Aihe: golf physics - Golfpiste.com

28.4.–5.5. - Live Scoring - Seuraa suomalaisten menestystä

[11][16]
KilpailuaSuomalaista

golf physics

Etusivu Foorumit Kilpagolf & harjoittelu golf physics

Esillä 25 viestiä, 201 - 225 (kaikkiaan 326)
  • Julkaisija
    Artikkelit
  • ts

    fukke diise saisse kirjoitti: (20.1.2007 21:31:30)

    ts kirjoitti: (20.1.2007 20:27:07)
    Miura(2001) presesnts a double pendulum swing model in which an upward force is applied at the hub just prior to impact. this inward pull motion at the impact stage has been observed with some expert players.

    Miura found, that including the upward shift of the hub, during the final 40ms before impact, in his swing model resulted in an increase in the clubhead speed at impact of approximately 7%

    Me huomattiin tää sama 15 vuotta sitten Exelin kanssa tehdessämme varsien vetojännitysmittauksia. Juuri ennen osumahetkeä vetojännityskäyrään tulee piikki, eikä siinä ole mitään ihmeellistä. Anteeksi, että selitän tämän keskipakoisvoiman avulla, mutta ei ole kerinnyt funtsia uusin termein. Keskipakoisvoima vaikuttaa ensin sisäisesti niin kauan kun rannekulma avautuu. Sen jälkeen, kun rannekulma on avautunut, keskipakoisvoima alkaa vaikuttaa pelaajaan ulkoisesti, johon pelaajan on tasapainonsa säilyttäen vastattava toisen suuntaisella voimalla.

    Tämä toisen suuntainen voima on siis keskisyysvoima, ja koska muna oli ennen kanaa, niin siihen oppii vaistomaisesti reagoimaan. Se näkyy monien pelaajien lyönnissä pienenä hypähdyksenä/ponnistuksena/tukijalan suoristamisena jne. Mittaustulos näkyy varren vetojännityksen kasvamisena.

    Niin… meillä on (toistaiseksi) ratkaisematon näkökulmien (uskomusten) ero tässä asiassa. Minä uskon, että tuo veto sisään saa voimaa purkautumaan ulospäin. Sinä näet vedon sisään olevan reaktio tuohon ulospäin vetävään voimaan.

    Tuolla hiekkapitoisissa maissa pienet pojat paiskoo lingolla kiviä, täällä raavaat miehet heittelee kesäsin virveliä. Molemmat tekee pienen nykäyksen käsissä irrottamisen hetkellä. Ei ois hääppönen kalamies joka ei tekis. Munat pannulle menis semmoselta.

    data kirjoitti: (20.1.2007 20:42:37)

    fukke diise saisse kirjoitti: (20.1.2007 19:21:07)
    Ymmärrän tämän näkemyksen hyvin. Hyvien pelaajien kädet liikkuvat kuitenkin aika nätisti ympyräradalla, joten en lähtisi muuttamaan mallia monta kertaluokkaa vaikeammaksi käyttää vain sen takia, että niihin tuloksiin, jotka ovat kiinnostavia, tulisi vain pienehköjä muutoksia. Vartalon alueella syntyviä voimia ei kannata lähteä simuloimalla hakemaan, koska mallista tulee niin mutkikas, ettei sitä ehkä kukaan edes tietokoneen avulla hallitsisi. Miksi ei sitten oteta saman tien malliin mukaan jokainen nivel ja luu, mikä kropasta löytyy. Ellei niin tehdä, voi aina joku tulla sanomaan, että malli ei ole hyvä, kun siitä puuttuu se ja se komponentti. Lopulta joku sanoo, että keskijalkakin pitää sinne mallintaa.

    Kolmoisheiluri ei ole yhtään kertaluokkaa vaikeampi ymmärtää kuin kaksoisheilurikaan. Tosin vaikeampi laskea fysiikan kaavoilla, mutta mikä tärkeintä, se on totuudenmukainen. Katso vaikka kenen tahansa lyömistä luonnossa, niin kädet ovat mailassa kiinni eri kohdassa ja ne tekevät eri asioita. Ei mallia pidä sen vuoksi yksinkertaistaa, että se olisi näin helpompi laskea tai simuloida, jos sen totuudenmukaisuus häviää.

    Toisekseen, minä tarkastelen kolmoisheilurissa keskipisteen vääntömomenttia (vartalon kiertoa) aivan samalla tavalla kuin kaksoisheilurissakin. Enkä ole ottamassa keskijalkaa malliin mukaan, vain oikean käden, koska sen merkitys on kiistaton.

    ts kirjoitti: (20.1.2007 21:38:40)
    Niin… meillä on (toistaiseksi) ratkaisematon näkökulmien (uskomusten) ero tässä asiassa. Minä uskon, että tuo veto sisään saa voimaa purkautumaan ulospäin. Sinä näet vedon sisään olevan reaktio tuohon ulospäin vetävään voimaan.

    Tuolla hiekkapitoisissa maissa pienet pojat paiskoo lingolla kiviä, täällä raavaat miehet heittelee kesäsin virveliä. Molemmat tekee pienen nykäyksen käsissä irrottamisen hetkellä. Ei ois hääppönen kalamies joka ei tekis. Munat pannulle menis semmoselta.

    Niin, minä uskon, että keskisyysvoima pitää liikkeen ympyräradalla, mutta jos keskisyysvoima on liian suuri, säde pienenee ja kulmanopeus kiihtyy, ei kehänopeus siis ei mailanpään nopeus.

    ts

    Perkale… mun ei pitäny ollenkaan enää 🙁 Mut enhämmää voi ammati-ihmiselle olla vastaamatta.

    fukke diise saisse kirjoitti: (20.1.2007 21:53:12)

    Niin, minä uskon, että keskisyysvoima pitää liikkeen ympyräradalla, mutta jos keskisyysvoima on liian suuri, säde pienenee ja kulmanopeus kiihtyy, ei kehänopeus siis ei mailanpään nopeus.

    Tuota… oliskohan mahdollista, että tuo nykäisy aiheuttaisi vahvan kulmanopeuden kiihtyvyyden, ja se olisi siirrettävissä voimaksi tangentin suuntaan.

    Eli kehän supistaminenhan ei voi toimia osuman kohdalla, koska hutihan siitä seuraisi. Entäs jos tuon nykäyksen tarkoitus onkin mahdollistaa kehän pitäminen pinenä mahdollismman pitkään (>> hitausmomentin välttäminen) ja tuo nykäys tarvitaan kulman ’luonnollista purkautumista’ nopeamman reaktion aikaansaamiseksi. Siis pakollinen liike myöhästetyn releasen takia.

    Tämän jälkeen jos pelaajan vartalo lakkaa vastustamasta mailan kulkua (nopea vartalon kiertoliike alkaa uudellen >> läpilyönti) keskeisvoiman määrä vähenee ja lapa jatkaa tangentin suuntaan. Siis Hoganin tavoin jopa työnnettäisiin grippiä swingilinjan suuntaan. Tämä on aika lähellä sitä, mihin olen viimeiset vuodet uskonut lyönnin toteutuksessa.

    Juu… en ala sitä alkeiskurssilla noin selittämään 😀

    Nimetön

    fukke diise saisse kirjoitti: (20.1.2007 21:36:06)

    Rifle kirjoitti: (20.1.2007 20:30:05)
    Swingi tehtäisiin kahdella eri tavalla. Swingeri tyyppinen Pluto-swingi (entinen keskipakoisvoimainen), jossa kädet ovat pääasiassa kiinnipitäjän roolissa ja vasen käsi on pääosissa. Sekä hitteri tyyppinen, jossa voimatuotossa oikean käden käsivarsi on pääroolin esittäjänä. Molemmissa tapauksissa vasen käsivarsi on suora koko ajan.

    Voitaisiinko tällaisiin tilanteisiin (tai jompaan kumpaan) soveltaa esim. PT esittämiä kaksoisheiluria vai pitäisikö swingit edelleen purkaa useampiin ’varsiin’ ?

    Ajattelutapasi on oikea, tosin kyllä svingeritkin oikealla kädellä lyövät. Minun silmissäni ero syntyy siitä, että svingerin siirtävät lantion siistimmin oikean käden tieltä pois, kun taas hitterit runnovat enempi ’voimalla, jos ei muuten tilaa synny’.

    Se swingin keskipiste hartioiden välissä ei ole oma idea vaan on saatu sieltä Golfing Machinen uusimmista tutkimuksista. En osaa siitä sanoa muuta kuin, että sille on varsin hyviä perusteluja ja se tuntuisi selittävän monia asioita hyvin.

    Mitä tulee swingerin ja hitterin eroihin niin olen asiasta kanssasi ainoastaan osittain samoilla linjoilla. Toisaalta osa erimielisyyksistä johtuu varmasti myös määritelmien eroista.
    Väittäisin näet, että hyvä swingeri käyttää todella vähän oikeaa kättä apuna voimatuotossa. Hyvä swingeri on minun kirjoissani puhdas Pluto-pelaaja 😉 , joskin näitä pelaajia on aika harvassa. Tämä taas johtuu osittain siitä, että puhdas swingerilyönti on teknisesti hankalampi kuin hitterilyönti.

    Hitteri taas tuottaa lyöntiinsä voimaa paljolti juuri oikean käsivarsikulman tietoisella suoristamisella (vähän niin kuin punnerrus). Paine/voima kohdistuu poikki varren ja on suurelta osin vastuussa rannekulman aukeamisesta. Tästä syystä voimaa ei voi alkaa tuottamaan liian aikaisin, eli ennenkuin myös oikea kyynervarsi on planessa, tai homma menee ketuille.
    Hitterilyöjiä on huomattavasti tiheämmässä kuin swingereitä, ja sitten on joukko (hyviä) pelaajia jotka sekoittavat tapoja keskenään.

    Olen itse yrittänyt epätoivoisesti viime vuosina oppia lyömään puhtaammin sen Pluto-swingin, ja ajoittain se toimii aivan erinomaisesti. Siitä huolimatta pelaan edellään lähipeliä melkein täysin hitterilyönteinä koska rytmitys yms. on huomattavasti helpompi tehdä.

    Nimetön

    fukke diise saisse kirjoitti: (20.1.2007 21:46:07)

    data kirjoitti: (20.1.2007 20:42:37)

    fukke diise saisse kirjoitti: (20.1.2007 19:21:07)
    Ymmärrän tämän näkemyksen hyvin. Hyvien pelaajien kädet liikkuvat kuitenkin aika nätisti ympyräradalla, joten en lähtisi muuttamaan mallia monta kertaluokkaa vaikeammaksi käyttää vain sen takia, että niihin tuloksiin, jotka ovat kiinnostavia, tulisi vain pienehköjä muutoksia. Vartalon alueella syntyviä voimia ei kannata lähteä simuloimalla hakemaan, koska mallista tulee niin mutkikas, ettei sitä ehkä kukaan edes tietokoneen avulla hallitsisi. Miksi ei sitten oteta saman tien malliin mukaan jokainen nivel ja luu, mikä kropasta löytyy. Ellei niin tehdä, voi aina joku tulla sanomaan, että malli ei ole hyvä, kun siitä puuttuu se ja se komponentti. Lopulta joku sanoo, että keskijalkakin pitää sinne mallintaa.

    Kolmoisheiluri ei ole yhtään kertaluokkaa vaikeampi ymmärtää kuin kaksoisheilurikaan. Tosin vaikeampi laskea fysiikan kaavoilla, mutta mikä tärkeintä, se on totuudenmukainen. Katso vaikka kenen tahansa lyömistä luonnossa, niin kädet ovat mailassa kiinni eri kohdassa ja ne tekevät eri asioita. Ei mallia pidä sen vuoksi yksinkertaistaa, että se olisi näin helpompi laskea tai simuloida, jos sen totuudenmukaisuus häviää.

    Toisekseen, minä tarkastelen kolmoisheilurissa keskipisteen vääntömomenttia (vartalon kiertoa) aivan samalla tavalla kuin kaksoisheilurissakin. Enkä ole ottamassa keskijalkaa malliin mukaan, vain oikean käden, koska sen merkitys on kiistaton.

    Minä näen swingin ongelmaratkaisun kaksijakoisena a)tarvittavat voimat ja muut suureet mailan toivottuun liikkeeseen
    ja päinvastoin b) vartalon toiminta voimien tuottamiseksi

    Minusta on järkevää tehdä malli vain kohdasta a tai sitten kohdasta a ja b yhdessä kokonaisuutena. En itse pidä järkevänä tehdä sekasikiömallia kohdasta a ja osasta kohtaa b. Kohdan a ja b yhdistelmästä tulisi järjettömän mutkikas ja toisaalta se ei kertoisi mitään, mitä ei voisi päätellä. Malli kohdasta a on mielestäni selkeästi järkevin vaihtoehto. En näe estettä etteikö sitä voisi hiukan kehittääkin, mutta ainakaan minulle sen kehittäminen ei tuo oleellista lisätietoa. Olen samaa mieltä , että mallia, jonka todenmukaisuus häviää, ei kannata tehdä. Kukas muuten sellaisen nyt sitten on tehnyt?

    Olit muuten kirjoittanut aika fiksusti tuossa ylinpänä:)

    Rifle kirjoitti: (20.1.2007 22:32:24)
    Se swingin keskipiste hartioiden välissä ei ole oma idea vaan on saatu sieltä Golfing Machinen uusimmista tutkimuksista. En osaa siitä sanoa muuta kuin, että sille on varsin hyviä perusteluja ja se tuntuisi selittävän monia asioita hyvin.

    Sekä kaksoisheilurimallissa ja kolmoisheilurimallissa hub (napa, vääntökeskipiste, jne.) on hartoiden keskellä kuten sanoit.

    Jos sen sijaan määrität hyvien pelaajien svingeistä nyrkkien lievästi elliptisen heilahdusradan keskipisteen, sen sijoittuu likimain vasemman tissin kohdalle.

    Vastaava mailanpään vieläkin enemmän elliptinen heilahdusradan keskipiste sijoittuu siitäkin vielä n. 5-10 senttiä kohteeseen päin ja alemmas.

    Svingeri/hitteri-jutuissa voit olla oikeassa, minä heitin asian lonkalta, koska tuo kategoriointi ei ole minua kiinnostava.

    data kirjoitti: (20.1.2007 22:42:01)
    Olen samaa mieltä , että mallia, jonka todenmukaisuus häviää, ei kannata tehdä. Kukas muuten sellaisen nyt sitten on tehnyt?

    Ihan vain asevelihengessä totean omana mielipiteenäni, että Alistair Cochran keksi sellaisen ja monet muut Penner mukaan lukien sitä soveltavat. Mutta kuten sanoin, se on minun mielipiteeni, jonka olen yrittänyt sen perustella. Tiedän hyvin, että olen häviöllä 1 – 600000000000.

    Kokeillaan hatusta. Jäin miettimään ts:n virvelöintiä ja ruoskintaa ja pohdin, että kyseessähän on aalto. siis ruoskaan läheteään aalto ja katkaistaan se nyppäämällä kun koetaan aallon edenneen ruoskan päähän. mitä löysempi ruoska virveli tai mailan varsi, sitä hitaaampi tai laajempi liike tarvitaan ajoituksen onnistumiseen.

    Golfmailassa ruoska on jäykkä, mutta toimii samalla periaatteella. nykäisy ajoittaa aallon pallolle. Se on yksi lysti omalta kannaltani kumpi aiheuttaa lopulta kumman, eli määrääkö varsi vai lyöjä viiimeisen liikkeen, mutta älkää poijaat unohtako vartta, joka on merkittävä lisävoiman tuottaja. Eipä taipumatomalla mailalla pitkälle lyötäisi.

    ts kirjoitti: (20.1.2007 22:10:34)
    Eli kehän supistaminenhan ei voi toimia osuman kohdalla, koska hutihan siitä seuraisi. Entäs jos tuon nykäyksen tarkoitus onkin mahdollistaa kehän pitäminen pinenä mahdollismman pitkään (>> hitausmomentin välttäminen) ja tuo nykäys tarvitaan kulman ’luonnollista purkautumista’ nopeamman reaktion aikaansaamiseksi. Siis pakollinen liike myöhästetyn releasen takia.

    Tämän jälkeen jos pelaajan vartalo lakkaa vastustamasta mailan kulkua (nopea vartalon kiertoliike alkaa uudellen >> läpilyönti) keskeisvoiman määrä vähenee ja lapa jatkaa tangentin suuntaan. Siis Hoganin tavoin jopa työnnettäisiin grippiä swingilinjan suuntaan. Tämä on aika lähellä sitä, mihin olen viimeiset vuodet uskonut lyönnin toteutuksessa.

    Juu… en ala sitä alkeiskurssilla noin selittämään 😀

    En mä ymmärrä, miten sä voit nykimällä pitää kehää pienenä tai ylipäänsä saada aikaan mitään hyvää golfsvingissä. Jotta mailanpää tulisi alas mahdollisimman suppeaa rataa (siis rannekulma pieni), vasemman käden täytyy kulkea laajaa svingikaarta, jolloin oikean käden lyöntiliike paitsi antaa vauhtia myös pitää rannekulmaa kiinni.

    No oikean käden ylilyönti estetään sitten vasemman käden ’reverse releasellä’, jolloin oikea käsi ei enää vaikutakaan mailan varteen vaan vasempaan käteen (siis alavarren heulahduskeskipisteeseen).

    Siis oikean käden ’one unbroken thrust from top of the swing all the way through’ kiihdyttää heiluria, pitää rannekulman pienenä ja lyö vielä vasemmalle kädelle lisävauhtia – kolme kärpästä yhdellä iskulla.

    Mikä tuossa nousussa, joka esim. tiikerin swingissä on helposti nähtävissä, on kysymysiä herättävää.

    Taaksevietäessä oikea hartia nousee ja downswingissä vasen. Se vain, että pyörinnän jatkaminen tuossa osumakohdassa ja sen jälkeen on fyysisesti hieman haastavampaa. downswingissä mahdollisesti kumartunutta ryhtiä on ehkä hieman korjailtava, jotta saadaan tilaa sujuvan hartiakierron jatkamiselle. Nousu siis mahdollistaa normaalin hartiakierron jatkumisen läpi osuman. Ei kai siitä sen kummemmin tarvitse, edes voimantuoton kannalta pohtia.

    Ja anteeksi tämä käytännönläheisyyteni, kun oletettavasti osa teistä on eri sfääreissä.

    Näkökulmia vaan tarjoan, jos on sattunut tulemaan keskustelun sokaisemaksi…

    Pistetään nyt yöksi muhimaan tällainenkin kysymys.

    Kuka teistä on keksinyt ylipäätään, että mikään vauhti tai jarrutus vapauttaa mailanpään.

    Tiedän hyvin, että vapaastikin voi päästellä tai odotella tai miten vain, mutta kyllähän nyt …hana soikoon monet kovat pallonlyöjät ihan forcella, eli lihasvoimalla suoristavat paitsi itsensä ja ranteensa niin myös lapansa. eli nimenomaan tuo ts:n karuselli ei ole vapauttamassa yhtään mitään vaan lihastyöllä vastustetaan voimia ja ojennetaan ranteet. Näin käsivarttakaan ei tarvitse hidastaa lapaa varten ainakaan kovin paljoa ja tosiaan kun varsi jatkaa matkaa vasemman kden jatkeena vielä osuman jälkeenkin, niin lavan vauhti on täysin kiinni vasemman käsivarren vauhdista, joka siis on kovempi kuin näissä vapautusswingeissä, joissa maila saataa nopeammin kädet ohittaakin.

    Kädet voivat silti olla riittävän rennot ja olisiko niin, että varpailleen nousu kovimmissa lyönneissä esim. Tiikerillä mahdollistaa vartalon hetkellisen rentouden lähes ilmassa ja sikäli mahdollistaa hallitun hetken ranteilla ’lyömiseen’. Ilmassa siis kroppa lentää vapaana ja ranteet iskevät. Monia lihaksia kun on vaikea hallitusti kontrolloida samaan aikaan.

    Kuulin juuri jostain, että taitavimmat jousimiehet ampuvat jousensa hevosenselästä vauhdissa juuri silä tasapainon hetkellä kun hevosen kaikki neljä jalkaa ovat ilmassa. Tämä on kuulemma joskus ratkaissut sotiakin tämä jousimiestaito nimittäin. uskomattomaltahan tuo kuulostaa. Mutta hyvää yötä pojat!

    Tässähän ei näköjään pitäisi istua kavereiden kanssa iltaa, kun sillä välillä keskusteluun tupsahtaa 100 uutta viestiä!

    Muutamia hajakommentteja, kun en yksinkertaisesti jaksa/ehdi vastata ihan jokaiseen kohtaan.

    1) Hyi hyi Penner, kun puhut KESKIPAKOISVOIMASTA. Ei olisi mennyt multa läpi jos olisin ollut refereenä artikkelissa. Mutta kun huomasin, että Penner tähän sortui, niin BOLDASIN sanat viestiini, ihan vaan täkyksi muille. ja fukkehan sen sieltä ihan oikein bongasi.
    2) Uskon, että kaksoisheilurimalli on hyvä kuvaus tavallisen pelaajan svingistä. Miuran keskipisteen nykäisy on sinänsä edelleen kaksoisheilurimallissa, mutta vaikeuttaa mallien ratkaisua olennaisesti eikä liene relevanttia tavallisen pelaajan kohdalla. Kilpapelaajan kohdalla lienee merkittävä. Pitää siis selvittää.
    3) Kolmoisheiluri parantaa vastaavuutta erityisesti kilpapelaajien osalta. Kuten fds sanoo, Pennerin malli on väärä – kuten kaikki mallit lopulta ovat. Se on kuitenkin hyvä approksimaatio ja tarvitaan ihan oikeaa mittausdataa sen selvittämiseksi, mikä on kaksoisheilurin ja todellisuuden välinen ero, onko se (esim mailanpään nopeudessa) 0.1%, 1% vai 10% ja onko se sama tavallisen pelaajan ja kilpapelaajan kohdalla.
    4) Sivuttaissuuntainen siirtymä (sway) tulee sekin kuvaan mukaan huippupelaajien kohdalla, vrt Jörgensen (1994).

    Ts: tutkimus ihan oikeasti kiinnostaa. Tutkimusryhmälläni on jonkin verran kokemusta kuvaan perustuvasta mittaamisesta ja paljon kokemusta mittausdatan analysoimisesta yleensä. Tällaiselle yliopistohepulle rahoitus on jossain määrin rajoittava tekijä, mutta katson, saanko raavittua jotakin kasaan. Tiede ei usko vanhaan totuuteen, ei edes uuteen. Tiede etsii uutta totuutta vain hylätäkseen sen vielä uudemman hyväksi.

    Jos jonkinlainen tutkimusprojekti tästä saataisiin aikaiseksi, niin minun ehdotukseni sen eteenpäinviemiseksi olisi seuraava.
    1) Implementoidaan kaksoisheilurimalli, jossa mukana myös varren taipuma.
    2) Implementoidaan Lampsan dynaaminen optimointi (tai sen parempi versio, jos Lampsa on tehnyt liian rajoittavia olettamuksia).
    3) Olettaen että on annettu käsien ja mailanpään liikeradat (kulmat) swingitasossa, ratkaistaan käänteisongelma, joka kertoo, mitkä ovat vääntömomentit, jotka tuottavat ko liikeradan.
    4) Mitataan huippupelaajan ja tavallisen hyvän klubipelaajan (hcp 5) käden ja mailanpään liikeradat ja ratkaistaan näitä vastaavat vääntömomentit.
    5) Verrataan ratkaisua Miura-tyyppisen ylöspäin suuntautuvan liikeen + swayn sisältäämään malliin (nämähän poikkeavat kaksoisheilurista siinä, että kädet eivät kulje pitkin ympyrän kehää, mikä on keskipisteeltään fiksatun kaksoisheilurin merkittävin rajoitus).
    6) Kehitetään tarvittaessa kolmoisheilurimallia (tästäkin siis on kirjallisuudessa pohjaa).

    Vaiheet 1-3 saan tehtyä itsekseni, kunhan saan aikaa/rahaa järjestymään. Vaihe 4 edellyttää mittausjärjestelyä, jota minulla ei ole käytössäni. Vaiheet 5-6 edellyttävät yhteistyötä mittaajien ja mallintajien välillä.

    Tällä ohhelmalla saisi aikana ihan julkaisukelpoista kamaa, mutta rahoittajia ei ole ihan helppo keksiä. Itse asiassa voisi syntyä ihan mielenkiintoista juttua, jos data, fukke, ts, minä ja muuta halukkaat saataisiin smaan poppooseen toisiamme sättimään.

    ts

    Pistäppä mulle meiliä tulemaan osoitteeseen protapsa at kolumbus fi

    Kun nyt sitten teette porukalla sen mallinnuksen, niin irrottakaa nyt ihmeessä käsivarsien liike hartiakierrosta.

    Tässä nyt koko ajan on puhutuu hartia-kädet kolmiosta tai sitten vähintäänkin vasen hartia-vasen käsi vakioidusta kulmasta ja ranteet ovat olleet se vapautuva tai vapautettava liike.

    Kuten prot hyvin tietävät, käsivarret kulkevat omaa vauhtiaan ja kuten olen ilman mittauksia antanut itseni ymmärtää, suurempi voima syntyy käsivarsien vapautuksesta, kuin ranteiden vapautuksesta (jota en vapaana liikkeenä swingissä hyväksy)

    Tässä nyt on tietysti epäselvää se, puhutaanko pitkälle lyömisestä, vai ns. toimivasta perusswingistä. Ne voivat olla eri asioita, mutta kun nyt pohditaan voimantuottoa ei voida sivuuttaa näitä todella pitkän lyönnin edellytyksiä.

    Kuulin tuossa tutkimuksesta, jossa senioriryhmä oli käynyt salilla ja kun sitten oi tehty mittauksia, että minkä lihaksen tai lihasryhmän kehittyminen oli eniten vaikuttanut lyöntien pitenemiseen, niin vastaus oli hauis. Ei ole kyllä viitteitä, mutta kotimaista pientä tutkimusta oli. Eri asia on osasivatko seniorit swingata, mutta kuitenkin. Tällä infolla en nyt yritä kauheasti mitään sanoa, mutta onhan se Annikankin patti aika paljon kasvanut, mutta kontrollin vuoksi tietysti vaan.

    ts

    draiviratkaisee kirjoitti: (21.1.2007 9:45:48)
    Kun nyt sitten teette porukalla sen mallinnuksen, niin irrottakaa nyt ihmeessä käsivarsien liike hartiakierrosta.

    Tässä nyt koko ajan on puhutuu hartia-kädet kolmiosta tai sitten vähintäänkin vasen hartia-vasen käsi vakioidusta kulmasta ja ranteet ovat olleet se vapautuva tai vapautettava liike.

    Kuten prot hyvin tietävät, käsivarret kulkevat omaa vauhtiaan ja kuten olen ilman mittauksia antanut itseni ymmärtää, suurempi voima syntyy käsivarsien vapautuksesta, kuin ranteiden vapautuksesta (jota en vapaana liikkeenä swingissä hyväksy)

    Eipä tässä oo tarvetta suuremmin porukalla tuota mallinnusta tehdä. Valmis alkaa olemaan. Papan kanssa saatan jotain julkistettavaa sitten rakentaa jos huvittaa ja jostain aikaa löytyisi.

    Mutta käsivarsien en kyllä missään tapauksessa halua heilahtavan hetkeäkään eri tahtia vartalon kierron kanssa. Selkä- ja olkapäävaivoja on nyt jo riittävästi ihmisillä.

    Fukke: sä taisit lukea vähän huonosti ton mun kirjotuksen nykimisestä 🙂 Ja toisekseen Miuralta lainatun ’7% increase of clubhead speed’ Ei kulmakiihtyvyyken vaan lavan nopeuden.

    Mutta täähän johtuu vaan siitä, että mun lisäks Miura ei ymmärrä fysiikasta mitään. Ja tossa voi semmosen 20 muuta nimee panna samaan idioottien listaan. Hauskinta on se, että ensin dissataan toisen kirjoittajan tekstit koska ne eivät ole oikein ’fysiikan kannalta’… ja helvatin rankoin sanankääntein. Ja miten kävikään… samat asiat joita olen esittänyt löytyvät Miuralta ja monilta muilta ’oikeilta’ tutkijoilta. Nii… minä kun ymmärrän tutkimuksen sellaiseksi, jossa tehdään kokeita ja havaintoja(Miura ym)…. en referaatiksi muiden tutkimuksista (Penner)

    Vielä suurempi kirkkauden valo näkyy otsalohkon läpi, kun hartioiden ollessa painettuna jo mattoa vasten, viimeinen epätoivoinen omien kasvojen pelastusyritys on julistaa tuo seikka niin vähäpätöiseksi, että sitä ei kannata pohtia. Ja kaikki vain taas kerran siksi, että omat tiedot ovat niin olemattomat, että ei ole koko asiaa havainnut olevan olemassakaan. No tästä tietty historia tuntee suurempiakin esimerkkejä kuin tämän palstan.

    Mutta niinkuin aiemmin sanoin, swingien puiminen täällä saa osaltani riittää. En todellakaan jaksa keskustella ympäristössä, jossa pelaajia jaetaan swingereihin ja hittereihin. Se on hyvä jako varmasti jos tykkää…. ammattilaista se vain huvittaa ohuudellaan.

    Nyt kun tuli tuo meiliosoite tuohon heitettyä, niin siellä voin kyllä mahdollisuuksien mukaan asiallisiin kysymyksiin vastata. Ei kuvia eikä videoita paitsi erillisestä sopimuksesta. Ne deletoidaan jo ennen koneelle tuloa.

    Kiitokset viihdyttävistä hetkistä ja pitäkää hauskaa…. Muisk

    ts kirjoitti: (21.1.2007 10:18:23)

    draiviratkaisee kirjoitti: (21.1.2007 9:45:48)
    Kun nyt sitten teette porukalla sen mallinnuksen, niin irrottakaa nyt ihmeessä käsivarsien liike hartiakierrosta.

    Tässä nyt koko ajan on puhutuu hartia-kädet kolmiosta tai sitten vähintäänkin vasen hartia-vasen käsi vakioidusta kulmasta ja ranteet ovat olleet se vapautuva tai vapautettava liike.

    Kuten prot hyvin tietävät, käsivarret kulkevat omaa vauhtiaan ja kuten olen ilman mittauksia antanut itseni ymmärtää, suurempi voima syntyy käsivarsien vapautuksesta, kuin ranteiden vapautuksesta (jota en vapaana liikkeenä swingissä hyväksy)

    Mutta käsivarsien en kyllä missään tapauksessa halua heilahtavan hetkeäkään eri tahtia vartalon kierron kanssa. Selkä- ja olkapäävaivoja on nyt jo riittävästi ihmisillä.

    älä nyt vielä lopeta, ei tarvitse provosoitua. Älä luovuta typeryyden edessä:)

    Mutta käsistä vielä, että niin kauan kuin sinun mallissasi kädet kulkevat synkrossa hartiakierron kanssa, ei se malli ole paljonkaan arvoinen. Voihan niinkin swingata, mutta ei sillä lailla pisimmälle saa.

    Vartalo, eli jalat keskivartalo ja hartiat vetävät käsivarsia, jotka ovat vapaimmat osat koko kropasta voimakkaassa swingissä ainakin tuossa kriittisessä vaiheessa downswingin huipulta puoleenväliin. Ne todella putoavat melko vapaina ja vaika saattaa näyttä siltä, että putoavat synkrossa hartiakierron kanssa, niin ei ole.

    Singhin voi varmasti luokitella todella mailaansa odottovaksi ja ’swingeriksi’ (sorry) ja hänellä jos kenellä kädet lentävät niin taakse kuin eteenkin ja pallo kyllä saa kyytiä. Tekniikka on kovin erilainen kuin esim. Woodsilla ja sopinee ehkä paremmin näihin ’keskipakovoimalaskelmiin’ (sorry termi)

    Ei kannata lopettaa kyseenalaistamista, vaikka homma menisikin uusiksi. Hyvää ei synny ilman kärsivällisyyttä!

    Niin esim. singhin swingissä on aivan selvästi nähtävissä kuinka daownswingin alussa kädet jäävät hartioista jälkeen. Vasemmasta rintalihaksesta kutakuinkin irti oleva vasen hauis kiinnityy downswingin alussa hartiakierron alettua vasempaan rintalihakseen. Eli käsi toimii hartioita hitaammin. Tuo kertoo minulle siitä, että synkroa ei ole. (nähtävissä esim. Golfdigestissä.)

    Käsien vapaus ja tietynlainen itsenäisyys on näillä ’swingereillä’:) erittäin olennaista. Ranteet nyt vaan ei ole se pääjuttu, sorry.

    Nimetön

    Monet mallit toimivat teoriassa, mutta eivät välttämättä käytännössä. Jos liike
    pystysuunnassa osumassa olisi eduksi, niin miksei juuri kukaan hyvä pelaaja tai edes longdrive mestarit sitä käytä. Itse tiedän teoriasyynkin. Varmaan Miurankin tutkimuksessa se on mainittu. Esim. Tigerilla pää on hyvin paikallaan osuma-alueella. Vasta kun pallo on jo mennyt matkoihinsa, alkaa pää nousta. Swingikeskiön liikuttelu merkittävästi ylöspäin osuma-alueella kuuluu lähinnä korkea hcp pelaajien ominaisuuksiin.

    Nimetön

    Pappa Tykki,
    Kiitos nyt kuitenkin kutsusta mukaan, vaikka imeisesti suunnitelmat ovat jo muuttuneet.

    data kirjoitti: (21.1.2007 13:39:34)
    Pappa Tykki,
    Kiitos nyt kuitenkin kutsusta mukaan, vaikka imeisesti suunnitelmat ovat jo muuttuneet.

    Ei ole vielä suunnitelmat muuttuneet. Eli jos joku keskustelupalstan ulkopuolinen yhteystieto minulle täältä kautta välittyy, niin sitten mailailen asianomaisille lähiaikoina. Just nyt on kiire tehdä päätyötä, joten yhteydenotto jäänee loppuviikolle (ts:llekin tiedoksi).

    Ideanani oli katsoa tätä asiaa avoimen tutkimuksen hengessä. Jos sitten osapuolilla on esimerkiksi kaupallisia eturistiriitoja niin sitten tarvii katsoa – ihan niinkuin muussakin kaupallisten tahojen kanssa tehtävässä tutkimuksessa – että mikä on se porukka, jolla homma toimii parhaiten.

    Mutta nyt musta ei siis kuulu täällä pariin päivään.

    ts kirjoitti: (21.1.2007 10:18:23)
    Fukke: sä taisit lukea vähän huonosti ton mun kirjotuksen nykimisestä 🙂 Ja toisekseen Miuralta lainatun ’7% increase of clubhead speed’ Ei kulmakiihtyvyyken vaan lavan nopeuden.

    Mutta täähän johtuu vaan siitä, että mun lisäks Miura ei ymmärrä fysiikasta mitään. Ja tossa voi semmosen 20 muuta nimee panna samaan idioottien listaan. Hauskinta on se, että ensin dissataan toisen kirjoittajan tekstit koska ne eivät ole oikein ’fysiikan kannalta’… ja helvatin rankoin sanankääntein. Ja miten kävikään… samat asiat joita olen esittänyt löytyvät Miuralta ja monilta muilta ’oikeilta’ tutkijoilta. Nii… minä kun ymmärrän tutkimuksen sellaiseksi, jossa tehdään kokeita ja havaintoja(Miura ym)…. en referaatiksi muiden tutkimuksista (Penner)

    Miura siis kirjoitti näin:

    Miura found, that including the upward shift of the hub, during the final 40ms before impact, in his swing model resulted in an increase in the clubhead speed at impact of approximately 7%.

    Tässä tarkoitetaan keskipisteeseen kohdistettavaa ylöspäin suuntautuvaa voimaa (upward shifting of the hup). Se tapahtuu vaikuttamalla keskipisteeseen jalkojen kautta eli ’ponnistetaan/punnerretaan’ ylöspäin maata vasten. Kyse on siis keskeisvoimasta, jota annostellaan sopivasti. Golfkielessä tähän usein viitataan esim. ’maintain your height during impact’. Uskon hyvin tuon Miuran havainnon, joka voi olla esim. suhteellinen, koska he ’käyttänevät’ Iron Byronia tutkimuksessaan, joka ei tätä tasapainoliikettä tee niin kuin ihminen, joka ei ole rautaa.

    Sinä vedit tuosta Miuran tutkimuksesta johtopäätöksen, että käsillä vedetään mailanpää suppeammalle kehällä, ja mitä kommentoin, että se ei lisää mailanpään nopeutta vaan kulmanopeutta.

    Jos oman kommenttinsa esittäminen on dissaamista, niin sitten olen siihen syyllistynyt ja pyydän näyrästi anteeksi – eri mieltä olen siitä huolimatta.

    draiviratkaisee kirjoitti: (21.1.2007 11:06:29)
    Niin esim. singhin swingissä on aivan selvästi nähtävissä kuinka daownswingin alussa kädet jäävät hartioista jälkeen. Vasemmasta rintalihaksesta kutakuinkin irti oleva vasen hauis kiinnityy downswingin alussa hartiakierron alettua vasempaan rintalihakseen. Eli käsi toimii hartioita hitaammin. Tuo kertoo minulle siitä, että synkroa ei ole. (nähtävissä esim. Golfdigestissä.)

    Käsien vapaus ja tietynlainen itsenäisyys on näillä ’swingereillä’:) erittäin olennaista. Ranteet nyt vaan ei ole se pääjuttu, sorry.

    Hyvä Draivi ratkaisee,

    sinä olet myös tehnyt yhden monista havainnoista, joka perustuu kolmoisheiluriin. Vasemman olkaluun ja olkavarren välillä vaikuttaa samanlainen kulma kuin rannekulmakin. Siis kädet jäävät jälkeen hartioista samalla lailla kuin mailan varsi käsistä. Olkakulman on osumassa ja lähdössä 90 astetta ja backsvingissä se pienenee 10-30 asteeseen (Esim. Ernie Elsillä se on melkein nolla backsvingin huipulla).

    Näin ollen Kädet tissien päällä -ohje on bull shittiä.

    fukke diise saisse kirjoitti: (21.1.2007 15:32:48)
    Näin ollen Kädet tissien päällä -ohje on bull shittiä.

    Tämä on hämmentävä asia, mutta arvatenkin ymmärrän tämänkin väärin. Usean tekijän vaikutuksesta johtuen käsivarteni vaeltavat rintakehän poikki joka kuulemma on oikein huono asia. Jos niitä koittaisi pitää tissien päällä nin vaellusta olisi ehkä vähemmän. Mutta taitaa olla nyt eri asiasta tässä kyse?

    fukke diise saisse kirjoitti: (20.1.2007 21:36:06)

    Rifle kirjoitti: (20.1.2007 20:30:05)
    Swingi tehtäisiin kahdella eri tavalla. Swingeri tyyppinen Pluto-swingi (entinen keskipakoisvoimainen), jossa kädet ovat pääasiassa kiinnipitäjän roolissa ja vasen käsi on pääosissa. Sekä hitteri tyyppinen, jossa voimatuotossa oikean käden käsivarsi on pääroolin esittäjänä. Molemmissa tapauksissa vasen käsivarsi on suora koko ajan.

    Voitaisiinko tällaisiin tilanteisiin (tai jompaan kumpaan) soveltaa esim. PT esittämiä kaksoisheiluria vai pitäisikö swingit edelleen purkaa useampiin ’varsiin’ ?

    Ajattelutapasi on oikea, tosin kyllä svingeritkin oikealla kädellä lyövät. Minun silmissäni ero syntyy siitä, että svingerin siirtävät lantion siistimmin oikean käden tieltä pois, kun taas hitterit runnovat enempi ’voimalla, jos ei muuten tilaa synny’.

    ’Puhdas’ svingerin swingi kyllä olisi tarkoitus suorittaa pelkästään vasemmalla kädellä vetämällä. Ja sitten tuo hitterin swingi oikealla kädellä paiskaamalla. sitten tosiian on tuo välimuoto, jossa selkeesti käytetään molempia käsiä.

    Mutta etköhän kuitenkin suunnilleen oikeassa ole, koska tuollaisia absoluuttisia swigejä/hittejä on varmaan aika vaikea tai mahdoton´kin toteuttaa(??)

Esillä 25 viestiä, 201 - 225 (kaikkiaan 326)
Vastaa aiheeseen: Vastaus #245441 kohteessagolf physics

Etusivu Foorumit Kilpagolf & harjoittelu golf physics