Etusivu › Foorumit › Kilpagolf & harjoittelu › golf physics
-
JulkaisijaArtikkelit
-
Täydellinen swingi biljardi pöydälle:
Kivi ja viimeinen pallo eri päädyissä, pallo aivan kupin reunalla.
Otan rauta seiskan ja asetun stanssiin erittäin raskaan pöydän päälle.
Lähden lyömään.
Lyön täydellisen lyönnin jolloin grippi rullaa vasemman käden hanskani rikki ja kitka polttaa oikean käteni. Huomaan että käteni ovat lavan hoselissa. No mailan nuppi osui kiveen kuten piti jolloin pudotettuaan pallon kivi otti upeat backspinnit josta Faldokin pitäisi.Niin rannekulma ei auennut missään vaiheessa, pientä säätöä siis tarvitsee lajin vaihdossa.
Tässä on nyt väännetty fysiikan lainalaisuuksista, mutta yksi uusi näkäkulma asiaan on tarjolla. (En ainakaan ole tästä itse vielä lukenut)
Ts on ansiokkaasti pohtinut toimistotuoleja ja kumonnut joitakin teorioita. itse olen yrittänyt kumota koko rannekulmajuttua (niin ts, ei kai ranekulma ole 0 alussa, vaan otteesta riippuen jopa tuo 90, ainakin sormiin nähden). No, tuntuu siltä, että yksimielisyyteen ei asoista täällä helposti päästä, mutta ajattelu on aina hedelmällistä. Swingejä on monenlaisia, suuremmilla ja pienemmillä rannekulmilla ja pitkälle lähtee. Tiikeri ei käytä suuria rannekulmia hoganin, mickelsonin ta garcian tapaan. Suurella ranekulmala tuotettu voima lienee kuitenkin se vähemmän fyysisesti vaativa. ja tosiaan kuten ts:kin totesi kyse on muustakin kuin pituudesta.
no se uusi näkökulma on tietysti se, että tässä on kokolailla sivuutettu raaka voima. ja tässä asiassa on eroja fyysisesti ja siinä paljonko sitä halutaan swingissä käyttää…
ranne voi olla mahdollisimman vapaa, jolloin sitä voidaan käyttää tuossa karusellivertauksessa tai sitten siinä karusellissa tai toimistotuolissa oleva kaveri voi ranteensa voimalla suoristaa. harvoinpa liike on ihmisvoimista vapaata.
tietysti swingiä voidaan tutkia parina heilurina, mutta kukapa meistä oikeasti ilman moninaisia voimamanipulointeja mailaansa heiluttelee. vapaan heilurin yhteys swingiin on lopulta etäinen, ainakin laskennallisesti.
draiviratkaisee kirjoitti: (19.1.2007 11:29:35)
ranne voi olla mahdollisimman vapaa, jolloin sitä voidaan käyttää tuossa karusellivertauksessa tai sitten siinä karusellissa tai toimistotuolissa oleva kaveri voi ranteensa voimalla suoristaa. harvoinpa liike on ihmisvoimista vapaata.
tietysti swingiä voidaan tutkia parina heilurina, mutta kukapa meistä oikeasti ilman moninaisia voimamanipulointeja mailaansa heiluttelee. vapaan heilurin yhteys swingiin on lopulta etäinen, ainakin laskennallisesti.
Niin siis juu… Tuota keskipakovoiman mielikuvaa, jota itsekin käytän opetuksessa samoin kuin käsitettä keskipakovoima, käytetään sen ymmärrykseen saattamisessa, että koska sisäkehällä on jo niin suuri liikenopeus (koko mailalla itse asiassa) että ihmisen lihasvoima ei yksinkertaisesti riitä siihen, että tuota lapaa voitaisiin sillä kiihdyttää. Kulman purkaminen lihastyöllä on siis mahdoton tehtävä.
Suuri osa hyvistä pelaajista kuitenkin tuntee ja kertoo, että kovaa lyödessään piiskaavat ranteilla lapaa. niin he tekevätkin, mutta todellisuudessa eivät tiedosta, mikä mekanismi tuon piiskauksen takana on, ja hyvä niin.
Koska jokaiselta löytyy iltaleikkejä varten kaapista ruoska, voitte nyt pohtia mikä liike sen sivalluksen oikeesti saa aikaiseksi. Mutta älkää menkö sen ruoskan kanssa ovea avaamaan… sinnä voi postimies pelästyä ja vaihtaa piiriä (insider) Joku tuossa kanvalla sitä ranneliikkeeksi uskoi, kunnes hieman tarkemmin katsoi mitä tapahtui. Ranne vaan reagoi käden pysähtymiseen tai liikkeen suunnan vaihtumiseen.
Keskipakovoima ja rannesivallus ovat käyttökelpoisia mielikuvia. Sitten kun syvällisemmin ruvetaan swingiä pohtimaan, ne joudutaan siirtämään sivuun.
Samalla ymmärsin, että voimantuoton kannalta, ei olekaan edullista antaa käsien ’lentää’ laajaan kaareen osuman jälkeen. Jos pienentää sisäkehää vetämällä vasemman kyynärpään kylkeen kiinni ja antamalla sen taittua osuman jälkeen, lapa kiihtyy huomattavasti tuohon vapaaseen kaareen verrattuna. Eli sisään päin vetäminen ja käsien kehän supistaminen ovat toinen lavan nopeuteen vaikuttava asia, mikä tuntuu ensikuulemalta täysin järjettömältä väitteeltä. Yhtä järjettömältä, kuin että moukarnheittäjä nykäisee kahvasta sisään juuri ennen irrotusta. niin ne kuitenkin tekee. Hölmöt.
Kirjoitti ts (olen mennettänyt lainaustaitoni näemmä)
niin hyvä esimerkki on taitoluistelijat piruetiissaan. kun heillä on kädet levällään on vauhti hitaampi ja silminnähden kiihtyy kun kädet vedetään kroppaan kiinni. sikäli voisi ajatella, että suuri rannekulma tuo samalla tavoin massaa keskiötä kohti ja kiihdyttää pyörimisnopeutta, mutta kuten sanoin, ei silti ole mielestäni sanottua, että tuolla tekniikalla saa pisimmät lyönnit.
fds taisi tuota pyörimisnopeutta ansiokkaasti tuolla jo selvitelläkin…
Nimetöndraiviratkaisee kirjoitti: (19.1.2007 11:29:35)
tietysti swingiä voidaan tutkia parina heilurina, mutta kukapa meistä oikeasti ilman moninaisia voimamanipulointeja mailaansa heiluttelee. vapaan heilurin yhteys swingiin on lopulta etäinen, ainakin laskennallisesti.
Tässä on varmaankin väärinkäsitys. Kun puhutaan kaksoisheilurimallista tai kaksivipuisesta mallista, se ei todellakaan tarkoita mitään vapaata heiluriliikettä, vaan kaikkia niitä voimia ja tekijöitä, mitä swingissä esiintyy, voidaan rajoituksetta muuttaa ajan funktiona. Kaikki ne asiat, joita täällä on yritetty ratkaista on jo aikaa sitten ratkaistu laskennallisesti ja mittauksin varmistettu. Malliin voidaan ottaa mukaan vartalon massat.
data kirjoitti: (19.1.2007 11:56:06)
draiviratkaisee kirjoitti: (19.1.2007 11:29:35)
tietysti swingiä voidaan tutkia parina heilurina, mutta kukapa meistä oikeasti ilman moninaisia voimamanipulointeja mailaansa heiluttelee. vapaan heilurin yhteys swingiin on lopulta etäinen, ainakin laskennallisesti.
Tässä on varmaankin väärinkäsitys. Kun puhutaan kaksoisheilurimallista tai kaksivipuisesta mallista, se ei todellakaan tarkoita mitään vapaata heiluriliikettä, vaan kaikkia niitä voimia ja tekijöitä, mitä swingissä esiintyy, voidaan rajoituksetta muuttaa ajan funktiona. Kaikki ne asiat, joita täällä on yritetty ratkaista on jo aikaa sitten ratkaistu laskennallisesti ja mittauksin varmistettu. Malliin voidaan ottaa mukaan vartalon massat.
Onko siinä mukana myös vipu joka syntyy vasemman olkapään nousemisesta ja swingikeskuksen liikkeestä?? Entäs kehän supistumisesta ja laajenemisesta??
Hyvä jos on. Sillon se vaan on hemmetin kaukana kaksoisheilurista, vaikka kaksoiheiluri osana tuota järjestelmää mukana onkin.
Pistetäänpä tällainen ajatus ilmoille, nyt kun olen tuota vapaata rannetoimintaa pyrkinyt jyräilemään.
Kokeilkaapa swingata kotona ranteet suorina, mutta muuten swingata tiukalla ylävartalon paketilla, jossa oikea käsi on hoganmaisesti kyljessä kiinni.
Uskon, että voimamoottori on tuossa suppeassa hartiakierrossa ja ranteet eivät siihen kauheasti lisäpotkua tuo.
Tässä on (ja minulle ehkä itsellenikin se nyt selviää) syy siihen miksi en ole pitänyt tuosta vapaasta rannetoiminnasta puhumisesta. Ranteen ojennus rennosti ulos edellyttää käden hidastamista ja itse ajattelen, että sen voi kuin voikin viedä ulos enempi voimalla, kunhan pystyy pyörimään ja siis jatkamaan pyörimistä läpi osuman.
Moottori on tuo piruettimainen suppeassa asennossa tehty hyvä hartiakierto.
data kirjoitti: (19.1.2007 11:56:06)
draiviratkaisee kirjoitti: (19.1.2007 11:29:35)
tietysti swingiä voidaan tutkia parina heilurina, mutta kukapa meistä oikeasti ilman moninaisia voimamanipulointeja mailaansa heiluttelee. vapaan heilurin yhteys swingiin on lopulta etäinen, ainakin laskennallisesti.
Tässä on varmaankin väärinkäsitys. Kun puhutaan kaksoisheilurimallista tai kaksivipuisesta mallista, se ei todellakaan tarkoita mitään vapaata heiluriliikettä, vaan kaikkia niitä voimia ja tekijöitä, mitä swingissä esiintyy, voidaan rajoituksetta muuttaa ajan funktiona. Kaikki ne asiat, joita täällä on yritetty ratkaista on jo aikaa sitten ratkaistu laskennallisesti ja mittauksin varmistettu. Malliin voidaan ottaa mukaan vartalon massat.
juu myönnetään auliisti. en tajua heilurimallista mitään, enkä ole moista edes nähnyt. tarkoitin nyt vain tuollaista vapaata heilurimaista liikettä.
draiviratkaisee kirjoitti: (19.1.2007 12:08:40)
Pistetäänpä tällainen ajatus ilmoille, nyt kun olen tuota vapaata rannetoimintaa pyrkinyt jyräilemään.Kokeilkaapa swingata kotona ranteet suorina, mutta muuten swingata tiukalla ylävartalon paketilla, jossa oikea käsi on hoganmaisesti kyljessä kiinni.
Uskon, että voimamoottori on tuossa suppeassa hartiakierrossa ja ranteet eivät siihen kauheasti lisäpotkua tuo.
Moottori on tuo piruettimainen suppeassa asennossa tehty hyvä hartiakierto.
Tuota nuin… vahvasti olet jäljillä tuon voimantuoton osalta. Voiman vapautamisen osalta sitten taas tuota niin…. lavan nopeus osuma-alueella on suhteellisesti huomattavan paljon suurempi kuin vartalon kiertonopeus. Ja itse asiassa jo ennen osumaa…. mutta juu.. Kiittää pitää asiallisista viesteistäsi ja tuossa nostit kyllä mielenkiintoisen asian esiin joka saattaa linkittyä aika moneen seikkaan. Annoit yhden mitattavan seikan lisää juu… perskale… enpäs kerrokaan ennen kun saan tehtyä…
NimetönKaksivipuisen mallilla ei voida selvittää tarkasti biomekaanisia liikkeitä tai ilmiötä, ne on mitattava. Eli malli selvittää tarvittavat voimat, mutta ei sitä, kuinka ihminen ne toteuttaa. Kun voimat tiedetään, voimme päätellä, kuinka ne on viisainta toteuttaa. Toisaalta voimme lähestyä asiaa toisin päin. Kun tiedämme ihmisen kyvyn tuottaa voimaa, voimme hakea tälle tuotolle sopivinta swingiä. Ihmisten kyky tuottaa voimaa on yksilöominaisuus. Siksi tarvitsemme erilaisia swingimalleja.
Tässä esimerkki kaksivipuisen mallin aikaansaannoksista koskien yhtä swigiä monien joukossa. Kaikki kiinnostavat voimat saadaan ajan funktiona numeroina ulos varren taipumineen päivineen. Ne vastaavat mukavan tarkasti mitattuja arvoja, jopa niin tarkasti, että mutkikkaammille systeemeille en näe mitään tarvetta.
ts kirjoitti: (19.1.2007 12:31:12)
draiviratkaisee kirjoitti: (19.1.2007 12:08:40)
Pistetäänpä tällainen ajatus ilmoille, nyt kun olen tuota vapaata rannetoimintaa pyrkinyt jyräilemään.Kokeilkaapa swingata kotona ranteet suorina, mutta muuten swingata tiukalla ylävartalon paketilla, jossa oikea käsi on hoganmaisesti kyljessä kiinni.
Uskon, että voimamoottori on tuossa suppeassa hartiakierrossa ja ranteet eivät siihen kauheasti lisäpotkua tuo.
Moottori on tuo piruettimainen suppeassa asennossa tehty hyvä hartiakierto.
Tuota nuin… vahvasti olet jäljillä tuon voimantuoton osalta. Voiman vapautamisen osalta sitten taas tuota niin…. lavan nopeus osuma-alueella on suhteellisesti huomattavan paljon suurempi kuin vartalon kiertonopeus. Ja itse asiassa jo ennen osumaa…. mutta juu.. Kiittää pitää asiallisista viesteistäsi ja tuossa nostit kyllä mielenkiintoisen asian esiin joka saattaa linkittyä aika moneen seikkaan. Annoit yhden mitattavan seikan lisää juu… perskale… enpäs kerrokaan ennen kun saan tehtyä…
Niin siis vasen käsi ja ranne voi olla suorassa ja mailan jatkeena. Ranteiden sijaa voi vapauttaa kädet ja tuossa käsien vapauttamisessa auttaa lantio, joka kiertää eri tahdissa kuin hartiat.
Eli alas tullaan järjestyksessä lantio, hartia, kädet, kuten tapana on, mutta jos swingaa flatisti ei rannevippejä juuri tarvita. tai voihan niitä tehdä, mutta varsinainen voimaliike se ei ole.
ts kirjoitti: (19.1.2007 12:02:03)
Onko siinä mukana myös vipu joka syntyy vasemman olkapään nousemisesta ja swingikeskuksen liikkeestä?? Entäs kehän supistumisesta ja laajenemisesta??Hyvä jos on. Sillon se vaan on hemmetin kaukana kaksoisheilurista, vaikka kaksoiheiluri osana tuota järjestelmää mukana onkin.
Piti olla sanomatta enää mitään, mutta sanotaan nyt vielä kerran.
Ihan aikuisten oikeasti – lukisit sen Pennerin. Siellä on kaksoisheilurimalli ja sen kaksivaiheinen svingin vääntömomenttimalli. Siellä on viittaus Lampsaan (1975) optimaalisten vääntömomenttien aikariippuvuuden laskemiseksi. Siellä on viittaus Jörgenseniin (1994), jossa on laskettu svingikeskuksen liikkeen vaikutusta ja keskukseen kohdistuvien voimien vaikutusta. Jos haluat tutkia vaikkapa käsien koukistuksen vaikutusta, niin sen saa laskemalla koukistusliikettä vastaavan inertiamomentin aikariippuvuuden ja laittamalla sen liikeyhtälöihin. Ja kaikkien maailman fyysikoiden mielestä se on kaksoisheiluri niin kauan kuin siinä on kaksi vartta ja siten kaksi kulmavapausastetta. Se on kaksoisheiluri vielä silloinkin kun se ei ole enää tasossa, tulee vain lisää kulmavapausasteita.
Tietysti Pennerin ymmärtäminen edellyttää ensin fysiikan tai oikeastaan vain klassisen mekaniikan perusteiden hallintaa. Toisaalta, jos golfin fysiikasta haluaa väitellä, niin tämä pitäisi ymmärtää muutenkin.
Muuten: on sitten kolmiheilurimalliakin tutkittu jonkin verran. En ole viitsinyt ottaa aiemmin esiin, kun tämän kahden heilurinkin ymmärtämisen kanssa on ollut vähän niin ja näin.
Erityisesti tuo Lampsa täytyisi kaivaa esiin, koska siiän on ratkaistu se mikä meitä kaikkia taitaa kiinnostaa: mikä on optimaalinen eli mailanpään nopeuden maksimoiva vääntömomenttien ajoitus, kun
– pitää osua palloon
– vääntömomentit ja vääntömomentin ensimmäiset derivaatat on rajoitettu
– svingiaika on fiksattu.Jos joskus ehdin niin teen itselleni Simulink-simulaattorin jossa on yllä mainitut ominaisuudet ja sitten siihen Lampsan optimoinnin. Nytkin jäi sellainen maku, että tämän kirjoittelun sijaan olisi kannattanut panostaa simulaattorin tekemiseen.
Pappa Tykki kirjoitti: (19.1.2007 12:40:35)
ts kirjoitti: (19.1.2007 12:02:03)
Onko siinä mukana myös vipu joka syntyy vasemman olkapään nousemisesta ja swingikeskuksen liikkeestä?? Entäs kehän supistumisesta ja laajenemisesta??Hyvä jos on. Sillon se vaan on hemmetin kaukana kaksoisheilurista, vaikka kaksoiheiluri osana tuota järjestelmää mukana onkin.
Piti olla sanomatta enää mitään, mutta sanotaan nyt vielä kerran.
Ihan aikuisten oikeasti – lukisit sen Pennerin. Siellä on kaksoisheilurimalli ja sen kaksivaiheinen svingin vääntömomenttimalli. Siellä on viittaus Lampsaan (1975) optimaalisten vääntömomenttien aikariippuvuuden laskemiseksi. Siellä on viittaus Jörgenseniin (1994), jossa on laskettu svingikeskuksen liikkeen vaikutusta ja keskukseen kohdistuvien voimien vaikutusta. Jos haluat tutkia vaikkapa käsien koukistuksen vaikutusta, niin sen saa laskemalla koukistusliikettä vastaavan inertiamomentin aikariippuvuuden ja laittamalla sen liikeyhtälöihin. Ja kaikkien maailman fyysikoiden mielestä se on kaksoisheiluri niin kauan kuin siinä on kaksi vartta ja siten kaksi kulmavapausastetta. Se on kaksoisheiluri vielä silloinkin kun se ei ole enää tasossa, tulee vain lisää kulmavapausasteita.
Tietysti Pennerin ymmärtäminen edellyttää ensin fysiikan tai oikeastaan vain klassisen mekaniikan perusteiden hallintaa. Toisaalta, jos golfin fysiikasta haluaa väitellä, niin tämä pitäisi ymmärtää muutenkin.
Muuten: on sitten kolmiheilurimalliakin tutkittu jonkin verran. En ole viitsinyt ottaa aiemmin esiin, kun tämän kahden heilurinkin ymmärtämisen kanssa on ollut vähän niin ja näin.
Erityisesti tuo Lampsa täytyisi kaivaa esiin, koska siiän on ratkaistu se mikä meitä kaikkia taitaa kiinnostaa: mikä on optimaalinen eli mailanpään nopeuden maksimoiva vääntömomenttien ajoitus, kun
– pitää osua palloon
– vääntömomentit ja vääntömomentin ensimmäiset derivaatat on rajoitettu
– svingiaika on fiksattu.Jos joskus ehdin niin teen itselleni Simulink-simulaattorin jossa on yllä mainitut ominaisuudet ja sitten siihen Lampsan optimoinnin. Nytkin jäi sellainen maku, että tämän kirjoittelun sijaan olisi kannattanut panostaa simulaattorin tekemiseen.
Uskon, notta tämä kaikki on ihan selvää minullekin, kun pyörin hetken tuolilla. Kokeilen heti.
Mistähän helvetistä sun mieleen on tullu, että en olis Penneriä lukenu. Kuinka kuvittelet, etten ole tuota Jörgenseniä kahlannu läpi tavu tavulta. Tai kymmeniä muita opuksia.
Olen lukenut, ja myös ymmärtänyt niissä olevia ristiriitaisuuksia ja epäkohtia. Olen myös ymmärtänyt mitä seikkoja heiltä on voinut jäädä näkemättä. Ja ymmärrän jopa sen, miksi näin on käynyt.
Se mitä et ymmärrä on se, että joku tällä palstalla voi tehdä työkseen samaa kuin nuo hemmot. Ja jopa kyseenalaistaa osan niistä tuloksista.
Johan minä sanoin, että lukeminen on kiva harrastus…. kirjoittaminen vielä mukavampi
Tosin tänne kirjoittelu saa nyt taas hetkeksi jäädä…. keikkaa pukkaa keikkaa pukkaa
NimetönSeuraavan PGA seminaarin sijasta, joillekin voisi tehdä hyvää ottaa muutama ’parempaa hermojen hallintaa -sessiota’ 😉
Rifle kirjoitti: (19.1.2007 14:04:23)
Seuraavan PGA seminaarin sijasta, joillekin voisi tehdä hyvää ottaa muutama ’parempaa hermojen hallintaa -sessiota’ 😉
januz kirjoitti: (19.1.2007 10:53:19)
Rifle kirjoitti: (19.1.2007 10:45:44)
Huomasin profiilistasi, että lähestyt 30 ikävuoden rajaa. Ei kyllä millään uskoisi kun noita sinun juttujasi lukee 😉Sinun profiilistasi taas ei näe mitään ja se on aika tarkkaan se painoarvo jonka minä annan tuollaiselle kirjoittajalle. Irrallisia juttuja ja mielipiteitä ilman mitään referenssejä itsestään ja tämän ketjun vastauksissa ei ole ollut edes sitä sisältöä mitä johonkin muihin ketjuihin olet onnistunut saamaan.
Lähestytään hyvin pitkälti sitä rajaa jossa tuollainen kirjoittaja ei ansaitse edes vastausta.
Mä oon vihdoin oppinu ton lainaustoiminnon koko laajuudessaan supistuvalla kehällä.
Ei menny tääkään päivä hukkaan…Ainii… pojat nauro sulle tuola kanavalla…taas. Mää en tiiä pitääkö nekin sua vähän höl… eikun hassuna
Nimetönts kirjoitti: (19.1.2007 14:29:59)
Mä oon vihdoin oppinu ton lainaustoiminnon koko laajuudessaan supistuvalla kehällä.
Ei menny tääkään päivä hukkaan…Ainii… pojat nauro sulle tuola kanavalla…taas. Mää en tiiä pitääkö nekin sua vähän höl… eikun hassuna
Toi oli hyvä 🙂
Mutta hieman vakavammin. On uskomatonta, että kun tällä foorumilla kerrankin joku (eli Pappa Tykki) esittää todella ensiluokkaista argumentointia asiasta, joka on ollut monelle epäselvä, niin sinä alat välittömästi nimittelemään ja keksimään mitä ihmeellisimpiä juttuja. Ja vain sen takia, että PT:n näkemys ei vastaa omia näkemyksiäsi.
Jos omat eväät eivät riitä kunnon argumentointiin, niin ei sen pitäisi olla mikään syy alkaa menemään henkilökohtaisuuksiin. Jostain syystä tämä malli on sinulla tosi paljon käytössä. Valitettavasti se vain syö sitä uskottavuutta joka sinulla monissa asioissa varmasti muutoin on.
Hyvää viikonloppua joka tapauksessa…
Wannabe-tiedemiesten ongelma on se, että tutkimushypoteesi ja tutkimustulos alkavat tuntua samalta asialta , ja siihen kiinnytään intohimoisesti. Fysikaalisten tai simulaatiomallien yli hilseen menevät kohdat tai oman ’tuloksen’ kanssa ristiriidassa olevat kohdat ovat tietenkin niiden sisäisiä ristiriitaisuuksia ja ongelmia, ei ’tutkijan’.
Ainoa kyllä jota olen nimitellyt esim vajaapäiseksi on nimimerkki ’ts’ joka viitsii tänne näitä selostuksia kirjailla.
Ketään muuta en ole nimitellyt. Ei vaan kuulu tapoihin. Napakka ja värikäs kieli (ei ruskea) sen sijaan on vakaa tavaramerkki. Ja tulee säilymään. Varsinkin jos joku suu vaahdossa väittää jotain, mikä ei pidä paikkaansa.
Sitä enemmän risovat vain kaltaisesi kommentoijat, jotka eivät levon, sairauden tai muun syyn takia ole viitsineet toisen tekstejä lukea, eivätkä testiin asettaa esitettyjä argumentteja. Päätehtävänä riidan haastaminen ja toisen puukottaminen. nauttikamme siitä yhdessä 😉
Nimetönts kirjoitti: (19.1.2007 15:21:12)
Ainoa kyllä jota olen nimitellyt esim vajaapäiseksi on nimimerkki ’ts’ joka viitsii tänne näitä selostuksia kirjailla.Ketään muuta en ole nimitellyt. Ei vaan kuulu tapoihin. Napakka ja värikäs kieli (ei ruskea) sen sijaan on vakaa tavaramerkki. Ja tulee säilymään. Varsinkin jos joku suu vaahdossa väittää jotain, mikä ei pidä paikkaansa.
Sitä enemmän risovat vain kaltaisesi kommentoijat, jotka eivät levon, sairauden tai muun syyn takia ole viitsineet toisen tekstejä lukea, eivätkä testiin asettaa esitettyjä argumentteja. Päätehtävänä riidan haastaminen ja toisen puukottaminen. nauttikamme siitä yhdessä 😉
Laitetaan nyt vielä yksi kun onnistuit kääntämään härskin käytöksesi meikäläisen ja kaikkien ’muiden kaltaisteni’ piikkiin. On se vaan ihmeellinen maailma kun kaikki muut ovat aina väärässä, haastavat riitaa tai ovat muuten vain hulluja jos eivät ole kanssasi samaa mieltä. Oma käytös sen sijaan on vain hieman ’napakkaa ja värikästä’
Huh, huh …. herää jo :-/
Juu tämä päänaukominen saisi omastakin puolestani loppua, varsinkin kun kaikki olemme kuitenkin enemmän tai vähemmän vajavaisten tietojen varassa. ja ts nimimerkin puolustukseksi on sanottava, että ihan asiallista on ollut kirjoittelu. Saahan sitä nt ärtyä jos tahallaan koko ajan väärin ymmärretään.
No ts, tässä sinulle ja tietysti muillekin kysymys aiheesta. Eikö nyt kuitenkin ole niin, että kun varsi asetetaan sormille on tuloksena kutakuin 90 asteen kulma varren ja käden välille. Ja kun sitten henkilö swingaa flatisti hartiakierrolla taakse, sitten että lapa heti lähtee aukeamaan, voi tuon backswingin viedä huipulle käytännössä ilman mitään ranteen manipulointia ja tuo kulma säilyy. Se säilyy myös downswingin puoleen väliin, jolloin isoilla lihaksilla tehty one-plane tyyppisempi swingi alkaa vastaavasti pyöreällä liikkeellä sulkemaan lapaa vartalosi eteen ja lapa kierron seurauksena palautuu pallolle siten, että ranteet eivät ole juuri asentoaan muuttaneet ja asento on alkuasentomainen alavartaloa lukuunottamatta, joka on jo auennut kohteeseen.
Tässä lliikkeessä on voimaa ja rannekulmia, mutta ei siis ns. vapaita liikkeitä tai retkautuksia, joita pysty swingi vaatii. Siis tavoittelen sen asian ymmärrystä, että swingejä on erilaisia ja vaikka pysäytyskuvat toisiaan muistuttavatkin, niin liikeet lopulta ovat hyvinkin erilaisia. Itseltäni tuo kuvaamani rata onnistuu ja on pitkässä pelissä erinomainen. Pystympi ranteikkaampi swingi sopii ehkä paremmin lyhyempän rautapeliin ja tässä nyt ollaan kiikun kaakun, kun ei niin monta swingiä tarskussa viitsisi kentälle mennä.
Pysty on helppo ja rytmin ollessa hyvä, myös tarkka. Flatti on varma, mutta aika tuollainnen draw-lyönti, kun en ole Hogan.
jää sellainen tunne, että tunnette toisenne palstan ulkopuolellakin, joten selvittänette välinne ravintolan ulkopuolella.
Tuommonen kisa olis tarjolla:
draiviratkaisee kirjoitti: (19.1.2007 15:48:43)
Juu tämä päänaukominen saisi omastakin puolestani loppua, varsinkin kun kaikki olemme kuitenkin enemmän tai vähemmän vajavaisten tietojen varassa. ja ts nimimerkin puolustukseksi on sanottava, että ihan asiallista on ollut kirjoittelu. Saahan sitä nt ärtyä jos tahallaan koko ajan väärin ymmärretään.
.Nii juttiinta
draiviratkaisee kirjoitti: (19.1.2007 15:48:43)
No ts, tässä sinulle ja tietysti muillekin kysymys aiheesta. Eikö nyt kuitenkin ole niin, että kun varsi asetetaan sormille on tuloksena kutakuin 90 asteen kulma varren ja käden välille.
45 astetta on lähempänä kun hyvästä gripistä puhutaan… tai sitten 315.. kun ei tiiä miten päin noi pitäs ilmottaa.
draiviratkaisee kirjoitti: (19.1.2007 15:48:43)
Tässä lliikkeessä on voimaa ja rannekulmia, mutta ei siis ns. vapaita liikkeitä tai retkautuksia, joita pysty swingi vaatii. Siis tavoittelen sen asian ymmärrystä, että swingejä on erilaisia ja vaikka pysäytyskuvat toisiaan muistuttavatkin, niin liikeet lopulta ovat hyvinkin erilaisia. Itseltäni tuo kuvaamani rata onnistuu ja on pitkässä pelissä erinomainen. Pystympi ranteikkaampi swingi sopii ehkä paremmin lyhyempän rautapeliin ja tässä nyt ollaan kiikun kaakun, kun ei niin monta swingiä tarskussa viitsisi kentälle mennä.
Pysty on helppo ja rytmin ollessa hyvä, myös tarkka. Flatti on varma, mutta aika tuollainnen draw-lyönti, kun en ole Hogan.
Taas kerran varsin oikeilla jäljillä. Itse näen tuon pystyn swingin ongelmaksi lähinnä lottoamisen sen suhteen, kumpaan suuntaan karkaa. Kun mun lyönnit kumminkin karkaa, ni ois kiva olla joku haju mihin suuntaan.
Mutta nyt ollaan ajautumassa kyllätäysin hakoteille… kohta varmaan aletaan puhua siitä, miten tota palloa pitäs oikeesti lyödä. Ja siihen mä joudun sanoon, että mistä hemmetistä mää sen voisin tietää ,notta miten jonkun toisen pitäs lyödä. Ja sit taas osa ottaa hirveet herneet. Paitti ne jotka tuntee mut.
draiviratkaisee kirjoitti: (19.1.2007 15:50:26)
jää sellainen tunne, että tunnette toisenne palstan ulkopuolellakin, joten selvittänette välinne ravintolan ulkopuolella.Ei… nyt män pieleen. Kaveritahan mulla ei ole, ja Rifle ei kuulu edes ryhmään ’Ihmiset joita tunnen’
-
JulkaisijaArtikkelit
Etusivu › Foorumit › Kilpagolf & harjoittelu › golf physics