Etusivu › Foorumit › Kilpagolf & harjoittelu › golf physics
-
JulkaisijaArtikkelit
-
draiviratkaisee kirjoitti: (18.1.2007 14:26:21)
… On kuin siis maassa olisi iso kello jonka keskellä seisot ja pyörität viisaria.Hmmm. Ei nyt ihan suoraan linjassa tämän höpinän kanssa mutta mulla tuli tästä mieleen kun mulle kerran koitettiin selittää vipuja silviisiin että kaveri kiersi kahvikuppia nin että se korva olis ninku maila. Aika tuskaliasta olis tuolla viisiin lapaan vauhtia saada.
tuskallistahan se tiikerin meno usein onkin:)
Parti kirjoitti: (18.1.2007 9:01:55)
fukke diise saisse kirjoitti: (18.1.2007 4:33:47)
No jos se on ’keskipakoisilmiöön perustuva näennäisvoima’, niin minä kutsun sitä keskipakovoimaksi, koska se on lyhyt, kertoo mistä on kysymys ja laskentakaavansa takia valaisee erittäin selvästi, mihin golfsvingissä kannattaa pyrkiä.
Näinhän meistä suurin osa tekee. Harkkakierroksilla se on ihan ok.
Itse potkin pallon surutta takaisin peliin treenikierroksella jos laiskottaa ja ymmärrän mitä ihminen tarkoittaa termillä keskipakoisvoima. Silti, potku on aina potku.
OK, jos mä ennen mietin ja esitin asian näin:
Downsvingin alussa mailanpäätä kiihdytetään käsien ja vartalonkierron avulla, jolloin se lähtee ympyränkaaren mukaiseen liikkeeseen. Kaarevalla liikeradalla mailanpäähän alkaa vaikuttaa keskipakoisvoima, joka saa aikaan rannekulmaa avaavan vääntömomentin. Keskipakoisvoima on sitä suurempi, mitä suurempi on mailanpään nopeus ja mitä pienempi mailanpään liikeympyrän säde. Mailanpään kiihtyessä keskipakoisvoima ja kasvaa niin suureksi, että rannekulma avautuu itsestään, eikä mailan vartta tarvitse kääntää ranteilla.
Nyt se muuttuisi olemaan näin:
Downsvingin alussa mailanpäätä kiihdytetään vartalonkierron avulla, jolloin se lähtee ympyränkaaren mukaiseen liikkeeseen. Kiertoliikkeen kulmakiihtyvyys on sitä suurempi, mitä voimakkaammin vartaloa kierretään ja mitä lähempänä kierron keskipistettä kiihdytettävä massa (mailanpää) sijaitsee. Heilahdusliikkeen kiihtyessä alkaa rannekulmaan vaikuttaa vääntömomentti, joka pyrkii jarruttamaan käsiä ja nopeuttamaan mailanpäätä. Mailanpään kiihtyessä vääntömomentti kasvaa niin suureksi, että rannekulma avautuu itsestään, eikä mailan vartta tarvitse kääntää ranteilla.
Mä ajan takaa lähinnä sitä, että ihmisille pitää jotenkin selittää, mikä saa aikaan sen, ettei vartta tarvitse kääntää osumahetkeen. Keskipakoisvoiman oli helppo sikäli, että ihmiset ymmärsi kun kertoi esimerkkejä elävästä elämästä (ajo mutkaan, avaimenperän pyöritys). Nyt on vaan niin, että ton (Pappa Tykinkin hyväksymän) vääntömomentin selittäminen ihmisille on kyllä työläämpää. Eli rupeeko ne taas skuuppaamaan ranteilla. Vai löytyykö eläviä esimerkkejä, jonka voi rangellakin selittää maallikolle? Please kuka tahansa keksii, kertokaa……
Otetaan vaan Pluto takaisin planeetaksi.
ts kirjoitti: (18.1.2007 11:26:57)
Bosco kirjoitti: (18.1.2007 11:16:13)
ts kun on tuollainen fysikaalinen puritaani, mikä onkin kunnioitettavaa, voisi miettiä, milloin kulma kasvaa ja milloin se pienenee suhteessa avautumiseen ja sulkeutumiseen. Vai mittaako hän rannekulman eri puolelta janaa kuin me maallikot?Mittaa … koska sellainen mitä aluksi ei ole ja joka liikeen aikana alkaa muodostumaan, minun ymmärtääkseni kasvaa. Tämän ymmärtää jos lukee jonkun lauseen loppuun asti. Niissä yleensä puhutaan kasvamisesta ja purkaantumisesta vastakohtina. Ainii…mutta eihän täällä oo tarkotus ymmärtää…
Se on nääs suamen kiältä.
Minun mielestäni rannekulma alkaa kasvaa silloin kun se purkautuu. Siis ymmärrän toisinpäin kuin ts.
Mut meiän isi tekee teiän äitien lapset..!
yeux de serpent kirjoitti: (18.1.2007 16:37:26)
Mut meiän isi tekee teiän äitien lapset..!Mitenkähän tää ny sit liittyy asjaan? Ekaks vejetään sisälle ja sit nykästään poispäin?
Rifle kirjoitti: (18.1.2007 9:13:45)
Uskon, että moni on kanssasi samaa mieltä siitä mitä keskipakoisvoima fysikaalisena ilmiönä on. Enkä usko, että kovin moni lähtee (ainakaan tällä forumilla) perustelujasi haastamaan. Haluaisin kuitenkin kysyä paria asiaa (ilman mitään ketunhäntiä) puhtaasta mielenkiinnosta.
Onko sillä mielestäsi käytännön merkitystä miksi tätä tuntumaa (keskipakoisvoima) kutsutaan, jos se kerran siellä on/tuntuu ja golfswingissä selvästikin vaikuttaa ? Eli muuttuisiko golfswing ajattelu siitä onko keskipakoisvoima (määritelmällisesti) olemassa tai ei. En puhu nyt mistään mallintamisesta vaan ihan swingin tekemisestä oikealla golfmailalla…
Sillä ei ole mitään väliä miksi asioita kutsutaan. Sanoillahan karkealla tasolla kuvataan sitä, mitä matemattisesti voidaan sanoa täsmällisesti. Sitten kun tehdään päätelmiä, sanoilla voi olla väliä – päättely pitää tehdä matemaattisella tasolla tai olla ainakin palautettavissa matemaattiselle tasolla, muuten voi mennä metsään. Jos keskihakuvoimaa kutsuttaisiin vaikka A-voimaksi ja inertiatermiä (’keskipakoisvoimaa’) B-tekijäksi niin ei sitten tulisi hypättyä päätelmiin. Kuvaavat nimet ovat kivoja, mutta kysymys siitä milloin sanoilal voi päätellä ja milloin menee metsään, on vaikea.
Tästä syystä kysyin ts:ltä, mikä hänen ajattelussaan muuttui, kun ymmärsi, ettei keskipakoisvoimaa ollutkaan olemassa. Tosin tuli kysymys muotoiltua vähän kettuilevana, joten vastauskin jäi hämäräksi.
ts kirjoitti: (18.1.2007 9:28:16)
Mutta kun swingi ei ole kaksoisheiluri, siinä ensimmäisen kerran pieleen. Siinä on paljon enemmän muuttujia.Tätä asiaa on puitu täällä hemmetin monta kertaa, mutta ei vaan tunnu uppoavan. Johonkin vastaavaan ketjuun Kobo taisi laittaa tuollaisen kaksoisheilurin animaation ( siis ei se karuselli vaan toinen) Siitä sai hemmetin hyvän käsityksen mitä sille alemmalle vivulle tapahtuu kun ylempi pysaäytetään…. kiihtyy niin perkaleesti ettei meinannu ruudulla pysyä. Tätä minä sinun jutuissasi ihmettelen, kun olen nimenomaan fyysikkojen kanssa tästä kiihtyvyysilmiöstä puhunut useampienkin. Olet siitä ammattiryhmästä ensimmäinen joka ei ole heti todennut, että noinhan se tapahtuu????
Ennen kuin seuraavan kerran alat tänne päin noin niinkun isompaan ääneen poskea soittamaan, pidä huoli että sinulla on vähän jotain muutakin esittää kuin tuo Pennerin artikkeli. Esimerkiksi kyky lyödä erilaisia lyöntejä ja hallita mailan lapaa. Tai sitten sanotaanko vaikka edes 10% siitä tutkimusmateriaalista mitä minulla niin voidaan jatkaa juttuja… muuten toivotan sinulle hyvää talven jatkoa lukuharrastuksesi parissa
Kun kaksoisheilurissa on nuo kaksi mainitsemaani vääntömomenttia, tuo ylävarren pysäytys on yksi kaksoisheilurin mallin versio. Ja mailanpää siinä kiihtyy.
Sinusta kaksoisheiluri on huono malli, vaikka et tiedä mikä on kaksoisheilurimalli – mitä tilanteita se kuvaa jne. Minä taas en osaa lyödä golfpalloa, joten tasapeli viis kaks.
Hienoa, että sinulla on tutkimusmateriaali, jonka avulla voit osoittaa, että kaikki muut ovat väärässä ja jota et halua muille näyttää. Sillä voi tehdä varmana bisnestä, mutta sillä ei voi tehdä tiedettä eikä keksiä uusia luonnonlakeja.
Pappa Tykki kirjoitti: (18.1.2007 17:23:52)
Tästä syystä kysyin ts:ltä, mikä hänen ajattelussaan muuttui, kun ymmärsi, ettei keskipakoisvoimaa ollutkaan olemassa. Tosin tuli kysymys muotoiltua vähän kettuilevana, joten vastauskin jäi hämäräksi.
Kysyit ts:ltä, mutta minä vastaan omalta osaltani näin.
Ennen ajattelin, että rannekulman avaa keskipakoisvoima, joka saa aikaan vääntömomentin.
Nykyään ajattelen, että rannekulman avaa vääntömomentti, joka golfsvingissä voitaisiin kansanomaisesti kuvitella keskipakoisilmiöön perustuvaksi keskipakoisvoimaksi.
Näin ollen rannekulma pyrkiikin avautumaan itsestään eikä automaattisesti, vai menikö toisinpäin.
Pappa Tykki kirjoitti: (18.1.2007 17:23:52)
Tästä syystä kysyin ts:ltä, mikä hänen ajattelussaan muuttui, kun ymmärsi, ettei keskipakoisvoimaa ollutkaan olemassa. Tosin tuli kysymys muotoiltua vähän kettuilevana, joten vastauskin jäi hämäräksi.
Kysyit ts:ltä, mutta minä vastaan omalta osaltani näin.
Ennen ajattelin, että rannekulman avaa keskipakoisvoima, joka saa aikaan vääntömomentin.
Nykyään ajattelen, että rannekulman avaa vääntömomentti, joka golfsvingissä voitaisiin kansanomaisesti kuvitella keskipakoisilmiöön perustuvaksi keskipakoisvoimaksi.
Näin ollen rannekulma pyrkiikin avautumaan itsestään eikä automaattisesti, vai menikö toisinpäin.
kertokaa nyt sitten, että mikä on se mieletön rannekulma ja vapautus, joka nyt esim. Tiikerilläkin vapautuu. Siis luitte oikein, haastan koko käsitteen.
Ei siinä mitään suurempia vapautuksia tapahdu ja kyse on muutenkin laajemmin nykyaikaisesta modernista voimaswingistä.
Jos siitä alkuasennosta, joka Tigerilla on vetää bäckswingin ja kiertää kuten hän, ei koko bckswingissä tai lähes koko downwingissä tarvitse mitään taitella tai vapautella.
ainoastaan se Tiikerin osumassaan tekemä nousu johtuu siitä, että koska alkuasennossa mailan ja käsien välissä pidetään enemmän kulmaa kuin impactissa niin hänen on ojennuttava tehdäkseen tilaa suoristuneelle käsi-maila linjalle. tuo ei ole kuitenkaan mikään voimaliike.
Rento käsi on suoritunut, mutta oikea ranne on osumassa vielä koukussa.
Pienet ranteen liikkeet ovat seurausta muusta liikkestä ja esim. suunnan vaihdoista, mutta eivät voimaliikkeitä, lukuunottamatta nyt ehkä oikean kämmenen (oikean lantion tukemaa) työntäävää liikettä osumassa.
Voima tulee torsosta ja laajuudesta ja siitä, että on voimaa pitää kädet ja ranteet jämäköinä ja maila kontrollissa ja siis etäällä.
Nämä suuret rannekulmathan ovat power loss ja siis periksiantoa.
niin minulle suuri rannekulma=suuri mutka ranteessa
fukke diise saisse kirjoitti: (18.1.2007 17:50:56)
Pappa Tykki kirjoitti: (18.1.2007 17:23:52)
Tästä syystä kysyin ts:ltä, mikä hänen ajattelussaan muuttui, kun ymmärsi, ettei keskipakoisvoimaa ollutkaan olemassa. Tosin tuli kysymys muotoiltua vähän kettuilevana, joten vastauskin jäi hämäräksi.
Kysyit ts:ltä, mutta minä vastaan omalta osaltani näin.
Ennen ajattelin, että rannekulman avaa keskipakoisvoima, joka saa aikaan vääntömomentin.
Nykyään ajattelen, että rannekulman avaa vääntömomentti, joka golfsvingissä voitaisiin kansanomaisesti kuvitella keskipakoisilmiöön perustuvaksi keskipakoisvoimaksi.
Näin ollen rannekulma pyrkiikin avautumaan itsestään eikä automaattisesti, vai menikö toisinpäin.
ts esitti että keskipakoisvoiman olettamattomuus oli hänelle suuri oivallus. Kun oivaltaa jotakin, se tarkoittaa, että on jokin ilmiö – sanotaan vaikka ajatuskoe – jonka kuvitteli ennen oivallusta tapahtuvan tietyllä tavalla ja sitten oivalluksen jälkeen ymmärtääkin sen tapahtuvan toisin. Kysymykseni hänelle – toki epäasiallisesti muotoiltuna – oli, että mikä tällainen koe/ajatuskoe olisi ja tarjosin varren katkeamiseen liittyvää mailanpään lentoradan jatkoa.
Epäasiallisen kysymykseni pointtina oli, että koska keskipakoisvoiman olemattomuus on pikemmin semantiikan kuin fysiikan asia niin tällaista ajatuskoetta ei oikein voi keksiä. Semanttinen oivallus puolestaan on aika hyödytön esimerkiksi golfsvingin syvintä fysikaalista olemusta pohdittaessa.
Selitän vielä miksi tämä on semanttinen oivallus. Yhtälössä F=ma fyysikot kutsuvat F:ää voimaksia, m:ää massaksi ja a:ta kiihtyvyydeksi. Tuloa ma kutsutaan inertiatermiksi. Tämä inertiatermi on se mitä kaarevassa liikkessä vastoin fysiikan käsitteiden tavanomaista sisältöä kutsutaan keskipakoisvoimaksi. Siis keskipakoisvoima ei ole voima fysiikan käsitteistön mukaan. Jos inertiatermiä kutsuu keskipakoisvoimaksi, mutta kirjoittaa edelleen F=ma, missä F pitää sisällään muut voimat, niin mitään vahinkoa ei ole tehty, vain käsitevirhe. Sen sijaan jos fyysikolle sanoo, että kappaleeseen vaikuttaa kaksi voimaa F1 ja F2 tarkoittaen F2:lla keskipakoisvoimaa, mutta tätä fyysikolle ilmaisematta, niin sitten fyysikko kirjoittaa F1+F2=ma, kun oikein olisi F1=ma. Saattaa tuntua kauhealta saivartelulta, että fyysikot sitten itsepintaisesti ja tiukasti sanovat että inertiatermiä ei saa kutsua keskipakoisvoimaksi. ja vähän naurettavaahan se onkin, jos ajatellaan vain tätä yksittäistä asiaa. Mutta fysiikka on melko laaja oppijärjestelmä, jonka tulkinta tulee mahdottomaksi, ellei käsitteistö ole tarkkaan määritelty.
Eli vastauksena fds:n kysymykseen: voihan sen noin sanoa. Jos halutaan pysyä suunnilleen tuolla linjalla niin sanoisin kuitenkin, että rannekulma aukeaa, koska pelaaja ei ranteillaan aiheuta vääntömomenttia, joka estäisi mailanpään hakeutuvan kohti suoraviivaista rataa, vaan ainoastaan pitää käillään kiinni mailasta ja aiheuttaa vartalon kierrolla vääntömomenttia.
Oliskohan tämä tarpeeksi fysiikkaa tälle vuodelle näillä palstoilla. Ehkä summaisin näin, ettei fysiikon ja mallinnuksen pro(ffa)lle kannata syöttää skeidaa fysiikasta ainakaan yhtään enempää kuin golfprolle golfista.
UGH! PT vaikenee.
vielä lisäyksenä, että ei saa unohtaa sitä varren joustoa. Se on riittävä lisäpotku lyönnille ja osumassahan ei pidä antaa pallolle piiruakaan periksi jos pitkälle aikoo.
puolestani voitte aloittaa keskustelun mailan varren jouston aiheuttamasta sisä ja ulko kaaresta:)
pallon taakse vain painetta niin jo lähtee.
NimetönPappa Tykki kirjoitti: (18.1.2007 17:23:52)
Rifle kirjoitti: (18.1.2007 9:13:45)
Uskon, että moni on kanssasi samaa mieltä siitä mitä keskipakoisvoima fysikaalisena ilmiönä on. Enkä usko, että kovin moni lähtee (ainakaan tällä forumilla) perustelujasi haastamaan. Haluaisin kuitenkin kysyä paria asiaa (ilman mitään ketunhäntiä) puhtaasta mielenkiinnosta.
Onko sillä mielestäsi käytännön merkitystä miksi tätä tuntumaa (keskipakoisvoima) kutsutaan, jos se kerran siellä on/tuntuu ja golfswingissä selvästikin vaikuttaa ? Eli muuttuisiko golfswing ajattelu siitä onko keskipakoisvoima (määritelmällisesti) olemassa tai ei. En puhu nyt mistään mallintamisesta vaan ihan swingin tekemisestä oikealla golfmailalla…
Sillä ei ole mitään väliä miksi asioita kutsutaan. Sanoillahan karkealla tasolla kuvataan sitä, mitä matemattisesti voidaan sanoa täsmällisesti. Sitten kun tehdään päätelmiä, sanoilla voi olla väliä – päättely pitää tehdä matemaattisella tasolla tai olla ainakin palautettavissa matemaattiselle tasolla, muuten voi mennä metsään. Jos keskihakuvoimaa kutsuttaisiin vaikka A-voimaksi ja inertiatermiä (’keskipakoisvoimaa’) B-tekijäksi niin ei sitten tulisi hypättyä päätelmiin. Kuvaavat nimet ovat kivoja, mutta kysymys siitä milloin sanoilal voi päätellä ja milloin menee metsään, on vaikea.
Tästä syystä kysyin ts:ltä, mikä hänen ajattelussaan muuttui, kun ymmärsi, ettei keskipakoisvoimaa ollutkaan olemassa. Tosin tuli kysymys muotoiltua vähän kettuilevana, joten vastauskin jäi hämäräksi.
Paljon kiitoksia vastauksestasi. Se selvensi hyvin niitä viimeisiä pohdiskelun aiheitani.
En näet itsekään tajunnut mitä ts tarkoitti sillä, että keskipakoisvoiman olemattomuuden ymmärtäminen oli avannut hänelle silmänsä swingin saloihin. En kuitenkaan viitsinyt asiaa sen ihmeemmin kysellä, sillä se oli varmasti tulkittu rankemman luokan vittuiluksi.Omalta osaltani nämä keskipakoisvoima pohdiskelut saavat myös jäädä tähän. Kiitoksia Pappa Tykille, Partille, Fukkelle ja kaikille muillekin asiaa pyörittäneille. Mielessä on pari muutakin golf vs. fysiikka mysteeriä, mutta saattaa olla parempi jättää niiden esiin nostamiset hieman myöhemmäksi ajankohdaksi. Toisaalta täällä tunnutaan saavan tappelu aikaiseksi aivan mistä tahansa, joten tuskin siitäkään mitään hyötyä on 😉
P.S. kyllä minunkin mielestäni Pluton voisi aivan hyvin ottaa takaisin planeetaksi 🙂
Pappa Tykki kirjoitti: (18.1.2007 17:32:34)
ts kirjoitti: (18.1.2007 9:28:16)
Mutta kun swingi ei ole kaksoisheiluri, siinä ensimmäisen kerran pieleen. Siinä on paljon enemmän muuttujia.Tätä asiaa on puitu täällä hemmetin monta kertaa, mutta ei vaan tunnu uppoavan. Johonkin vastaavaan ketjuun Kobo taisi laittaa tuollaisen kaksoisheilurin animaation ( siis ei se karuselli vaan toinen) Siitä sai hemmetin hyvän käsityksen mitä sille alemmalle vivulle tapahtuu kun ylempi pysaäytetään…. kiihtyy niin perkaleesti ettei meinannu ruudulla pysyä. Tätä minä sinun jutuissasi ihmettelen, kun olen nimenomaan fyysikkojen kanssa tästä kiihtyvyysilmiöstä puhunut useampienkin. Olet siitä ammattiryhmästä ensimmäinen joka ei ole heti todennut, että noinhan se tapahtuu????
Ennen kuin seuraavan kerran alat tänne päin noin niinkun isompaan ääneen poskea soittamaan, pidä huoli että sinulla on vähän jotain muutakin esittää kuin tuo Pennerin artikkeli. Esimerkiksi kyky lyödä erilaisia lyöntejä ja hallita mailan lapaa. Tai sitten sanotaanko vaikka edes 10% siitä tutkimusmateriaalista mitä minulla niin voidaan jatkaa juttuja… muuten toivotan sinulle hyvää talven jatkoa lukuharrastuksesi parissa
Kun kaksoisheilurissa on nuo kaksi mainitsemaani vääntömomenttia, tuo ylävarren pysäytys on yksi kaksoisheilurin mallin versio. Ja mailanpää siinä kiihtyy.
Sinusta kaksoisheiluri on huono malli, vaikka et tiedä mikä on kaksoisheilurimalli – mitä tilanteita se kuvaa jne. Minä taas en osaa lyödä golfpalloa, joten tasapeli viis kaks.
Hienoa, että sinulla on tutkimusmateriaali, jonka avulla voit osoittaa, että kaikki muut ovat väärässä ja jota et halua muille näyttää. Sillä voi tehdä varmana bisnestä, mutta sillä ei voi tehdä tiedettä eikä keksiä uusia luonnonlakeja.
Äläs nyt vielä julista itseäsi häviäjäksi pallonlyömisessä! Kyllähän sä nyt seiskan händärillä keltaisilta sen 86 pelaat?
Pappa Tykki kirjoitti: (18.1.2007 18:37:49)
Mutta fysiikka on melko laaja oppijärjestelmä, jonka tulkinta tulee mahdottomaksi, ellei käsitteistö ole tarkkaan määritelty.
No ei niitä pelkistyksiä tai yleistyksiä saa golfopeissakaan ihan miten vain tehdä. Kuitenkin tehdään ja siksi ihmiset noin ylipäänsä pelaakin päin helvettiä
Pappa Tykki kirjoitti: (18.1.2007 18:37:49)
Eli vastauksena fds:n kysymykseen: voihan sen noin sanoa. Jos halutaan pysyä suunnilleen tuolla linjalla niin sanoisin kuitenkin, että rannekulma aukeaa, koska pelaaja ei ranteillaan aiheuta vääntömomenttia, joka estäisi mailanpään hakeutuvan kohti suoraviivaista rataa, vaan ainoastaan pitää käillään kiinni mailasta ja aiheuttaa vartalon kierrolla vääntömomenttia.
Jos halutaan pysyä fysiikan tavoin tarkalleen oikealla linjalla, niin sanoisin kuitenkin, että rannekulma aukeaa asteittain siksi, että pitää pelaaja pitää käsillään kiinni mailasta ja aiheuttaa vartalon kierrolla vääntömomenttia ja siitä huolimatta, että hän samanaikaisesti käsillään ja ranteillaan pyrkii pitämään yllä vääntömomenttia, joka estäisi mailanpään liian aikaisin hakeutuvan kohti suoraviivaista rataa.
draiviratkaisee kirjoitti: (18.1.2007 18:57:25)
pallon taakse vain painetta niin jo lähtee.Tuota nuin. Tästäkin tulee harhainen olo. Muotoilisin sen ehkä näin:
Pallon kylkeen vain painetta niin jo lähtee.
Ei se vieläkään täysin hyvältä kuullosta mutta vähän paremmalta kumminkin.
Pappa Tykki kirjoitti: (18.1.2007 18:37:49)
Semanttinen oivallus puolestaan on aika hyödytön esimerkiksi golfsvingin syvintä fysikaalista olemusta pohdittaessa.
Mutta semanttinen oivallus on välttämätön astraalielämysten, kuten late drawn pohdinnassa.
Pappa Tykki kirjoitti: (18.1.2007 18:37:49)
fukke diise saisse kirjoitti: (18.1.2007 17:50:56)
Pappa Tykki kirjoitti: (18.1.2007 17:23:52)
Tästä syystä kysyin ts:ltä, mikä hänen ajattelussaan muuttui, kun ymmärsi, ettei keskipakoisvoimaa ollutkaan olemassa. Tosin tuli kysymys muotoiltua vähän kettuilevana, joten vastauskin jäi hämäräksi.
ts esitti että keskipakoisvoiman olettamattomuus oli hänelle suuri oivallus. Kun oivaltaa jotakin, se tarkoittaa, että on jokin ilmiö – sanotaan vaikka ajatuskoe – jonka kuvitteli ennen oivallusta tapahtuvan tietyllä tavalla ja sitten oivalluksen jälkeen ymmärtääkin sen tapahtuvan toisin. Kysymykseni hänelle – toki epäasiallisesti muotoiltuna – oli, että mikä tällainen koe/ajatuskoe olisi ja tarjosin varren katkeamiseen liittyvää mailanpään lentoradan jatkoa.
Epäasiallisen kysymykseni pointtina oli, että koska keskipakoisvoiman olemattomuus on pikemmin semantiikan kuin fysiikan asia niin tällaista ajatuskoetta ei oikein voi keksiä. Semanttinen oivallus puolestaan on aika hyödytön esimerkiksi golfsvingin syvintä fysikaalista olemusta pohdittaessa.
josko kerta vielä, ja kokeilkaa nyt hyvänen aika ennen kuin tyrmäätte
Tuo oivallus liittyi siihen, että mikään voima ei vedä lapaa ulkokehälle. Pyörivässä liikkeessä niin kauan kuin sisäkehän eli gripin (vartalon) kierto kiihtyy, rannekulma pyrkii lisääntymään. (Siis alussa kulmaa ei ole = 0 ja ylhäällä noin 90.) Silloin pelaajankaan ei tarvitse tehdä mitään tuon kulman purkautumisen vastaista. Sen sijaan kun sisäkehän kiihtyvyys lakkaa ja se lähtee hidastumaan, syntyy tuo vääntömomentti. Tuossa kevyellä junnumailalla testasin yhdellä kädellä, ja kun kovaa kädellä kiihdytin läpi osuma-alueen, ei rannekulma juurikaan lähtenyt purkaantumaan. Vasta tilanteessa, jossa en enää voinut tuota vauhtia ylläpitää, kulma purkeni.
Saman voi kokeilla (kun ne karusellit ovat jäässä) pyörimällä toimistotuolilla ja antaen tuon rannekulman olla levossa. Ei purkene ei… viidennen rundin jälkeen tosin rupee pyörryttämään.
Eli väite keskipakovoiman vaikutuksesta kulman purkaantumiseen: Busted!
Samalla ymmärsin, että voimantuoton kannalta, ei olekaan edullista antaa käsien ’lentää’ laajaan kaareen osuman jälkeen. Jos pienentää sisäkehää vetämällä vasemman kyynärpään kylkeen kiinni ja antamalla sen taittua osuman jälkeen, lapa kiihtyy huomattavasti tuohon vapaaseen kaareen verrattuna. Eli sisään päin vetäminen ja käsien kehän supistaminen ovat toinen lavan nopeuteen vaikuttava asia, mikä tuntuu ensikuulemalta täysin järjettömältä väitteeltä. Yhtä järjettömältä, kuin että moukarnheittäjä nykäisee kahvasta sisään juuri ennen irrotusta. niin ne kuitenkin tekee. Hölmöt.
Eli sitä kautta tuo oivallus auttoi ymmärtämään, että vaikuttamalla sisäkehällä liikeeseen täysin järjenvastaisin liikkein aiempaan käsitykseeni verrattuna, pystyy saamaan lapaan suuren kiihtyvyyden. Siis esim koukistamalla kyynärpäät saatossa, saadaan aikaiseksi enemmän lapanopeutta kuin antamalla käsien lentää suoraksi. Sitä koukistamista voi tietty ajatella monella tavalla, mutta fiksumat ainakin ymmärtävät mitä tarkoitan.
Monet muut seikat tämän pelin pelaamisen kannalta sitten suosivatkin tapaa, jossa ei noihin maksimaalisiin kiihtyvyyksiin pyritä, vaan hallitaan mailaa ja lapaa enemmän Hoganin tavoin ja hieman tuohon tyyliin, mitä draivi tuossa on kuvaillut. Monen pelaajan kohdalla tässä koitetaan enemmänkin saada rannekulmia kuriin, kuin lisätä niiden käyttöä.
Ja tuota niin… itse kuulun tuohon vajaapäisten joukkoon, joka ilman edun tavoittelua jakaa hankkimaansa tietoa täällä niissä rajoissa kuin se kulloinkin on mahdollista. Jostain käyttöjärjestelmäviasta johtuen haluan vaan niin tehdä ja saada ihmiset lyömään palloa paremmin. Osa tiedosta vaan on sellaista, että sitä ei voi julki antaa, vaan on odotettava aikaa myöhempää. Eiköhän siitä kiinnostuneet pääse aikanaan osansa saamaan.
No vaikka niinkin. Tarkoituksena oli kuitenkin lähinnä laittaa pientä piikkiä tähän keskusteluun osallistuneilla.
Jos ei se muuten selvinnyt, niin kyseessähän oli mukaelma Saarioisten mainoksesta, jossa pikkutyttö vetää pisteet himaan hiekkalaatikon maastossa tapahtuvassa kisailussa sanomalla ’mut meiän äiti tekee teiän äitien ruuat’.
Ihmetyttää vaan, kun aikuiset? ihmiset kinaavat noinkin naiivilla tavalla taas tästäkin asiasta. Mikä helvetti siinä on, ettei eriäviä mielipiteitä tai aikaisemmin esitetyistä poikkeavia näkökantoja osata esittää vittuilemati? Pikku sanailu on ihan poikaa, ja jopa toivottavaa, mutta tässäkin ketjussa ollaan jo menty pitkälti henkilökohtaisten loukkausten rajan toiselle puolen.
En toki väitä, että harvat viestini tällä palstalla olisivat erityisen fiksuja, asiantuntevia tms. Harmittaa vaan, että mielenkiintoinen keskustelu, jossa varmasti olisi paljon hämmästeltävää itse kullekin, pilataan lapsellisella nokittelulla.
Muutamien kirjoittajien hengentuotteita on tällä palstalla moitittu asiattomuuksista, panovihreistä tms., mutta melkein luen edellisvuotisia Paloheinä-ketjuja mieluummin kuin näitä. Joo, ja tiedän ettei ole pakko lukea, ketjusta voi toki hypätä yli. Tulee kuitenkin melkein ikävä tämän palstan laurirekoloita ja ks.tsebamiehiä (en muista nikkiä). Niissä oli sentään tahatonta komiikkaa mukana, tästä ketjusta ei valitettavasti löydy edes sitä.
Niin. Kyllähän tuo keskipakoisvoiman dissaaminen on pitkälti sematiikkaa. Ainakin silloin kun alkeiskurssilaisille puhutaan golfswingistä ja sen ideasta.
Mutta jos termiin juuttuu swingiin syvemmälle sukeltaessa niin sittenpä en olekaan enää aivan varma onko asia merkityksetön. Itselleni tulee mieleen että keskipakois-yksinkertaistus johtaa yksinkertaistettuun ajatusmalliin jossa kädet heilahtavat kiihtyvän liikkeen tarkasti ympyräradalla ja keskipakoisvoima tuo lavan ulos oikealla hetkellä ja bang.
Vaihtoehtona olisi ajatella niitä oikeita (fysiikan mukaisia) voimia ja sitä ettei nyrkkien liike ole välttämättä tarkalleen ympyrän kaari eikä tasaisesti kiihtyvä. Tarkoitan että voimakomponentteja summavoiman sijasta. Se on ehkä se asian ydin mun tavassa hahmottaa juttu. Koulutuksen peruja ehkä.
Mielestäni kuitenkin näillä asioilla on suuri merkitys ajoituksen ja releasen ymmärtämiseen.
Yksinkertaistaminen ja oikaiseminen on hyvä vain johonkin pisteeseen saakka.Tähän megalomaaniseen ketjuun lisää yksi kommentti, jonka on kirjoittanut harjaantumaton käteni, ikivanha IBM:n näppis ja laatinut vahva valmentajataustani monen eri lajin, mm kansallispelimme parista. Kirjoitus perustuu siis täydelliseen mutuun mutta se on kirjoitettu rehellisesti.
Vilkaisin tuota ensimmäistä linkkiä, jossa todisteltiin sitä mistä svingin voima on kotoisin. Ymmärsin kirjoittajan väittävän, että vain golfissa voima tuotetaan suurimmaksi osaksi vartaloa kiertävillä lihaksilla.
Koripallon ottaminen mukaan tuohon ’vertailuun’ oli hieman kömpelöä joten sitä en kommentoi. Olen kirjoittajan kanssa eri mieltä siitä, millä voima tuotetaan jääkiekon lyöntilaukauksessa, baseballin syötössä tai pelinrakentajan pitkässä heitossa. Niissä lajeissa voima tuotetaan suurimmaksi osaksi kuten golfin svingissäkin, vartalon kierrosta huolehtivilla vatsa- ja selkälihaksilla. Niin se tapahtuu jopa pöytätenniksessä vaikka siinä pallon massa on vain 2,7 g, hinta kylläkin sama kuin golfpallolla, noin yksi euro.
Uskoaksieni helpoin tapa saada lisää pituutta svingiin on harjoitella siitä rento/ sujuva ja treenata vartaloa kiertävät lihakset vahvoiksi.
Mielenkiintoista olisi tietää eri lihasten osuudet voimantuotossa.
ts kirjoitti: (19.1.2007 0:23:16)
Saman voi kokeilla (kun ne karusellit ovat jäässä) pyörimällä toimistotuolilla ja antaen tuon rannekulman olla levossa. Ei purkene ei… viidennen rundin jälkeen tosin rupee pyörryttämään.Eli väite keskipakovoiman vaikutuksesta kulman purkaantumiseen: Busted!
Tour-pelaajan lapa kulkee likimain puolen metrin päässä svingin keskipisteestä silloin, kun vartalon kulmanopeus on maksimissaan (karkea oletus). Jos sä laitat pelkän lavan siihen karusellin lattialle puolen metrin päähän kiertokeskipisteestä ja alat pyörittämään, niin se lapa lentää karusellista, ennen kuin karuselli ehtii kiihtymään edes aloittelijan vartalonkierron kulmanopeuteen.
Koska keskipakoisvoimaa ei ole olemassa, se johtuukin siitä, että lavan kitkavoima vaikuttaa keskihakuisvoimana ja pyrkii pitämään lavan ympyräliikkeessä (karusellin mukana). Karusellin nopeuden kiihtyessä lapa pyrkii jatkamaan yhä voimakkaammin kehän suuntaisesti ja jossain vaiheessa tämä voima voittaa kitkavoiman (keskiihakuisvoiman), jolloin lapa singahtaa ulos karusellista. Mitä suurempi on kitka, sitä kauemmin lapa pysyy karusellissa ja sitä kauemmin sen nopeus kiihtyy.
Jos kitka on pieni, lapa ’valuu’ ulos karusellista.
Jos kitka on suuri, lapa pysyy karusellissa pitkään, ja lopulta sinkoutuu ulos.Kitkan voisi kuvitella esim. rannekulman pitämisenä.
PS. Tämä perustuu nk. keskipakoisilmiöön.
ts kirjoitti: (19.1.2007 0:23:16)
Samalla ymmärsin, että voimantuoton kannalta, ei olekaan edullista antaa käsien ’lentää’ laajaan kaareen osuman jälkeen. Jos pienentää sisäkehää vetämällä vasemman kyynärpään kylkeen kiinni ja antamalla sen taittua osuman jälkeen, lapa kiihtyy huomattavasti tuohon vapaaseen kaareen verrattuna. Eli sisään päin vetäminen ja käsien kehän supistaminen ovat toinen lavan nopeuteen vaikuttava asia, mikä tuntuu ensikuulemalta täysin järjettömältä väitteeltä. Yhtä järjettömältä, kuin että moukarnheittäjä nykäisee kahvasta sisään juuri ennen irrotusta. niin ne kuitenkin tekee. Hölmöt.
Tämä hölmö heittää vielä yhden kommentin ennen Panthers-peliä, jonka voi katsoa pitkästä aikaa kokonaan, sillä pojan jalkapalloharjoitukset peruuntuivat valmentajan sairastuttua.
Käsien kehän supistaminen perustuu ilmiöön, josta annan esimerkin. Kun laitat ruoskan päähän pienen punnuksen ja lyöt ruoskalla johonkin putkeen. Ruoska keriytyy putken ympärille hillitöntä vauhtia. Kun ruoska tarttuu putkeen se alkaa vetää punnusta keskisyysvoimalla, jolloin punnus alkaa pyöriä ympyrää. Kehän suuntainen nopeus hidastuu aivan normaalisti, mutta ruoskan kiertyessä putken ympäri ympyräliikkeen säde pienenee suhteessa nopeammin ja punnuksen kulmanopeus kasvaa.
Vastaavalla tavalla, kun vedät kädet kroppaan kiinni saatossa, voit lisätä vartalon kiertonopeutta, mutta mailanpään kehän suuntainen nopeus ei kasva. Kokonaan toinen juttu on sitten se, mitä hyötyä mailanpään nopeudesta ylipäänsä olisi enää siinä vaiheessa, kun pallo on jo 10 metrin päässä.
Jos katselet hyviä pelaajia esim. raudoilla, kun eivät lyö kovaa, niin kaikkien saatto on laaja ja svingi pysähtyy rauhallisesti tasapainoiseen asentoon. Laajalla saatolla on juuri päinvastainen vaikutus kuin tuossa ruoskaesimerkissä. Siksi siihen kannattaa pyrkiä, ettei käy niin kuin Vasen Pakki taannoin kuvaili omaa lyöntiään – tullaan sata lasissa tappiin.
fukke diise saisse kirjoitti: (19.1.2007 1:41:06)
ts kirjoitti: (19.1.2007 0:23:16)
Saman voi kokeilla (kun ne karusellit ovat jäässä) pyörimällä toimistotuolilla ja antaen tuon rannekulman olla levossa. Ei purkene ei… viidennen rundin jälkeen tosin rupee pyörryttämään.Eli väite keskipakovoiman vaikutuksesta kulman purkaantumiseen: Busted!
Tour-pelaajan lapa kulkee likimain puolen metrin päässä svingin keskipisteestä silloin, kun vartalon kulmanopeus on maksimissaan (karkea oletus). Jos sä laitat pelkän lavan siihen karusellin lattialle puolen metrin päähän kiertokeskipisteestä ja alat pyörittämään, niin se lapa lentää karusellista, ennen kuin karuselli ehtii kiihtymään edes aloittelijan vartalonkierron kulmanopeuteen.
Koska keskipakoisvoimaa ei ole olemassa, se johtuukin siitä, että lavan kitkavoima vaikuttaa keskihakuisvoimana ja pyrkii pitämään lavan ympyräliikkeessä (karusellin mukana). Karusellin nopeuden kiihtyessä lapa pyrkii jatkamaan yhä voimakkaammin kehän suuntaisesti ja jossain vaiheessa tämä voima voittaa kitkavoiman (keskiihakuisvoiman), jolloin lapa singahtaa ulos karusellista. Mitä suurempi on kitka, sitä kauemmin lapa pysyy karusellissa ja sitä kauemmin sen nopeus kiihtyy.
Jos kitka on pieni, lapa ’valuu’ ulos karusellista.
Jos kitka on suuri, lapa pysyy karusellissa pitkään, ja lopulta sinkoutuu ulos.
Kitkan voisi kuvitella esim. rannekulman pitämisenä.PS. Tämä perustuu nk. keskipakoisilmiöön.
Anteeksi taas yksinkertaisuuteni, mutta miksi se sama voima ei pakota oikeaa kättä ojentumaan myös samassa määrin. Se taitaa kuitenkin olla kehällä ulompana kuin lapa, eli siihen vaikuttaa suurempi voima. No hemmetti… siis oikeaan nyrkkiin vaikuttaakin tuossa saman kokoinen voima tai suurempi… jos laittaa sen mailan sinne karuselliin, niin lapa karkaa….vai sittenkin koko maila….eikun ajjatus siis karkaa.. hmm…
Juu.. niin siisä kävi, että joutu taas pyörivään tuoliin istumaan. Hiano vehe, vaikka ei se tuota rannekulmaa osaa purkaa. Ookko muuten kokeillu tota kun pyysin ????
-
JulkaisijaArtikkelit
Etusivu › Foorumit › Kilpagolf & harjoittelu › golf physics