-
JulkaisijaArtikkelit
-
Onko kellään tietoa milloin keskivertogolffarin hcp luku jää yleensä junnaamaan paikoilleen? Eli missä ajassa löytyy se ’lopullinen taso’ josta harva enää laskee tasoitustaan dramaattisella tavalla. Mikä tuo ’lopullinen taso’ hcp lukuna yleensä on? Kun katsoo noita klubin hcp listoja, niin tuollainen kriittinen piste tuntuu olevan toi 20 hcp alittaminen. 20-36 hcp pelaajia on todella paljon, mutta about 17hcp alaspäin tuntuu lista harvenevan. Tottakai riippuu ihmisestä, iästä jolloin aloittaa, lahjoista ja harjoitteluun panostamisesta ym. mut olis mielenkiintoista tietää millaisia kokemuksia itse kukasellakin on. Itse aloitin golfin parikymppisenäja nyt muutama vuosi siitä on hcp 20 tasoilla. Nälkää olis vaikka kuinka, mutta tuntuu että tässä vaiheessa ei yksinkertaisesti aikaa ole tarpeeks harjoitella, eikä luontaiset lahjat enää auta eteenpäin laskemaan tasoitusta.
Tästä on käyty joku threadi joskus ja keskivertotuupparilla on siis tasuri 27.
BenHo,
pelaat alle 50 kierrosta vuodessa ja käyt rangella ennen kierrosta, jos ehdit. Arvasinko oikein?
Aika oikein arvasit. Kui?
Riippuu taäysin lahjoista kuinka pitkälle harjoittelematta pääsee. Varmasti on olemassa singeli pelaajia, jotka eivät koskaan käy/ole käyneet rangella.
Olen itse huomannut range harjoittelun jopa vahingolliseksi (nyt tarkoitan vain täyden swingin harjoituksia). Rangella ei lyönteihin jaksa keskittyä tarpeeksi hyvin ja tuloksena on surkeita lyöntejä. Lisäksi range olosuhteet eivät juuri missään vastaa kentän oloja (rangella lyödään maton päältä tai surkealta ja täysin erilaiselta nurmelta kuin kentällä).
Rangematot pitäis muuten kieltää lailla. Älkää ikinä lyökö sellaisen päältä! Ruoholta lyöty karsea duffi saattaa matolta lähteä hienolla drawlla…
Auttaisko pitkä kokemus arvaamista?
Jos et ehdi pelata ja harjoitella enemmän, nauti siitä mitä osaat. Saathan joka kierroksella jonkun parin, joskus birkun, etkä pääsääntöisesti etsi avaustasi metsästä.
Toinen vaihtehto on harjoituksen tehostus ja lisäys ja pelaamistakin pitäisi lisätä. Suomen oloissa täytyy olla extrimisti, jos kautta pyrkii jatkamaan.
Joten haasteita riittää – löydä itsellesi sopivat.
Minä en ymmärtänyt mihin vitsi oli piilotettu.
Noin suorana tekstinä kommenttisi oli täyttä potaskaa.
Mikä vitsi? Miten niin potaskaa? Olis ihan mielenkiintoista kuulla tarkempia perusteluja kuin ’täyttä potaskaa’.
Sekö oli potaskaa, että on singelipelaajia, jotka eivät harjoittele? Ei muuten varmasti ollut…
Vai se että rangematot ovat surkeita? Eiköhän tätä mieltä ole aika moni muukin…
Vai se että olen huomannut range harjoittelun itselleni vahingolliseksi? Et tainnut huomata sanaa ’itse’. Tuskin sinä tiedät minun tuntojani paremmin kuin minä itse.
Aloitin myös parikymppisenä ja maksaisin mitä vain, jos saisin aloittaa uudestaan 10 vuotiaana junnuporukoissa. Singelin saavutin 8 vuodessa, junnuna aloittanut pikkuveli kolmessa.
Tasurini juuttui ensin 26, sitten 20, sitten 17, pitkään se viihtyi myös 11 ja sittemmin se ei ole mennyt alle 8.
Pelimäärillä ei ole ollut juurikaan vaikutusta tasurin putoamiseen. 140 kierrosta kesässä ei tuonut tasuria alas kuin lyönnin 12->11, seuraavana kesänä alle 40 rundia pudotti 11->8,5.
Eniten apua on ollut henkisestä kasvusta, peliälystä ja oikeiden asioiden harjoittelusta. Häpeän tunnustaa, että olen DIY-miehiä, eli en ole suotta pro:n aikaa käynyt haaskaamassa, mutta junnuharkoissa olen ollut kuunteluoppilaana.
Paras kierrokseni on 73, joten en suostu uskomaan etten joskus saisi tasoistusta alle 4:n.
Lähipiiristä löytyy useita 50:nä aloittaneita singeleitä, joten aikaa on kyllä tasuria pudotella.
Mä olen ’lahjattomat reenaa’ kanssa samoilla linjoilla: range sopii vain lämmittelyyn, harjoittella voi kierroksella. Myös jälkimmäinen kommentti oli jees: jos arvostellaan jotain, pitäis olla jotain sanottavaa vastapainoksi.
Ja sitten taas kaikille pilkunviilaajille: rangekierroksilla seuraan kyllä tarkkaan muidenkin peliä – jokuhan saattaa olla ihan tosissaankin liikkeellä. Tämä oli siis pakko mainita ennekuin joku ehtii taas heittää jotain nokkelaa kommenttia väliin.
Kyllä esim. tuolla Vermon teltassa voi seurata ihan kohtuullisten pelimiesten harjoittelua matolta.
Minä en tunne yhtään +-0 händärillä pelaavaa, Suomessa pääasiassa asuvaa golfaria.
Kyllä ’monet’ voi olla matoista montaa mieltä, minä valitsen mielellään tarkoituksen mukaisimman vaihtoehdon harjoitteluuni. Useimmiten se on jokin kenttä, joskus range matolla tai ilman ja joskus hallin matoilta.
’lahjattomat renaa’ tuntemuksista en tiedä mitään, eikä kiinnostakaan.
On totta että ne golf matot on surkeita. Itse harjoittelin matolta niin että löin ainoastaan palloa. Tämä estää duffit kentällä. Nykyään harjoittelen nurmelta.
Jos harjoittelet avausta rangella (driving range) niin ei ole juurikaan merkitystä – onhan tii välissä. Lähipeliä en ainakaan minä ole pystynyt matolla treenaamaan. Vaatii aidot olosuhteet.
Mä harjottelen puttia matolla.. kotona…
Blaah, enpäs harjoittele!
-
JulkaisijaArtikkelit
Esillä 14 viestiä, 1 - 14 (kaikkiaan 14)
Esillä 14 viestiä, 1 - 14 (kaikkiaan 14)