-
JulkaisijaArtikkelit
-
Kaverin kanssa tuli pientä kinaa siitä, kuinka paljon Tiger nostaa penkiltä.. Ystäväni väitti lukeneensa, että Tiger nostaa lähes 2-kertaa oman painonsa eli 170 kiloa, jota en aivan helpolla niele. Tietysti jos joku täällä vahvistaa tämän tiedon, uskon ja poistun takavasemmalle. Ja jos jollain on tietoa yleisistä ennätyksistä, mitä voimaan ja esim. lyönninpituuksiin tulee ammattilaispiireissä, niin ainahan tieto kiinnostaa.
tiger ja els 120kg penkistä.
menee mullaki reilu oma paino penkistä=)
Mää kysysin prolta että mitä varten kaikki golfaavat kaverit sanoo, ettei tää oo voimalaji, jos kuitenkin pallo lentää just niin pitkälle kuin minkä lähtönopeuden sille antaa. Siihen pro sanoi, että 165 kiloa nousee Tikrulla penkistä ja mieti itse, miksi. Kysyin, että miten sitä palloa sitten pitäis lyödä, kun kaikki (mm. tällä palstalla) sanoo, että hidasta hyvä mies. Vastaus oli että ’saat lyödä palloa niin lujaa kuin ikinä lähtee’. Samaa oppia näyttää nettipro tarjoilevan junnuille golf.fi:ssä. Mää oon ihan ymmällä muutenkin…
Tikru treenaa salilla paljon ja olen kuullut yli 100:n kg:n tuloksista. 120 kg? Voi olla, mutta Tikrun kroppa ei näytä siltä, että sillä nostellaan maksimivoimaa kovin montaa kymmentä kiloa yli 100 kg:n. Pitkiin sarjoihin varmasti pystyy. Aika normaalit daisarit ja etuolkapäät näyttää olevan. Jos nuo lihakset ovat suuret, niin niistä on vain haittaa back swingin huipulla. Lihasten koko rajoittaa liikettä.
Tiikerin maksimeista en tiedä, mutta kropasta sitä on mahdotonta nähdä. Maksimivoima edellyttää tietenkin jonkin kokoisia lihaksia mutta ennen kaikkea hyvää hermotusta joka taas ei tarkoita välttämättä isoja lihaksia.
Joku kysyi samaa jenkkipalstoilla, alla pari vastausta:
’I think I read he maxs out at 240lbs.
its in golfdigest from last year or the year before.’
—
’315 is what I remember hearing from a golf commentator this year…’
240lbs = n. 110 kg
315lbs = n. 135 kg
Vahvan näköinen kroppa joka tapauksessa…
Voima (etenkin maksimivoima) ja lihasmassa ei kulje aivan käsikädessä, tietenkin pitää olla (lihas)massaa että saa rautaa liikkumaan, mutta pelkkä fyysinen massiivisuus ei takaa todellista voimakkuutta (ja toisinpäin). Vrt. kilpailevat bodarit vs. voimanostajat: massiiviset ja tiukat bodarit harvoin ovat kamalan voimakkaita (tottakai treenaamattoman mittapuulla tosi vahvoja), kun taas voimanostajat repivät aivan kamalia rautoja ja näyttävät aivan tavan pulliaisilta (ehkä hieman tukevilta).
Itse nimittäin olen treenannut viimeiset pari vuotta kaupungin pommisuojassa, oikeassa ’luolassa’ ihan kilpailevien voimanostajien (penkki, maastaveto ja kyykky) kanssa. Ja jampat vetää aivan järkyttäviä rautoja ylös, eivätkä siinä mielessä ole yhtään sen näköisiä kuin fitness-lehtien kansikuvabodarit (kassia löytyy hieman jne.).
Tsekkasin just Tikrun kotisivuilta painon (84kg), ja kyllähän Tiikeri tosi hyvässä kunnossa on (ja vielä kun tummaihoinen on, niin nopeiden valkoisten lihassolujen suhteellinen määrä tn. on korkeampi kuin meillä valkolaisilla). En todellakaan tiedä paljonko Tikrun ykkösmaksimi penkissä on, ei ehkä 170kg (vaaditaan aivan älytön voimanpesä noihin rautoihin) mutta varmasti joku 130-140kg kuulostaa ihan realistiselta. Ja niille, jotka eivät säännöllisesti punttisalilla käy mutta silti uhoavat, että ’kyllä nyt 100kg nousee’. Niin vastaan, että aivan vapaasti – voi todellisuus tulla äkkiä vastaan… 🙂
Lue lisää: http://www.tigerwoods.com
Ottaen huomioon tigerin geenit on hyvin mahdollista, että tiger nostaa jopa 150kg. Olen kuullut tuloksia 120 ja 150 kg väliltä ja varmasti se tulos tällävälillä onkin. Seuraavassa jenkkien mielipiteitä asiasta…
Lue lisää: tigerin penkkitulos
Se on ihan sama mitä Tiikeri tai joku muu nostaa penkistä, se on lähipeli joka ratkaisee :-).
Asiaan…
Harva Tourin pelaaja nostaa yli 100 kg (ihan mutuna heitän). 100 kg on paljon, sopii käydä yrittämässä, kuten joku aikaisemmin kirjoitti. Ennemin voisi kuvitella, että räjähtävää voimaa kannattaisi hankkia ja tietenkin notkeutta. kaikkihan me ollaan himovenyttelijöitä, eikö?
Paljonkos Michelle Wie nostaa painoa :-).
Ai niin, muistakaa, että ylipaino on ylivoimaa
Pari vuotta sitten luin jostain Tigerin haastattelusta, että nostaa 135kg penkistä.
Onhan siinä se puoli, että mitä enemmän sitä voimaa on, sitä helpompi sitä on jättää reserviin ja lyödä kovaa mutta hallitusti ja repimättä.
Varmastikaan Tiger & kumppanit eivät tee mitään maksimivoimatreenejä, mutta vaikka tekisikin kestävyysvoimatreeniä tai hakisi räjähtävyyttä, ei se ole maksimivoimasta pois.
Minullakaan ei ole tietoa Tigerin penkkipunnerrus painoista mutta tuo 120-135kg voi olla hyvinkin realistinen mutta 170kg on jo sen verran paljon rautaa että siihen en ihan Tigerin kropalla usko.
Kyllä voimasta on mielestäni golfissa suurtakin etua sillä voima tuo nopeutta (eikai pikajuoksiatkaan turhaan sellaisia lihaskimppuja ole) ja nopeus taas golfissa lisää lyöntipituutta.
Hyvällä tekniikalla pystytään palloa lyömään pitkälle. Pelkällä voimalla taas ei palloa hirveän pitkälle lyödä mutta kun yhdistätään hyvä tekniikka ja voima pystytään palloa lyömään uskomattoman pitkälle.
No niin nyt tietty joku taas sanoo että lähipeli se ratkaisee eikä lyöntipituus. No sehän onkin ihan totta mutta kyllä pitkistä lyönneistä on suurta etua (jos ne vaan saadaan pysymään väylillä).
Mielenkiintoista asiassa on se, että useammatkin Golfin voimapuolen ja fysiikan expertit kieltävät ehdottomasti penkkipunnerruksen voimaharjoittelusta.
Tuolta voi löytyä jotain golfarin fysiikasta
Lue lisää: Fyysistä treenimallia
Miksi penkkipunnerrus on haitallista, kerro ihmeessä lisää?! Onko kyseessä nimenomaan penkkipunnerrus, vaiko rintalihastreeni yleensä, esimerkiksi pec-deck, ristitaljavedot, rintalihasharjoitteet käsipainoilla, punnerrus yleensä…? (Eli pitääkö mun miettiä salirutiininiani uusiksi jottei golf kärsi…?)
Olen ainakin itse siinä uskossa että suuria lihaksia kannattaa harjoittaa golfia ajatellen.Rintalihakset, selkä-, vatsa- ja sitten tietenkin jaloista jotain.Golf Digest on myös suositellut noita, ja penkkiä oikein suositeltiin siinä…En kyllä käsite mitä haittaa siitä voisi olla?Ellei sitten kasva sellaset daisarit että ei nää enää palloa kun katsoo alaspäin:)
Pyysin joitakin vuosia sitten asiantuntijalta lunttilappua kuntosalille korostaen, etten ole enkä halua tullakaan voimanostajaksi.
Treeni on jaettu kolmeen osaan, mutta laitan tähän vain penkkipunnerruksen osuuden (ohelma 1 ja ohjelma 3 – väliin jää jalat, 2).
1. Penkkipunnerrus 3 – 4 kertaa, 10 -15 toistoa. (tehdään siis sellaisella määrällä rautaa, että toistomäärä onnistuu).
3. Kapea penkkipunnerrus, 3 x 10 – 15 toistoa.
Ennätystulokseni uupuu n. 2 kiloa omasta painosta, joten se on tietysti luonnollinen, seuraava ’haaste’.
Se minkä takia penkkipunnerrus ei ole suositeltavaa, on se, että se on eristävä liike, samoin kuin reisienojennukset, pec decit yms. missä istutaan laitteessa. Kehon lihaksiston hermotuksen takia eristävät liikkeet golfia tukevassa fyysisessä harjoittelussa eivät ole kovin järkeviä. Hermotukset menevät helposti väärille urille, kun jokainen lihasryhmä harjoitutetaan erikseen. Tämän takia golfia tukevat punttisliikkeet olisivat enemmän koko vartalon koordinaatiota vaativia. Hyvä vaihtoehto penkkipunnerrukselle on tehdä se fysiopallon päällä irtopainoilla. Tällöin saadaan tukilihaksisto mukaan harjoitukseen. Mutta ennen kun aletaan hankkia lisää voimaa olisi syytä varmistaa kehon tasapainoinen liikkuvuus ja hoitaa se kuntoon, ennen kuin painot otetaan esiin.
Väitän edelleenkin vastaan!:)
Tekeväthän ammattilaisetkin salitreeniä.Ei se kovin pahasta voi olla, eihän?
Miten saat esim 50kg fysiopallon päälle?
Penkkipunnerrus on todella hyvä harjoitusliike aktivoiden suurta osaa yläruumiista, mutta samalla liikkeellä on hieman yläruumista -etenkin golfin kannalta kiusallisesti- jäykistävää vaikutusta. Liikerata harjoittaa etenkin rintalihaksia (m. pectoralis major et minor) ja olkalihaksen (m. deltoideus) etuosaa mutta myös laajalti muita ekstensorilihaksia, kuten kolmipäistä olkalihasta (m. triceps brachii) ym.
Yleensä ongelma ei todellakaan ole lihasmassan liiallinen kasvu, vaan lihasharjoituksen aiheuttama pitkittinyt lihassupistus (’no pain, no gain’). Kyseessä on elimistön normaali vaste harjoitukseen, joka kyllä ajan mittaan hiljalleen laukeaa (ainakin osittain). Tätä post-harjoitus lihasjäykkyyttä tulisi yrittää vähentää venyttelemällä n. pari tuntia harjoituksen jälkeen (sekä muulloinkin, muttei välittömästi treenin jälkeen). Ts. lihasharjoittelu jäykistää harjoitettavia lihaksia, jollei venyttele (kunnollisesti).
Penkkipunnerruksessa tämä on erityisen haitallista siksi, että jäykistyneet rintalihakset ’vetävät’ olkapäitä eteenpäin vaikeuttaen mm. golfsvingin kiertoa.
Tietysti tätä jäykistymistä voi ehkäistä kunnollisella venyttelyllä (kuten tulisikin tehdä), mutta harvapa meistä venyttelee (ainakaan kunnolla). Lihaskuntoharjoittelussa tulee muistaa kokonaisuus ja harjoittaa koko kehoa, myös jalkoja! Ja ehkäpä tärkeimpänä pointtina: lihashuoltoa ja venyttelyä ei todellakaan saa unohtaa, etenkin jos harjoittelee punttisalilla.
Tässä oli aiheena vain penkki, mutta sanomattakin on selvää, että liikesarjaa seuraa aina vastaliike -esim. penkkipunnerrus/kulmasoutu.
Harjoitusvihossani näkyy olevan 30 eri lihastreeniä ja yhteistä niille on se, että kukin salilla käynti alkaa 10 minuutin alkulämmön ottamisella pyörällä ja päättyy aina 10 minuutin huolelliseen venyttelyyn.
Se mitä salilla käynti on vaikuttanut pelaamiseeni, kertoo lajomatonta kieltä sen myönteisistä vaikutuksista.
Eivät Tiikeri ja muut maailman huiput ole aloittaneet puntinnostoa ottamatta ensin selvää, kannattaako se!
Ei mikään salitreeni ole pahasta, kunhan tosiaan vaan pitää liikkuvuudesta huolta. Helposti ton penkin kanssa käy niin kuin Duffalo totesi, olkapäät kääntyy eteen ja liikkuvuus rajoittuu. Kokemusta ihan omasta takaa.) Haluan vaan painottaa sitä, että maksimaalinen hyöty golfin kannalta saadaan erityylisistä paremmin koko vartalonhallintaa vaativista harjoitteista. Maksimivoima ja räjähtävyys ovat erittäin suuressa roolissa kun lyöntiin haetaan pituutta, mutta itse hakisin sitä lisää rinnallevedon ja tempauksen tapaisten liikkeiden avulla.
Liikkeiden ’eristämisillä’ ja hermotuksilla ei ole mitään tekemistä keskenään. Laitteissa tehtävät harjoitusliikkeet tehdään vain koneen määräämän liikeradan mukaan (joka yleensä ’oikea’ suoritustekniikka). Laitteissa aktivoidaan vain tiettyjä lihaksia (esim. reiden ojennuslaite – reiden ekstensorilihakset tai reiden koukistuslaite – reiden fleksorit), jolloin puhutaan ’eristämisestä’ ts. harjoitetaan vain yhtä lihasryhmää.
Vapailla painoilla (mm. penkkipunnerrus, kyykky, hauiskääntö käsipainoilla ym. ym.) tehtävät harjoitukset harjoittavat monia lihasryhmiä kerralla, jolloin aktivoituu suurempi määrä lihaksia yhtäaikaisesti = tehokkaampi harjoitusliike. Vapailla painoilla tehtävät harjoitusliikkeet tarvitsevat kuitenkin oikean suoritustekniikan, jottei aiheutuisi esim. väärästä lihaskuormituksesta johtuvia rasitusvammoja niveliin tai äkillisiä lihasvenähdyksiä/-revähdyksiä.
Edelleenkään ns. lihashermotuksilla ja liikeradoilla ei ole mitään tekemistä keskenään. Liikeradat (kuten golfsvingi monimutkaisena esimerkkinä) opitaan ja tallennetaan aivoihin moneen osaan tietynlaisina liikerataohjelmina, ja loppupeleissä pikkuaivot säätelevät liikkeen suoritusta. Kerran opittua monimutkaistakin liikerataa voidaan muokata ja hienosäätää loputtomiin, mutta karkeasti se ei häviä koskaan (jos poissuljetaan rappeuttavat aivosairaudet ym.). Eikä toisella ’liikerataohjelmalla’, etenkään jos se ei ole kovin lähellä toista ’ohjelmaa’, voi toiseen vaikuttaa ts. penkkipunnerruksen liikeradalla ei golfsvingin liikerataa ’sekaisin’ saa. Ja ihminen on kykenevä oppimaan loputtoman määrän eri liikeratoja.
Positiivisella lihashermotuksella tarkoitetaan sitä, että motoriset neuronit aktivoivat haltuunsa isomman määrän motorisia yksiköitä (lihassolukimppuja) ja pystyvät siten tuottamaan voimakkaamman yhden supistuksen.
Että näin, meni hieman vuodatukseksi, mutta näin asia on.
Kiitos!Saatiinpa vähän tieteellistä faktaa mutu perusteiden lisäksi.
Tänään taas salille ja varmasti teen penkin=)
Kun asiasta selkeästi tiedät, niin kysyisin seuraavaa: eikö hyvä ajoitus swingissä juuri johdu positiivisesta lihashermotuksesta? Se että lihakset toimivat oikeassa järjestyksessä maksimaalisen voiman tuottamiseksi? Korjaa jos olen ihan hakoteillä?
Ei siinä mitään ristiriitaa ole.
jos asiaa ajatellaan lyöntitekniikan kannalta, normaalilyönnissä palloa on lyötävä (ts. mailaa heilautettava) niin kovaa kuin pystyy.
Eri ihmisillä tämä tarkoittaa eri asiaa, lahjakkaat heiluttavat mailaa jo peruskurssilla kovempaa kuin vähemmän lahjakkaat.
Mailan heilauttaminen on asia, jota voi harjoitella.
Ammattilaiset ovat ikänsä harjoitelleet, mahdollisesti vuosikymmeniä. Toivottavasti pystyt hyväksymään sen, että et ehkä koskaan heilauta mailaa yhtä kovaa kuin ikänsä harjoitellut lahjakkuus.
Jos mailaa heilauttaa kovempaa kuin mitä pystyy, menettää tasapainonsa, eikä maila enää liiku tasaisesti ja hallitusti, vaan tulee palloon milloin mitenkin. Vaikka lyöjästä itsestään tuntuisikin siltä, että ’apinan raivolla’ lapa liikkuu nopeammin kuin rauhallisella svingillä, mailanpään nopeutta mittaava tutka luultavasti kertoo toisin.
Lavan pitää liikkua kovaa vasta osumahetkellä, rauhallinen suunnanvaihto vain antaa viipyilevän vaikutelman, nykäisevä nopea suunnanvaihto ´vain sekoittaa ajoituksen.
Yhteenveto: jos pro tänään kehottaa svingaamaan rauhallisemmin, hän on luultavasti oikeassa, et pysty parempaan – tänään. Jos rauhallisen svingin lopputulos ei miellytä, harjoittele; vuoden päästä rauhallinen svingisi on luultavasti paljon nopeampi kuin mitä se on nyt.
Lisävoimasta on apua, kunhan muistaa, että golfpalloa lyödään jalka- selkä- ja vatsalihaksilla, ei käsillä.
-
JulkaisijaArtikkelit