-
JulkaisijaArtikkelit
-
Diletantti:’Jos maatamme halutaan verrata toisiin kansakuntiin eri lajeissa menestymisen perusteella, pidän tärkeämpänä olla kansakuntien kärjessä alhaisen lapsikuolleisuuden vertailussa kuin ET:llä kilpailevien ammattilaisten lukumäärässä.’
Niin minäkin pidän. Nyt onkin kyse golfista ja kuitenkin vain golfista. Ei totisesti maailman tärkein asia. Ymmärtääkseni Ruotsissakin on aika lailla matala lapsikuolleisuus. 100-200 euroa per kausi junnuille on ihan ok maksu.
’Lopuksi lainaan lankomieheni lakonista lausahdusta: ’Se vaan on niin vitun helppo valittaa’.’
Varsinaisesta valittamisesti tässä ei ole kysymys, vaan kyseenalaistamisesta. Kyseenalaistan yhtälailla esim. demokratian, koska suuri enemmistö on yleensä väärässä. Kaikkea voi kehittää edelleen, myös suomalaista golfia. Me kaikki voimme kehittyä myös ihmisinä jne. Yhteiskunnan varoja on käytetty liikuntaan paljon, koska liikunnan epäillään edistävän kansanterveyttä. Mikä tekee golfista poikkeuksen?
Hieman taustoja valaisevaa luettavaa. Siis jopa Skotlannissa on ihmetelty Ruotsin mallia:
GolfBot kirjoitti: (17.9.2007 17:02:54)
Mainitsit, että Eerolassa maksaa green fee 40 €/kierros – tarkoittanet Koskigolfia?
Ilmeisesti kuitenkin pelaat todella paljon, mutta et ole missään vaiheessa maininnut,
että mitä maksat per kierros tuosta harjoittelukentällä pelaamisesta? Mikä on vuosikustannus suurin piirtein?Näin ’blondina’ hieman ihmettelen tuota logiikkaasi GC / GC-kurssi / pelioikeus / green fee -pelaaminen ja niiden kalleudesta.
Niinpä tein pieniä laskelmia…
* Green card -koe esim. Koskigolfin prolla – n. 30 – 50 €
* liittymismaksu kyseisellä kentällä on tänä vuonna 0 € (20 v. juhlavuoden kunniaksi)
* jäsen maksu 90 €/v. – oletan, että olet yli 21 -vuotias ;o)
* kausipelimaksu (ei-osakkaille) 600 € tai vuokrapelioikeus 680 €Eli käytännössä vuoden pelit maksavat n. 690 € – 770 € + se green card -koe ensimmäisenä vuonna. Eli tuolla rahalla saat pelata kyseisellä kentällä niin paljon kuin sielu sietää :D.
Innostuksestasi päätellen pelaat varmaan paltiarallaa 100 ’kierrosta’ kaudessa, joten
tuolla laskelmalla kierroshinnaksi tulee n. 6,90 – 7,70 €/ kierros ja lisäksi pääset halutessasi vierailemaan myös muille kentille – toki sitä 40 €:n green feetä vastaan :D.Pelikierroksia, tarkemmin harjoituskierroksia kun Tykkimäkeen pääsin on vasta takana 20 eli 360 reikää, ja koska syksy 2007 maksoi 50€ harjoittelu on halpaa ja se ajomatka.On tullut käytyä kaksikin kertaa päivässä.
Lampila siellä muistaakseni maksu on nyt 12€/päivä,viimekesänä 10€ (Lampilassa kun meidän ’kädi’ eukko käy maksamassa sillä aikaa kun pojan kanssa olla rangella).
Tuosta Koskigolfin tarjouksesta olen selvillä, ja meinaan tosissani huomenna soitta prolle jos pelikoe onnistuisi.
Eihän tuossa harjoituskentällä pelaaminen ole esim, jonkun toisen(vieraan) kanssa järkevää, jos pelaan ns, nollilta olkoon kaverin tasoitus 54 tai 5 .
Kaikkein pahin että voittaa tuon 5 HcP:llä pelaavan vaikka kahdella lyönnillä.
Kovastippa on ruotsinmalli herättänyt keskustelua. Henkkasen kommentti kirvoitti kirjoittamaan, koska yhtenä kesänä kokeilin toista pelioikeutta uudella kentällä. Valitettavasti jouduin kiertämään kenttää usein yksin, koska kentällä ei ollut pelaajia.
Eroaakohan ruotsin malli siinä, että etukäteen kerätään mahdollisemman paljon rahaa kentän rakentamiseen ja ’duunataan’ osittain talkoilla oma kenttä. Me henki on jo hyvä ennen kentän valmistumista.
Meillä suunnitelllaan kenttä sinne missä sattuu olemaan sopivasti maata ja sitten yritetään saada rahat pois goffareilta. Golffareiden lisäksi tarvitaan sijoittajia, joille lupaillaan osakeen arvo nousua esim. nostamalla rajusti merkintähintaa ajan kuluessa. Siinä vaiheessa, kun merkintähinta on liian kova, sijoittajat koettavat realisoidan sijoituksensa. Jollei osake mene kaupaksi, niin pistetään ainakin peliliput myyntiin. Yhtiökokouksessa kinastellaan kenen on syy. Siinä sitten ihmetellään, miksi omatkin jäsenet menevät naapurikentille pelaamaan…
Fantti kirjoitti: (17.9.2007 21:38:29)
Kovastippa on ruotsinmalli herättänyt keskustelua. Henkkasen kommentti kirvoitti kirjoittamaan, koska yhtenä kesänä kokeilin toista pelioikeutta uudella kentällä. Valitettavasti jouduin kiertämään kenttää usein yksin, koska kentällä ei ollut pelaajia.Eroaakohan ruotsin malli siinä, että etukäteen kerätään mahdollisemman paljon rahaa kentän rakentamiseen ja ’duunataan’ osittain talkoilla oma kenttä. Me henki on jo hyvä ennen kentän valmistumista.
Meillä suunnitelllaan kenttä sinne missä sattuu olemaan sopivasti maata ja sitten yritetään saada rahat pois goffareilta. Golffareiden lisäksi tarvitaan sijoittajia, joille lupaillaan osakeen arvo nousua esim. nostamalla rajusti merkintähintaa ajan kuluessa. Siinä vaiheessa, kun merkintähinta on liian kova, sijoittajat koettavat realisoidan sijoituksensa. Jollei osake mene kaupaksi, niin pistetään ainakin peliliput myyntiin. Yhtiökokouksessa kinastellaan kenen on syy. Siinä sitten ihmetellään, miksi omatkin jäsenet menevät naapurikentille pelaamaan…
Perkales.. joutuu kehuun Fanttia … juuri näin se menee. Paitti että Golfari kirjotetaan edelleen yhdellä ähvällä.
QUOTE]salmon kirjoitti: (17.9.2007 18:04:14)
Mitkä voisi vasemman pakin mielestä olla ne keinot?
Kiitos kysymästä – täältä näitä tulee.
Kenttien rakentaminen yhteiskunnan varoin ei tee pelaamisesta halvempaa. Siinä vain maksatetaan harvojen pelaaminen suuremmalla joukolla. Jo tällä hetkellä meillä on valtava ylitarjonta kentistä, eli yhtään lisäkenttää ei tällä hetkellä tarvita. Ensin pitäisi saada nykyiset kentät hyötykäyttöön. Se taas onnistuu vain pelaajien määrää lisäämällä. Keskiverto pelioikeutettu pelaa minun kotikentälläni muistaakseni 28 kierrosta kaudessa. Siihen päälle tulee muutama kierros vieraskentillä, eli sanotaan keskimäärin 35 rundia kaudessa. Ja tää on siis heavy usereiden (pelioikeuden haltijoiden) keskiarvo. Mun mielestä se kertoo siitä, etteivät ihmiset keskimäärin halua pelata niin hirveän monta kierrosta vuodessa. Kertoisiko se toisaalta myös siitä, että sellainen satunnaispelaaminen olisi hyvinkin suosittua, jos siihen olisi mahdollisuus? Ainakin Amerikassa tämä tuntuisi pitävän paikkansa. Samoin omassa sukulais/kaveripiirissäni on paljon satunnaispelaajia.
Minä siis hakisin ratkaisua siitä, miten aloituskynnys ja satunnaispelaaminen tehtäisiin helpoksi. Kun tietää miten addiktiivinen peli golf on, niin noista kokeilijoista jäisi aika moni koukkuun. Tässä maassa on ikävä kyllä perinteisesti keksitty kaikennäköisiä keinotekoisia sääntöjä, pelaamisen vaikeuttamiseksi. Muistan itse golfurani alkuajoilta mm. golfkenkä pakon. Kentälle ei päässyt esim lenkkareissa. Itse muistan ensimmäisen golf kierrokseni pelanneeni Jenkeissä vuonna -81. Kenelläkään ei ollut tasoituksia tai golfkenkiä. Kukaan ei kuollut tai loukkaantunut. Osalle varmaan syntyi kipinä elinikäiseen harrastukseen.
Suuri osa tennishalleista on osakepohjaisia. Kysyykö siellä kassa teiltä tasoituskorttia tai seuran jäsenyyttä? Ymmärrän täysin golfin olevan jonossa pelattava laji, jossa hidas ryhmä tukkii kentän. Poistaako CG tai seuran jäsenyys tämän ongelman? Ei todellakaan poista. Paljon tehokkaampi tapa ripeän pelitavan oppimiseksi on jonkintyyppinen mestari/kisälli homma, jossa jokaisessa ryhmässä on jollakin oltava tasoitus ja alimman tasoituksen omaava vastatkoon ryhmänsä pelinopeudesta. Mitään yleistä jäsenyys tai CG pakkoa ei oikeasti tarvita. Jos tarvittaisiin, niin miksi sitä ei tarvita Amerikassa?
Jos pelaamisesta yritetään tehdä halvempaa, se onnistuu jonkinlaisella porrastetulla GF hinnoittelulla. Primetime ajat ovat varattu osakkeiden ja heidän vieraidensa käyttöön. Hiljaisempia aikoja myydään ulkopuolisille kysynnän ja tarjonnan lain mukaan. Miksei golfkentillä voisi olla esim jonkinlainen ”kärkkymis systeemi” (vanhat tenniksen pelaajat tuntevat ainakin termin). Tyhjät lähdöt myytäisiin esim 15 minuuttia ennen lähtöä vaikka 10 euron GF:llä. Kentillä hengailevat kärkkyjät jättäisivät jonkun euron ravintolanpitäjänkin taskuun tai rangen pallokoneeseen. Yleensä ne joilla ei ole varaa pelata on mahdollisuus siihen virka-aikana. Lipäätänsä GF hinnoittelu voisi olla yhtä joustavaa kuin lentoyhtiöiden hinnoittelu – jos kapasiteettia on jäämässä käyttämättä, se myydään ”mihin hintaan tahansa”.
Jos verorahoja golfiin suunnataan, niin minä suuntaisin sen pienten P&P kenttien maa-alueiden vuokrien subventointiin. 3 * par3 + 3 * par4 kenttä turvaalueineen ei paljon tilaa tarvitse ja golf kenttähän on kaunistus. Näidenkin pitäisi kyllä olla yrittäjävetoisia, eikä kunnan ylläpitämiä.
Vasen pakki heitti hyviä ajatuksia. Pelaan itse käytännössä vain arkisin ja keskellä päivää. Kentillä on tilaa. Miksei myydä päiväpelioikeuksia halvemmalla? Pelioikeudet pääkaupunkiseudulla on liian kalliita. Asiallinen suomalaiseen keskipalkkaan suhteutettu hintataso olis 400-450 euroa per kausi. Veikkaan, että tuolla hinnalla kentät voisi täyttää kapasiteettiaan ja tilaa toisaalta vapautuisi illoista ja viikonlopuista.
Vielä: Miten saadaan lisää junnuja pelin pariin? P&P on todistettavasti hyvä ratkaisu. Asun pohjois Helsingissä ja on todellakin hienoa, kun lapset polkee fillarilla kantobägi selässä Paloheinään pelaamaan ja treenamaan. Ja karmea parku oli laajennushankkeesta. Ihmettelen.
Kyllä tänne ruuhka Suomeen muutama P&P ja range lisää mahtuu. Uudessa Golf Digest lehdessä on juttu Näppiksestä, joka on innokas golfari. Todellakin piristävä juttu. Golf sopii kaikille. Golfliiton tulisikin palata tehtäviensä tasalle ja viedä lajia eteenpäin ilman eliittilajin imagoa. Golfliiton kuuluisi lobata edullisemman golfin puolesta.
Mikä on kenttien taloudellinen tilanne tällä hetkellä Suomessa keskimäärin?
Vasen pakki kirjoitti: (17.9.2007 22:21:44)
Jos pelaamisesta yritetään tehdä halvempaa, se onnistuu jonkinlaisella porrastetulla GF hinnoittelulla. Primetime ajat ovat varattu osakkeiden ja heidän vieraidensa käyttöön. Hiljaisempia aikoja myydään ulkopuolisille kysynnän ja tarjonnan lain mukaan. Miksei golfkentillä voisi olla esim jonkinlainen ”kärkkymis systeemi” (vanhat tenniksen pelaajat tuntevat ainakin termin). Tyhjät lähdöt myytäisiin esim 15 minuuttia ennen lähtöä vaikka 10 euron GF:llä. Kentillä hengailevat kärkkyjät jättäisivät jonkun euron ravintolanpitäjänkin taskuun tai rangen pallokoneeseen. Yleensä ne joilla ei ole varaa pelata on mahdollisuus siihen virka-aikana. Lipäätänsä GF hinnoittelu voisi olla yhtä joustavaa kuin lentoyhtiöiden hinnoittelu – jos kapasiteettia on jäämässä käyttämättä, se myydään ”mihin hintaan tahansa”.
Kehittämiskelpoisia ajatuksia.
Tartun kuitenkin tuohon lentoyhtiöiden toimintaan. Muistan, kun parikymmentä vuotta sitten ihmiset menivät aamuisin lentokentälle kysymään mihin pääsisi puoli-ilmaiseksi. Samoin matkatoimistot mainostivat lähes ilmaisia äkkilähtöjä samana tai seuraavana päivänä. Hinnat olivat 20-30 % alkuperäisistä hinnoista. Tämä käytäntö johti ennakkomyynnin laskuun, koska ne ihmiset, joille lähtöpäivällä tai kohteellakaan ei ollut niin suurta merkitystä, lakkasivat ostamasta matkojaan kalliiseen ennakkohintaan. Niinpä noiden puoli-ilmaisten äkkilähtöjen myynti lopetettiin kokonaan.
Nykyisin lentoyhtiöt pitävät tarkaan varansa, ettei tilanne toistu eikä niitä puoli-ilmaisia lentoja enää käytännössä ole näkynyt. Halpalennot ovat sitten asia erikseen ja niistäkin ne kaikkein halvimmat myydään ensimmäiseksi eikä viimeiseksi.
En kannata puoli-ilmaisia gf-maksuja, mutta porrastetut maksut ovat hyvä ajatus. Kurkissa tätä jo käytetäänkin, mutta se 30 euroakin on monelle kova pala, kenties pitäisi päästä sinne kahdenkympin tienoille niinä hiljaisimpina aikoina.
KL kirjoitti: (18.9.2007 7:18:46)
Tartun kuitenkin tuohon lentoyhtiöiden toimintaan. Muistan, kun parikymmentä vuotta sitten ihmiset menivät aamuisin lentokentälle kysymään mihin pääsisi puoli-ilmaiseksi. Samoin matkatoimistot mainostivat lähes ilmaisia äkkilähtöjä samana tai seuraavana päivänä. Hinnat olivat 20-30 % alkuperäisistä hinnoista. Tämä käytäntö johti ennakkomyynnin laskuun, koska ne ihmiset, joille lähtöpäivällä tai kohteellakaan ei ollut niin suurta merkitystä, lakkasivat ostamasta matkojaan kalliiseen ennakkohintaan. Niinpä noiden puoli-ilmaisten äkkilähtöjen myynti lopetettiin kokonaan.Nykyisin lentoyhtiöt pitävät tarkaan varansa, ettei tilanne toistu eikä niitä puoli-ilmaisia lentoja enää käytännössä ole näkynyt. Halpalennot ovat sitten asia erikseen ja niistäkin ne kaikkein halvimmat myydään ensimmäiseksi eikä viimeiseksi.
En kannata puoli-ilmaisia gf-maksuja, mutta porrastetut maksut ovat hyvä ajatus. Kurkissa tätä jo käytetäänkin, mutta se 30 euroakin on monelle kova pala, kenties pitäisi päästä sinne kahdenkympin tienoille niinä hiljaisimpina aikoina.
Aivan totta. Erilaisten hinnoittelumallien kokeilussa syntyy ylilyöntejä ja niitä joudutaan jatkokehittämään. Noi kokeilut tuovat kuitenkin uusia pelaajia kentille ja sitä kautta enemmän potentiaalisia Tigereita ja osakkeen ostajia (kuka mitäkin haluaa). Sopivilla hintajoustoilla käyttöasteen kasvu kompensoi halvemmat hinnat ja klubilla pyörivät ihmiset ovat potentiaalisia asiakkaita ravintolalle, proshopille ym. Kun potentiaalisia asiakkaita on tarpeeksi, löytyy myös palveluntarjoajia. Kyllä niitä P&P kenttiäkin syntyisi, jos satunnaispelaajia olisi riittävästi.
Jotkut osakkaathan ovat huolissaan kenttänsä tukkeutumisesta, mutta pitää aina muistaa, että osakkaat itse päättävät kenttänsä käytöstä. Jos lähtöaikojen saanti menee vaikeaksi, muutetaan vain vieraiden varausoikeuksia.
salmon kirjoitti: (18.9.2007 5:51:43)
Vasen pakki heitti hyviä ajatuksia. Pelaan itse käytännössä vain arkisin ja keskellä päivää. Kentillä on tilaa. Miksei myydä päiväpelioikeuksia halvemmalla? Pelioikeudet pääkaupunkiseudulla on liian kalliita. Asiallinen suomalaiseen keskipalkkaan suhteutettu hintataso olis 400-450 euroa per kausi. Veikkaan, että tuolla hinnalla kentät voisi täyttää kapasiteettiaan ja tilaa toisaalta vapautuisi illoista ja viikonlopuista.Ympäri käydään ja yhteen tullaan…
Noin Ruotsissa saadaan mahtumaan 1500 jäsentä 18 reiän kentälle. Tuohon naapurin systeemiin kannattaisi ihan oikeesti perehtyä syvemmin ja kokonaisuutena. Totuus kuitenkin on se, että siellä peli on saatu soimaan aika henosti. Maksut ovat alhaisempia, erilaisia vaihtoehtoja pelaamisen järjestämiseen on saatu luotua, juniorimäärä vastaa koko Suomen pelaajamäärää jne…
Niin tuo alhaisemmat maksut on saatu aikaiseksi kentän apremmalla käyttöasteella, ei verorahoilla.
ts kirjoitti: (18.9.2007 9:50:00)
salmon kirjoitti: (18.9.2007 5:51:43)
Vasen pakki heitti hyviä ajatuksia. Pelaan itse käytännössä vain arkisin ja keskellä päivää. Kentillä on tilaa. Miksei myydä päiväpelioikeuksia halvemmalla? Pelioikeudet pääkaupunkiseudulla on liian kalliita. Asiallinen suomalaiseen keskipalkkaan suhteutettu hintataso olis 400-450 euroa per kausi. Veikkaan, että tuolla hinnalla kentät voisi täyttää kapasiteettiaan ja tilaa toisaalta vapautuisi illoista ja viikonlopuista.Ympäri käydään ja yhteen tullaan…
Noin Ruotsissa saadaan mahtumaan 1500 jäsentä 18 reiän kentälle. Tuohon naapurin systeemiin kannattaisi ihan oikeesti perehtyä syvemmin ja kokonaisuutena. Totuus kuitenkin on se, että siellä peli on saatu soimaan aika henosti. Maksut ovat alhaisempia, erilaisia vaihtoehtoja pelaamisen järjestämiseen on saatu luotua, juniorimäärä vastaa koko Suomen pelaajamäärää jne…
Niin tuo alhaisemmat maksut on saatu aikaiseksi kentän apremmalla käyttöasteella, ei verorahoilla.
Millähän kentillä mahdatte pelata Ruotsissa?
Normaalit greenfeet ovat kentällä kuin kentällä luokkaa 300 – 500 kruunua (30 – 50 eur). Käytännössä ei ainakaan näissä ole mitään eroa Suomen hintoihin. Tosin pelaan suurimmaksi osaksi Tukholman alueen kentillä, mitä ehkä pitää verrata hintojen osalta Helsingin lähiseutuihin.
Kausimaksut ovat meillä, muutamaa poikkeusta lukuunottamatta, 300 – 700 euroa/18 reikää/vuosi. Kausihinnat eivät ole yhtään halvempia Ruotsissakaan. Ainakaan pääkaupunkiseudulla.
Liittymismaksut (Suomessa osake) vastaavasti muutaman tuhannen euron luokkaa. Tässä kohdassa Suomessa joudutaan maksamaan hieman enemmän, mutta mielestäni oma osake on parempi sijoitus kuin yhdistyksen ’lainaosuus’. Toisaalta meillä on myös kohtalaisen hyvin toimivat jälkimarkkinat osakkeiden pelioikeuksille (koska on paljon osakekenttiä). Se onkin meillä edullisempaa kuin Ruotsissa (vrt. lainaosuuden maksuun).
Kenttien kunnossa/laadussa ei ole eroja, parhaimmat kentät ovat meillä vähintäänkin yhtä hyviä kuin vastaavat huippukentät Ruotsissa. Toki kenttien määrässä jäämme reilusti jälkeen. Sekin kannattaa huomioida että meidän kaikki kentät sijoittuvat maantieteellisesti Tukholman pohjoispuolelle, päin vastoin kuin Ruotsissa. Etelämmässä (ja lännemmässä) kausi on pidempi, pelikierroksia tulee enemmän per/kenttä, minkä luulisi vaikuttavat enemmänkin kustannustasoon.
Kun huomioidaan Suomen lyhyt kausi, suhteessa kaikkiin muihin maihin maailmassa, meillä pelataan erittäin edullisesti. Kaiken lisäksi meillä ollaan sikälikin fiksuja että pelaajat itse kustantavat 99% harrastuksestaan. Suomalaisella yhteiskunnalla on niin paljon muuta yhteistä asiaa hoidettavana ettei olisi hyväksyttävää verovarojen (siis niidenkin ihmisten verojen, jotka eivät koskaan pelaa golfia) käyttäminen golf’in pelaamiseen.
Pelaamiseen liittyy myös muita tekijöitä kuin kustannukset. Niidenkin osalta olemme Suomessa fiksumpia kuin Ruotsissa. Kun meillä on paljon harrastajien itsensä omistamia kenttiä, ollaan enemmän itsenäisiä, kuin naapurimme. Se todellakin näkyy monella tavalla (pahiten ruuhkaisuus). Missään suhteessa en koe että meillä olisi golf-asiat huonommin (paitsi ehkä ilmaston suhteen) kuin Ruotsissa.
Siitä voidaan tietysti aina keskustella kuinka me, harrastajat keskenämme, jaamme pelaamisemme kustannukset.
Vasen pakki kirjoitti: (18.9.2007 9:35:15)
KL kirjoitti: (18.9.2007 7:18:46)
Tartun kuitenkin tuohon lentoyhtiöiden toimintaan. Muistan, kun parikymmentä vuotta sitten ihmiset menivät aamuisin lentokentälle kysymään mihin pääsisi puoli-ilmaiseksi. Samoin matkatoimistot mainostivat lähes ilmaisia äkkilähtöjä samana tai seuraavana päivänä. Hinnat olivat 20-30 % alkuperäisistä hinnoista. Tämä käytäntö johti ennakkomyynnin laskuun, koska ne ihmiset, joille lähtöpäivällä tai kohteellakaan ei ollut niin suurta merkitystä, lakkasivat ostamasta matkojaan kalliiseen ennakkohintaan. Niinpä noiden puoli-ilmaisten äkkilähtöjen myynti lopetettiin kokonaan.Nykyisin lentoyhtiöt pitävät tarkaan varansa, ettei tilanne toistu eikä niitä puoli-ilmaisia lentoja enää käytännössä ole näkynyt. Halpalennot ovat sitten asia erikseen ja niistäkin ne kaikkein halvimmat myydään ensimmäiseksi eikä viimeiseksi.
En kannata puoli-ilmaisia gf-maksuja, mutta porrastetut maksut ovat hyvä ajatus. Kurkissa tätä jo käytetäänkin, mutta se 30 euroakin on monelle kova pala, kenties pitäisi päästä sinne kahdenkympin tienoille niinä hiljaisimpina aikoina.
Aivan totta. Erilaisten hinnoittelumallien kokeilussa syntyy ylilyöntejä ja niitä joudutaan jatkokehittämään. Noi kokeilut tuovat kuitenkin uusia pelaajia kentille ja sitä kautta enemmän potentiaalisia Tigereita ja osakkeen ostajia (kuka mitäkin haluaa). Sopivilla hintajoustoilla käyttöasteen kasvu kompensoi halvemmat hinnat ja klubilla pyörivät ihmiset ovat potentiaalisia asiakkaita ravintolalle, proshopille ym. Kun potentiaalisia asiakkaita on tarpeeksi, löytyy myös palveluntarjoajia. Kyllä niitä P&P kenttiäkin syntyisi, jos satunnaispelaajia olisi riittävästi.
Jotkut osakkaathan ovat huolissaan kenttänsä tukkeutumisesta, mutta pitää aina muistaa, että osakkaat itse päättävät kenttänsä käytöstä. Jos lähtöaikojen saanti menee vaikeaksi, muutetaan vain vieraiden varausoikeuksia.
Niin tuo hintajouston ’toimiminen’ tässä kohtaa onkin hiukka mielenkiintoinen seikka.
Lähinnä tässä tulee mieleen seikka, joka liittyy juuri tähän ns. pelioikeuden omistuspakkoon. Useat seura + kenttäyhtiö -yhteenliitymäthän eväävät esim. omalta kerhon jäseneltään jäsen/tasoituskortin saamisen, jos jäsenellä ei ole samaisen kentän pelioikeutta.
Noh, tästä olen kysellyt aiemmin, jolloin selkeää kantaa ei muistaakseni muotoutunut.
Kyllä kai asia on vaan niin yksinkertainen, että kenttäyhtiöt haluavat niitä pelioikeuden haltijoita (vuokra/omistus) kentälleen pelaamaan, jolloin ajatus kenties on saavuttaa esim. riittävä tulo kentän ylläpitämiseksi.
Ovatkohan ao. kenttien hallitukset kuitenkaan miettineet asiaa ihan loppuun asti?
Voisin kuvitella, että esim. kotikenttäni greenfee -tulot voisivat kasvaa erilaisella näkökulmalla asiaan niin, että tämän nykyisen ns. varmistelun sijaan kassavirta kasvaisi, vaikkakin muutama vuokraoikeus jäisikin myymättä!Edelleen emme ehkä ole kovinkaan tietoisia tästä hintajouston vaikutuksesta golfin saralla. Vai onko jollain tietoa?
Kiinnostaisi jos löytyy….
Lasky kirjoitti: (18.9.2007 11:30:29)
Lähinnä tässä tulee mieleen seikka, joka liittyy juuri tähän ns. pelioikeuden omistuspakkoon. Useat seura + kenttäyhtiö -yhteenliitymäthän eväävät esim. omalta kerhon jäseneltään jäsen/tasoituskortin saamisen, jos jäsenellä ei ole samaisen kentän pelioikeutta.
Nyt en ihan ymmärtänyt. Meillähän on jäsenyyspakko – ei pelioikeuspakkoa.
Vasen pakki kirjoitti: (18.9.2007 15:18:34)
Lasky kirjoitti: (18.9.2007 11:30:29)
Lähinnä tässä tulee mieleen seikka, joka liittyy juuri tähän ns. pelioikeuden omistuspakkoon. Useat seura + kenttäyhtiö -yhteenliitymäthän eväävät esim. omalta kerhon jäseneltään jäsen/tasoituskortin saamisen, jos jäsenellä ei ole samaisen kentän pelioikeutta.
Nyt en ihan ymmärtänyt. Meillähän on jäsenyyspakko – ei pelioikeuspakkoa.
Meillä on ollut myös pelioikeuspakko. Sen periaatteen aikanaan seurat yhdessä (=golfliitto) ovat sopineet. Sitten alkoi murros muutaman seuran toimesta. Voin kertoa, että nykyiset kommentit ovat varsin lieventyneitä noista ajoista, kun toimin itse sen ajan ’pahimman rikkurin’ kapteenina. Eräällä pääkaupunkiseudun kentällä paikallisten kanssa pelatessani, meni 4 ensimmäistä väylää varsin mukavan jutustelun merkeissä. Sen jälkeen kävi ilmi, mistä seurasta olen. Sen jälkeen kukaan pelikavereista ei sanonut minulle sanaakaan 🙂
Nykyään ymmärrän hyvin molempia kantoja.
Juu – halusin vain kokeilla tiesikö Lasky asian;-). Pelioikeuspakko loppui meinaan jo muistaakseni 80-luvulla, vai olisko ollut ihan 90-luvun alussa.
Vasen pakki kirjoitti: (18.9.2007 16:15:48)
Juu – halusin vain kokeilla tiesikö Lasky asian;-). Pelioikeuspakko loppui meinaan jo muistaakseni 80-luvulla, vai olisko ollut ihan 90-luvun alussa.Noh, ehkä tuo sanomani pakko oli hieman ylitermi, mutta kertoisitko Vasen pakki sitten miksi meillä on edelleen golfkerho + kenttäyhtiö – puljuja, jotka eivät anna sinulle jäsen- ja tasoituskorttia vaikka olisitkin ko. seuran jäsen???
Siinä kun sitten menet golfkerhon jäsenenä jollekin kentälle pelaamaan, niin Kela -korttiakos siinä sitten näytät kun kysyvät???
Siksi toisekseen, mikä pakko se on ollut 70 -luvullakaan pelioikeutta omistaa?
Senkus painoit työväin palloilijoitten vuorolle vähän isompaa palloa siirtelemään!
Vasen pakki kirjoitti: (18.9.2007 16:15:48)
Juu – halusin vain kokeilla tiesikö Lasky asian;-). Pelioikeuspakko loppui meinaan jo muistaakseni 80-luvulla, vai olisko ollut ihan 90-luvun alussa.No ei ehkä virallisesti ihan noinkaan. Nuo kokemukseni ovat tuolta vuosilta 93-95.
Edelleenhän sanamutoto taitaa tuon kortin saamisen suhteen olla ’…maksettuaan kaikki seuransa vaatimat maksut’ Tuon enempää ei ole liitto koskaan vaatinut. Keskustelua kyllä käytiin aika vahvasti silloin liiton kanssa, että paljonko pitää vaatia maksamaan. Eli tuolla rintamalla ei ole ’pakon’ suhteen virallista muutosta tapahtunut. Onko sitten pakkoa koskaan ollutkaan on toinen kysymys, mutta seuran päätettävissä on tuo asia.Mutta jotenkin mulla on semmonen kutina, että tästä hässäkästä ei kaikin osin hyvää seuraa…
Lasky kirjoitti: (18.9.2007 16:37:22)
Vasen pakki kirjoitti: (18.9.2007 16:15:48)
Juu – halusin vain kokeilla tiesikö Lasky asian;-). Pelioikeuspakko loppui meinaan jo muistaakseni 80-luvulla, vai olisko ollut ihan 90-luvun alussa.Noh, ehkä tuo sanomani pakko oli hieman ylitermi, mutta kertoisitko Vasen pakki sitten miksi meillä on edelleen golfkerho + kenttäyhtiö – puljuja, jotka eivät anna sinulle jäsen- ja tasoituskorttia vaikka olisitkin ko. seuran jäsen???
Siinä kun sitten menet golfkerhon jäsenenä jollekin kentälle pelaamaan, niin Kela -korttiakos siinä sitten näytät kun kysyvät???
Siksi toisekseen, mikä pakko se on ollut 70 -luvullakaan pelioikeutta omistaa?
Senkus painoit työväin palloilijoitten vuorolle vähän isompaa palloa siirtelemään!
Meillä on golf seuroja, joiden jäsenyys vaatii pelioikeuden omistamista/vuokraamista sillä kentällä, jossa ko. seura toimii. Mikä sinut pakottaa olemaan jäsen kotikenttäsi seurassa?
Asia on ehkä helpompi ymmärtää muutaman käytännön esimerkin kautta:
a) Omistan pelioikeuden vaikkapa Talmassa. Jos en haluaisi olla GT ry:n jäsen, voisin maksaa jäsenmaksun vaikka Botnia Golfiin, saada sieltä tasoituskortin (BG on ns. kaukojäsen seura, joka ei vaadi jäseniltä pelioikeutta kentälleen). Tuolla BG:n myöntämällä tasoituskortilla pelaisin sitten missä haluan. Ei minun siis tarvitse olla kotikenttäni ry:n jäsen, ellen halua osallistua ry:n järjestämiin vain jäsenille suunnattuihin tapahtumiin (suljetut viikkokisat tms).b) Jäsenyyspakko tarkoittaa sitä, että suurimmalle osalle Suomen kentistä et pääse pelaamaan, ellei sinulla ole jonkin seuran jäsenyyttä. Tämä poikkeaa muiden urheilulajien käytännöstä. Et sinä tennistä pelataksesi tarvitse mitään jäsenkorttia. Vain kilpatennistä pelaavat tarvitsevat kotiseuran.
Ennen kaukojäseniä hyväksyvien seurojen syntymistä jäsenyys ja pelioikeus oli lähes poikkeuksetta naitettu yhteen. Esim oma vanha kotiseurani MG vaati pelimaksujen suorittamista meiltä ulkopaikkakuntalaisilta. En enää muista tarkkoja summia, mutta sanotaan nyt vaikka että jäsenmaksu oli 50mk ja pelioikeus 1000mk. Tällaiset kytkökset purkautuivat siis joissakin seuroissa muistaakseni tuossa 80-luvun lopussa. Sitä ennen sinun siis piti oikeasti olla pelimaksu maksettuna jollekin kentälle päästäksesi pelaamaan vieraana muualla (koska muuten et saanut tasoituskorttia). Kun pelimaksu oli about 20 kertaa suurempi kuin jäsenmaksu, niin tilanne oli radikaalisti erilainen kuin nykyään.
ts kirjoitti: (18.9.2007 16:48:10)
No ei ehkä virallisesti ihan noinkaan. Nuo kokemukseni ovat tuolta vuosilta 93-95.
Edelleenhän sanamutoto taitaa tuon kortin saamisen suhteen olla ’…maksettuaan kaikki seuransa vaatimat maksut’ Tuon enempää ei ole liitto koskaan vaatinut. Keskustelua kyllä käytiin aika vahvasti silloin liiton kanssa, että paljonko pitää vaatia maksamaan. Eli tuolla rintamalla ei ole ’pakon’ suhteen virallista muutosta tapahtunut. Onko sitten pakkoa koskaan ollutkaan on toinen kysymys, mutta seuran päätettävissä on tuo asia.Mutta jotenkin mulla on semmonen kutina, että tästä hässäkästä ei kaikin osin hyvää seuraa…
Nyt on kyse eri asiasta. Ry antaa tasoituskortin, eli ry voi pantata sen antamista seuran maksujen saantiin asti. Ry:n ja Oy:n tai seurapohjaisen kentän väliset kytkökset olivat entisaikaan paljon tiukemmat. Et päässyt ry:n jäseneksi ilman pelioikeuden/maksun maksamista oy:lle/seuralle.
Vasen pakki kirjoitti: (18.9.2007 17:37:34)
ts kirjoitti: (18.9.2007 16:48:10)
No ei ehkä virallisesti ihan noinkaan. Nuo kokemukseni ovat tuolta vuosilta 93-95.
Edelleenhän sanamutoto taitaa tuon kortin saamisen suhteen olla ’…maksettuaan kaikki seuransa vaatimat maksut’ Tuon enempää ei ole liitto koskaan vaatinut. Keskustelua kyllä käytiin aika vahvasti silloin liiton kanssa, että paljonko pitää vaatia maksamaan. Eli tuolla rintamalla ei ole ’pakon’ suhteen virallista muutosta tapahtunut. Onko sitten pakkoa koskaan ollutkaan on toinen kysymys, mutta seuran päätettävissä on tuo asia.Mutta jotenkin mulla on semmonen kutina, että tästä hässäkästä ei kaikin osin hyvää seuraa…
Nyt on kyse eri asiasta. Ry antaa tasoituskortin, eli ry voi pantata sen antamista seuran maksujen saantiin asti. Ry:n ja Oy:n tai seurapohjaisen kentän väliset kytkökset olivat entisaikaan paljon tiukemmat. Et päässyt ry:n jäseneksi ilman pelioikeuden/maksun maksamista oy:lle/seuralle.
Ei tuo kytkös ole suurimmalla osalla kentistä purkautunut vieläkään. Kolmisen vuotta sitten vastoin tuota periaatetta toimi vain muutama seura. Ja osa niistä, jotka eivä ole kytkentää purkaneet, pelkää henkensä edestä, tuon tapahtuvan pakosta.
Montako kenttää menee polvilleen, kun tuo vastuun kantamisen periaate lopulta purkautuu. Paljonko tarvitaan lisää pelaajia, että sivummassa olevien kenttien talouskin kestää esim. luonnon aiheuttaman huonokuntoisen kesän?
Hemmetisti on tuossa kysymyksiä. Vastauksia ei ole minulla eikä varmaan kellään muullakaan. Paitsi että kentistä pitää tehdä entistä haluttavampia paikkoja, että jäsenet haluaisivat edelleen kausimaksun maksaa.
ts kirjoitti: (18.9.2007 18:33:16)
Ei tuo kytkös ole suurimmalla osalla kentistä purkautunut vieläkään. Kolmisen vuotta sitten vastoin tuota periaatetta toimi vain muutama seura. Ja osa niistä, jotka eivä ole kytkentää purkaneet, pelkää henkensä edestä, tuon tapahtuvan pakosta.Montako kenttää menee polvilleen, kun tuo vastuun kantamisen periaate lopulta purkautuu. Paljonko tarvitaan lisää pelaajia, että sivummassa olevien kenttien talouskin kestää esim. luonnon aiheuttaman huonokuntoisen kesän?
Hemmetisti on tuossa kysymyksiä. Vastauksia ei ole minulla eikä varmaan kellään muullakaan. Paitsi että kentistä pitää tehdä entistä haluttavampia paikkoja, että jäsenet haluaisivat edelleen kausimaksun maksaa.
Kyllä se kytkös purkautui samana päivänä kun ensimmäinen kaukojäsen syntyi. Sitä ennen sun oli pakko maksaa pelioikeudesta jollekin kentälle päästäksesi minnekään pelaamaan. Nykyään riittää pelkkä jäsenmaksu jonnekin.
Ei mun mielestä ole kyse vastuunkantamisesta. Rationaalinen ihminen maksaa pelioikeudesta välttääkseen green fee maksut. Jos sä pelaat vähänkin enemmän, niin sun kannattaa ostaa/vuokrata pelioikeus. Vain satunnaispelaajille GF pelaaminen on taloudellisesti kannattavaa. Mun kotiseurassa tästä asiasta on nyt yhden kauden verran kokemusta. Seuran avaaminen toi reilusti uusia jäseniä ja vuokrapelioikeudet menivät kuin kuumille kiville. Sivummalla olevien kenttien etuna on se, että paikalliset ovat vaihtoehtojen puutteessa ”pakotettuja” pelaamaan kotikentällään. Jokainen vähänkin enemmän pelaava ostaa/vuokraa siis pelioikeuden paikalliselta kentältä.
Kenttäyhtiöt saisivat kyllä tehdä yhteistyötä siinä mielessä, että jollakin kentällä pelioikeuden omistava saisi GF:n halvemmalla muillakin kentillä. Silloin toteutuisi vastavuoroisuuden periaate. Hjallishan tätä muutama vuosi sitten koitti, mutta idea sai aika huonon vastaanoton.
Golfpisteen etusivulla on ilmestynyt uutinen : Hattula Golf jäseniä yli 4000.
Tässäkö olisi suomalainen ’ruotsin mallin’ alku eli ensin ns. jokamieskenttiä (esim. paloheinä, laajasalo pk-seudulla) sitten 9reikäisiä toimivia kenttiä (kuten Hattula). Sieltä golfiin innostuneet siirtyvät sen jälkeen isommille kentille.Mielestäni Suomessa ns. ’isoja’ kenttiä on riittävästi, mutta jokamieskenttiä tai 9reik PAR3 kenttiä voisi olla lisää. Ne olisivat yrittäjävetoisia, mutta yhteiskunnallinen myötätuki olisi mukana. Hyvänä huonona esimerkkinä voi olla varmaan paloheinän kentän muutosprosessi: vastamäkeen tappelua kunnes lopulta hanke saatiin läpi kaavoituksessa ym. sidosryhmissä.
Luulisi että Vantaalle mahtuisi myös yksi Par3 kenttä.Vasen pakki kirjoitti: (18.9.2007 19:41:24)
ts kirjoitti: (18.9.2007 18:33:16)
Ei tuo kytkös ole suurimmalla osalla kentistä purkautunut vieläkään. Kolmisen vuotta sitten vastoin tuota periaatetta toimi vain muutama seura. Ja osa niistä, jotka eivä ole kytkentää purkaneet, pelkää henkensä edestä, tuon tapahtuvan pakosta.Montako kenttää menee polvilleen, kun tuo vastuun kantamisen periaate lopulta purkautuu. Paljonko tarvitaan lisää pelaajia, että sivummassa olevien kenttien talouskin kestää esim. luonnon aiheuttaman huonokuntoisen kesän?
Hemmetisti on tuossa kysymyksiä. Vastauksia ei ole minulla eikä varmaan kellään muullakaan. Paitsi että kentistä pitää tehdä entistä haluttavampia paikkoja, että jäsenet haluaisivat edelleen kausimaksun maksaa.
Kyllä se kytkös purkautui samana päivänä kun ensimmäinen kaukojäsen syntyi. Sitä ennen sun oli pakko maksaa pelioikeudesta jollekin kentälle päästäksesi minnekään pelaamaan. Nykyään riittää pelkkä jäsenmaksu jonnekin.
Ei mun mielestä ole kyse vastuunkantamisesta. Rationaalinen ihminen maksaa pelioikeudesta välttääkseen green fee maksut. Jos sä pelaat vähänkin enemmän, niin sun kannattaa ostaa/vuokrata pelioikeus. Vain satunnaispelaajille GF pelaaminen on taloudellisesti kannattavaa. Mun kotiseurassa tästä asiasta on nyt yhden kauden verran kokemusta. Seuran avaaminen toi reilusti uusia jäseniä ja vuokrapelioikeudet menivät kuin kuumille kiville. Sivummalla olevien kenttien etuna on se, että paikalliset ovat vaihtoehtojen puutteessa ”pakotettuja” pelaamaan kotikentällään. Jokainen vähänkin enemmän pelaava ostaa/vuokraa siis pelioikeuden paikalliselta kentältä.
Kenttäyhtiöt saisivat kyllä tehdä yhteistyötä siinä mielessä, että jollakin kentällä pelioikeuden omistava saisi GF:n halvemmalla muillakin kentillä. Silloin toteutuisi vastavuoroisuuden periaate. Hjallishan tätä muutama vuosi sitten koitti, mutta idea sai aika huonon vastaanoton.
No siis huoh… kun eikun siis pliis…… koittakaa nyt joku muukin kuin ts ymmärtää!
Siis tästähän tässä Vasen pakki on juuri kysymys.
Voihan sitä läheiselle vieraskentälle olla alennuksia sun muita jos niinku huvittaa ja sillee….
Tässä jauhamassani asiassa on kysymys siis siitä filosofiasta, joka ei myönnä jäsenelleen tasoituskorttia! toistan:
KERHO EI ANNA OMALLE JÄSENELLEEN TASOITUSKORTTIA, JOS JÄSENELLÄ EI OLE SAMAISEN KENTÄN PELIOIKEUTTASiis ei ole kysymys siitä että ei pääse jäseneksi jos ei ole pelioikeutta,
vaan ainoastaan tuosta kortin luovuttamisesta!
Vielä esimerkin muodossa:
golfkerho KGB:n jäsen Boris maksaa jäsenmaksunsa jo tammikuussa, jotta saa golflehden kotiin kannettuna. Boriksella ei kuitenkaan ole pelioikeutta ko. kentälle ja niinpä KGB ei toukokuussa anna Borikselle jäsen- ja tasoituskorttia.
Ts: ’Paitsi että kentistä pitää tehdä entistä haluttavampia paikkoja, että jäsenet haluaisivat edelleen kausimaksun maksaa.’
Kyllä. Myös lajista itsestään pitäisi tehdä haluttavampi suomalaisten silmissä. Monet isät kuskaa poikiaan jäähallille. Josku mun pojasta vaikka NHL pelaaja? Tai edes liigaan? Eikä ole halpaa sekään.
Jotta lajista tulisi houkuttelevampi, pitää miettiä:
1. Lisää P&P mahdollisuuksia. Pääkaupunkiseudulle mahtuisi sopiviin paikkoihin muutama lisää malliin Paloheinä.
2. Lajin hintaa, varsinkin jos koko perhe pelaa aktiivisesti.
3. Halvempia pelikausimaksuja, varsinkin arkisin päivällä pelaaville.
4. Lahjakkaiden nuorien valmennustuki. Valmennuksen laatu.
5. Yritykset enemmän mukaan. Kaverini Göteborgista kertoi, että Ruotsissa firmat on kenttäprojekteissa sponsseina mukana. Usein isoilla summilla. Ehkä ne voidaan vähentää verotuksessa?
6. Yhteiskunta voi ja saa olla mukana golfia tukemassa liikuntamuotona. Ei kaikki ui, hiihdä, pelaa lätkää, hyppää mäkeä jne jne. Silti liikuntapaikkatukea ja halpaa rahoitusta on saatu. Miksei golf voi saada?
7. Helpompi tuoda kortiton kaveri kokeilemaan lajia. Kun kentällä hyvin tilaa, miksei?
8. Last but not least: Suomeen pitää saada Tourin kisa. Edes Challenge Tourin. Naisten kisa meillä on, tarvitaan myös miesten kisa. Ei tämä niin persaukinen maa voi olla.
9. Golfliiton on tarkistettava omaa toimintaansa lajin hyväksi.+ muut asiat.
-
JulkaisijaArtikkelit