-
JulkaisijaArtikkelit
-
Golfista ei tule kansanlajia. Syitä on monia:
1. kunnat eivät tule rahoittamaan golfkenttiä, koska golfin hyötykustannus on huono esimerkiksi hyvin hoidettuihin ulkoilureitteihin mm. pyörätiet, pururadat yms. kävely, pyöräily, rullaluisteluun. Nämä vetävät terveysliikunnan kannalta huomattavasti suuremman määrän harrastajia kuin golfkenttä.
2. Nykyiset golfkentät ovat osakeyhtiöitä, jotka on rahoitettu yksityisellä rahalla. Julkista osallistumista tarvitaan yleensä silloin, kuin yksityinen talous ei kykene jotain palvelua tarjoamaan. Siinä vaiheessa, kun ensimmäinen kunnallinen golfkenttä vaikeuttaisi golfosakeyhtiöiden toimintaan, oltaisiin heti kilpailuvirastoon yhteydessä.
Kunnallisista golfkentistä uneksiminen on turhaa harhaa. Poliittiset päättäjät painiskelevat useammassa kunnassa suurten rahoitusongelmien kanssa. Golfkentän ottaminen vaaliteemaksi on poliittinen itsemurha.
Järkevästi hoidettu seurapohjainen kenttä kunnalliselle vuokramaalle runsaalla ja hyvin johdetulla vapaaehtoistyöllä on harrastajan kannalta varmasti edullisin vaihtoehto.
Hurskaita toiveunia esittelemällä golfliitto johtaa jäsenistöään harjaan. Huomio on suunta on siis aivan väärä.
No, ainahan kaikista asioista voidaan saivarrella. Miksi muuten kunnat rakentavat autoratoja, hyppyrimäkiä, tenniskenttiä jne. Ja miksi esimerkiksi rikkaassa ja mahtavassa USAssa on kuitenkin melkoisesti ns. julkisia (eli kunnallisia) golf-kenttiä? Vaikka ne ovat siellä niin rikkaita, että olis varmaan mahkuja maksaa osapohjaisestakin golfaamisesta, kuten useimmat suomalaisetkin tekevät.
Ruotsissahan on lähes jokaisella vähintään 10.000 asukkaan kunnalla golfkenttä, Suomessa jokaiselle tällaiselle kunnalle on lehtiuutisen mukaan asetettu tavoitteeksi jäähallin rakentaminen! Miksi ihmeessä – jäähallia käyttävät vain 10-35 -vuotiaat, golfkenttää 10-80 -vuotiaat kuntalaiset. Potentiaalisia käyttäjiä on siten golfkentille huomattavsti enemmän kuin jäähalleille.
Nythän tämä keskustelu karkailee taas muualle mutta eihän se mitään haittaa. Tiedättehän mikä on eliittiurheilun määritelmä (esim. golf)???
No, siinähän urheilijat maksavat omat kulunsa.
Suurin osa pelaajista pelaa Etelä-Suomessa ja asustelevat suurimmissa kaupungeissa tai taajamissa. Näihin rakennettu suhteellisen kattava kenttäverkosto. Näilläkään kentillä ei ole ruuhkaa lukuunottamatta viikonloppuja ja heinäkuuta.
Muualla Suomessa ei ole muutamaa kesälomakuukautta lukuunottamatta ruuhkista tietoakaan (pl. ehkä Oulu), koska harrastajamäärät eivät niin suuret.
Golf on poikkeuksellinen laji suomalaisten lajien joukossa, koska sen rekisteröityneistä harrastajista on poikkeuksellisen suuri osa aikuisväestöä. Johtavana periaatteena useassa kunnassa, että juniorien toiminta on subventoitua ja osin ilmaista, mutta aikuisharrastajat maksavat touhustaan. Näin on hyvä…
Golfin pitäisi olla enemmänkin ylpeä siitä, että se on ratkoo olosuhdeongelmaansa itse. Ongelmaksi tulee luonnollisesti se, että mikäli kysyntä ja tarjonta eivät ole tasapainossa, niin joko hinta harrastukselle nousee turhan korkeaksi tai kenttää ei rakenneta.
Kun huudetaan kuntia apuun, niin tästä voidaan vetää se johtopäätös, että kenttien rakennuskustannukset ovat karanneet käsistä. Tehdään siis liian korkealaatuisia kenttiä tai joku vetää välistä.
Ruotsia katseltaessa kannattaisi ehkä tarkastaa kuinka monta golfkenttää on Tukholman yläpuolisessa Ruotsissa. Näin niin kuin ilmastollisesti tarkasteltuna.
mitenkähän tuo lienee, kuinka paljon jäähalleja on rakennettu junioreille? Eivätköhän nuo liene aikuisten käytössä, mestiksessä tai sm-liigassa ei paljon junioreita näy.
Mihin tulokseen olet tullut tarkastellessasi Tukholman ulkopuolisten kenttien määrää Ruotsissa ilmastollisesti? Mitä johtopäätöksiä teet tulosten perusteella?
Tennis on kai sitten myös eliittiurheilua; siinäkin pelaajat maksavat kulunsa. Eikös jäähalleissakin joudu maksamaan vuokraa vuoroista? Siis luistelu ja lätkä ovat eliittiurheilua. Maastojuoksu ei ole! Eikä hiihto, ellei mene kesällä hiihtoputkeen. jne… jne …
Ensinnäkin minä pyrin argumentoinnissa välttämään muiden urheilulajien syyllistämistä.
Mutta kun kerran suoraan kysyt, niin laskepa piruuttasi SM-liiga ja mestisjoukkueiden lukumäärä. Suomessa on 192 jäähallia, joissa on 217 kenttää. Mahtaa olla näillä joukkueilla hulppeat harjoitusolosuhteet. Näitä kenttiä käyttävät jääkiekkoilijat, taitoluistelijat, ringeten ja kaukalopallon pelaajat sekä muut luistimilla liikkujat. Valtaosa on junioreita.
Jos jääurheilijat ovat onnistuneet rakentamaan yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa kattavan olosuhdeverkoston, niin se on hyvä niin. Golfarit eivät ole onnistuneet. Eivätkä tule onnistumaankaan, niin pitkään kuin suurin osa pelaajista ovat aikuisia. Minä luovutan veromarkkani mieluummin kävelyteiden, ulkoilureitistöjen ja vaikka jäähallien rakentamiseen kuin golfkentälle, jossa saa toimia liiton sääntöjen mukaan vain yksi golfseura.
Julkisin varoin toteutetut hankeet pitää mielestäni olla etupäässä sellaisia, jotka mahdollistavat mahdollisimman monipuolisen toiminnan esim. jäähallit, pururadat, palloiluhallit yms.
Niin ja tuosta ruotsisa sen verran, että Etelä-Ruotsissa on käsittääkseni Suomea huomattavasti leudommat talvet, jolloin golfkausi on pidempi ja luo myös siten otollisemmat olosuhteet pelin harrastamiselle. Ajattelin siis loppukevennyksenä vähän ottaa muuta perspektiiviä kuin tuon Ruotsin matkimisen…
Tennis seurani sai kunnalta suoraa tukea=fyrkkaa mun valmennuskuluihin. Edustamani jääkiekkojoukkue sai myös suoraa tukea jäävuoroja varten. Ei liene aivan ainutlaatuista. Moni kunta ja kaupunki käsittääkseni omistaa osia halleista ja kentistä omasta tahdostaan tai pakonedessä.
Lätkä se on kallis harrastus.
nim. Kokemusta löytyy
Millä tavalla mielestäsi asioita edistäisi se, että samalla kentällä toimisi kaksi seuraa? Haittoja on kyllä helppo löytää
– Kentälle ei mahdu yhtään pelaajaa enemmän, vaikka seuroja olisi kymmenen. Kentän hoitokulut eivät alenisi yhtään
– Kumpaan luulisit ihmisten liittyvän saman kentän kahdesta seurasta, kalliimpaan vai halvempaan, jos edut olisivat suunnilleen samat?
– Miksi enemmän maksavat suostuisivat ylipäätään sponsoroimaan toisen seuran jäsenten pelaamista, ainakaan vaatimatta itselleen parempia etuja?
Millainen ilmapiiri kentälle syntyisi, jos pelaajat olisi näin jaettu maksajiin ja siipeilijöihin?
– Kuka sanelisi seuroille niiden pelaamisen ehdot, jos ne eivät pystyisi niitä keskenään sopimaan? Ratkaisijan asemaan joutuisi kentän omistaja, jolla ainoana olisi todellista valtaa seurojen yli. Omistajan pitäisi olla tietysti seuroista riippumaton ulkopuolinen, ei kummankaan seuran määrättävissä. Tällaisia riippumattomia kentänomistajia ei Suomessa ole tällä hetkellä yhtään, eikä kukaan täysipäinen sellaiseksi rupea.
– Seurojenkaan asiat eivät helpottuisi siitä, että kentänomistaja sanelisi niiden maksut ja pelioikeuden ehdot, minkä lisäksi ne joutuisivat esim. kilpailujensa järjestämisessä kilpailemaan rajallisesta määrästä mahdollisia päiviä.
Seura-aktiivien osuus 800 kentälle mahtuvan pelaajan joukossa ei nouse siitä, että porukka jakautuu kahteen seuraan. Samat ihmiset tekisivät vapaaehtoistyöt joka tapauksessa, hyvässä lykyssä myös toisen seuran työt.
Yhtään järkevää syytä siihen miksi kentällä pitäisi olla useita seuroja, ei kerta kaikkiaan ole.
1.
Kaide & co
Perustakaa pöytälaatikkoseura Tallinnaan. Se on kustannustehokasta. Maksakaa vaikka 5€ ja laittakaa 10€ säästöpossuun. Ja eiku pelaan.
Sit ku kenttärahat on koossa ja ootte rakentanut kentän(ei tartte olla champ luokkaa) ni mä tuun vetään yhen rundin ihan kannatus mielessä.
Samalla ku viette kortteja vois paluupostina tulla kaljoja. Turha Suomen jähmeitä systeemejä on ylläpitää. Terveydenhuoltoakin ajetaan alas ja lujaa.
Must teil on enemmän huoli omasta pelaamisesta ku teitä seuraavien pelimahdollisuuksista ja Suomen golfkulttuurin kehittämisestä. Käsi sydämmellä onko näin?
nim. Kaikki on muualla paremmin.
PS. Kerrottehan ’kerhonne’ nimen.
Johan kolahti, mutta minkä vuoksi??
Totesin, että minä en hyväksy veromarkoillani rahoitettua yhden seuran temmellyskentäksi rajoitettua kenttää. Yksi kenttä – yksi seura on golfliiton omaksuma tapa. Siis saman instanssin, joka vaatii näitä kunnallisia kenttiä. Jos joku kunnallinen kenttä rakennettaisiin veronmaksajien rahoilla, silloin kentän tulisi olla auki useammalle seuralle, kuten jäähallit tai pallohallit ovat – ei siis yhden porukan privileegio.
En todellakaan puhunut mitään nykyisestä käytännöstä. Olen koko ajan yrittänyt toitottaa, että kunnallisten kenttien vaatiminen on huitomista tuulimyllyjä kohti. Tuo sivulause, josta kimmahdit taisi osoittaa herkkään paikkaan osumista. Pitäneepä pohtia…
Tosin koska golfkentät ovat yksityistä omaisuutta, on kuulostaa periaateessa kummalliselta, että golfliitto kykenee määräämään, kuinka niitä hallinoidaan. No osakkeenomistajathan siitä päättävät.
Ei kunnan kannalta katsottuna yksi seura per kenttä ole mitenkään huono tai epäoikeudenmukainen periaate Suomen oloissa, täällä kun kunnat eivät halua rakentaa kenttiä eivätkä ylläpitää niitä.
Jää- ja uimahalleja rakennetaan, ja ne kunta omistaa ja hallinnoi joko suoraan tai omistamansa yhtiön kautta. Kun kunta vastaa kustannuksista ja kerää maksutkin käyttäjiltä suoraan, on samantekevää, haluavatko käyttäjät leikkiä siinä sivussa myös yhdistystoimintaa. Pikku urheiluseuroja tulee ja menee, mutta halli pysyy kuntalaisten käytössä.
Kun kunta ei rakenna golfkenttää eikä pyöritä sitä, tilanne on toinen. Kentän rakentaminen kestää niin kauan ja sen pitäisi pysyä käyttökunnossa niin pitkään, että tarvitaan resursseja ja pysyvyyttä, jota parinkymmenen jäsenen parinkympin jäsenmaksulla toimivilla pikkuyhdistyksillä ei ole. Ei voi ajatella, että seura A rakentaisi väylän 1, seura B rangen ja 2-3 greeniä jne.
Päävastuullinen seura saa tietysti hyväksyä kentälleen pelattavaksi minkä tahansa yhdistyksen tai työpaikan mestaruuskilpailut, mutta ehdot se tietysti sanelee sellaisiksi kuin haluaa.
Toisaalta, vaikka liitto miten edellyttää jäsenyhdistyksiltään kenttää, kuvio ei toimi toisin päin. Kentällä ei ole pakko olla seuraa, eikä varsinkaan sellaista, joka kuuluisi liittoon. Lähinnä tällaista on Suomessa Katinkullan ja sen omistama Paltamon kenttä, jotka elävät turistien varassa. Periaatteessa niissä ei tarvitsisi seuraa laisinkaan, mutta kentän korkean tason (=korkean green-feen) perusteeksi kentälle pitää saada korkeatasoisia kilpailuja, ja edullisimmin niitä saa ryhtymällä isännöimään amatöörikilpailuja, joita taas saa golfliitosta.Maksoin emännän (ja oman) jäsenmaksun á vajaa 100 e. Mieleen hiipi ajatus golfin kalleudesta ja eliittiasemasta. Kartoitin eri lajien kustannuksia ja löysin sivun, josta voi ostaa lisenssin moneen eri lajiin. Miksei golf -lisenssiä (vakuutusta) voi ostaa samalla tavalla. Harvemmin pelaaville pitäisi antaa mahdollisuus ostaa gf -pelaamiseen oikeuttava harrastevakuutus (ilman tasoitusta) esim. verkon kautta ilman seuran väliin tuloa. Näin mahdollisimman moni pääsisi kokeilemaan pelaamista, ennen koukkuun jäämistä. Seuroihin hakeutuisi aktiivipelaajat ja seurojen jäsenmäärät mahdollisesti laskisivat järkevälle tasolle.
Toinen tapa saada ihmiset koukkuun olisi perustaa esim. rangella junioritoimintaa harrastaville poppolle oma seura ja saada täten isät/äidit pelin pariin. Junioriseurojen voisi olla hieman helpompi saada myös yhteiskunnan tukia. (Monelle klubituupparille olisi pelin kehittymisen kannalta hyödyllisempää harjoitella rangella kuin kiertää kenttää yhä uudelleen, mutta kaikkihan eivät halua singeleiksi 🙂
Katsotaan asiaa miltä kantilta tahansa golfista ei saada edullista harrastusta tekemälläkään. Esim. monessa yksilölajissa kilpailumaksut ovat luokkaa 3- 17 e / kilpailu ja aloittaminen sekä harrastaminen lähes ilmaista. Yhteiskunnan tuilla ei golfista saada tuulipukukansan lajia. Kenttiä tulee lisää, kunhan riittävästi innostuneita uusia golfareita tulee lajin pariin ja ovat valmiit rakentamaan – jopa osin talkoilla uuden pelikentän. Yhteiskunta tukee, jos tukee, par3 kenttiä ja matkailua edistäviä golf-hankkeita.
https://pomppu.slu.fi/public/eLicence
Lue lisää: Erilajien lisenssejä
Jos lisenssillä tarkoitetaan pelkkää vakuutusta, se on normaalit koti-ja tapaturmavakuutukset omaavalle useimmiten täysin tarpeeton, koska normaalit vakuutukset kattavat harrastelu-urheilun ja ovat sitä paitsi korvaustasoltaan huomattavasti paremmat.
Jos on ihan pakko pelata ilman jäsenyyttä, ryhdy pelaamaan vain Ruotsin- tai Tallinnanmatkojen yhteydessä tai Espanjassa. Mikä pakko sinun on päästä pelaamaan juuri Suomessa, jos et kuitenkaan pelaa kuin kerran vuodessa? Ulkomaillahan kuulemma riittää, että sinulla on rahaa. Jos sitä löytyy, green-feen hinnalla pääsee kentälle vaikka vain kävelylle, edes mailaa ja palloa ei tarvita.
Golfliiton virallisessakin julkaisussa peräänkuulutettu edullisempien ja/tai kunnallisten golfkenttien tarve on hyvinkin todellinen. Juniorit ja muut lajia aloittelevat pääsisivät näillä pay&play kentillä kiinni tähän hienoon harrastukseen ilman sen kummempia kertasatsauksia. Kysyntää näille kentille varmasti olisi. Entisenä jyväskyläläisenä voin sanoa että siellä toimiva Suomen ainoa kunnallinen kenttä pyörii todella hienosti.
Vaikka tämä on täysin väärä foorumi poliittiselle keskustelulle, en malta olla kommentoimatta, että syy näiden puutteeseen on ainakin tietyillä vanhoilla teollisuupaikkakunnilla kunnallishallinnon valtaväri; yhä edelleen golf mielletään eliittilajiksi. Kuntien ottama kanta on ihmeellinen sinänsä, kunnalliset kentät kun juuri ajaisivat ’pienen ihmisen’ ja terveysliikunnan asiaa.
Tosin selailin juuri toissapaivänä paikallisen ammattiliiton osastojulkaisua, siellä oli aikataulutettu ko. liiton koko Suomen kattava golf-cup loppukilpailuineen… ristiriitaista.
Golf kaikkien suomalaisten lajiksi, väriin, kokoon ja sukupuoleen katsomatta.
nimim. Herra Iso Herra
Kukahan Helsingissä on rakentanut hiihto-ja lenkkeilypolut, valaissut ne jne. Jäähallien perimä vuokra lienee korkeintaan puolet todellisista kuluista. tenniksen kohdalla olet oikeassa, lukuunottamatta kaupungin asfalttikenttiä pelaajat maksavat itse todelliset kulunsa. Mutta niitä lajeja on tosi vähän.
Jos Golfliitto hyväksyy ehdotukseni, niin perustan toiminimelläni ’postilaatikkogolfseuran’, jonka liikeidea tulee olemaan siinä, että hoidan kotitietokoneellani pelaajien jäsenrekisteriä yksin, postitan tasoituskortit maanlaajuisesti jokaiselle ja tämä palvelu maksaa jäsenille vain 10 Euroa/henkilö+golfliiton maksut. Yhteensä 35 Euroa.
Jäsenkirjeet ja tiedotteet voitte lukea kotisivuiltani. Jokainen jäsen hankkii siis itse oman kotikentänsä, välineensä, Pro-opetukset ja palvelunsa mistä haluaa. Näin ollen tämä uusi seura tulisi olemaan Suomen edullisin ’postilaatikkoseura’.
Jäseniä otan ’seuraani’ 500-1500, jonka määrän kykenen hoitamaan yksin päätyöni ohella. Tästä palvelusta kerään ihan kivat taskurahat itselleni tasoituskortin postituksen avulla, antamatta kuitenkaan varsinaista palvelua kenellekään.
Mikäli golfliitto sallii kentättömien tasoituskortteja postittavien seurojen olemassa olon, niin varmasti myös minun ’tuleva seurani’ hyväksytään mukaan, sillä se tuo mukanaan tervettä kilpailua hintoihin ja tulisi olemaan kilpailukykyinen vaihtoehto niille, jotka haluavat maksaa vain ’tasoituskortista’ eikä muusta palvelusta.
Eli käsitinkö oikein, että golf-liitto ottaa jäsenmaksusta 25 e/henkilö ja loput jää seuralle. Täytyy mennä kuulemaan seuraavaan seurani kokoukseen, mihin oma jäsenmaksuni käytetään – jos vaikka pääsisi hyödyntämään seurani tarjoamia palveluja.
Jos jäseniä on esim. 1000 ja jäsenmaksu 75 e, niin jäsenmaksuista jää seuralle 50 000 e (miinus junnut). Ei ihme, ettei suomalaisille kentille pääse ilman seuran jäsenyyttä ja seurojen jäsenmäärät nostettu tuhanteen tai päälle / 18 reikää.
Tuli vaan ajatuksia mieleen… ei usein tosin
Tuntuu golf todellakin olevan monipuolinen harrastus. Syitä harrastamiseen riittää.
Mutta kaikki autonomistajatkaan eivät käytä omistustaan ajamiseen. Jotkut vaan omistaa, maksaa veroja/maksuja, valittaa, kiroaa liikennesääntöjä, vahaa/kiillottaa, toiset vaihtaa karvanoppia, iskareita, pullistelee naapureille… Ja kutsuvat itseään autoilijoiksi…
Maja:
Voi olla ihan syytä käydä joskus siellä lupilla tutustumassa ry:n toimintaan. Ettei täältä saa kimmoketta ruveta herjaan ry:n holtitonta rahankäyttöä.
Käynhän toki lubilla ja muutoinkin olen aktiivinen. Nämä keskustelut ovat aktivoineet minut ja yritän aktivoida myös muita osallistumaan toimintaan ja päätöksen tekoon. Suurin osa klubituuppareista maksavat mitä vain pyydetään ja pelaavat jos vain saavat ajan. Ehkä klubilla sitten tuopin ääressä valittavat, ettei pääse aina pelaamaan tai soketteja tuli kierroksella paljon ym. (kuten suurimmat marisijat autovero ym. asioissa.).
En väitä, että seurani tai jokin muu seura käyttäisi holtittomasti rahaa. Menen kyllä seuraaviin seuran kokouksiin kuulemaan minne sitä rahaa käytetään. Luulisi golf-seuratoiminta kiinnostavan monia – ei monessa ulkoiluharrastuksessa näin suuria summia ja laajalti (yli 100 seura) ry -pohjalta pyöritetä – varsinkin, kun suurin osa kerätään suoraan jäsenistöltä.
Kannattaa varmaan ajatella keitä siellä kentällä on palkka töissä.
Siitä rahasta varmaan maksetaan caddiemasterin yleensä 1-6 kappaletta palkat, sosiaalikulut ja sen sellaiset valtion ottamat verot ynnä muut maksut.
Kyllähän ne caddiemasterit siellä tekee työtä meidän kaikkien hyväksi. Esimerkiksi varaa jäsenille peliaikoja muuttaa kiireisille tasoituskortin odottaessa. Kyllä joka seurassa on sihteerikin, se on se henkilö joka maksaa palkkoja ja laskuja varmaankin. Varmaankin turha ihminen saneeraukseen vaan, naapurin kumminkaima tekee samat asiat ilmaiseksi koko pelikauden varmaan.Edotatte vaan seuraavassa kokouksessa että saneerataan tuo turhan päiväinen porukka pois palkkalistoilta ja maksut alas. Eikös ole helppoa. Netistä ne ajat tilataan eihän kentällä tarvita ihmistä hoitamaan sitä tietokonetta kun ne on niin luotettavia, eikä niihin ytule mitään vikoja kun nevaan käyvät siellä aamu 7:stä ilta 9:ään.
Sitten saa jokainen itse muuttaa tasoituksen jokaisen tasoitus kierroksen jäkeen vastaamaan kierrostulosta. Kyllähän meistä pelaajista jokainen osaa laskea bogi pisteet nyt käsi sydämmelle jokainen. Itse lasken näitä melkein aina jollekin joka EI OSAA, että se taas siitä.
Entäs kenttämestari joutaako se saneerattavaksi kortistoon. Me yhdessä hoidamme yhtä hyvin kentän ilmaiseksi, talkoilla vai? Niihin osallistuu vain murtoosa jäsenistä ja ne on vuodesta toiseen samoja naamoja, niin kuin on kaikissa taloyhtiöissä. Koska muuten kävitte itse kenttänne talkoissa viimeksi?
No tulihan noita asioita tuohon joku muu varmaan jatkaa listaa tästä.
Itse kyllä maksan tuon niin sanotun lisämaksun joka on riippuen kentästä noin 50 eur ihan mielelläni.
Itse en ole ikinä käynyt kenttien talkoissa, mutta taloyhtiössä järjestän ne kaksi kertaa vuodessa joten jokin näppi tuntuma asiasta on.
Ja taas tuli kaikille hyvä mieli.
Minun kentällälläni kaikki palkkatyötekijät ovat käsittääkseni osakeyhtiön palveluksessa. Olisi kiva tietää miten asia on muilla kentillä. Veikkaan, että suurin osa työntekijöistä on Oy:n palkkalistoilla – en muuten käsitä nykyisten vastikkeiden hintaa.
Menen toki kokouksiin ja yritän huolehtia, ettei jäsenmaksua hilata perusteettomasti liian ylös. Jos kohtuutonta jäsenmaksu – ilman perusteita- pyydetäään, vaihdan seuraa. Pääsehän osakkeen turviin pelaamaan.
noh noh älkääpä nyt sekoittako seuraa ja yhtiötä!
seuran jäsenmaksulla maksetaan tyypillisesti seuraavat kulut:
-Golfliiton jäsenyys
-kotikenttämaksu yhtiölle
-SEURAN palkattujen työntekijöiden palkat sivukuluineen
(mahd. toiminnanjohtaja, kirjanpitäjä jne..)
-Toimikuntien kulut
(ml. mahdolliset kokouspalkkiot)
-mahdollisesti tukea golf opetukseen (ne hieman halvemmat pro:n tunnit)
– yhtiön seuralta mahdollisesti veloittamat kilpailu maksut (sikäli kun ne eivät jo sisälly kotikenttämaksuun)
kun taas erilaisilla vastikkeilla, pelikausimaksuilla, GF maksukertymällä ja yritystapahtuma tuloilla, sekä mainostuloilla jotka YHTIÖ kerää, YHTIÖ maksaa mm.
– mahdollisia investointeja
– mahdollisten lainojen lyhennyksiä / korkoja
– YHTIÖN palkatun henkilökunnan palkat sivukuluineen (Tj, caddie masterit jne.)
-kentän kunnossapito
-
JulkaisijaArtikkelit