Etusivu › Foorumit › Kilpagolf & harjoittelu › golf physics
-
JulkaisijaArtikkelit
-
Pienetkin intohimot voivat aiheuttaa suuria sotia. Suuret intohimot ilmeisesti syöksevät koko maailmankaikkeuden kaaokseen. Kaukaisten pienien taivaankappaleiden kohtalosta puhumattakaan. Intohimojen sisältämää energiavirtaa ei ole syytä alkaa keinotekoisesti ohjailemaan koska kaikella on aikansa ja paikkansa. Tosin pienet häiriöt syklissä vaikuttavat yhtä paljon kuin kärpänen putterin lavalla. Lopputulema on kuitenkin aina sama ja pallo päätyy kuppiin.
Bosco kirjoitti: (20.1.2007 1:47:33)
Voin kertoa sulle joskus, mikä on tieteellinen tutkimus verrattuna tutkimukseen. Ei kannata käyttää tätä foorumia siihen turhuuteen.Voi kiitos… tuskin maltan odottaa. Muisk
Mistä muuten päättelit, että tuossa olisi epäselvyyttä? Pikku-ukkoja? Demoneita? Vai mistä ammennat nämä käsityksesi.
NimetönHenkilö, jonka fysiikan ymmärrys on kirjoitustensa perusteella hyvin vaatimatonta tasoa
arvostelee ja vähättelee perustelematta puutteellisiksi tiedeyhteisöissä tunnustettujen
fysiikan tutkijoiden laskelmia ja tutkimuksia. Samalla hän vihjaa itse tekevänsä salaisia
ilmeisesti maailman korkeinta tasoa olevia tutkimuksia samasta aiheesta. Lisäksi samainen henkilö käyttäytyy töykeästi kaikkia niitä kohtaan, jotka julkeavat olla hänen kanssaan eri mieltä. Tämän hän tekee, vaikka eri mieltä olevan henkilön tietotaso on todistettavasti aivan eri alueella kuin hänen. Kaiken lisäksi hän tekee tämän varsin vakavissaan.Sitten on joitakin henkilöitä, jotka julkeavat arvostella tällaista toimintatapaa. Onpas outoa, peräti ennen näkemätöntä röyhkeyttä:)
kebax kirjoitti: (20.1.2007 2:40:47)
Pienetkin intohimot voivat aiheuttaa suuria sotia. Suuret intohimot ilmeisesti syöksevät koko maailmankaikkeuden kaaokseen. Kaukaisten pienien taivaankappaleiden kohtalosta puhumattakaan. Intohimojen sisältämää energiavirtaa ei ole syytä alkaa keinotekoisesti ohjailemaan koska kaikella on aikansa ja paikkansa. Tosin pienet häiriöt syklissä vaikuttavat yhtä paljon kuin kärpänen putterin lavalla. Lopputulema on kuitenkin aina sama ja pallo päätyy kuppiin.Hyvin muotoiltu! Universaali massa painuu dimppelöityyn mustaan aukkoon noudattaen tarkasti latedraw-kierrettä. Mulla on siitä mittaustuloksia kotona talousvaakan alla:-D
Hei, mut nyt mä painun lämpösiin kolhvaamaan.Nimetönts kirjoitti: (19.1.2007 22:21:31)
Hei jos täällä on joku psykologi niin olisin todella kiinnostunut kuulemaan, mikä saa ihmisen käyttäytymään noin. Eikä tarvi olla niin oppinuttakaan tekstiä. Ihan kansankielellä saa laittaa.
Ilmeisesti kaikki toivo ei ole mennyt. Tärkeää on, että havaitsee itse ongelmia
olevan.kebax kirjoitti: (20.1.2007 2:40:47)
Intohimojen sisältämää energiavirtaa ei ole syytä alkaa keinotekoisesti ohjailemaan koska kaikella on aikansa ja paikkansa.Intohimojen synnyttämä energiavirta on näennäisenergiaa ja se on huomioitava laskuissa. Jos tämän näennäisenergian laittaa ajatusten karuselliin, niin sen energiakulma ei aukea, vaan purkautuu. Tästä on olemassa artikkeleita huomattavilta näennäiserergiafilosofeilta ja niitä ei ole syytä dissata. Jos joku on kanssani asiasta eri mieltä, niin vaadin tutkimustuloksia tieteellisin näytöin.
NimetönDitto kirjoitti: (20.1.2007 11:24:05)
kebax kirjoitti: (20.1.2007 2:40:47)
Intohimojen sisältämää energiavirtaa ei ole syytä alkaa keinotekoisesti ohjailemaan koska kaikella on aikansa ja paikkansa.Intohimojen synnyttämä energiavirta on näennäisenergiaa ja se on huomioitava laskuissa. Jos tämän näennäisenergian laittaa ajatusten karuselliin, niin sen energiakulma ei aukea, vaan purkautuu. Tästä on olemassa artikkeleita huomattavilta näennäiserergiafilosofeilta ja niitä ei ole syytä dissata. Jos joku on kanssani asiasta eri mieltä, niin vaadin tutkimustuloksia tieteellisin näytöin.
Niin kyllähän kuka vaan saa olla perustelemattakin erimieltä kenen tahansa väitteistä
jopa noiden näennäiserergiafilosofien tutkimuksista. Mutta sitten myös näistä erimielisyyksien perusteista saa olla eri mieltä myös perustelemalla.data kirjoitti: (20.1.2007 11:44:02)
Ditto kirjoitti: (20.1.2007 11:24:05)
kebax kirjoitti: (20.1.2007 2:40:47)
Intohimojen sisältämää energiavirtaa ei ole syytä alkaa keinotekoisesti ohjailemaan koska kaikella on aikansa ja paikkansa.Intohimojen synnyttämä energiavirta on näennäisenergiaa ja se on huomioitava laskuissa. Jos tämän näennäisenergian laittaa ajatusten karuselliin, niin sen energiakulma ei aukea, vaan purkautuu. Tästä on olemassa artikkeleita huomattavilta näennäiserergiafilosofeilta ja niitä ei ole syytä dissata. Jos joku on kanssani asiasta eri mieltä, niin vaadin tutkimustuloksia tieteellisin näytöin.
Niin kyllähän kuka vaan saa olla perustelemattakin erimieltä kenen tahansa väitteistä
jopa noiden näennäiserergiafilosofien tutkimuksista. Mutta sitten myös näistä erimielisyyksien perusteista saa olla eri mieltä myös perustelemalla.
Kuitti. Eiköhän pikkuhiljaa trollata tämäkin ketju huuhaa OT -viemäriin. Yhtäkaikki, tämä on ollut yksi hauskimmista ketjuista aikoihin.
Tääsä vaiheessa, kun asiallisen golfkeskustelun taso lähestyy huippuaan ja kaikki keskusteluun osallistuvat jakavat yhteisen rakkauden golffiin ja positiiviseen keskusteluun rakkaasta harrastuksestaan, totean, että ei herroilta tuloksenteko ainakaan testosteronista jää kiinni.
Tiukkaa kamppailua viimeiseen puttiin asti….se on oikea voittajan asenne.
Täällä on kyselty sen perään, miksi käyttäydyin niin kuin käyttäydyin. Jospa siis yritän selvittää.
Länsimaisen hyvinvoinnin keskeinen tekijä on ns. tieteellinen tutkimustapa, erityisesti luonnontieteissä. Tässä tutkimustavassa keskeistä on avoin vuoropuhelu teorian ja empirian välillä. Tiedeyhteisön tehtävänä on koko ajan testata senhetkistä teoriaansa – maailmankäsitystä jos hienosti sanotaan. Avoimuus tarkoittaa, että kuka mitäkin havaitsee asettaa sen yhteisön käyttöön niin, että havaintojen ollessa ristiriidassa teorian kanssa yhteisö kokonaisuudessaan etsii uutta, uuden havaintoaineiston selittävää teoriaa. Jos vaihtoehtoisia teorioita on useita, parhaana pidetään sitä, joka yksinkertaisimmin selittää koeaineiston. Jos on olemassa useita yhtä yksinkertaisia teorioita, mietitään koejärjestely, jonka lopputulosta koskevat ennusteet näissä teorioissa poikkeavat toisistaan. [Sittemmin Linuxin kehittäjät omaksuivat saman avoimen menetelmän ohjelmistokehitykseen]
Tämä lähestymistapa on formalisoitu ja legitimisoitu pisimmälle lääketieteessä. Ennen kuin voi ryhtyä valmistamaan lääkettä, on todistettava, että lääkkeellä on tehoa ja on tiedettävä, mitkä ovat sen sivuvaikutukset. Tämän vuoksi lääkkeiden kehittäminen vie aikaa ja lääkkeet ovat kalliita – voidaan tietysti keskustella siitä, onko tämä järkevää, mutta näin olemme kaikki yhdessä päättäneet länsimaisissa yhteiskunnissa.
Viikko tai pari sitten satuin kuulemaan radiosta väittelyn koululääketieteen ja vaihtoislääketieteen edustajan välillä. Keskustelu oli analoginen täällä käydyn keskustelun kanssa. Vaihtoehtoisedustaja syytti koululääketiedettä omien oppiensa hyljeksynnästä. Koululääketieteen edustaja sanoi, että kaikki se, mitä sovituin tieteellisin kriteerein vaikuttavaksi havaitaan, otetaan avosylin koululäääketieteen puolella vastaan. Vaihtoehtolääketieteilijä sanoi, että heillä on kyllä tästä tietoa, mutta eivät halua sitä paljastaa tai että tutkimuksia on kyllä tehty, mutta lääkintäviranomaiset eivät niitä suostu hyväksymään muka metodologisten puuteiden vuoksi.
Kun näin tämän ketjun otsikon, innostuin, koska todellakin olisi mielenkiintoista käydä keskustelua golfsvingin fysiikasta ja jopa tehdä hieman (harrastus)töitä sen eteen. Kuten yllä esitettyyn perusajatukseen kuuluu, en usko, että kaksoisheilurimalli on täydellinen kuvaus svingistä ja siksi sitä pitää kehittää edelleen. Tällöin kuitenkin pitää toteutua kaksi ehtoa:
– on ymmärrettävä nykyinen teoria (kaksoisheiluri) ja minkälaisia ennustuksia sillä voidaan tehdä, niin että mallituloksia voidaan verrata olemassa olevaan ja tulevaan koeaineistoon; ymmärrystä vaikeuttaa tietysti se, että teoriat fysiikassa puetaan matemaattiseen muotoon, mutta se on välttämätöntä, koska matemaattinen esitys vähentää radikaalisti teorian tulkinnavaraisuutta (finer point: ei matemaattinen kuvailukaan ole täysin tulkinnasta vapaata)
– on tutkittava uutta koeaineistoa ja suunniteltava uusia kokeita mallin testaamiseksi ja muokattujen mallien kehittämiseksi.Mielestäni tämän palstan keskustelussa argumentoitiin nämä periaatteet unohtaen ja kieltämättä sen verran verissä tämä tieteellinen lähetymistapa on, että fysiikasta puhuttaessa mieelstäni muu on puoskarointia.
Koin olevani samassa asemassa kuin tuo koululääketieteen edustaja: minun olisi USKOTTAVA toisen sanaan sokeasti. Se on uskontoa eikä tiedettä enkä pysty käsittelemään fysiikkaa uskonnolliselta pohjalta, mikä on tietysti vain minun rajoittuneisuuttani. Toisin kuin tuo koululääketieteilijä, olisin tietysti voinut valita monta pykälää asiallisemman tyylilajin.
En tietenkään väitä, että maailma on onnellisempi paikka tai svingit parempia, kun valitaan tieteellinen ajattelutapa. Päinvastoin, historia on opettanut, että uskomalla välttää paremmin sisäset ristiriitansa kuin tutkimalla tieteellisesti. Nimittäin jos pystyy uskomaan. Golfin fysiikan suhteen en pysty uskovaiseksi, vaan haluan kehittää ymmärrystä tieteellisen yrityksen ja erehdyksen kautta.
Yritän löytää hetken, jolloin voisin sitoutua pieneen tieteelliseen tutkimusprojektiin golfsvingin fysiikasta. Jos onnistuu, ilmoittelen sitten. Tähän projektiin ovat sitten kaikki tervetulleita (omalla kustannuksellaan) edellyttäen, että haluavat toimia tieteellisen tutkimustavan pelisääntöjen mukaan.
niin näissä keskusteluissa ongelma on tämä vänkäyskeskeisyys. kaikilla ei ole pyrkimyksenä keskustella, vaan vääntää ja ilmeisesti hakea jatketta tietylle ruumiinosalle.
tahallinen väärinymmärrys valtaa alaa sen sijaan, että toisiin suhtauduttaisiin positiivisesti.
keskusteluun kuuluu argumentointi, mutta se voi olla asiallista ja kunnioittavaa.
kaikki kuitenkin ilmeisimmin pidämme golffista ja siksi täälläkin asioista jauhamme. ilmeisesti haemme keskustelusta myös positiivista pientä lisää elämämme…toivottavasti ainakin.
parempaa jatkoa toivoen.
-draivi-
Noista kaksoisheilurimalleista alkoi kiinnostamaan kun ainakin minä olen nähnyt niissä yleensä mallinnettavan täyttä swingiä. Samoiten Fukken kirjoituksista ymmärsin että rannekulmien purkautuminen (tai ainakin se prosessi) alkaisi heti ku kädet lähtevät alas.
Mulla on ollut tänä talvena harjoitus jossa lyön palloa eripituisilla swingeillä. Alastullessa kädet pysäytetään tiettyyn kohtaan (rannekulma noin 90) hetki paikoillaan ja sitten normaalisti läpi, Bang. Eniten treenaan niitä jossa lyönti lähtee nyrkkien ollessa vyön korkeudella ja sitten toinen niin että käsivarsi lähtee vaakatasosta.
Homma toimii pienellä treenillä hienosti: puhtaita osumia ja palloo lentää tuolla lyhyimmälläkin iskulla yllättävän pitkälle.
Taas kerran pitkä alustus, mutta vihdoin kysymykseen:
Mitä arvoja kaksoisheilurimallinnuksessa nyrkkien kiihtyvyydessä (verrattuna täyteen swingiin) pitää muuttaa että saadaan sama tulos kuin reaalimaailmassa. Siis että osuma on samanlainen vaikka downswingin pituus on dramaattisesti 🙂 erimittainen.Tämä kiinnostaa lähinnä siksi että itse en tiedä mitä teen eritavalla eri swingeissä, kroppa tuntuu löytävän tämän omin avuineen.
Ps. Faldo kertoo käyttävänsä tämäntyyppistä drilliä vakio warm-up rutiininaan ajoituksen löytämiseksi.
Parti kirjoitti: (20.1.2007 12:57:36)
Noista kaksoisheilurimalleista alkoi kiinnostamaan kun ainakin minä olen nähnyt niissä yleensä mallinnettavan täyttä swingiä. Samoiten Fukken kirjoituksista ymmärsin että rannekulmien purkautuminen (tai ainakin se prosessi) alkaisi heti ku kädet lähtevät alas.Mulla on ollut tänä talvena harjoitus jossa lyön palloa eripituisilla swingeillä. Alastullessa kädet pysäytetään tiettyyn kohtaan (rannekulma noin 90) hetki paikoillaan ja sitten normaalisti läpi, Bang. Eniten treenaan niitä jossa lyönti lähtee nyrkkien ollessa vyön korkeudella ja sitten toinen niin että käsivarsi lähtee vaakatasosta.
Homma toimii pienellä treenillä hienosti: puhtaita osumia ja palloo lentää tuolla lyhyimmälläkin iskulla yllättävän pitkälle.
Taas kerran pitkä alustus, mutta vihdoin kysymykseen:
Mitä arvoja kaksoisheilurimallinnuksessa nyrkkien kiihtyvyydessä (verrattuna täyteen swingiin) pitää muuttaa että saadaan sama tulos kuin reaalimaailmassa. Siis että osuma on samanlainen vaikka downswingin pituus on dramaattisesti 🙂 erimittainen.Tämä kiinnostaa lähinnä siksi että itse en tiedä mitä teen eritavalla eri swingeissä, kroppa tuntuu löytävän tämän omin avuineen.
Ps. Faldo kertoo käyttävänsä tämäntyyppistä drilliä vakio warm-up rutiininaan ajoituksen löytämiseksi.
Lainaan vastaukseksi suoraan Penneriä. Ensinnäkin:
’The primary model that golf researchers have used to analyse this motion
is based on a double pendulum or double link system. The two links that are used in this model are included in figure 1. The upper link represents the golfer’s shoulders and arms, which rotate about a central hub corresponding roughly to a point between the golfer’s shoulders. The lower link represents the golf club. [..] During
the downswing the two links are taken to rotate in a single plane that is inclined to the vertical.’Tämä määrittelee perusmallin, jonka inputteina ovat toisaalta vartalon ja toisaalta ranteiden vääntömomentti lyönnin aikana. Tälle mallille on siis matemattinen lauseke, joka on kahden kulmamuuttujan suhteen toiseen asteen differentiaaliyhtälö noiden vääntömomenttien toimiessa ajavina tekijöinä eli yhtälöiden eksplisittisesti ajasta riippuvina osina (täsmällinen ilmaisu on ’epähomgeenisinä termeinä’). Jotta mallin voi ratkaista, on määriteltävä lisäksi alkuehdot eli kulmamuuttujien ja kulmanopeuksien arvot alkuhetkellä. Koska pääosin ollaan kiinnostuneita sellaisista heilahduksista, joissa maila osuu palloon, tästä seuraa ns. reunaehto (mikä tekee yhtälöiden ratkaisemisen olennaisesti vaikemaamaksi). Mutta tästä lähtökohdasta: voit ratkaistaa minkälaisen tahansa tilanteen eli alkuasennon ja vääntömomenttifunktioiden mukaan.
Koska tapauksia on paljon, niin eniten on tarkasteltu paria ERIKOISTAPAUksiA
’In the basic version of the model the hub is taken to be fixed in position and all the golfer’s efforts in rotating his or her hips, trunk and arms are equated to a single couple, τ0, applied at this central pivot. In addition, this couple is often modelled to be constant over the duration of the downswing.’
tai
’The downswing in the double pendulum model has, therefore, typically been divided into two distinct stages. During the first stage of the downswing the wrist-cock angle is fixed and the double pendulum system rotates as one. [..] During this time the
hands and wrists are basically behaving as a stop in preventing the club from falling back
towards the golfer. As the downswing proceeds the CENTRIFUGAL FORCE acting on the lower link will increase and the couple required by the hands and wrists to maintain the wrist-cock angle will subsequently decrease. When the required couple drops to zero the lower link will, unless prevented, begin to swing outwards. This is referred to as a natural release. [..] The second stage of the downswing begins when the club swings outwards, either naturally or with a delayed release, and ends when contact with the ball is made. The hands and wrists are normally modelled as exerting no couple during this stage.’Siis vastauksena kysymykseesi: jos halutaan sovittaa jokin todellinen mitattu svingiliike kaksoisheiluriin tietystä lähtötilanteesta, on ratkaistava ongelma ’mikä on se vartalon ja ranteiden vääntömomentin aikariippuvuus joka tuottaa havaitun liikkeen’. Tämän käääntesiongelman ratkaisu on omasta näkövinkkelistäni ihan ammatillisestikin kiinnostava ja siksi sen svingidatan saaminen olisi kiinnostavaa. Todennäköisesti mailan taipuman ottaminen huomioon kaksoisheilurissa parantaa käänteisratkaisun osuvuutta. Toisaalta päätellen noista datan animaatioista, hänellä tämä on mukana mallissa.
Tämän ratkaisun jälkeen voi tutkia, mitä vaikutuksia identifoidun vääntömomentin varioimisella on lyöntiin. Tai verrata saatua tulosta Lampsan dynaamisen optimoinnin tehtävän ratkaisuun, joka kertoo, mikä vääntömomentin aikariippuvuus tuottaa suurimman mailanpään nopeuden osumahetkellä (toisessa mailissani mainituin reunaehdoin).
Noiden erikoistapausten tarkastelulla ei siis saada vastausta kysymykseesi, mutta mallilla kylläkin.
Pappa Tykki kirjoitti: (20.1.2007 15:22:45)
Lainaan vastaukseksi suoraan Penneriä. Ensinnäkin:’The primary model that golf researchers have used to analyse this motion
is based on a double pendulum or double link system. The two links that are used in this model are included in figure 1. The upper link represents the golfer’s shoulders and arms, which rotate about a central hub corresponding roughly to a point between the golfer’s shoulders. The lower link represents the golf club. [..] During
the downswing the two links are taken to rotate in a single plane that is inclined to the vertical.’Olen edelleen sitä mieltä, että kaksoisheilurin ylävarsi täytyy purkaa osiin, eli muuttaa se kahdeksi varreksi, jotka ovat keskipisteestä vasempaan olkapäähän kulkeva ylävarsi, vasen käsi eli keskivarsi ja maila eli alavarsi. Vain keskipisteestä (vartaloa) pyörittämällä aikaasaatava ilmiö ei kolmannen varren myötä välttämättä tuo lisäarvoa, mutta golfsvingin tarkastelu muuttuu KOKONAAN TOISENLAISEKSI siksi, ett oikea käsi muuttuukin heilurin osasta heiluriin ulkoisesti vaikuttavaksi käyttövivuksi, joka pystyy DRAMAATTISESTI tehostamaan heilurin toiminnan kannalta edullisia ilmiöitä.
Siis Pennerin mallinnus on väärä, vaikkakin hän tulkitsee ja tarkastelee sitä tieteen näkökulmasta oikein – tosin jälkimmäistä olettamista minä en pysty arvioimaan.
Pappa Tykki kirjoitti: (20.1.2007 15:22:45)
As the downswing proceeds the CENTRIFUGAL FORCE acting on the lower link will increase and the couple required by the hands and wrists to maintain the wrist-cock angle will subsequently decrease.
Eikös me juuri päästy yhteisymmärrykseen siitä, ettei sitä keskipakoisvoimaa oikeasti ole olemassa ja siksi sen käyttäminen tieteellisessä tarkastelussa on moukkamaista pallon potkimista fairwaylle.
Parti kirjoitti: (20.1.2007 12:57:36)
Mitä arvoja kaksoisheilurimallinnuksessa nyrkkien kiihtyvyydessä (verrattuna täyteen swingiin) pitää muuttaa että saadaan sama tulos kuin reaalimaailmassa. Siis että osuma on samanlainen vaikka downswingin pituus on dramaattisesti 🙂 erimittainen.
Luulisin, että backswingin pituudesta on hyötyä, jos vartalon kiertoa (keskipisteen vääntöä) pystyy koko ajan kiihdyttämään downsvingissä. Useimmat meistä käyttävät kiihdytyskapasiteettinsa jo aikaisemmassa vaiheessa. Merkitsevämpä kuvailemasasi harjoitteessa on, että lyhyessä backsvingissä pystyt edelleen käyttämään aika tehokkaasti kolmiheilurimallinnukseen perustuvaa heilurin käyttövipua eli oikeaa kättä. Oikea käsi on hyvä renki mutta huono isäntä – kaavaa ei tähän ole takataskussa.
fukke diise saisse kirjoitti: (20.1.2007 19:21:07)
Pappa Tykki kirjoitti: (20.1.2007 15:22:45)
Lainaan vastaukseksi suoraan Penneriä. Ensinnäkin:’The primary model that golf researchers have used to analyse this motion
is based on a double pendulum or double link system. The two links that are used in this model are included in figure 1. The upper link represents the golfer’s shoulders and arms, which rotate about a central hub corresponding roughly to a point between the golfer’s shoulders. The lower link represents the golf club. [..] During
the downswing the two links are taken to rotate in a single plane that is inclined to the vertical.’Olen edelleen sitä mieltä, että kaksoisheilurin ylävarsi täytyy purkaa osiin, eli muuttaa se kahdeksi varreksi, jotka ovat keskipisteestä vasempaan olkapäähän kulkeva ylävarsi, vasen käsi eli keskivarsi ja maila eli alavarsi. Vain keskipisteestä (vartaloa) pyörittämällä aikaasaatava ilmiö ei kolmannen varren myötä välttämättä tuo lisäarvoa, mutta golfsvingin tarkastelu muuttuu KOKONAAN TOISENLAISEKSI siksi, ett oikea käsi muuttuukin heilurin osasta heiluriin ulkoisesti vaikuttavaksi käyttövivuksi, joka pystyy DRAMAATTISESTI tehostamaan heilurin toiminnan kannalta edullisia ilmiöitä.
Siis Pennerin mallinnus on väärä, vaikkakin hän tulkitsee ja tarkastelee sitä tieteen näkökulmasta oikein – tosin jälkimmäistä olettamista minä en pysty arvioimaan.
Nonii… huomasin juuri, että eihän mun tarvi tosiaan tänne kirjoittaa. Fukke latas täysillä saman mitä ajattelin. Lisäisin tuohon vielä, että mitä tapahtuu, jos olenainen osa swingistä liikkuukin täysin eri asentoisella tasolla kuin on oletettu.
Tieteellinen tutkimus, jossa tutkimuskysymys on väärin asetettu, tai jossa yksikin perusolettamus vuotaa, menettää monelta osin merkityksensä. Ei silti välttämättä kakilta osin. Miksi perusolettamuksena on ollut kuvata swingi ’kohden kasvoja’ miksi ei suoraan ylhäältä. Olisiko jotain nähty toisin?
Pappa: tervetuloa tekemään tutkimusta vaikkapa kanssani kaikesta huolimatta. Sopisiko toukokuu ajankohdaksi? Tutkimukseen soveltuvaa välineistöä on ymmärtääkseni aika vähän tarjolla.
Pahinta tieteelle on uskoa vanhaan totuuteen, silloin kun uusia muuttujia on löydetty. Minä en ole näitä muuttujia löytänyt, vaan ne ovat alalla varsin yleisesti tunnettuja. Nykyään.
Miura(2001) presesnts a double pendulum swing model in which an upward force is applied at the hub just prior to impact. this inward pull motion at the impact stage has been observed with some expert players.
Miura found, that including the upward shift of the hub, during the final 40ms before impact, in his swing model resulted in an increase in the clubhead speed at impact of approximately 7%
kysyy yks fysiikasta ja golfista mitään ymmärtämätön
data: On kaksi syytä miksi jonkun toisen kirjoittamat jutut voivat tuntua tyhmiltä
a) Itse tietää enemmän kuin kirjoittaja
b) Itse tietää vähemmän kuin kirjoittaja
c) anadaNimetönfukke diise saisse kirjoitti: (20.1.2007 19:21:07)
Olen edelleen sitä mieltä, että kaksoisheilurin ylävarsi täytyy purkaa osiin, eli muuttaa se kahdeksi varreksi, jotka ovat keskipisteestä vasempaan olkapäähän kulkeva ylävarsi, vasen käsi eli keskivarsi ja maila eli alavarsi. Vain keskipisteestä (vartaloa) pyörittämällä aikaasaatava ilmiö ei kolmannen varren myötä välttämättä tuo lisäarvoa, mutta golfsvingin tarkastelu muuttuu KOKONAAN TOISENLAISEKSI siksi, ett oikea käsi muuttuukin heilurin osasta heiluriin ulkoisesti vaikuttavaksi käyttövivuksi, joka pystyy DRAMAATTISESTI tehostamaan heilurin toiminnan kannalta edullisia ilmiöitä.
Siis Pennerin mallinnus on väärä, vaikkakin hän tulkitsee ja tarkastelee sitä tieteen näkökulmasta oikein – tosin jälkimmäistä olettamista minä en pysty arvioimaan.
Ohessa yksi hypoteesi arvioitavaksi.
Jos swingin keskus olisi ihmisen hartioiden välissä (lähellä selkää) oleva piste, jonka ympäri swingi pyörii. Tämä piste ei liikkuisi (ennen impactia) vaikka hartiat, pää, lantio yms. liikkuvat swingin mukana.
Swingi tehtäisiin kahdella eri tavalla. Swingeri tyyppinen Pluto-swingi (entinen keskipakoisvoimainen), jossa kädet ovat pääasiassa kiinnipitäjän roolissa ja vasen käsi on pääosissa. Sekä hitteri tyyppinen, jossa voimatuotossa oikean käden käsivarsi on pääroolin esittäjänä. Molemmissa tapauksissa vasen käsivarsi on suora koko ajan.
Voitaisiinko tällaisiin tilanteisiin (tai jompaan kumpaan) soveltaa esim. PT esittämiä kaksoisheiluria vai pitäisikö swingit edelleen purkaa useampiin ’varsiin’ ?
Nimetönts kirjoitti: (20.1.2007 20:27:07)
Miura(2001) presesnts a double pendulum swing model in which an upward force is applied at the hub just prior to impact. this inward pull motion at the impact stage has been observed with some expert players.Miura found, that including the upward shift of the hub, during the final 40ms before impact, in his swing model resulted in an increase in the clubhead speed at impact of approximately 7%
kysyy yks fysiikasta ja golfista mitään ymmärtämätön
data: On kaksi syytä miksi jonkun toisen kirjoittamat jutut voivat tuntua tyhmiltä
a) Itse tietää enemmän kuin kirjoittaja
b) Itse tietää vähemmän kuin kirjoittaja
c) anadaKaikissa malleissa mp nopeus kasvaa, kun voimaa lisätään. Johtopäätös: lisätkää voimaa.
Koska en kuulu mielestäni enää ryhmään ’kuka vaan’ en vastaa Riflen kysymykseen. Eikä sillä mitään arvoa tietty olisikaan.
Kysyn sen sijaan: Kun noilla nykypelaajilla ei lavan rata enää nykyään monissa lyönneissä ole ympyrän kaari, vaan lavan liike jatkuu osumassa vahvemmin tangentin suuntaan, niin ovatko he
a) lisänneet keskipakovoimaa
b) vähentäneet keskeisvoimaa joka heikentää keskipakoisilmiötä
c)uubaEli mihin noista pelaajalla on mahdollisuus aktiivisesti vaikuttaa
Päteekö sama jos pyritään voimantuotolliseen maksimiin
data kirjoitti: (20.1.2007 20:37:42)
ts kirjoitti: (20.1.2007 20:27:07)
Miura(2001) presesnts a double pendulum swing model in which an upward force is applied at the hub just prior to impact. this inward pull motion at the impact stage has been observed with some expert players.Miura found, that including the upward shift of the hub, during the final 40ms before impact, in his swing model resulted in an increase in the clubhead speed at impact of approximately 7%
kysyy yks fysiikasta ja golfista mitään ymmärtämätön
data: On kaksi syytä miksi jonkun toisen kirjoittamat jutut voivat tuntua tyhmiltä
a) Itse tietää enemmän kuin kirjoittaja
b) Itse tietää vähemmän kuin kirjoittaja
c) anadaKaikissa malleissa mp nopeus kasvaa, kun voimaa lisätään. Johtopäätös: lisätkää voimaa.
Ja sen mp:n nopeuden pitäisi olla oikeassa kohdassa maksimissaan. Olisko hyvä lisätä tekniikkaa myös?
Nimetönfukke diise saisse kirjoitti: (20.1.2007 19:21:07)
[
Olen edelleen sitä mieltä, että kaksoisheilurin ylävarsi täytyy purkaa osiin, eli muuttaa se kahdeksi varreksi, jotka ovat keskipisteestä vasempaan olkapäähän kulkeva ylävarsi, vasen käsi eli keskivarsi ja maila eli alavarsi. Vain keskipisteestä (vartaloa) pyörittämällä aikaasaatava ilmiö ei kolmannen varren myötä välttämättä tuo lisäarvoa, mutta golfsvingin tarkastelu muuttuu KOKONAAN TOISENLAISEKSI siksi, ett oikea käsi muuttuukin heilurin osasta heiluriin ulkoisesti vaikuttavaksi käyttövivuksi, joka pystyy DRAMAATTISESTI tehostamaan heilurin toiminnan kannalta edullisia ilmiöitä.Siis Pennerin mallinnus on väärä, vaikkakin hän tulkitsee ja tarkastelee sitä tieteen näkökulmasta oikein – tosin jälkimmäistä olettamista minä en pysty arvioimaan.
Ymmärrän tämän näkemyksen hyvin. Hyvien pelaajien kädet liikkuvat kuitenkin aika nätisti ympyräradalla, joten en lähtisi muuttamaan mallia monta kertaluokkaa vaikeammaksi käyttää vain sen takia, että niihin tuloksiin, jotka ovat kiinnostavia, tulisi vain pienehköjä muutoksia. Vartalon alueella syntyviä voimia ei kannata lähteä simuloimalla hakemaan, koska mallista tulee niin mutkikas, ettei sitä ehkä kukaan edes tietokoneen avulla hallitsisi. Miksi ei sitten oteta saman tien malliin mukaan jokainen nivel ja luu, mikä kropasta löytyy. Ellei niin tehdä, voi aina joku tulla sanomaan, että malli ei ole hyvä, kun siitä puuttuu se ja se komponentti. Lopulta joku sanoo, että keskijalkakin pitää sinne mallintaa.
Nimetönts kirjoitti: (20.1.2007 20:39:33)
Koska en kuulu mielestäni enää ryhmään ’kuka vaan’ en vastaa Riflen kysymykseen. Eikä sillä mitään arvoa tietty olisikaan.Kiitos, sillä kysymys olikin etupäässä PT:lle ja Fukkelle 😉
data kirjoitti: (20.1.2007 20:37:42)
ts kirjoitti: (20.1.2007 20:27:07)
Miura(2001) presesnts a double pendulum swing model in which an upward force is applied at the hub just prior to impact. this inward pull motion at the impact stage has been observed with some expert players.Miura found, that including the upward shift of the hub, during the final 40ms before impact, in his swing model resulted in an increase in the clubhead speed at impact of approximately 7%
Kaikissa malleissa mp nopeus kasvaa, kun voimaa lisätään. Johtopäätös: lisätkää voimaa.
Sen jälkeen, miten olet minun tietämystäni dissannut, ja vahingossa näköjään Miurankin, olisi odottanut edes jotain hieman muuta kuin läskiksi lyömistä.
Miksi aina, kun esitän jotain joka ei sovi sinun malleihisi, lyöt läskiksi tai katoat? Menevätkö markkinat jos myönnät erehtyneesi?
Sitten kerrot seuraavassa viestissä, että kaikkia juttuja ei kannata mallintaa ja tutkia. Ja minä olen idiootti kun olen tutkinut ja löytänyt suuriakin eroja niistä.
nooh…kunhan saadaan Papan kanssa tutkimukset vauhtiin…. ni mepäs ei kerrotakaan kellekään 😀 Olikohan mulla se Papan meiliosote vielä tallessa…
ts kirjoitti: (20.1.2007 20:27:07)
Miura(2001) presesnts a double pendulum swing model in which an upward force is applied at the hub just prior to impact. this inward pull motion at the impact stage has been observed with some expert players.Miura found, that including the upward shift of the hub, during the final 40ms before impact, in his swing model resulted in an increase in the clubhead speed at impact of approximately 7%
Me huomattiin tää sama 15 vuotta sitten Exelin kanssa tehdessämme varsien vetojännitysmittauksia. Juuri ennen osumahetkeä vetojännityskäyrään tulee piikki, eikä siinä ole mitään ihmeellistä. Anteeksi, että selitän tämän keskipakoisvoiman avulla, mutta ei ole kerinnyt funtsia uusin termein. Keskipakoisvoima vaikuttaa ensin sisäisesti niin kauan kun rannekulma avautuu. Sen jälkeen, kun rannekulma on avautunut, keskipakoisvoima alkaa vaikuttaa pelaajaan ulkoisesti, johon pelaajan on tasapainonsa säilyttäen vastattava toisen suuntaisella voimalla.
Tämä toisen suuntainen voima on siis keskisyysvoima, ja koska muna oli ennen kanaa, niin siihen oppii vaistomaisesti reagoimaan. Se näkyy monien pelaajien lyönnissä pienenä hypähdyksenä/ponnistuksena/tukijalan suoristamisena jne. Mittaustulos näkyy varren vetojännityksen kasvamisena.
Rifle kirjoitti: (20.1.2007 20:30:05)
Swingi tehtäisiin kahdella eri tavalla. Swingeri tyyppinen Pluto-swingi (entinen keskipakoisvoimainen), jossa kädet ovat pääasiassa kiinnipitäjän roolissa ja vasen käsi on pääosissa. Sekä hitteri tyyppinen, jossa voimatuotossa oikean käden käsivarsi on pääroolin esittäjänä. Molemmissa tapauksissa vasen käsivarsi on suora koko ajan.Voitaisiinko tällaisiin tilanteisiin (tai jompaan kumpaan) soveltaa esim. PT esittämiä kaksoisheiluria vai pitäisikö swingit edelleen purkaa useampiin ’varsiin’ ?
Ajattelutapasi on oikea, tosin kyllä svingeritkin oikealla kädellä lyövät. Minun silmissäni ero syntyy siitä, että svingerin siirtävät lantion siistimmin oikean käden tieltä pois, kun taas hitterit runnovat enempi ’voimalla, jos ei muuten tilaa synny’.
-
JulkaisijaArtikkelit
Etusivu › Foorumit › Kilpagolf & harjoittelu › golf physics