-
JulkaisijaArtikkelit
-
BayStream kirjoitti: (26.1.2013 13:21:16)
ByronNelson kirjoitti: (26.1.2013 13:10:39)
Pelaaja A jättää kahdeksan korttia kauden aikana ja jokaisella kerralla pelaa 36 pistettä. Eli pelaajan A tasoitus on niin kohdallaan kuin ylipäätään voi olla. Pelaaja B pelaa jokaisella kahdeksalla kierroksellaan 31 pistettä eli pelaajan B tasoitus on 5 lyönnin verran liian alhainen.Tämä kertoo nyt hyvin, että suurin osa meistä ei ymmärrä mitä tasoitus kuvaa.
Jos pelaaja on tasoitusryhmässä 1, on hänen odotusarvonsa 33 pistettä kierrokselta, jos hän sen pelaa, pelaa hän omaan tasoitukseensa nähden juuri oikealla tasolla, sama ryhmässä 2 jos hän pelaa nuo 31 pistettä.
Tasoitus kertoo pelaajan potentiaalista pelata hyvänä päivänä hyvissä olosuhteissa, hyvällä pelillä (ja ehkä hyvällä tuurillakin) omaan tasoitukseensa eli saada 36 pistettä. Tämä EASS pisteiden oleminen alle 36 pistettä johtuu siitä, että kerroin tasoituksen laskussa on suurempi kuin nousussa pl, tasoitsusryhmä 1.ByronNelsonin käsitys oikeasta tasoituksesta on hyvin yleinen, mutta väärä. Asian ydin on alleviivatussa.
PP valaisi asiaa kiitettävästi.
BayStream kirjoitti: (26.1.2013 15:26:34)
Moni kentällä työskentelevä on viime päivinä sanonut, kun heille on AHR:n perimmäisen tarkoituksen kertonut, että tämä jo vuosia pakollisena ollut tarkastus olisi pitänyt tehdä joka vuosi.
Samaa mieltä kentällä työskentelevien kanssa. Tosin turhan monimutkainen tuntuu koko tasoitusjärjestelmä olevan. Mutta jos monimutkaiseksi jää, niin mielestäni mutkikkuutta voisi vielä lisätä ottamalla kaudenaikainen pelitaidon kehittyminen huomioon. Ymmärsin niin, että 3×38 + 5×20 ei nosta tasoitusta. Jos 2×20 + 3×38 ovat tulokset viimeksi kuluneelta kaudelta ja 3×20 otettu edelliseltä kaudelta, AHR- korjaus ei olekaan aiheellinen. Sen sijaan jos ne 3×38 on peräisin edelliseltä kaudelta ja 5×20 viimeksi kuluneen kauden saldo, olisi tasoituksen nosto 2:lla mielestäni erittäin aiheellinen ja sopusoinnussa AHR:n periaatteiden kanssa.
Tasamaan tuuppari kirjoitti: (28.1.2013 10:23:38)
Putti-Possu kirjoitti: (28.1.2013 10:03:17)
Onko kellään hyvää ratkaisua harkkakierrosten ongelmiin, jossa
– suuri osa seuroita ei edellytä kierrosten rekisteröintiä etukäteen (1.)
– liian huonon tai ’liian hyvän’ kortin voi olla jättämättä, vaikka jos haluaa manipuloida (2.)
– harkkakierroksilta puuttuu CBA vaikka pelaisi kuinka huonoissa olosuhteissa (3.)
1. Allekirjoittavan merkkarin moraali? Nettiversioon vois vaatia allekirjoittajaksi merkatun henkilön verifioinnin, ku senhän on täytynyt olla kuitenkin samassa lähdössä, joten nexgolf linkki on olemassa. Tai sitten vain yksinkertaisesti tasoituskierros täytyy ilmoittaa cadimasterille ennen kierrosta.
Mikään sääntö tai muukaan ei vaadi että merkitsijä pelaisi itse kierrosta, tai olisi edes listattu kentällä olleeksi. Hänen tulee vain olla mahdollista seurata ’oman’ pelaajan edesottamuksia. Eli olla läsnä ja seurata.
Tässä määritelmää:
A ’marker’ is one who is appointed by the Committee to record a competitor’s score in stroke play. He may be a fellow-competitor. He is not a referee.
(mun boldaus)Vaikka yleensä kyllä tilanne on niinkuin mainitsit.
PG kirjoitti: (28.1.2013 12:34:23)
BayStream kirjoitti: (26.1.2013 15:26:34)
Moni kentällä työskentelevä on viime päivinä sanonut, kun heille on AHR:n perimmäisen tarkoituksen kertonut, että tämä jo vuosia pakollisena ollut tarkastus olisi pitänyt tehdä joka vuosi.
Samaa mieltä kentällä työskentelevien kanssa. Tosin turhan monimutkainen tuntuu koko tasoitusjärjestelmä olevan. Mutta jos monimutkaiseksi jää, niin mielestäni mutkikkuutta voisi vielä lisätä ottamalla kaudenaikainen pelitaidon kehittyminen huomioon. Ymmärsin niin, että 3×38 + 5×20 ei nosta tasoitusta. Jos 2×20 + 3×38 ovat tulokset viimeksi kuluneelta kaudelta ja 3×20 otettu edelliseltä kaudelta, AHR- korjaus ei olekaan aiheellinen. Sen sijaan jos ne 3×38 on peräisin edelliseltä kaudelta ja 5×20 viimeksi kuluneen kauden saldo, olisi tasoituksen nosto 2:lla mielestäni erittäin aiheellinen ja sopusoinnussa AHR:n periaatteiden kanssa.
Nosto ei todellakaan ole aiheellinen. Pelaajan tuloksentekokyky ei voi edellisen vuoden lopun ja kuluneen vuoden aikana pudota parillakymmenellä lyönnillä. Nyt on sitten ihan turha vetää esille jotakin vammautumista, jossa toinen käsi ja toinen jalka ovat irtipoikki.
Miten nää keskustelut lähtee aina tasolle ’viisi viidenkymmenen pinnan tulosta ja kolme kymmenen pinnan tulosta ja nämä viimeiset vielä kaikki tarkastelukauden lopussa’
Chip Greenside kirjoitti: (28.1.2013 13:45:36)
PG kirjoitti: (28.1.2013 12:34:23)
BayStream kirjoitti: (26.1.2013 15:26:34)
Moni kentällä työskentelevä on viime päivinä sanonut, kun heille on AHR:n perimmäisen tarkoituksen kertonut, että tämä jo vuosia pakollisena ollut tarkastus olisi pitänyt tehdä joka vuosi.
Samaa mieltä kentällä työskentelevien kanssa. Tosin turhan monimutkainen tuntuu koko tasoitusjärjestelmä olevan. Mutta jos monimutkaiseksi jää, niin mielestäni mutkikkuutta voisi vielä lisätä ottamalla kaudenaikainen pelitaidon kehittyminen huomioon. Ymmärsin niin, että 3×38 + 5×20 ei nosta tasoitusta. Jos 2×20 + 3×38 ovat tulokset viimeksi kuluneelta kaudelta ja 3×20 otettu edelliseltä kaudelta, AHR- korjaus ei olekaan aiheellinen. Sen sijaan jos ne 3×38 on peräisin edelliseltä kaudelta ja 5×20 viimeksi kuluneen kauden saldo, olisi tasoituksen nosto 2:lla mielestäni erittäin aiheellinen ja sopusoinnussa AHR:n periaatteiden kanssa.
Nosto ei todellakaan ole aiheellinen. Pelaajan tuloksentekokyky ei voi edellisen vuoden lopun ja kuluneen vuoden aikana pudota parillakymmenellä lyönnillä. Nyt on sitten ihan turha vetää esille jotakin vammautumista, jossa toinen käsi ja toinen jalka ovat irtipoikki.
Tuloksentekokyvystähän tuossa ei ollut puhe, vaan tuloksista jotka ovat olleet vaikuttamassa pelaajan tasoitukseen edellisen vuoden lopun ja kuluneen vuoden aikana. Tulosten valossa HCP:n nostamiseen kahdellakymmenellä ei todellakaan ole aihetta, mutta mielestäni kahdella nostaminen on perustelua.
Golfliiton tiedotteessa on AHR:n perusperiaatteet pääpiirteittäin. Yksityiskohtiin en ole perhtynyt. Tiedotteen perusteella tulosten 5x20p ja 3x38p mediaani on 20p ja siten AHR on +2,0. Onko AHR- laskennassa sittenkin otettu huomioon myös pelaajan kehittyminen tarkastelujakson aikana?
PG kirjoitti: (28.1.2013 15:18:54)
Chip Greenside kirjoitti: (28.1.2013 13:45:36)
PG kirjoitti: (28.1.2013 12:34:23)
BayStream kirjoitti: (26.1.2013 15:26:34)
Moni kentällä työskentelevä on viime päivinä sanonut, kun heille on AHR:n perimmäisen tarkoituksen kertonut, että tämä jo vuosia pakollisena ollut tarkastus olisi pitänyt tehdä joka vuosi.
Samaa mieltä kentällä työskentelevien kanssa. Tosin turhan monimutkainen tuntuu koko tasoitusjärjestelmä olevan. Mutta jos monimutkaiseksi jää, niin mielestäni mutkikkuutta voisi vielä lisätä ottamalla kaudenaikainen pelitaidon kehittyminen huomioon. Ymmärsin niin, että 3×38 + 5×20 ei nosta tasoitusta. Jos 2×20 + 3×38 ovat tulokset viimeksi kuluneelta kaudelta ja 3×20 otettu edelliseltä kaudelta, AHR- korjaus ei olekaan aiheellinen. Sen sijaan jos ne 3×38 on peräisin edelliseltä kaudelta ja 5×20 viimeksi kuluneen kauden saldo, olisi tasoituksen nosto 2:lla mielestäni erittäin aiheellinen ja sopusoinnussa AHR:n periaatteiden kanssa.
Nosto ei todellakaan ole aiheellinen. Pelaajan tuloksentekokyky ei voi edellisen vuoden lopun ja kuluneen vuoden aikana pudota parillakymmenellä lyönnillä. Nyt on sitten ihan turha vetää esille jotakin vammautumista, jossa toinen käsi ja toinen jalka ovat irtipoikki.
Tuloksentekokyvystähän tuossa ei ollut puhe, vaan tuloksista jotka ovat olleet vaikuttamassa pelaajan tasoitukseen edellisen vuoden lopun ja kuluneen vuoden aikana. Tulosten valossa HCP:n nostamiseen kahdellakymmenellä ei todellakaan ole aihetta, mutta mielestäni kahdella nostaminen on perustelua.
Golfliiton tiedotteessa on AHR:n perusperiaatteet pääpiirteittäin. Yksityiskohtiin en ole perhtynyt. Tiedotteen perusteella tulosten 5x20p ja 3x38p mediaani on 20p ja siten AHR on +2,0. Onko AHR- laskennassa sittenkin otettu huomioon myös pelaajan kehittyminen tarkastelujakson aikana?
Kuten BayStream, jolla lienee jonkinlainen käsitys näistä tasoituksistakin, tuossa hieman aikaisemmin kirjoitti: ’Tasoitus kertoo pelaajan potentiaalista pelata hyvänä päivänä hyvissä olosuhteissa, hyvällä pelillä (ja ehkä hyvällä tuurillakin) omaan tasoitukseensa eli saada 36 pistettä’ ja sinun kaverisi olisi hiljattain pelannut useampia kierroksia tulokseen 38 pistettä, niin mielestäsi hänen tasoitustaan tulisi nostaa?
Hänellä on lienee kiistatta hyvänä päivänä hyvissä olosuhteissa mahdollisuus pelata tulos 36 pistettä. Sitä se tuloksentekokyky tarkoittaa! En ole kylläkään koskaan kuullut pelaajasta, joka pelaa vain tuloksia 38 tai 20 pistettä eikä siltä väliltä mitään.
Putti-Possu kirjoitti: (28.1.2013 10:03:17)
Onko kellään hyvää ratkaisua harkkakierrosten ongelmiin, jossa
– suuri osa seuroita ei edellytä kierrosten rekisteröintiä etukäteen
– liian huonon tai ’liian hyvän’ kortin voi olla jättämättä, vaikka jos haluaa manipuloida
– harkkakierroksilta puuttuu CBA vaikka pelaisi kuinka huonoissa olosuhteissaOn.
Harjoituskierrokset eivät vaikuta tasoitukseen, koska niistä kukaan itseään kunnioittava golffari ei jätä tasoitukseen vaikuttavaa korttia.
Golf perustuu rehellisyyteen, kaikilta osin.
Chip Greenside kirjoitti: (28.1.2013 15:59:00)
PG kirjoitti: (28.1.2013 15:18:54)
Chip Greenside kirjoitti: (28.1.2013 13:45:36)
PG kirjoitti: (28.1.2013 12:34:23)
BayStream kirjoitti: (26.1.2013 15:26:34)
Moni kentällä työskentelevä on viime päivinä sanonut, kun heille on AHR:n perimmäisen tarkoituksen kertonut, että tämä jo vuosia pakollisena ollut tarkastus olisi pitänyt tehdä joka vuosi.
Samaa mieltä kentällä työskentelevien kanssa. Tosin turhan monimutkainen tuntuu koko tasoitusjärjestelmä olevan. Mutta jos monimutkaiseksi jää, niin mielestäni mutkikkuutta voisi vielä lisätä ottamalla kaudenaikainen pelitaidon kehittyminen huomioon. Ymmärsin niin, että 3×38 + 5×20 ei nosta tasoitusta. Jos 2×20 + 3×38 ovat tulokset viimeksi kuluneelta kaudelta ja 3×20 otettu edelliseltä kaudelta, AHR- korjaus ei olekaan aiheellinen. Sen sijaan jos ne 3×38 on peräisin edelliseltä kaudelta ja 5×20 viimeksi kuluneen kauden saldo, olisi tasoituksen nosto 2:lla mielestäni erittäin aiheellinen ja sopusoinnussa AHR:n periaatteiden kanssa.
Nosto ei todellakaan ole aiheellinen. Pelaajan tuloksentekokyky ei voi edellisen vuoden lopun ja kuluneen vuoden aikana pudota parillakymmenellä lyönnillä. Nyt on sitten ihan turha vetää esille jotakin vammautumista, jossa toinen käsi ja toinen jalka ovat irtipoikki.
Tuloksentekokyvystähän tuossa ei ollut puhe, vaan tuloksista jotka ovat olleet vaikuttamassa pelaajan tasoitukseen edellisen vuoden lopun ja kuluneen vuoden aikana. Tulosten valossa HCP:n nostamiseen kahdellakymmenellä ei todellakaan ole aihetta, mutta mielestäni kahdella nostaminen on perustelua.
Golfliiton tiedotteessa on AHR:n perusperiaatteet pääpiirteittäin. Yksityiskohtiin en ole perhtynyt. Tiedotteen perusteella tulosten 5x20p ja 3x38p mediaani on 20p ja siten AHR on +2,0. Onko AHR- laskennassa sittenkin otettu huomioon myös pelaajan kehittyminen tarkastelujakson aikana?
Kuten BayStream, jolla lienee jonkinlainen käsitys näistä tasoituksistakin, tuossa hieman aikaisemmin kirjoitti: ’Tasoitus kertoo pelaajan potentiaalista pelata hyvänä päivänä hyvissä olosuhteissa, hyvällä pelillä (ja ehkä hyvällä tuurillakin) omaan tasoitukseensa eli saada 36 pistettä’ ja sinun kaverisi olisi hiljattain pelannut useampia kierroksia tulokseen 38 pistettä, niin mielestäsi hänen tasoitustaan tulisi nostaa?
Hänellä on lienee kiistatta hyvänä päivänä hyvissä olosuhteissa mahdollisuus pelata tulos 36 pistettä. Sitä se tuloksentekokyky tarkoittaa! En ole kylläkään koskaan kuullut pelaajasta, joka pelaa vain tuloksia 38 tai 20 pistettä eikä siltä väliltä mitään.
Sanoin juuri päinvastoin mitä väität, kuten tuosta boldauksesta huomaat. Sen sijaan sinä sanoit, että vaikka pelaajan kauden kaikki viisi kierrosta ovat olleet 20p, tasoitus on kohdallaan. Tuon 5x20p ja 3x38p otin juuri Baystreamin viestistä 192. Se on tietenkin vain yksinkertaistettu esimerkki. Mutta poiketaanko tällaisessa tapauksessa yleisistä periaatteista, sitä jäin miettimään. BayStream varmaan kertoo tarkemmin.
Viestissä 201 nimenomaan alleviivasin tuon BaySteamin esittämän periaatteen ja sanoin, että asian ydin on siinä. Ehkä siihen voisi vielä lisätä sen, että kovan harjoittelun avulla saavutetun nousukunnon takia peli saattaa sujua huonollakin säällä ja ilman onnea omaa tasoitustaan paremmin. Ja siitä nimenomaan tasoituksellisissa kilpailuissa pitää palkita, ei siitä että pitää tasoitustaan tarkoituksella tasossa, jossa 36p on helppo saavuttaa.
PG kirjoitti: (28.1.2013 17:26:11)
Sanoin juuri päinvastoin mitä väität, kuten tuosta boldauksesta huomaat. Sen sijaan sinä sanoit, että vaikka pelaajan kauden kaikki viisi kierrosta ovat olleet 20p, tasoitus on kohdallaan.
PG jatkaa hyväksi kokemallaan linjalla ja kertoo, mitä toinen on tarkoittanut….
Niin tai näin, jos pelaaja pelaa ainoastaan kahdeksan tasoitukseen vaikuttavaa kierrosta kahden kalenterivuoden aikana, niin turha on itkeä, jos tasoitus ei ole kohdallaan. Spekulointia pelaajan potentiaalista ja oikeista pistemääristä voi jatkaa aivan maailman tappiin asti, mutta Suomessa aivan kiistatta tuloksentekoon vaikuttaa vuodenaika. Siksi tasoitukseen vaikuttavia kortteja on jokaisen oman mielenrauhan vuoksi syytä jättää tasaisesti koko pelikaudelta.
On maaginen järjestelmä tämä golftasoitus tänä päivänä:
– Kentät on sloupattu vaikeuden mukaan
– Tiiboksin perusteella tuunataan pisteitä sopivaksi lyöntietäisyyteen
– Muiden surkea peli vaikuttaa niin että tasoitus voi laskea normaalina pelipäivänä pelaamalla huonommin kuin tasurinsa tai tasuriinsa. Paremmin ei tarvitse pelata.
– Joku on keksinyt tasoitusryhmän mukaisen oletuspistemäärän
– Joku on keksinyt oletuspistemäärään toleranssin
– Joku on keksinyt että mediaani on oikea tapa mitata tasoituskelpoisten kierrosten keskivertoista suoritusta
– Joku on keksinyt että nämä kaikki asiat tulee huomioida ennen kuin pelaajan tasoitus on oikeinEsimerkkinä omalla kohdalla tuli pelattua 36 pisteen kisasuoritus, jolla tasuri putosi jonkun pykälän kuin muut pelasivat huonommin. Mediaanilaskuri pudotti vielä lyönnin pois keskellä lumisinta tammikuuta.
Eihän siinä mitään. Oma pelikausi sujui varsin mukavasti 33.7 pisteen keskiarvolla jättäen kaikki tasoituskelpoiset kortit joita kertyi lähes 30 kpl. Entinen kierrosenkkakin parani neljällä lyönnillä. Ei ole siis edelleenkään kaikkien näiden ihmeellisyyksien jälkeen mahdotonta pelata tasuriinsa. Ja kuten edellä todettu, lyöntejähän tässä lasketaan eikä pisteitä.
On aikas hankala ymmärtää miksi pitää kehittää näin naurettava ja kompleksinen järjestelmä näin yksinkertaiseen asiaan. Muuttujia on ihan liikaa. Kun tasurin laskeminen perustuu kuitenkin loppujen lopuksi puhtaasti rehellisyyteen, niin mikään systeemi ei pysty kompensoimaan merkkasitko korttiin rankut, laskitko hutilyönnit tai löysitkö sittenkään oman pallosi. Puhumattakaan näistä ’en viitsi jättää korttia kun tuli tällainen harvinainen hyvä kierros’.
Jos tasoituksen oikeellisuutta pitää jollain mitata on se pelaajan rehellisyys. Toistaiseksi fiksuimmalta kuulostaa se mitä olen kuullut jenkkisysteemistä pidemmän ajan keskiarvolla ja molemmista päistä leikaten ääritapaukset pois. Ainakin vaatii jo enemmän työtä että säännönmukaisesti pitää yllä väärää tasuria. Tasurin idea kun taitaa kuitenkin olla kuvata sitä realistista mahdollista pelitasoa eikä mitään muuta?
Mutkikkaita ovat tasoitusmääräykset. Nyt vasta luulen ymmärtäväni, mitä BayStream tarkoitti viestissä 192 esimerkillään. 5x20p ja 3x38p laskivat tasoitusta siitä mitä se vuoden alussa oli ollut. Siksi AHR ei nosta tasoitusta, vaikka mediaani jääkin 20:een. Entä jos ne 3x38p olivat edelliseltä kaudelta ja kuluneen kauden saldo 5x20p? (Tätä Putti-Possu jo kysyikin). Silloin pelaajan tasoitus nousi kauden aikana. Vaikuttaako huono mediaani tässä tapauksessa? (Aiemmin sanoin mielipiteenäni, että nosto olisi aiheellinen ja sopusoinnussa AHR:n periaatteiden kanssa).
KL kirjoitti: (28.1.2013 18:31:17)
PG jatkaa hyväksi kokemallaan linjalla ja kertoo, mitä toinen on tarkoittanut….
Juu, johtuu varmaan siitä, että olen lukutaitoinen…
PG kirjoitti: (28.1.2013 21:03:53)
Mutkikkaita ovat tasoitusmääräykset. Nyt vasta luulen ymmärtäväni, mitä BayStream tarkoitti viestissä 192 esimerkillään. 5x20p ja 3x38p laskivat tasoitusta siitä mitä se vuoden alussa oli ollut. Siksi AHR ei nosta tasoitusta, vaikka mediaani jääkin 20:een. Entä jos ne 3x38p olivat edelliseltä kaudelta ja kuluneen kauden saldo 5x20p? (Tätä Putti-Possu jo kysyikin). Silloin pelaajan tasoitus nousi kauden aikana. Vaikuttaako huono mediaani tässä tapauksessa? (Aiemmin sanoin mielipiteenäni, että nosto olisi aiheellinen ja sopusoinnussa AHR:n periaatteiden kanssa).KL kirjoitti: (28.1.2013 18:31:17)
PG jatkaa hyväksi kokemallaan linjalla ja kertoo, mitä toinen on tarkoittanut….
Juu, johtuu varmaan siitä, että olen lukutaitoinen…
Muuan tutkija väitti taannoin, että simpanssitkin oppivat lukemaan. Tosin eivät ymmärrä lukemaansa, mutta se ei ollutkaan tutkimuksen päämäärä…
PG kirjoitti: (28.1.2013 21:03:53)
Mutkikkaita ovat tasoitusmääräykset. Nyt vasta luulen ymmärtäväni, mitä BayStream tarkoitti viestissä 192 esimerkillään.Joko nyt? Eihän tässä ole vielä mennyt vuorokauttakaan!
Ei ihme, että olet niiiiiiiin sekaisin sääntöjen ja määritelmien kanssa :DDDD
KL kirjoitti: (28.1.2013 17:12:18)
On.
Harjoituskierrokset eivät vaikuta tasoitukseen, koska niistä kukaan itseään kunnioittava golffari ei jätä tasoitukseen vaikuttavaa korttia.
Golf perustuu rehellisyyteen, kaikilta osin.
Tuosta lihavoidusta rohkenen olla eri mieltä. Itse en hirveästi perusta kilpailemisesta, minulle riittää varsin mainiosti omien lyöntipelitulosten parantaminen. Mutta… koska kisa tai kaksi tulee kesässä pelattua, on tuo tasuri pidettävä edes jollain tavalla oikeanlaisena, ettei tule puheita.
Tuosta viimeisestä olen taas täysin samaa mieltä, siksi ilmoitankin aina etukäteen tasoituksellisen harkkakierroksen -vieraskentällä pelikaverille, kotikentällä järjestelmään. Kaikkihan niin eivät toimi, mutta ei kai sitä voi odottaakaan. Toivoa tietenkin voi..
Tokihan voimme sitten keskustella siitä, kuka täyttää ’golfarin’ määritelmän. Eli pitääkö olla aktiivisesti kilpaileva, vai kelpaako myös harrastajatuuppari määritelmän sisälle..?
Tässä pari ajatusta ja muutama lainaus: CBA-järjestelmä on toiminut erittäin hyvin
muissa kuin Midien ja Senioreiden toureilla. CBA:n samanlaista käyttäytymistä on ollut esim. myös Itävallassa. Lisätietoja: Mika Wikström 0400 739 877 mika.wikstrom@golf.fi. Mites ne vaikka ensimmäiset 1000 ei virallista golfliiton kisaa?? vaikuttiko CBA, olis taulukko ilmeisesti pelkästään punaisella, mutta ei uskaltanut kertoa.
Sitten Te pelaavat ammattilaiset, jotka kaiken tiedätte, Pelaisitte vaikka joskus kierroksen tavallisten kansalaisten kanssa ja kertoisitte sitten mielipiteenne, esim. Chip: Pelaajan tuloksentekokyky ei voi edellisen vuoden lopun ja kuluneen vuoden aikana pudota parillakymmenellä lyönnillä. Se suomalainen keskivertopelaaja joka pelaa sen 5 kierrosta kesässä, yhden toukokuulla 2-3 heinäkuussa lomalla ja hyvällä tuurilla yhden elokuulla, jos sattuu olemaan hyvä ilma., niin varmasti sen tulostaso voi varmasti pudota 20 lyönnillä.Mutta erityisesti ihmettelen KL:n tavallista golffaria halveksuvaa lausuntoa: Harjoituskierrokset eivät vaikuta tasoitukseen, koska niistä kukaan itseään kunnioittava golffari ei jätä tasoitukseen vaikuttavaa korttia. Mitä tai ketä ovat ne 130 000-140 000 pelaajaa joita ei paskankaan vertaa kiinnosta kilpapelaaminen? Tai:Siksi tasoitukseen vaikuttavia kortteja on jokaisen oman mielenrauhan vuoksi syytä jättää tasaisesti koko pelikaudelta. Luulen vain, että niitä edelleen edellä mainitsemaani joukkoa ei kiinnosta kortin jättäminen eikä niiden mielenrauha järky, vaikka ei jätä yhtään korttia.
Itsekin muutaman kisan vuosittain kiertäneenä voin sanoa, että joukossa on pelaajia joilla tasoitus ei varmaankaan ole kohdallaan, esim. viime vuonna jokaisessa kisassa (missä olin mukana)oli pelaajia tuloslistan häntäpäässä joilla oli pb tuloksena 10-17 pistettä ja sen johdosta CBA taas 2-4, joka taas aiheuttaa sen, että kärkipäähän sijoittuneiden pisteet nousevat oikeudettomasti (omaan pelitasoon nähden) ja nyt sitten AHR tiputtaa näiden tasoitusta lisää, koska muut pelaavat huonosti.
Onhan tässä AHR:ssä hyvääkin, nyt ainakin näiden viime vuonna viimeisinä olleiden tasoitus nousee vähän lähemmäksi heidän oikeaa tasoitustaan.Näyttää siltä, että käsitteet sotkevat keskustelua.
Harjoituskierros on sellainen, jolla harjoitellaan eikä tavoitella tulosta. Harjoituskierroksella voi/saa uusia huonosti menneitä lyöntejä ja kokeilla uusia juttuja. Harjoituskierrokselta ei ole tarkoituskaan saada tasoitukseen vaikuttavaa tulosta.
Tasoituskierros on sellainen, joka pelataan täysin sääntöjen mukaan, ja saavutettu tulos vaikuttaa tasoitukseen.
Ehkä joidenkin kiihko hieman laantuu tämän määrittelyn myötä.
Varmuuden vuoksi vielä pari esimerkkiä varsin mahdollisilla tuloksilla kronologisessa järjestyksessä, jotta asia tulisi varmasti oikein ymmärretyksi.
2012: 25, 35 CBA-4, 24, 23, 27, 31 CBA -3, 25, 24
=> Tasoitusryhmässä 2 tasoitus on sama kauden 2012 alussa ja lopussa ja tasoitusryhmässä 3 se laskee 0,3:lla. Mediaani 25. Nostaako AHR tasoitusta 2:lla?2011: 25, 35 CBA-4, 24; 2012: 23, 27, 31 CBA -3, 25, 24 (Samat kuin edellä).
=> Sekä tasoitusryhmissä 2 että 3 tasoitus nousee kauden 2012 aikana 0,4:llä. Kahdeksan kierroksen ja myös kauden 2012 mediaani on 25. Nostaako AHR tasoitusta 2:lla?Osaako joku vastata?
Erään seuran sivustiolta poimittu:
Tasoitusten vuositarkastus tulee pakolliseksi European Golf Associationin (EGA) maissa. Aiemmin se oli vain suositus. Tarkastus näkyy pelaajille tähtenä tasoituskortissa.Onko se aikaisemmin siis vain ollut suositus, olen ymmärtänyt että se on ollut jo pidemmän aikaa pakollinen?
hristol kirjoitti: (28.1.2013 22:27:00)
Pelaisitte vaikka joskus kierroksen tavallisten kansalaisten kanssa ja kertoisitte sitten mielipiteenne, esim. Chip: Pelaajan tuloksentekokyky ei voi edellisen vuoden lopun ja kuluneen vuoden aikana pudota parillakymmenellä lyönnillä. Se suomalainen keskivertopelaaja joka pelaa sen 5 kierrosta kesässä, yhden toukokuulla 2-3 heinäkuussa lomalla ja hyvällä tuurilla yhden elokuulla, jos sattuu olemaan hyvä ilma., niin varmasti sen tulostaso voi varmasti pudota 20 lyönnillä.Ensinnäkin pelaan 95% pelikierroksistani ’tavallisten’ pelaajien kanssa. Se, joka pelaa 5 kierrosta kesässä ei todellakaan ole mikään keskivertopelaaja. Se keskimääräinen tulostaso ei voi mitenkään pudota kahdellakymmenellä lyönnillä viime vuodesta tähän vuoteen. Jos on viime vuonna pelannut keskiarvolla 80 lyöntiä, niin ei todellakaan romahda 100:n keskiarvon peluriksi. Yksi yksittäinen huono tulos ei kerro mitään. Pelasin itsekin yhden kierroksen tulokseen 25 pistettä heti kauden alussa. Kova tuuli ja rankkasade kierroksen alusta loppuun ei kuitenkaan surkeankaan tulostason kisassa (pari taisi pelata bufferiin yli 50:stä) muuttanut CBA:ta nollasta mihinkään tässä isossa ja perinteisessä seurassa. Koko kauden keskiarvoni oli hiukan yli 34 pinnaa ja mediaani 35, joten tarkistus ei muuttanut tasoitustani (’mediaanikisasassa’ yksi lyönti paremmin olisi laskenut tasuria yhdellä).
NexGolf AHR askentaa korjjattu.
Minun kohdallani se on nyt oikein.Mutta – Golfpisteen foorumissa edellen bugeja kun sain aikaan kahdennetun ketjun..
PG kirjoitti: (29.1.2013 8:48:11)
Varmuuden vuoksi vielä pari esimerkkiä varsin mahdollisilla tuloksilla kronologisessa järjestyksessä, jotta asia tulisi varmasti oikein ymmärretyksi.2012: 25, 35 CBA-4, 24, 23, 27, 31 CBA -3, 25, 24
=> Tasoitusryhmässä 2 tasoitus on sama kauden 2012 alussa ja lopussa ja tasoitusryhmässä 3 se laskee 0,3:lla. Mediaani 25. Nostaako AHR tasoitusta 2:lla?2011: 25, 35 CBA-4, 24; 2012: 23, 27, 31 CBA -3, 25, 24 (Samat kuin edellä).
=> Sekä tasoitusryhmissä 2 että 3 tasoitus nousee kauden 2012 aikana 0,4:llä. Kahdeksan kierroksen ja myös kauden 2012 mediaani on 25. Nostaako AHR tasoitusta 2:lla?Osaako joku vastata?
Kun mediaani on 25, niin keksitkö mitään syytä miksei tasoitus nousisi kahdella?
P.S. Kun pelaaja pelaa vain yhden kierroksistaan yli 30 pinnaa eikä ensimmäistäkään omaan bufferiinsa (ilman CBA-korjausta), niin tasoitus ei todellakaan ole kohdallaan…
KL kirjoitti: (29.1.2013 14:25:57)
PG kirjoitti: (29.1.2013 8:48:11)
Varmuuden vuoksi vielä pari esimerkkiä varsin mahdollisilla tuloksilla kronologisessa järjestyksessä, jotta asia tulisi varmasti oikein ymmärretyksi.2012: 25, 35 CBA-4, 24, 23, 27, 31 CBA -3, 25, 24
=> Tasoitusryhmässä 2 tasoitus on sama kauden 2012 alussa ja lopussa ja tasoitusryhmässä 3 se laskee 0,3:lla. Mediaani 25. Nostaako AHR tasoitusta 2:lla?2011: 25, 35 CBA-4, 24; 2012: 23, 27, 31 CBA -3, 25, 24 (Samat kuin edellä).
=> Sekä tasoitusryhmissä 2 että 3 tasoitus nousee kauden 2012 aikana 0,4:llä. Kahdeksan kierroksen ja myös kauden 2012 mediaani on 25. Nostaako AHR tasoitusta 2:lla?Osaako joku vastata?
Kun mediaani on 25, niin keksitkö mitään syytä miksei tasoitus nousisi kahdella?
P.S. Kun pelaaja pelaa vain yhden kierroksistaan yli 30 pinnaa eikä ensimmäistäkään omaan bufferiinsa (ilman CBA-korjausta), niin tasoitus ei todellakaan ole kohdallaan…
Yhden syyn keksin. Entä itse?
PG kirjoitti: (29.1.2013 14:52:05)
KL kirjoitti: (29.1.2013 14:25:57)
PG kirjoitti: (29.1.2013 8:48:11)
Varmuuden vuoksi vielä pari esimerkkiä varsin mahdollisilla tuloksilla kronologisessa järjestyksessä, jotta asia tulisi varmasti oikein ymmärretyksi.2012: 25, 35 CBA-4, 24, 23, 27, 31 CBA -3, 25, 24
=> Tasoitusryhmässä 2 tasoitus on sama kauden 2012 alussa ja lopussa ja tasoitusryhmässä 3 se laskee 0,3:lla. Mediaani 25. Nostaako AHR tasoitusta 2:lla?2011: 25, 35 CBA-4, 24; 2012: 23, 27, 31 CBA -3, 25, 24 (Samat kuin edellä).
=> Sekä tasoitusryhmissä 2 että 3 tasoitus nousee kauden 2012 aikana 0,4:llä. Kahdeksan kierroksen ja myös kauden 2012 mediaani on 25. Nostaako AHR tasoitusta 2:lla?Osaako joku vastata?
Kun mediaani on 25, niin keksitkö mitään syytä miksei tasoitus nousisi kahdella?
P.S. Kun pelaaja pelaa vain yhden kierroksistaan yli 30 pinnaa eikä ensimmäistäkään omaan bufferiinsa (ilman CBA-korjausta), niin tasoitus ei todellakaan ole kohdallaan…
Yhden syyn keksin. Entä itse?
En yhtään.
KL kirjoitti: (29.1.2013 15:10:40)
PG kirjoitti: (29.1.2013 14:52:05)
KL kirjoitti: (29.1.2013 14:25:57)
PG kirjoitti: (29.1.2013 8:48:11)
Varmuuden vuoksi vielä pari esimerkkiä varsin mahdollisilla tuloksilla kronologisessa järjestyksessä, jotta asia tulisi varmasti oikein ymmärretyksi.2012: 25, 35 CBA-4, 24, 23, 27, 31 CBA -3, 25, 24
=> Tasoitusryhmässä 2 tasoitus on sama kauden 2012 alussa ja lopussa ja tasoitusryhmässä 3 se laskee 0,3:lla. Mediaani 25. Nostaako AHR tasoitusta 2:lla?2011: 25, 35 CBA-4, 24; 2012: 23, 27, 31 CBA -3, 25, 24 (Samat kuin edellä).
=> Sekä tasoitusryhmissä 2 että 3 tasoitus nousee kauden 2012 aikana 0,4:llä. Kahdeksan kierroksen ja myös kauden 2012 mediaani on 25. Nostaako AHR tasoitusta 2:lla?Osaako joku vastata?
Kun mediaani on 25, niin keksitkö mitään syytä miksei tasoitus nousisi kahdella?
P.S. Kun pelaaja pelaa vain yhden kierroksistaan yli 30 pinnaa eikä ensimmäistäkään omaan bufferiinsa (ilman CBA-korjausta), niin tasoitus ei todellakaan ole kohdallaan…
Yhden syyn keksin. Entä itse?
En yhtään.
Näin jossain tällaisen tekstin: ’EGA:n määrittämän erikoisehdon mukaan tasoitusta ei nosteta vuositarkastuksessa, vaikka tulosten mediaani sitä edellyttäisi, jos pelaajan tasoitus on kauden lopussa alempi kuin kauden alussa’. Tämän mukaan tasoitusryhmässä 3 pelaavan tasoitus ei nouse, mutta 2 – ryhmässä pelaavan nousee ainakin silloin, jos kaikki kierrokset on tehty v. 2012. Kysymys kuuluukin, onko ’kausi’ myös tuossa jälkimmäisessä tapauksessa vuosi 2012, vai alkaako se jo v, 21011 puolella.
En ole asiasta varma, siksi kyselen.
-
JulkaisijaArtikkelit