-
JulkaisijaArtikkelit
-
Akateemis-juridista pohdintaa, jonka realistisuutta ei ole vielä koeponnistettu: Golf-osakkeesta eroon pääseminen tai parhaassa tapauksessa pikku voiton tekeminen tehdään näin: Perustetaan Oy, jonka tarkoitus on hyödyntää osakkeen tuleva arvonnousu. Tämä maksaa osakepääoman, 2500€. Toimitusjohtajan (sekä hallituksen, jos kimpassa on muitakin) palkkioksi yhtiökokous päättää pelioikeuden tai pelilippujen käytön (muista ilmoittaa verotuksessa!). Yhtiö ostaa markkinahintaan osakkeen tai osakeet perustajilta. (Olen kuullut, että joidenkin osakkeiden markkinahinta on yksi Euro.) Osakepääomalla yhtiö maksaa vastikkeita niin kauan kuin rahaa riittää. Rahojen lopun häämöttäessä yhtiö ryhtyy myymään osakkeitaan. Jos eivät mene kaupaksi mihinkään hintaan, yhtiön liikeriski toteutuu ja yhtiö menee nurin. Kenttäyhtiön vaihtoehdot ovat ottaa osake vastaan vastikeen maksuksi tai mitätöidä se. Tuo 2500 riitänee parin kolmen vuoden vastikkeisiin(?).
Jos tätä ryhtyy oikeudessa moittimaan, niin kenttäyhtiön toimitusjohtajan ja hallituksen pitää antaa valaehtoinen todistus siitä, että sijoitusyhtiötä perustettaessa on ollut ilmeistä, että missään tilanteessa osakkeella ei ole voinut ajatella olevan mitään arvoa muutamankaan vuoden kuluttua, ja sijoitusyhtiön _ainoa_ tarkoitus on ollut siitä eroon pääseminen. Tällä lausumalla nämä laittaisivat itsensä paljon isompaan liemeen: Jos yhtiö on tuossa tilassa nyt, eikä hallitus informoi osakkeenomistajia, kutsu koolle ylimääräisiä yhtiökokouksia eikä ryhdy toimenpiteisiin asian korjaamiseksi, niin alkaa syntyä henkilökohtaisia vahingonkorvausvastuita. Eiköhän hallitus mieluummin ota osakkeen vastaan kun lähtee käräjille vastaamaan (omilla rahoillaan) omistajille aiheuttamistaan vahingoista oy-lain 22. luvun 1. pykälän mukaan.
Parti kirjoitti: (14.10.2012 9:54:48)
ts kirjoitti: (14.10.2012 9:35:53)
Muistaakseni jossain tapauksen sivujuonteessa käsiteltiin myös sitä oliko kauppa ollut todellinen vai tehty velkojien aseman vahingoittamistarkoituksessa.Kyseessä siis velkojan asema ja taustalla maksamattomia vastikkeita.
Mun ymmärryksen mukaan tässä Keri-casessa oli enemmän kyse tilanteessa jossa yritettiin kikkailla irti vuosikausien maksamattomista vastikkeista persaukisten yritysten (ja omistajien) välisin kaupoin.En näe mitään analogiaa tilanteeseen jossa kaksi oikeuskelpoista henkilöä tekevät kaupat osakkeesta jonka kaikki velvoitteet on hoidettu kaupantekohetkellä. Olkoon ostajan juottotiedot missä kunnossa tahansa.
Sitähän kannattaa sitten kokeilla niin saadaan siitäkin päätös näkyville kun vaan joku sen sinne asti vie.
Omaisuutta on muuten kymmeniä vuosia kyllä jo koitettu siirrellä velkojien ulottumattomiin, kuten myös vastuita siirtää bulvaaneille erilaisin teennäisin kaupoin. Osa on onnistunut ja osa ei. Ja luottotiedot tuossa eivät näyttele pienintäkään roolia, vaan tarkoitus missä siirto tehdään ja miten se on toteen näytettävissä.
ts kirjoitti: (14.10.2012 10:23:13)
Omaisuutta on muuten kymmeniä vuosia kyllä jo koitettu siirrellä velkojien ulottumattomiin, kuten myös vastuita siirtää bulvaaneille erilaisin teennäisin kaupoin.
Jos osakeella ei ole kaupantekohetkellä ”velkoja” Golf Oy:n suuntaan niin edellinen omistaja ei voi olla vastuussa sen jälkeen syntyvistä ”veloista”.
Oikeesti. Jos mä myyn osakkeeni jollekin jampalle ja jamppa päättää olla maksamatta vastiketta niin mitä mä sille voin. Oikeuslaitos katsoisi että tällä jampalla olisi oikeasti kykyä maksaa mutta ei vaan huvita. Jamppa maksaa.
Oikeuslaitos katsoisi että että ei tällä jampalla ole edes kykyä maksaa. Mä maksan jampan osakkeen vastikkeet maailman tappiin.Mä en usko että Suomen lainsäädännöstä löytyy tällaista pykälää.
Parti kirjoitti: (14.10.2012 10:54:27)
ts kirjoitti: (14.10.2012 10:23:13)
Omaisuutta on muuten kymmeniä vuosia kyllä jo koitettu siirrellä velkojien ulottumattomiin, kuten myös vastuita siirtää bulvaaneille erilaisin teennäisin kaupoin.
Jos osakeella ei ole kaupantekohetkellä ”velkoja” Golf Oy:n suuntaan niin edellinen omistaja ei voi olla vastuussa sen jälkeen syntyvistä ”veloista”.
Oikeesti. Jos mä myyn osakkeeni jollekin jampalle ja jamppa päättää olla maksamatta vastiketta niin mitä mä sille voin. Oikeuslaitos katsoisi että tällä jampalla olisi oikeasti kykyä maksaa mutta ei vaan huvita. Jamppa maksaa.
Oikeuslaitos katsoisi että että ei tällä jampalla ole edes kykyä maksaa. Mä maksan jampan osakkeen vastikkeet maailman tappiin.Mä en usko että Suomen lainsäädännöstä löytyy tällaista pykälää.
Entäs jos sinä myyt osakkeesi jampalle tietäen, ettei tällä ole kykyä maksaa vastikkeita? Toisin sanoen haluat kaupalla ainoastaan eroon velvotteistasi.
Voi olla, ettei sellaista pykälää löydy, mutta jokaisen normaalin ihmisen oikeustaju sanoo, ettei myyjän pidä tällaisessa tapauksessa päästä kiipelistä. Suomeksi sanottuna kyseessä on jonkinlainen petos.
Parti kirjoitti: (14.10.2012 10:54:27)
ts kirjoitti: (14.10.2012 10:23:13)
Omaisuutta on muuten kymmeniä vuosia kyllä jo koitettu siirrellä velkojien ulottumattomiin, kuten myös vastuita siirtää bulvaaneille erilaisin teennäisin kaupoin.
Jos osakeella ei ole kaupantekohetkellä ”velkoja” Golf Oy:n suuntaan niin edellinen omistaja ei voi olla vastuussa sen jälkeen syntyvistä ”veloista”.
Oikeesti. Jos mä myyn osakkeeni jollekin jampalle ja jamppa päättää olla maksamatta vastiketta niin mitä mä sille voin. Oikeuslaitos katsoisi että tällä jampalla olisi oikeasti kykyä maksaa mutta ei vaan huvita. Jamppa maksaa.
Oikeuslaitos katsoisi että että ei tällä jampalla ole edes kykyä maksaa. Mä maksan jampan osakkeen vastikkeet maailman tappiin.Mä en usko että Suomen lainsäädännöstä löytyy tällaista pykälää.
Eihän tuosta ole lainkaan kysymys ja menee vaan vääristelyn puolelle ja yksinkertaistaa tilannetta ihan hemmetisti. Ratkaisevaa on se missä tarkoituksessa ja minkä asioiden vallitessa tuosta omaisuudesta hankkiudutaan eroon.
KL kirjoitti: (14.10.2012 11:08:23)
Entäs jos sinä myyt osakkeesi jampalle tietäen, ettei tällä ole kykyä maksaa vastikkeita? Toisin sanoen haluat kaupalla ainoastaan eroon velvotteistasi.Loogisena ihmisenä ymmärrät varmaan että yhdistät tässä kaksi toisistaan riippumatonta asiaa. Myyjän halun päästä eroon velvotteista ja ostajan kyvyn kantaa velvoitteen.
Moralisesti ajatuksesi on ymmärrettävä, reaalimaailmassa se ei lennä.
Ajattele asia toisesta näkökulmasta. Sun ajattelumallin mukaan myyjän pitäisi aina varmistaa ostajan kyky kantaa maksaa vastikkeet. Miten ihmeessä mä myyvänä saan mitään tietoja toisen ostajan kyvyistää/haluistaan maksaa vastikkeet tulevaisuudessa? Ja mikä laki edellyttää että myyjän pitäisi tätä asiaa edes pohtia.
Ota tämä asia vaikka sääntöpähkinänä, ei sen mukaan mitä itse funtsit.
ts kirjoitti: (14.10.2012 11:11:36)
Ratkaisevaa on se missä tarkoituksessa ja minkä asioiden vallitessa tuosta omaisuudesta hankkiudutaan eroon.
Saattaa olla että myyn oman osakkeeni jossain vaiheessa. Kerro minulle mitä asioita laki/yhtiöjärjestys edellyttää minun ottavan selville ostajakanditaattien kyvystä maksaa osakkeeseen liittyvät velvoitteet jatkossa. Ei huvittaisi maksaa seuraavan omistajan maksamattomia vastikkeita sen takia että olen myynyt golf-osakkeen väärin.
Parti kirjoitti: (14.10.2012 11:28:38)
KL kirjoitti: (14.10.2012 11:08:23)
Entäs jos sinä myyt osakkeesi jampalle tietäen, ettei tällä ole kykyä maksaa vastikkeita? Toisin sanoen haluat kaupalla ainoastaan eroon velvotteistasi.Loogisena ihmisenä ymmärrät varmaan että yhdistät tässä kaksi toisistaan riippumatonta asiaa. Myyjän halun päästä eroon velvotteista ja ostajan kyvyn kantaa velvoitteen.
Moralisesti ajatuksesi on ymmärrettävä, reaalimaailmassa se ei lennä.
Ajattele asia toisesta näkökulmasta. Sun ajattelumallin mukaan myyjän pitäisi aina varmistaa ostajan kyky kantaa maksaa vastikkeet. Miten ihmeessä mä myyvänä saan mitään tietoja toisen ostajan kyvyistää/haluistaan maksaa vastikkeet tulevaisuudessa? Ja mikä laki edellyttää että myyjän pitäisi tätä asiaa edes pohtia.
Ota tämä asia vaikka sääntöpähkinänä, ei sen mukaan mitä itse funtsit.
Parti sulla on virhe tuossa ajattelussa ja laki tuntee käsitteen ei tiennyt eikä olisi pitänytkään tietää ja sama kääntäen. Sen jälkeen jatko onkin näyttöpuolen pohdintaa ja raja ylittyy siinä vaiheessa jos voidaan katsoa kaupan nimenomaisena tarkoituksena olleen tuon maksuvelvoitteen väistämisen. Näin on minulle oppineiden taholta kerrottu.
Parti kirjoitti: (14.10.2012 11:28:38)
KL kirjoitti: (14.10.2012 11:08:23)
Entäs jos sinä myyt osakkeesi jampalle tietäen, ettei tällä ole kykyä maksaa vastikkeita? Toisin sanoen haluat kaupalla ainoastaan eroon velvotteistasi.Loogisena ihmisenä ymmärrät varmaan että yhdistät tässä kaksi toisistaan riippumatonta asiaa. Myyjän halun päästä eroon velvotteista ja ostajan kyvyn kantaa velvoitteen.
Moralisesti ajatuksesi on ymmärrettävä, reaalimaailmassa se ei lennä.
Ajattele asia toisesta näkökulmasta. Sun ajattelumallin mukaan myyjän pitäisi aina varmistaa ostajan kyky kantaa maksaa vastikkeet. Miten ihmeessä mä myyvänä saan mitään tietoja toisen ostajan kyvyistää/haluistaan maksaa vastikkeet tulevaisuudessa? Ja mikä laki edellyttää että myyjän pitäisi tätä asiaa edes pohtia.
Ota tämä asia vaikka sääntöpähkinänä, ei sen mukaan mitä itse funtsit.
Pysytäänpä nyt yhdessä ja samassa tapauksessa, kuten sääntöpähkinässä ikään.
Jos ja kun minun ainoana tarkoituksenani on päästä eroon osakkeestani ja minä nimenomaisesti tiedän, ettei ostajalla ole varaa noita vastikkeita maksaa (tai vaihtoehtoisesti, ettei osakeyhtiö milloinkaan kykene edes tavoittamaan ostajaa vastikkeita periäkseen), niin silloin kyse minun mielestäni on rikollisesta toiminnasta.
Toisin sanoen, minä myyn osakkeeni romanialaiselle kerjäläiselle eurolla (ja vastineeksi tipautan hänen kuppiinsa 50 euroa) eikä kerjäläisellä ole osoitetta eikä edes henkilötunnusta, joiden perusteella henkilö kyettäisiin tavoittamaan. Minä tiedän varsin hyvin, ettei oy tule koskaan saamaan vastikkeitaan. Tämäkö on sinun mielestäsi ihan jees eikä laissa ole mitään keinoa tällaista estää?
ts kirjoitti: (14.10.2012 11:48:55)
Sen jälkeen jatko onkin näyttöpuolen pohdintaa ja raja ylittyy siinä vaiheessa jos voidaan katsoa kaupan nimenomaisena tarkoituksena olleen tuon maksuvelvoitteen väistämisen. Näin on minulle oppineiden taholta kerrottu.
Aika teoreettiseksi menee ja vaatii taustalle todella selkeän keinottelun. Ykityishenkilön/perikunnan kohdalla uskon että ennen helvetti jäätyy kuin tuollaista tuomiota näen.
Nimenomaiseksi syyksi myydä löytyy monta paljon helpommin uskottavaa syytä:
-Perillisistä kukaan ei pelaa golfia
-En itse halua enää pelata kentällä
-Lopetin golfaamisen
-Tätä kenttää hoidetaan päin persettä, no thanks. Menen muualle pelaamaan.Myös tässä viimeisessä vaihtoehdossa pelaajalla on oikeus myydä osakkeensa. Ilman että maksaa vastiketta maailman tappiin.
Parti kirjoitti: (14.10.2012 12:37:05)
ts kirjoitti: (14.10.2012 11:48:55)
Sen jälkeen jatko onkin näyttöpuolen pohdintaa ja raja ylittyy siinä vaiheessa jos voidaan katsoa kaupan nimenomaisena tarkoituksena olleen tuon maksuvelvoitteen väistämisen. Näin on minulle oppineiden taholta kerrottu.
Aika teoreettiseksi menee ja vaatii taustalle todella selkeän keinottelun. Ykityishenkilön/perikunnan kohdalla uskon että ennen helvetti jäätyy kuin tuollaista tuomiota näen.
Nimenomaiseksi syyksi myydä löytyy monta paljon helpommin uskottavaa syytä:
-Perillisistä kukaan ei pelaa golfia
-En itse halua enää pelata kentällä
-Lopetin golfaamisen
-Tätä kenttää hoidetaan päin persettä, no thanks. Menen muualle pelaamaan.Myös tässä viimeisessä vaihtoehdossa pelaajalla on oikeus myydä osakkeensa. Ilman että maksaa vastiketta maailman tappiin.
Teoreettista toki, mutta ei vaikeaa. Se on sitten tuomioistuimien tehtävä määrittää missä tarkoituksessa tuo siisrto on tehty. Tämän ehkäisemiseksi on ymmärtääkseni joissain yhtiöissä yhtiöjärjestyksessä lauseke, jonka perusteella hallitus voi myös hylätä siirron.
Asian selventämiseksi edelleen mielestäni tarvittaisiin nimenomaan golfosakeyhtiöitä koskeva lain säännös, joka velvoittaa yhtiön ottamaan haltuunsa sellaisen osakkeen, josta osakas haluaa vastikkeetta luopua. Tulkinnat ja venkilut poistuisivat sen kautta kerralla.
KL kirjoitti: (14.10.2012 12:36:25)
Pysytäänpä nyt yhdessä ja samassa tapauksessa, kuten sääntöpähkinässä ikään.
Jos ja kun minun ainoana tarkoituksenani on päästä eroon osakkeestani ja minä nimenomaisesti tiedän, ettei ostajalla ole varaa noita vastikkeita maksaa (tai vaihtoehtoisesti, ettei osakeyhtiö milloinkaan kykene edes tavoittamaan ostajaa vastikkeita periäkseen), niin silloin kyse minun mielestäni on rikollisesta toiminnasta.
Toisin sanoen, minä myyn osakkeeni romanialaiselle kerjäläiselle eurolla (ja vastineeksi tipautan hänen kuppiinsa 50 euroa) eikä kerjäläisellä ole osoitetta eikä edes henkilötunnusta, joiden perusteella henkilö kyettäisiin tavoittamaan. Minä tiedän varsin hyvin, ettei oy tule koskaan saamaan vastikkeitaan. Tämäkö on sinun mielestäsi ihan jees eikä laissa ole mitään keinoa tällaista estää?
Sä olet tässä casessa samassa perspektiivissä kun mä olen usein golfin sääntöjen kanssa. Et mieti koko kuvaa vaan tuot esiin tällaisen kärjistetyn esimerkin.
Mä lähestyin Parnevik/Roe-casea samalla tavalla yksittäisenä tapauksena kuin sinä osakkeen myymistä romani-kerjäläiselle. Erona on se että osakkeita ei ole myyty romani-kerjäläisille. Tai jos myytäisiinkiin niin lainsäädäntöä tuskin muutettaisiin.Sä pystyt unohtamaan mikä on oikein ja väärin golfissa ja katsomaan asioita vain sääntöjen kannalta. Kokeilepa samaa tässä casessa.
Parti kirjoitti: (14.10.2012 13:04:50)
Sä pystyt unohtamaan mikä on oikein ja väärin golfissa ja katsomaan asioita vain sääntöjen kannalta. Kokeilepa samaa tässä casessa.
Kusettaminen on molemmissa väärin, ja golfosakkeen siirtäminen varattoman bulvaanin nimiin tietoisesti ja omia vastuita välttääkseen on kusettamista. Jos lain kirjaimesta tuosta kohta puuttuu, se pitää sinne mukaan saada, kuten oikeusoppineetkin ovat näköjään jo ehdottaneet muissa yhteyksissä
ts kirjoitti: (14.10.2012 13:09:18)
Kusettaminen on molemmissa väärin, ja golfosakkeen siirtäminen varattoman bulvaanin nimiin tietoisesti ja omia vastuita välttääkseen on kusettamista.
Tai sitten voi ajatella niinpäin että on kusettamista tehdä yhtiöjärjestys joka velvoittaa maksamaan vastiketta maailmantappiin ilman mahdollisuutta exitiin.
Parti kirjoitti: (14.10.2012 13:23:00)
ts kirjoitti: (14.10.2012 13:09:18)
Kusettaminen on molemmissa väärin, ja golfosakkeen siirtäminen varattoman bulvaanin nimiin tietoisesti ja omia vastuita välttääkseen on kusettamista.
Tai sitten voi ajatella niinpäin että on kusettamista tehdä yhtiöjärjestys joka velvoittaa maksamaan vastiketta maailmantappiin ilman mahdollisuutta exitiin.
Se on yhtiölle edullista ja siksi tarvittaisiin tuo mainitsemani laki ratkaisuksi. Toisaalta se ei voi olla kusetusta, koska osakkeen hankkiessaan ostaja sen ehdon hyväksyy. Kusetusta on venkoilla kepulikonstein eroon sitoumuksistaan.
ts kirjoitti: (14.10.2012 13:26:42)
Kusetusta on venkoilla kepulikonstein eroon sitoumuksistaan.
Toki näin.
Mä vaan näen että tällaista venkoilua ei ole (vielä) tapahtunut vaan tämä on teoreettista pohdintaa.Toisekseen, mä luulen että kun näitä osakkeita on kaupiteltu niin tämä sitoutumispuoli on jätetty aika pieneeen rooliin myyntipuheissa. Uskon että enemmän on puhuttu osakkeen arvonnoususta ja osakkaan ylivertaisista etuuksista.
Tätä taustaa vasten näen melkoisena hurskasteluna jos ensin kaverille myydään kallis osake jonka arvo myöhemmin painuu nolliin tai negatiiviseksi ja sitten tuomitaan moraalisesti jos käyttää lainsuomia mahdollisuuksia päästäkseen irti riipasta.Parti kirjoitti: (14.10.2012 13:42:49)
ts kirjoitti: (14.10.2012 13:26:42)
Kusetusta on venkoilla kepulikonstein eroon sitoumuksistaan.
Toki näin.
Mä vaan näen että tällaista venkoilua ei ole (vielä) tapahtunut vaan tämä on teoreettista pohdintaa.Tuossa kohti olet vaan valitettavasti väärässä.
ts kirjoitti: (14.10.2012 13:44:04)
Tuossa kohti olet vaan valitettavasti väärässä.
Ok. Ikävää jos näin on.
Palaan vielä perintöön.
A oli testamentannut B:lle golfosakkeen. Syystä tai toisesta B ei ota sitä vastaan. Osake menee lakisääteisesti C:lle. Myös C luopuu perinnöstä. Seuraavana perimisvuorossa on D, joka niin ikään luopuu. Muita perillisiä ei ole. Kuka nyt omistaa osakkeen ja kenellä on vastikevelvollisuus?
Syyllistyikö vainaja rikokseen, jos osakkeen arvo testamentin tekohetkellä oli negatiivinen ja testamentin ainoa tarkoitus oli säästää lakisääteiset perilliset odotettavissa olevalta riesalta tai taloudelliselta ahdingolta?
Parti kirjoitti: (14.10.2012 13:04:50)
KL kirjoitti: (14.10.2012 12:36:25)
Pysytäänpä nyt yhdessä ja samassa tapauksessa, kuten sääntöpähkinässä ikään.
Jos ja kun minun ainoana tarkoituksenani on päästä eroon osakkeestani ja minä nimenomaisesti tiedän, ettei ostajalla ole varaa noita vastikkeita maksaa (tai vaihtoehtoisesti, ettei osakeyhtiö milloinkaan kykene edes tavoittamaan ostajaa vastikkeita periäkseen), niin silloin kyse minun mielestäni on rikollisesta toiminnasta.
Toisin sanoen, minä myyn osakkeeni romanialaiselle kerjäläiselle eurolla (ja vastineeksi tipautan hänen kuppiinsa 50 euroa) eikä kerjäläisellä ole osoitetta eikä edes henkilötunnusta, joiden perusteella henkilö kyettäisiin tavoittamaan. Minä tiedän varsin hyvin, ettei oy tule koskaan saamaan vastikkeitaan. Tämäkö on sinun mielestäsi ihan jees eikä laissa ole mitään keinoa tällaista estää?
Sä olet tässä casessa samassa perspektiivissä kun mä olen usein golfin sääntöjen kanssa. Et mieti koko kuvaa vaan tuot esiin tällaisen kärjistetyn esimerkin.
Mä lähestyin Parnevik/Roe-casea samalla tavalla yksittäisenä tapauksena kuin sinä osakkeen myymistä romani-kerjäläiselle. Erona on se että osakkeita ei ole myyty romani-kerjäläisille. Tai jos myytäisiinkiin niin lainsäädäntöä tuskin muutettaisiin.Sä pystyt unohtamaan mikä on oikein ja väärin golfissa ja katsomaan asioita vain sääntöjen kannalta. Kokeilepa samaa tässä casessa.
Kumpikaan meistä ei tunne lainsäädäntöä tarpeeksi tietääkseen varmuudella mitä laki tällaisesta asiasta sanoo. Siksi puhunkin vain siitä, mikä on oikein ja mikä väärin. On perin ikävää, jos lain mukaan jokin on oikein, vaikka se todellisuudessa on väärin.
PG kirjoitti: (14.10.2012 14:43:16)
Palaan vielä perintöön.A oli testamentannut B:lle golfosakkeen. Syystä tai toisesta B ei ota sitä vastaan. Osake menee lakisääteisesti C:lle. Myös C luopuu perinnöstä. Seuraavana perimisvuorossa on D, joka niin ikään luopuu. Muita perillisiä ei ole. Kuka nyt omistaa osakkeen ja kenellä on vastikevelvollisuus?
Muistan joskus lukeneeni, että jos vainajalla ei ole testamenttia eikä perillisiä, niin vainajan koko omaisuus menee valtiolle. Voisiko tässä olla sama tilanne? Juridiseen oikeushenkilöön verrattuna valtiolla lienee keinoja päästä irti vastikkeenmaksuvelvotteista.
PG kirjoitti: (14.10.2012 14:43:16)
Palaan vielä perintöön.A oli testamentannut B:lle golfosakkeen. Syystä tai toisesta B ei ota sitä vastaan. Osake menee lakisääteisesti C:lle. Myös C luopuu perinnöstä. Seuraavana perimisvuorossa on D, joka niin ikään luopuu. Muita perillisiä ei ole. Kuka nyt omistaa osakkeen ja kenellä on vastikevelvollisuus?
Syyllistyikö vainaja rikokseen, jos osakkeen arvo testamentin tekohetkellä oli negatiivinen ja testamentin ainoa tarkoitus oli säästää lakisääteiset perilliset odotettavissa olevalta riesalta tai taloudelliselta ahdingolta?
Syntyy jakamaton kuolinpesä. Mikäänhän ei pakota saattamaan prosessia loppuun, ja on yleistä, että pesä on jakamatta vuosikymmeniä (esim. leski asuu yhteisessä asunnossa, joka myydään ja rahat jaetaan vasta kun asunto vapautuu). Sama lopputulos kuin aiemmin antamassani ohjeessa: osake palautuu yhtiölle tai mitätöidään.
KL kirjoitti: (14.10.2012 15:00:22)
Kumpikaan meistä ei tunne lainsäädäntöä tarpeeksi tietääkseen varmuudella mitä laki tällaisesta asiasta sanoo.Ei se nyt aivan noin mene. Kumpikin meistä tietää että mä voin mennä tonne alas kadulle ja myydä osakkeeni (jolla ei ole maksuja rästissä) ensimmäiselle vastaantulijalle mihin tahansa hintaan tarkastamatta mitään kaverin historiasta. Sen jälkeiset tapahtumat ovat pois mun vastuualueelta.
JuKu kirjoitti: (14.10.2012 15:44:34)
PG kirjoitti: (14.10.2012 14:43:16)
Palaan vielä perintöön.A oli testamentannut B:lle golfosakkeen. Syystä tai toisesta B ei ota sitä vastaan. Osake menee lakisääteisesti C:lle. Myös C luopuu perinnöstä. Seuraavana perimisvuorossa on D, joka niin ikään luopuu. Muita perillisiä ei ole. Kuka nyt omistaa osakkeen ja kenellä on vastikevelvollisuus?
Syyllistyikö vainaja rikokseen, jos osakkeen arvo testamentin tekohetkellä oli negatiivinen ja testamentin ainoa tarkoitus oli säästää lakisääteiset perilliset odotettavissa olevalta riesalta tai taloudelliselta ahdingolta?
Syntyy jakamaton kuolinpesä. Mikäänhän ei pakota saattamaan prosessia loppuun, ja on yleistä, että pesä on jakamatta vuosikymmeniä (esim. leski asuu yhteisessä asunnossa, joka myydään ja rahat jaetaan vasta kun asunto vapautuu). Sama lopputulos kuin aiemmin antamassani ohjeessa: osake palautuu yhtiölle tai mitätöidään.
Pysyykö tuo kuolinpesä jakamattomana maailman tappiin asti, jos kukaan perintökaaren edustaja ei sitä ota vastaan? Kuka siinä tapauksessa vastaa osakkeen vastikkeista vai palautuuko osake heti yhtiölle, kun kuolinpesä jätetään jakamatta?
KL kirjoitti: (14.10.2012 16:13:17)
JuKu kirjoitti: (14.10.2012 15:44:34)
PG kirjoitti: (14.10.2012 14:43:16)
Palaan vielä perintöön.A oli testamentannut B:lle golfosakkeen. Syystä tai toisesta B ei ota sitä vastaan. Osake menee lakisääteisesti C:lle. Myös C luopuu perinnöstä. Seuraavana perimisvuorossa on D, joka niin ikään luopuu. Muita perillisiä ei ole. Kuka nyt omistaa osakkeen ja kenellä on vastikevelvollisuus?
Syyllistyikö vainaja rikokseen, jos osakkeen arvo testamentin tekohetkellä oli negatiivinen ja testamentin ainoa tarkoitus oli säästää lakisääteiset perilliset odotettavissa olevalta riesalta tai taloudelliselta ahdingolta?
Syntyy jakamaton kuolinpesä. Mikäänhän ei pakota saattamaan prosessia loppuun, ja on yleistä, että pesä on jakamatta vuosikymmeniä (esim. leski asuu yhteisessä asunnossa, joka myydään ja rahat jaetaan vasta kun asunto vapautuu). Sama lopputulos kuin aiemmin antamassani ohjeessa: osake palautuu yhtiölle tai mitätöidään.
Pysyykö tuo kuolinpesä jakamattomana maailman tappiin asti, jos kukaan perintökaaren edustaja ei sitä ota vastaan? Kuka siinä tapauksessa vastaa osakkeen vastikkeista vai palautuuko osake heti yhtiölle, kun kuolinpesä jätetään jakamatta?
Aikaisemmin oli niin, että kuolinpesä piti asettaa selvitystilaan/konkurssiin määräajassa muutoin pesä siirtyi perijöiden vastuulle (kommandiittiyhtiöissä tämä oli todellinen ongelma). Lakia ’kohtuullistettiin’ ja nykyisin pesän sitoumuksista vastataan vain pesän omaisuudella. Tämä asia tuli selväksi jo viimekevään radiodokumentisssakin. Taisipa hörhökin asiaa selventää tällä foorumilla.
Osakekaupassa on pari tärkeää asiaa:
– kaupasta pitää olla dokumentti (kauppakirja) ja siinä pitää kertoa mm ostaja ja myyjä ja tietysti mitä on myyty ja mihin hintaan.
– kaupasta pitää laatia leimaverolaskelma ja se pitää esittää verottajalle (siellä siihen isketään sellainen kantikas leima). Jos kauppa summa on esim 1 €, niin veroa ei tarvitse maksaa mutta se ei poista ilmoitusvelvollisuutta.
Golf Oy ei voi kieltäytyä osakasreiksterin muuttamisesta esim ostajan ulkomaalaisuuteen, rotuun tms vetoamalla. Ostajan ei tarvitse edes kertoa kaupastaan Golf Oy:lle mutta myyjän on hyvä esittää em dokumentit. Sillä vapautuu tulevista vastikkeista, mutta menneistä ei. Ellei sitten kauppakirjassa muuta lue.
Myyjän pelkkä suullinen (tai kirjallinenkin) ilmoitus kaupasta ei ole mikään todiste tehdystä kaupasta Golf Oy:lle. -
JulkaisijaArtikkelit