osake kerran on palautettavissa yhtiölle milloin tahansa niin siinä tapauksessa KUN tuollaisen kentän talous horjuu niin osakkaiden kato vain voimistaa ongelmaa.Tuollainen kohderyhmäjako voisi toimia siten että joku yksittäinen taho omistaisi koko kentän ja sitten myy noille joita sanot tuossa mallissa osakkaiksi kausikortin ja muille sitten muunlaisia pelioikeuksia. Eikös tuo olisi melko lailla esim. Vihdin tyylinen, en tosin tiedä heidän jakaumaansa kausikortin / muiden pelioikeuksien käyttäjien määrän suhteen?
Kysymys kai pitäsikin asettaa, että mitä lisäarvoa sillä osakkeen omistamisella on, jos kausimaksulla saa vastaavat edut ?
Nythän ollaan totuttu siihen, että kenttien rakentamisen rahoittamisesta johtuen osakkuus on ollut puolipakollista. Eikö olisi parempi, että kentät toimisivat oikeiden yritysten tapaan, eivätkä vain keräisi osakkailta vastikkeita ilman oikeaa yrittäjäriskiä,
Klubipelaaja kirjoitti: (10.1.2014 19:51:42)
Katsoin ihan mielenkinnosta golfliiton 2020 strategia paperia. Sen mukaan keskivertogolfari on 40-45 vuotias mies, joka pelaa oman osakkeensa pelioikeudella 45 kierrosta kotimaassa ja 1-10 kierrosta ulkomailla.Mitähän tarkoittaa liiton mielestä ’keskivertogolfari’?
Taitaa olla niin, että noin paljon pelaavia ’keskivertogolfareita’ ei ole Suomessa tosiaankaan 137.000 henkilöä, vaan pikemminkin ykkönen pois luvun edestä, eli 37.000, jopa tuokin saattaa olla yläkantissa.
Toivottavasti strategian pohja on muuten realistinen.
Kuuma putteri kirjoitti: (10.1.2014 20:14:28)
[
Mitähän tarkoittaa liiton mielestä ’keskivertogolfari’?Taitaa olla niin, että noin paljon pelaavia ’keskivertogolfareita’ ei ole Suomessa tosiaankaan 137.000 henkilöä, vaan pikemminkin ykkönen pois luvun edestä, eli 37.000, jopa tuokin saattaa olla yläkantissa.
Toivottavasti strategian pohja on muuten realistinen.
Suomalainen keskivertogolfari vuonna 2009
* 40-45 –vuotias mies
* Pelitasoitus 18,4
* Aloittanut golfin pelaamisen vuonna 2001 tai sitä myöhemmin
* Lajin aloittamiseen ovat vaikuttaneet eniten ystävät, tuttavat ja sukulaiset
* Pelioikeus: golfosake
* Pelikierroksia vuosittain kotimaassa noin 45 ja ulkomailla 1-10Tämäntarkemmin ei ole keskiverotgolfaria määritelty. Tekstin vieressä oli ihan tyytyväisen näköinen mies, joka sopii tuohon ikä-haarukkaan.
Ise olisin sitä mieltä, että tuon ikäinen mies, joka pelaa vuosittain noin paljon, ei voi enää pelata tasoituksella 18,4 ( tai sitten jättää kyllä tosiharvakseen kortteja ja nekin vain huonoimmilta kierroksilta.
Nopealla lukemisella sanoisin, että tuo stategia antaa kyllä kovin valoisan kuvan golfin tulevaisuudesta. Jos siihen uskoo, niin siitä vaan investoimaan.
Klubipelaaja kirjoitti: (10.1.2014 19:58:02)
Kysymys kai pitäsikin asettaa, että mitä lisäarvoa sillä osakkeen omistamisella on, jos kausimaksulla saa vastaavat edut ?Nythän ollaan totuttu siihen, että kenttien rakentamisen rahoittamisesta johtuen osakkuus on ollut puolipakollista. Eikö olisi parempi, että kentät toimisivat oikeiden yritysten tapaan, eivätkä vain keräisi osakkailta vastikkeita ilman oikeaa yrittäjäriskiä,
Ei tuossa mallissa mitään lisäarvoa jos jokainen pelioikeuden omistaja omistaisi osakkeen. Tuossa tapauksessa pitäisikin olla yksi erillinen omistaja joka hinnoittelisi katteen kausikorttien ja muiden pelaajien maksuihin päälle. Yksittäinen yrittäjävetoinen toimija voisi saavuttaa sen kilpailuedun jolla saa katetta riskilleen. Myös nopea reagoiminen markkinan muuttumiseen olisi mahdollista, tätä hajautunut omistus ei anna myöten. Vanhan kaavan mukaan todennäköisesti kaatuisi ensimmäisiin ongelmiin.
Olisi ehdottomasti hyvä jos golfyhtiöt toimisivat edes hieman enemmän oikeiden yhtiöiden tapaan ja yrittäisivät maksimoida tulojaan. Tehostamiseenkin lienee mahdollisuuksia.
Klubipelaaja kirjoitti: (10.1.2014 19:51:42)
Katsoin ihan mielenkinnosta golfliiton 2020 strategia paperia. Sen mukaan keskivertogolfari on 40-45 vuotias mies, joka pelaa oman osakkeensa pelioikeudella 45 kierrosta kotimaassa ja 1-10 kierrosta ulkomailla. Tuolla tasolla osakkeen omistaminen varmaan onki kannattavaa. Tosin epäilen sitä, että onko tuo keskivertogolfarin profiili aivan kohdillaan, ainakaan pelimäärän osalta.Toisaalla dokumentissa annetaan tietoja, joiden perustteella vuonna 2009 kukin silloisista 137.000 golfliiton jäsenestä oli pelannut keskimäärin 20 kierrosta kauden aikana.
Aika moni pelaa siis huomattavasti alle tuon 20 kierroksen, jotta matematiikka täsmäisi. Eivätkä siis ole kierrosmääriensä johdosta potentiaalisia ostajia osakkeelle.
Tämä lienee yksi tekijä monen joukossa nykyisten golfyhtiöiden ahdingossa, golfliiton tavoitehan lienee ilmiselvästi oman toimintansa maksimointi, tavoite että Suomessa olisi 5.000.000+ golfliiton jäsentä. Samoin golfkenttiä rakentavat tahot ja lobbarit (joita taitaa jonkinlaisella yhteydellä ollut myös golfliiton toiminnassa mukana), heidän tavoitteensa on luonnollisesti että uusia kenttiä rakennettaisiin samaan tahtiin.
Myös golfyhtiöiden hallituksen jäsenet ja toimarit ovat olleet jollakin muulla kuin liiketaloudellisella periaatteella liikkeellä, harrastepohjalla on menty ja vähän poliitikkojen tapaan ovat luvanneet kaikille kaikkea ja unohtaneet onnellisesti että jonkun pitäisi se maksaakin. Tämäkin on hajautuneen omistuksen ongelma, muutosten tekemisen vaikeuden lisäksi.
Mr Shanks kirjoitti: (10.1.2014 20:37:42)
Klubipelaaja kirjoitti: (10.1.2014 19:58:02)
Kysymys kai pitäsikin asettaa, että mitä lisäarvoa sillä osakkeen omistamisella on, jos kausimaksulla saa vastaavat edut ?Nythän ollaan totuttu siihen, että kenttien rakentamisen rahoittamisesta johtuen osakkuus on ollut puolipakollista. Eikö olisi parempi, että kentät toimisivat oikeiden yritysten tapaan, eivätkä vain keräisi osakkailta vastikkeita ilman oikeaa yrittäjäriskiä,
Olisi ehdottomasti hyvä jos golfyhtiöt toimisivat edes hieman enemmän oikeiden yhtiöiden tapaan ja yrittäisivät maksimoida tulojaan. Tehostamiseenkin lienee mahdollisuuksia.
Moni lienee unohtanut mikä on ollut alunperin osakekenttien rakentamisen tavoitteena.
A.) kentät on rakennettu ihan oikeasti pelaavien osakkaiden toimesta ja omien tarpeiden pohjalta.
B.) ne kentät joiden ensisijaisena tarkoituksena on ollut tuottaa liikevoittoa perustajaosakkaille. Näihin hankkeisiin on saatu houkuteltua innostuneita golfareita osakkaiksi rahoittamaan hanketta. Juuri viimeksi mainituilla kenttäyhtiöillä (ja niiden osakkaille) on erityisesti hankaluuksia. Näiden yhtiöiden asiat eivät parane muuta kuin osakkaiden kärsivällisyydellä (maksaa pikkuhiljaa pois yhtiölainat) tai konkurssilla. Jotkut näistä kitkuttelevat vielä vuosia houkutellen jokaisen mahdollisen pelaajan hinnalla millä hyvänsä kentälleen.
A-kohdan kenttäyhtiöt toimivat yleensä terveemmällä pohjalla. Heillä olisi mahdollista profiloida toimintaansa jos vain löytyy halua ja ymmärrystä. Reilusti vain korotetaan gf-pelaamiseen hintaa niin päästään eroon kaikkein huonommin tuottavasta vieraspelaamisesta. Samalla kun kehitetään osakkaille lisää etuja. Esimerkkä kyllä löytyy.
Oikeista lähtökohdista perustetun kenttäyhtiön tarkoituksena ei pitäisi olla mahdollisimman suuren taloudellisen voiton tavoittelu. Riittää hyvin kun yhtiön taloudellinen tilanne on suurin piirtein velaton ja muutenkin kestävällä pohjalla.
Tärkein tavoite on tuottaa osakkaille, siis omistajille, asialliset pelimahdollisuudet nyt ja tulevaisuudessa kohtuullisilla kustannuksilla. Siksi pitää vieraspelaamisesta karsia vuosittain pois kaikkein heikommin tuottavat palvelut sekä nostaa tilalle parempia ratkaisuja.
petsari kirjoitti: (10.1.2014 22:10:48)
A-kohdan kenttäyhtiöt toimivat yleensä terveemmällä pohjalla. Heillä olisi mahdollista profiloida toimintaansa jos vain löytyy halua ja ymmärrystä. Reilusti vain korotetaan gf-pelaamiseen hintaa niin päästään eroon kaikkein huonommin tuottavasta vieraspelaamisesta. Samalla kun kehitetään osakkaille lisää etuja. Esimerkkä kyllä löytyy.Oikeista lähtökohdista perustetun kenttäyhtiön tarkoituksena ei pitäisi olla mahdollisimman suuren taloudellisen voiton tavoittelu. Riittää hyvin kun yhtiön taloudellinen tilanne on suurin piirtein velaton ja muutenkin kestävällä pohjalla.
Tärkein tavoite on tuottaa osakkaille, siis omistajille, asialliset pelimahdollisuudet nyt ja tulevaisuudessa kohtuullisilla kustannuksilla. Siksi pitää vieraspelaamisesta karsia vuosittain pois kaikkein heikommin tuottavat palvelut sekä nostaa tilalle parempia ratkaisuja.
Näistä asioista aivan samaa mieltä ja olenkin mainitun A-luokan kenttäyhtiön pelaava osakas. Meidän etumme ei ole maksimoida ulkopuolista kävijämäärää omien pelimahdollisuuksien kustannuksella, tämän hinnoittelun avuttomuutta lähinnä harmittelin.
Mr Shanks kirjoitti: (10.1.2014 23:00:57)
petsari kirjoitti: (10.1.2014 22:10:48)
A-kohdan kenttäyhtiöt toimivat yleensä terveemmällä pohjalla. Heillä olisi mahdollista profiloida toimintaansa jos vain löytyy halua ja ymmärrystä. Reilusti vain korotetaan gf-pelaamiseen hintaa niin päästään eroon kaikkein huonommin tuottavasta vieraspelaamisesta. Samalla kun kehitetään osakkaille lisää etuja. Esimerkkä kyllä löytyy.Oikeista lähtökohdista perustetun kenttäyhtiön tarkoituksena ei pitäisi olla mahdollisimman suuren taloudellisen voiton tavoittelu. Riittää hyvin kun yhtiön taloudellinen tilanne on suurin piirtein velaton ja muutenkin kestävällä pohjalla.
Tärkein tavoite on tuottaa osakkaille, siis omistajille, asialliset pelimahdollisuudet nyt ja tulevaisuudessa kohtuullisilla kustannuksilla. Siksi pitää vieraspelaamisesta karsia vuosittain pois kaikkein heikommin tuottavat palvelut sekä nostaa tilalle parempia ratkaisuja.
Näistä asioista aivan samaa mieltä ja olenkin mainitun A-luokan kenttäyhtiön pelaava osakas. Meidän etumme ei ole maksimoida ulkopuolista kävijämäärää omien pelimahdollisuuksien kustannuksella, tämän hinnoittelun avuttomuutta lähinnä harmittelin.
Kvalitatiivinen vaiko kvantitatiivinen selitys asioille. Ne ovat toisaan täydentävä, eivätkä toisiaan poissulkevia tai toisiaan korvaavia selitysmalleja.
Talosluvut ovat kvantitatiivisia ja kentän haluttavuusasiat ovat kvalitatiivisia. Esitän esimerkin kvantitatiivisesta asiasta:
18 reiän kentän osakemäärä on 850 ja kentällä kierretään max 30 000 kiekkaa, jokaiselle osakkaalle kuuluu siis 35 kiekkaa/pelikausi ja jokainen kiekka maksaa noin 24€. Pelaajajakaumakin pitää olla erinomainen kentän käyttökapasiteetin suhteen, että tuo 30 000 kiekkaa saataisiin kierretyksi ilman hyvin kvalitatiivisia selitysmalleja. Ilman, että niistä merkittävä osa kerrottaisiin startterin kopilla.
Sitten jokin hypergolf kauppaa 30 kiekan pakettia a 27€/kiekka ja saat vielä pelata eri kentillä nuo kierroksesi. Hypergolfin ostot osin perustuvat kenttien yhtiöjärjestyksiin ja niitä taasen ei saa muutetuksi muutoin kuin osakkaita tasapuolisestyi kohdellen. Eli kentän hevarin kiekat maksaisivat yhtä paljon kuin yrityspelioikeuden/siirrettävän pelioiikeuden hankkinut pelioikeusjalostajan kiekat.Sitten esimerkki kvalitatiivisesta…..
Se on pitkä selostus ja sitä paitsi lähes kaikki on jo tässä ketjussa sanottu ja osin kumottukin. Pitäsi niistä aineksista ehyt kertomus laatia. Löytyisikö tarmokasta tiivistelmän tekijää.petsari kirjoitti: (10.1.2014 22:10:48)
Moni lienee unohtanut mikä on ollut alunperin osakekenttien rakentamisen tavoitteena.A.) kentät on rakennettu ihan oikeasti pelaavien osakkaiden toimesta ja omien tarpeiden pohjalta.
B.) ne kentät joiden ensisijaisena tarkoituksena on ollut tuottaa liikevoittoa perustajaosakkaille. Näihin hankkeisiin on saatu houkuteltua innostuneita golfareita osakkaiksi rahoittamaan hanketta. Juuri viimeksi mainituilla kenttäyhtiöillä (ja niiden osakkaille) on erityisesti hankaluuksia. Näiden yhtiöiden asiat eivät parane muuta kuin osakkaiden kärsivällisyydellä (maksaa pikkuhiljaa pois yhtiölainat) tai konkurssilla. Jotkut näistä kitkuttelevat vielä vuosia houkutellen jokaisen mahdollisen pelaajan hinnalla millä hyvänsä kentälleen.
A-kohdan kenttäyhtiöt toimivat yleensä terveemmällä pohjalla. Heillä olisi mahdollista profiloida toimintaansa jos vain löytyy halua ja ymmärrystä. Reilusti vain korotetaan gf-pelaamiseen hintaa niin päästään eroon kaikkein huonommin tuottavasta vieraspelaamisesta. Samalla kun kehitetään osakkaille lisää etuja. Esimerkkä kyllä löytyy.
Taitaa olla niin, että tämä luokittelu ei välttämättä vastaa todellisuutta. Voi olla esimerkiksi myös A-luokan kenttäyhtiö. joka on yhtiöitetty alkuvaiheessa konkurssin partaalta rahoituspohjan korjaamisesksi ja jatkossa toimii parinkymmenen prosentin greenfeebudjetoinnilla, haluaisi lisää osakkaita, mutta anti ei skulannut ja osakkeen arvo on sulanut samaa tahtia golfareiden ikääntymisen ja muiden tendenssien myötä.
Näitä varmaan löytyy moneen lähtöön. Kenttien sulkeutumispyrkimys on vähäistä, mutta tullee pikemminkin vähenemään tai jäämään kuriositeetiksi kuinlisääntymään. Aika näyttää.petsari kirjoitti: (10.1.2014 22:10:48)
Reilusti vain korotetaan gf-pelaamiseen hintaa niin päästään eroon kaikkein huonommin tuottavasta vieraspelaamisesta.Tämä kommentti on vähän outo. Täyden hinnan gf on golf-kentälle suurinpiirtein tuottavin kierros. Ainoa joka laskennallisesti on tuottavampi on se todella vähän pelaava osakas, mutta toisaalta ne rahat ovat laarissa jo keväällä joka tapauksessa. Pelasi kaveri tai ei,
Voisitko avata hieman miten sinä näet GF-pelaajan huonoiten tuottavaksi? Mulla tulee mieleen huonommin tuottavina per kierros ainakin hevarit, keskiarvo-osakkaat, osakkaiden vieraat, pelilipulla pelaavat…
petsari kirjoitti: (10.1.2014 22:10:48)
Moni lienee unohtanut mikä on ollut alunperin osakekenttien rakentamisen tavoitteena.
A.) kentät on rakennettu ihan oikeasti pelaavien osakkaiden toimesta ja omien tarpeiden pohjalta.
B.) ne kentät joiden ensisijaisena tarkoituksena on ollut tuottaa liikevoittoa perustajaosakkaille. Näihin hankkeisiin on saatu houkuteltua innostuneita golfareita osakkaiksi rahoittamaan hanketta. Juuri viimeksi mainituilla kenttäyhtiöillä (ja niiden osakkaille) on erityisesti hankaluuksia. Näiden yhtiöiden asiat eivät parane muuta kuin osakkaiden kärsivällisyydellä (maksaa pikkuhiljaa pois yhtiölainat) tai konkurssilla. Jotkut näistä kitkuttelevat vielä vuosia houkutellen jokaisen mahdollisen pelaajan hinnalla millä hyvänsä kentälleen.
A-kohdan kenttäyhtiöt toimivat yleensä terveemmällä pohjalla. Heillä olisi mahdollista profiloida toimintaansa jos vain löytyy halua ja ymmärrystä. Reilusti vain korotetaan gf-pelaamiseen hintaa niin päästään eroon kaikkein huonommin tuottavasta vieraspelaamisesta. Samalla kun kehitetään osakkaille lisää etuja. Esimerkkä kyllä löytyy.
Oikeista lähtökohdista perustetun kenttäyhtiön tarkoituksena ei pitäisi olla mahdollisimman suuren taloudellisen voiton tavoittelu. Riittää hyvin kun yhtiön taloudellinen tilanne on suurin piirtein velaton ja muutenkin kestävällä pohjalla.
Tärkein tavoite on tuottaa osakkaille, siis omistajille, asialliset pelimahdollisuudet nyt ja tulevaisuudessa kohtuullisilla kustannuksilla. Siksi pitää vieraspelaamisesta karsia vuosittain pois kaikkein heikommin tuottavat palvelut sekä nostaa tilalle parempia ratkaisuja.
Tuo kohta A saattoi olla arkipäivää 1980-luvulla, kerättiin 800 innokasta yhteen ja rakennettin kenttä heidän tarpeitaan varten. Kaikki oli hyvin, jos nuo 800 pelasivat niin paljon, että katsoivat kausihinnan olevan oikealla tasolla.
Nykyiseen kenttäkapasiteettiin nähden ei ole niin paljon pelaajia, jotka pelaisivat riittävästi pitääkseen kausimaksua järkevänä.
Jos halutaan ylläpitää ’vain osakkaille’ kenttää, on se toki mahdollista, mutta vastikkeet ovat sitten ihan eri tasolla kuin nyt. Karkeasti voi laskea, että kenttää kohden löytyy 300-400 pelaajaa, joiden taloudellisesti arvioiden kannattaa maksaa kausimaksu. Kun näiden maksuilla pitäisi kentä kulut kattaa, tarkoittaa se vastikkeen tuplaamista. Kuinka moni tähän on valmis.
Klubipelaaja kirjoitti: (10.1.2014 20:35:57)
Suomalainen keskivertogolfari vuonna 2009
* 40-45 –vuotias mies
* Pelitasoitus 18,4
* Aloittanut golfin pelaamisen vuonna 2001 tai sitä myöhemmin
* Lajin aloittamiseen ovat vaikuttaneet eniten ystävät, tuttavat ja sukulaiset
* Pelioikeus: golfosake
* Pelikierroksia vuosittain kotimaassa noin 45 ja ulkomailla 1-10Tämäntarkemmin ei ole keskiverotgolfaria määritelty. Tekstin vieressä oli ihan tyytyväisen näköinen mies, joka sopii tuohon ikä-haarukkaan.
Ise olisin sitä mieltä, että tuon ikäinen mies, joka pelaa vuosittain noin paljon, ei voi enää pelata tasoituksella 18,4 ( tai sitten jättää kyllä tosiharvakseen kortteja ja nekin vain huonoimmilta kierroksilta.
Ensimmäisessä seurassani pelasi mies, jonka tasoitus oli n. 24. Kierroksia tuli kaudessa semmoiset 120. Tasoitus kyllä täsmäsi herran peliesityksiin aika hyvin…
KL kirjoitti: (11.1.2014 11:31:30)
Klubipelaaja kirjoitti: (10.1.2014 20:35:57)
Suomalainen keskivertogolfari vuonna 2009
* 40-45 –vuotias mies
* Pelitasoitus 18,4
* Aloittanut golfin pelaamisen vuonna 2001 tai sitä myöhemmin
* Lajin aloittamiseen ovat vaikuttaneet eniten ystävät, tuttavat ja sukulaiset
* Pelioikeus: golfosake
* Pelikierroksia vuosittain kotimaassa noin 45 ja ulkomailla 1-10Tämäntarkemmin ei ole keskiverotgolfaria määritelty. Tekstin vieressä oli ihan tyytyväisen näköinen mies, joka sopii tuohon ikä-haarukkaan.
Ise olisin sitä mieltä, että tuon ikäinen mies, joka pelaa vuosittain noin paljon, ei voi enää pelata tasoituksella 18,4 ( tai sitten jättää kyllä tosiharvakseen kortteja ja nekin vain huonoimmilta kierroksilta.
Ensimmäisessä seurassani pelasi mies, jonka tasoitus oli n. 24. Kierroksia tuli kaudessa semmoiset 120. Tasoitus kyllä täsmäsi herran peliesityksiin aika hyvin…
Kyllä meitä on monenlaisia ja kaikki sinne kentälle mahdutaan ja ovat tervetulleita. Mutta että keskivertogolfari…
-
JulkaisijaArtikkelit