-
JulkaisijaArtikkelit
-
data kirjoitti: (6.10.2012 20:54:09)
Pallo on jo märkä tai kostea.Mikäli tämä asiaan liittyy mitenkään niin Andrew Rice ei pikaisissa testeissään saanut eroa kuivan ja märän lavan välillä. Niin varmaan pallonkaan kosteudella ei ole väliä?
PG kirjoitti: (6.10.2012 20:26:46)
glof kirjoitti: (6.10.2012 10:14:51)
Näin erään ’laadukkaan’ tutkimuksen jossa tutkittiin lämpötilan vaikutusta pallon pituuteen. palloja viilennettiin eri lämpötiloihin ja sen jälkeen lätkittiin ropottidriverilla. Tuloksena oli ettei lämpötila vaikuta merkittävästi lentopituuteen. Kaikki lyönnit suoritettiin peräkkäin samassa lämpötilassa..
.Tässä siis tutkittiin onko pallon lämpötilalla vaikutusta lentoradan pituuteen. Koska kaikki lyönnit suoritettiin peräkkäin samassa lämpötilassa (=samoissa olosuhteissa), voimme nyt olla varmoja siitä, että pallon lämpötilalla ei ole merkitystä. Ilman lämpötilalla luonnollisesti on. Hyvä tutkimus.
Tällä ’laadukkaalla’ tutkimuksella siis romutettiin kertaheitolla paitsi kimmokertoimen ja lämpötilan välinen riippuvuussuhde, niin myös lämpötilan vaikutus lyöntipituuteen ylipäätään. Hieno tutkimus, jonka tuloksia yksikään suomalainen golffari ei voine kiistää, vaikka jokainen kokemuksesta tietää pallon lentävän kylmällä säällä lyhyemmän matkan kuin lämpimällä.
Mistä näitä oikein …..
KL kirjoitti: (6.10.2012 21:31:28)
PG kirjoitti: (6.10.2012 20:26:46)
glof kirjoitti: (6.10.2012 10:14:51)
Näin erään ’laadukkaan’ tutkimuksen jossa tutkittiin lämpötilan vaikutusta pallon pituuteen. palloja viilennettiin eri lämpötiloihin ja sen jälkeen lätkittiin ropottidriverilla. Tuloksena oli ettei lämpötila vaikuta merkittävästi lentopituuteen. Kaikki lyönnit suoritettiin peräkkäin samassa lämpötilassa..
.Tässä siis tutkittiin onko pallon lämpötilalla vaikutusta lentoradan pituuteen. Koska kaikki lyönnit suoritettiin peräkkäin samassa lämpötilassa (=samoissa olosuhteissa), voimme nyt olla varmoja siitä, että pallon lämpötilalla ei ole merkitystä. Ilman lämpötilalla luonnollisesti on. Hyvä tutkimus.
Tällä ’laadukkaalla’ tutkimuksella siis romutettiin kertaheitolla paitsi kimmokertoimen ja lämpötilan välinen riippuvuussuhde, niin myös lämpötilan vaikutus lyöntipituuteen ylipäätään. Hieno tutkimus, jonka tuloksia yksikään suomalainen golffari ei voine kiistää, vaikka jokainen kokemuksesta tietää pallon lentävän kylmällä säällä lyhyemmän matkan kuin lämpimällä.
Mistä näitä oikein …..
Tuossa tutkittiin onko pallon lämpötilalla vaikutusta lentopituuteen . Tulos: ei merkittävästi. Eli jos pallo kylmällä säällä lentää lyhyemmän matkan, kuin lämpimällä, ei syy ole siinä, että pallo on kylmä, vaan siinä, että ilma on kylmä. Ymmärrätkö?
Q8 kirjoitti: (6.10.2012 21:18:55)
data kirjoitti: (6.10.2012 20:54:09)
Pallo on jo märkä tai kostea.Mikäli tämä asiaan liittyy mitenkään niin Andrew Rice ei pikaisissa testeissään saanut eroa kuivan ja märän lavan välillä. Niin varmaan pallonkaan kosteudella ei ole väliä?
No niinpä näytti käyvän. Hyvää luettavaa aiheeseen liittyen. Selvästi asiaan oli paneuduttu. Katselin tuossa tarkemmin, niin ei nuo kaverit ihan tuuppareita taida ollakkaan.
Ovat varmaan hekin palloa joskus lyöneet. Kuitenkin vaikuttaisi siltä, että ne faktat
maanpinnan vaikutuksesta ovat vähän erilaisia kuin täällä väitetyt.KL kirjoitti: (6.10.2012 21:31:28)
PG kirjoitti: (6.10.2012 20:26:46)
Tässä siis tutkittiin onko pallon lämpötilalla vaikutusta lentoradan pituuteen. Koska kaikki lyönnit suoritettiin peräkkäin samassa lämpötilassa (=samoissa olosuhteissa), voimme nyt olla varmoja siitä, että pallon lämpötilalla ei ole merkitystä. Ilman lämpötilalla luonnollisesti on. Hyvä tutkimus.Tällä ’laadukkaalla’ tutkimuksella siis romutettiin kertaheitolla paitsi kimmokertoimen ja lämpötilan välinen riippuvuussuhde, niin myös lämpötilan vaikutus lyöntipituuteen ylipäätään. Hieno tutkimus, jonka tuloksia yksikään suomalainen golffari ei voine kiistää, vaikka jokainen kokemuksesta tietää pallon lentävän kylmällä säällä lyhyemmän matkan kuin lämpimällä.
Mistä näitä oikein …..
Niin…. mistä näitä…..
KL kirjoitti: (6.10.2012 21:31:28)
jokainen kokemuksesta tietää pallon lentävän kylmällä säällä lyhyemmän matkan kuin lämpimällä.Valitettavasti en kuulu näiden ’tietäjien’ joukkoon. Esim. 15 °C lämpötilassa pallo voi lentää pitemmälle, kuin 30 °C lämpötilassa, vaikka lyönnit ovat identtiset ja olosuhteet lämpötilaa ja ilmanpainetta lukuun ottamatta ovat muuten samanlaiset. Ilman tiheys ratkaisee.
PG kirjoitti: (7.10.2012 8:06:31)
KL kirjoitti: (6.10.2012 21:31:28)
jokainen kokemuksesta tietää pallon lentävän kylmällä säällä lyhyemmän matkan kuin lämpimällä.Valitettavasti en kuulu näiden ’tietäjien’ joukkoon. Esim. 15 °C lämpötilassa pallo voi lentää pitemmälle, kuin 30 °C lämpötilassa, vaikka lyönnit ovat identtiset ja olosuhteet lämpötilaa ja ilmanpainetta lukuun ottamatta ovat muuten samanlaiset. Ilman tiheys ratkaisee.
Itse ainakin tiedän aivan 100% varmaksi, että pallo lentää pidemmälle +35, kuin -5 lämpötilassa. Tunnen sen jopa asumassa, etenkin jos raudalla lyö pikkuisenkin kylkeen. Olen tämän aina olettanut johtuvan lämpötilan muutoksesta, mutta mielelläni kuulen mistä muusta ero tulee? Kuinka paljon se ilman tiheys sitten muuttuu ja kuinka merkityksellinen asia se on suhteessa esim. pallon kimmokertoimeen?
PG kirjoitti: (6.10.2012 22:01:00)
KL kirjoitti: (6.10.2012 21:31:28)
PG kirjoitti: (6.10.2012 20:26:46)
glof kirjoitti: (6.10.2012 10:14:51)
Näin erään ’laadukkaan’ tutkimuksen jossa tutkittiin lämpötilan vaikutusta pallon pituuteen. palloja viilennettiin eri lämpötiloihin ja sen jälkeen lätkittiin ropottidriverilla. Tuloksena oli ettei lämpötila vaikuta merkittävästi lentopituuteen. Kaikki lyönnit suoritettiin peräkkäin samassa lämpötilassa..
.Tässä siis tutkittiin onko pallon lämpötilalla vaikutusta lentoradan pituuteen. Koska kaikki lyönnit suoritettiin peräkkäin samassa lämpötilassa (=samoissa olosuhteissa), voimme nyt olla varmoja siitä, että pallon lämpötilalla ei ole merkitystä. Ilman lämpötilalla luonnollisesti on. Hyvä tutkimus.
Tällä ’laadukkaalla’ tutkimuksella siis romutettiin kertaheitolla paitsi kimmokertoimen ja lämpötilan välinen riippuvuussuhde, niin myös lämpötilan vaikutus lyöntipituuteen ylipäätään. Hieno tutkimus, jonka tuloksia yksikään suomalainen golffari ei voine kiistää, vaikka jokainen kokemuksesta tietää pallon lentävän kylmällä säällä lyhyemmän matkan kuin lämpimällä.
Mistä näitä oikein …..
Tuossa tutkittiin onko pallon lämpötilalla vaikutusta lentopituuteen . Tulos: ei merkittävästi. Eli jos pallo kylmällä säällä lentää lyhyemmän matkan, kuin lämpimällä, ei syy ole siinä, että pallo on kylmä, vaan siinä, että ilma on kylmä. Ymmärrätkö?
Kun olisikon tutkittu. Tai siis tutkittiinhan siinä, mutta ainoa muuttuva tekijä olosuhteissa oli siis pallon lömpötila, josta kuitenkin vedettiin sellainen johtopäätös ettei lämpötilalla (myöskään olosuhteiden) ole merkittävää vaikutusta pallon lentopituuteen. Ja jotta varmasti ymmärrät, niin pelkän pallon jäähdyttämisellä ei voida tutkia kuinka paljon lämpötila vaikuttaa! Vaikka sullahan PG on sellainen tieto, ettei se ole lämpötila vaan ilman tiheys..
data kirjoitti: (6.10.2012 20:24:12)
glof kirjoitti: (6.10.2012 18:24:10)
Vielä kertauksena. Alusta, jolta pallo lyödään, vaikuttaa palloon tulevaan spinniin. Piste. Fakta.
Kyllä alustan tiedetään vaikuttavan, mutta vain väliin menevän ruohon ja kosteuden
kautta. Mistä tiedät, että havaitsemasi erot eivät johdu tästä. Miten hyvä spinni sinulla
tulee mielestäsi tiin päältä lyötynä.Esimerkiksi siitä, että harjoittelen lähipelialueella joka on leikattu väyläleikkurilla. Tälläinen löytyy esim. Pickkalasta. Sitten kun siitä väylältä etsii kovia ja pehmeitä kohtia (kukkuloita ja painanteita) voi varmaankin olettaa että ruohon pituus on sama ja luottaa silmämääräiseen havaintoon. Sen kyllä myönnän, etten käytä aikaa ruohon pituuden mittaamiseen enkä kanna bägissäni viivotinta. Osumassa väliin jäävällä ruoholla on varmasti merkitystä, aivan kuten on alustan kovuudellakin. Jos haluat asiaa testata, niin etsi kotikentälläsi kovia ja pehmeitä kohtia väylältä, laita pallon alle vaikka sukkahousut varmistamaan ruohoton osuma ja katso mitä tapahtuu.
Jos lyön par3, jolla haluan ison spinnin niin lyön aina maasta. Pitkällä par3 jolla joutuu lyömään vaikkapa rauta2, niin lyön maasta. Jos taas avaan par4 ja haluan rullia, niin lyön rauta2 tiin päältä. Toimii varmasti jollakin toisella toisinpäin, mutta mulla näin.
glof kirjoitti: (7.10.2012 9:48:42)
data kirjoitti: (6.10.2012 20:24:12)
glof kirjoitti: (6.10.2012 18:24:10)
Vielä kertauksena. Alusta, jolta pallo lyödään, vaikuttaa palloon tulevaan spinniin. Piste. Fakta.
Kyllä alustan tiedetään vaikuttavan, mutta vain väliin menevän ruohon ja kosteuden
kautta. Mistä tiedät, että havaitsemasi erot eivät johdu tästä. Miten hyvä spinni sinulla
tulee mielestäsi tiin päältä lyötynä.Esimerkiksi siitä, että harjoittelen lähipelialueella joka on leikattu väyläleikkurilla. Tälläinen löytyy esim. Pickkalasta. Sitten kun siitä väylältä etsii kovia ja pehmeitä kohtia (kukkuloita ja painanteita) voi varmaankin olettaa että ruohon pituus on sama ja luottaa silmämääräiseen havaintoon. Sen kyllä myönnän, etten käytä aikaa ruohon pituuden mittaamiseen enkä kanna bägissäni viivotinta. Osumassa väliin jäävällä ruoholla on varmasti merkitystä, aivan kuten on alustan kovuudellakin. Jos haluat asiaa testata, niin etsi kotikentälläsi kovia ja pehmeitä kohtia väylältä, laita pallon alle vaikka sukkahousut varmistamaan ruohoton osuma ja katso mitä tapahtuu.
Jos lyön par3, jolla haluan ison spinnin niin lyön aina maasta. Pitkällä par3 jolla joutuu lyömään vaikkapa rauta2, niin lyön maasta. Jos taas avaan par4 ja haluan rullia, niin lyön rauta2 tiin päältä. Toimii varmasti jollakin toisella toisinpäin, mutta mulla näin.
Jos katsot Q8:n laittaman linkin, niin siellä mittauksissa spinniä oli tullut eniten tiin päältä, joskin ero väylälyöntiin oli varsin pieni ja hukkunee jo mittauksiin liittyviin virheisiin. Muiltakin osin linkin sisältö vastasi omia väitteitäni. On syytä huomauttaa, että kyseiset kaverit ovat todellakin huolella tutkineet asiaa ja päätyneet nykytietämyksen mukaiseen tulokseen. He osaavat myös itse pelata, joten omia havaintojakin varmasti löytyy. Meistä taas kukaan täällä ei ole asiaa tutkinut. Itse voin ottaa kantaa asiaan vain fysiikan kautta, koska itsekään en ole
käytännön kokeita tehnyt. Fysiikka ei tue pallon maanpinnan laadun merkittävää vaikutusta muilta osin kuin mahdollisen väliin jäävän ruohon osalta.Ilmeisesti sinulla kuitenkin jokin korrelaatio maan muulla laadulla ja spinnillä kuitenkin on.
Sinun ja meidän muidenkin on vain hyväksyttävä, että emme tutkimatta tiedä, mistä asia varmuudella johtuu Jos homma toimii sinulla, niin ei sinun välttämättä pelaajana tarvitsekaan tietää. Voi olla jopa haitallista tietää. Meille fysiikkamiehille on sitten aina tärkeää tietää oikeat syyt.glof kirjoitti: (7.10.2012 9:24:54)
Itse ainakin tiedän aivan 100% varmaksi, että pallo lentää pidemmälle +35, kuin -5 lämpötilassa. Tunnen sen jopa asumassa, etenkin jos raudalla lyö pikkuisenkin kylkeen. Olen tämän aina olettanut johtuvan lämpötilan muutoksesta, mutta mielelläni kuulen mistä muusta ero tulee? Kuinka paljon se ilman tiheys sitten muuttuu ja kuinka merkityksellinen asia se on suhteessa esim. pallon kimmokertoimeen?Eihän tuo voi pitää paikkaansa. Ei lämpötilalla, ilmanpaineella, kosteusprosentilla tai millään ’airodynamiikan osalla’ ole mitään tekemistä pallon lentoon 🙂
Katso itse vaikka kuinka paikalliset ’root’ opettaa ’pallon lentolakeja’
Joku muu
PetriTuonperusteella ropellilentysikkakin lentää vinossa koko matkan jos pilotti ei staartissa kumoa ropellin vääntöä painamalla vastajalkaa :))
PG kirjoitti: (6.10.2012 22:01:00)
KL kirjoitti: (6.10.2012 21:31:28)
PG kirjoitti: (6.10.2012 20:26:46)
glof kirjoitti: (6.10.2012 10:14:51)
Näin erään ’laadukkaan’ tutkimuksen jossa tutkittiin lämpötilan vaikutusta pallon pituuteen. palloja viilennettiin eri lämpötiloihin ja sen jälkeen lätkittiin ropottidriverilla. Tuloksena oli ettei lämpötila vaikuta merkittävästi lentopituuteen. Kaikki lyönnit suoritettiin peräkkäin samassa lämpötilassa..
.Tässä siis tutkittiin onko pallon lämpötilalla vaikutusta lentoradan pituuteen. Koska kaikki lyönnit suoritettiin peräkkäin samassa lämpötilassa (=samoissa olosuhteissa), voimme nyt olla varmoja siitä, että pallon lämpötilalla ei ole merkitystä. Ilman lämpötilalla luonnollisesti on. Hyvä tutkimus.
Tällä ’laadukkaalla’ tutkimuksella siis romutettiin kertaheitolla paitsi kimmokertoimen ja lämpötilan välinen riippuvuussuhde, niin myös lämpötilan vaikutus lyöntipituuteen ylipäätään. Hieno tutkimus, jonka tuloksia yksikään suomalainen golffari ei voine kiistää, vaikka jokainen kokemuksesta tietää pallon lentävän kylmällä säällä lyhyemmän matkan kuin lämpimällä.
Mistä näitä oikein …..
Tuossa tutkittiin onko pallon lämpötilalla vaikutusta lentopituuteen . Tulos: ei merkittävästi. Eli jos pallo kylmällä säällä lentää lyhyemmän matkan, kuin lämpimällä, ei syy ole siinä, että pallo on kylmä, vaan siinä, että ilma on kylmä. Ymmärrätkö?
Jos sää on kylmä, on pallokin kylmä ja päinvastoin. Kylmän pallon kimmo-ominaisuudet ovat huonommat kuin lämpimän. Perin on vaikeata uskoa moiseen tutkimukseen.
Marx kirjoitti: (7.10.2012 12:12:56)
glof kirjoitti: (7.10.2012 9:24:54)
Itse ainakin tiedän aivan 100% varmaksi, että pallo lentää pidemmälle +35, kuin -5 lämpötilassa. Tunnen sen jopa asumassa, etenkin jos raudalla lyö pikkuisenkin kylkeen. Olen tämän aina olettanut johtuvan lämpötilan muutoksesta, mutta mielelläni kuulen mistä muusta ero tulee? Kuinka paljon se ilman tiheys sitten muuttuu ja kuinka merkityksellinen asia se on suhteessa esim. pallon kimmokertoimeen?Eihän tuo voi pitää paikkaansa. Ei lämpötilalla, ilmanpaineella, kosteusprosentilla tai millään ’airodynamiikan osalla’ ole mitään tekemistä pallon lentoon 🙂
Katso itse vaikka kuinka paikalliset ’root’ opettaa ’pallon lentolakeja’
Joku muu
PetriTuonperusteella ropellilentysikkakin lentää vinossa koko matkan jos pilotti ei staartissa kumoa ropellin vääntöä painamalla vastajalkaa :))
Erinomaisia linkkejä 🙂 Toki paha tästä on mitään kommentoidakaan, kun en tiedä lentämisestä ja tiedot fysiikastakin perustuu vain lukion pitkään oppimäärään. Odottelen vielä PG:n selvitystä siitä, miksi ilmantiheys on merkittävistä merkittävin tekijä. Palaan sitten asiaan 🙂
Tänään pelatessani ilman lämpötila oli vain 12 °C, mutta pallojen lentopituudet kuin kesäsäällä konsanaan. Märän kelin takia rullit jäivät tietenkin lyhyiksi.
Ensimmäisellä par3- väylällä pelikaverini otti normaalia isomman mailan kylmän ilman takia. Pitkäksi meni. Onneksi olin kotoa lähtiessäni vilkaissut ilmapuntaria: vain 738 mmHg (984 mbar) eli ilmantiheys 1,206 kg/m3, sama kuin kesällä 20 °C lämpötilassa ja normaalissa ilmanpaineessa (760 mmHG eli 1013 mbar). Valitsin normaalin mailan. Ei mennyt pitkäksi, muttei jäänyt lyhyeksikään. Reikä minulle.
glof kirjoitti: (7.10.2012 9:24)
Kuinka paljon se ilman tiheys sitten muuttuuKoska et tykkää kaavoista, annan muutaman arvon:
t = 10 °C, p = 720 mmHG, roo = 1,20 kg/m3
t = 15 °C, p = 740 mmHG, roo = 1,20 kg/m3
t = 20 °C, p = 760 mmHG, roo = 1,21 kg/m3
t = 25 °C, p = 770 mmHG, roo = 1,20 kg/m3
t = 30 °C, p = 780 mmHG, roo = 1,20 kg/m3Käytä em. keleillä normaalia mailaa. Ota normaalia lyhyempi maila, jos ilman lämpötila on normaalia korkeampi, mutta ilmanpaine normaalia alempi, esim.
t = 30 °C, p = 720 mmHG, roo = 1,11 kg/m3
Pidennä mailaa, kun pelaat korkeapaineessa pakkasella, esim.
t = -5 °C, p = 780 mmHG, roo = 1,36 kg/m3
Muista, että palloon kohdistuva ilmanvastus on suoraan verrannollinen ilmantiheyteen.
glof kirjoitti: (7.10.2012 9:24)
ja kuinka merkityksellinen asia se on suhteessa esim. pallon kimmokertoimeen?Sitä en tiedä, mutta sitä ei kannata murehtia. Löytämäsi tutkimuksen mukaanhan pallon lämpötilan vaikutus lentomatkaan ei ole merkitsevä.
PG kirjoitti: (7.10.2012 19:37:14)
Tänään pelatessani ilman lämpötila oli vain 12 °C, mutta pallojen lentopituudet kuin kesäsäällä konsanaan. Märän kelin takia rullit jäivät tietenkin lyhyiksi.Ensimmäisellä par3- väylällä pelikaverini otti normaalia isomman mailan kylmän ilman takia. Pitkäksi meni. Onneksi olin kotoa lähtiessäni vilkaissut ilmapuntaria: vain 738 mmHg (984 mbar) eli ilmantiheys 1,206 kg/m3, sama kuin kesällä 20 °C lämpötilassa ja normaalissa ilmanpaineessa (760 mmHG eli 1013 mbar). Valitsin normaalin mailan. Ei mennyt pitkäksi, muttei jäänyt lyhyeksikään. Reikä minulle.
glof kirjoitti: (7.10.2012 9:24)
Kuinka paljon se ilman tiheys sitten muuttuuKoska et tykkää kaavoista, annan muutaman arvon:
t = 10 °C, p = 720 mmHG, roo = 1,20 kg/m3
t = 15 °C, p = 740 mmHG, roo = 1,20 kg/m3
t = 20 °C, p = 760 mmHG, roo = 1,21 kg/m3
t = 25 °C, p = 770 mmHG, roo = 1,20 kg/m3
t = 30 °C, p = 780 mmHG, roo = 1,20 kg/m3Käytä em. keleillä normaalia mailaa. Ota normaalia lyhyempi maila, jos ilman lämpötila on normaalia korkeampi, mutta ilmanpaine normaalia alempi, esim.
t = 30 °C, p = 720 mmHG, roo = 1,11 kg/m3
Pidennä mailaa, kun pelaat korkeapaineessa pakkasella, esim.
t = -5 °C, p = 780 mmHG, roo = 1,36 kg/m3
Muista, että palloon kohdistuva ilmanvastus on suoraan verrannollinen ilmantiheyteen.
glof kirjoitti: (7.10.2012 9:24)
ja kuinka merkityksellinen asia se on suhteessa esim. pallon kimmokertoimeen?Sitä en tiedä, mutta sitä ei kannata murehtia. Löytämäsi tutkimuksen mukaanhan pallon lämpötilan vaikutus lentomatkaan ei ole merkitsevä.
Ilman tiheys määräytyy siis vallitsevan paineen, lämpötilan ja korkeuden mukaan. 22-31.7.12 ajanjaksolla ilmanpaineelle on mitattu arvot välillä 1010-1018 hPa ja vuorokauden maksimilämpötilalle 16-24 astetta. Maanpinnan läheisissä ilmakerroksissa 8 metrin nousu korkeussuunnassa merkitsee noin 1 hPa (1 mbar) vähennystä ilmanpaineessa. Jos siis lyöt drivesi esim. 32 metrin korkeuteen, muuttuu ilmanpaine 4hPa. Lämpötila ja ilmanpaine eivät ole toisiinsa suoraan verrannollisia, kuitenkin tilastojen perusteella lämpötilan laskiessa ilmanpaine nousee. Vuoden 2012 korkeimmat ilmanpaineet on mitattu tammi-helmikuun pakkasjakson aikana.
Lämpötilan laskiessa huonontuvat pallon kimmoisuus sekä mailan lyöntipinan kimmoisuus erityisesti drivereissa. Lämpötilan laskiessa menee energiaa enemmän hukkaan sekä voiman siirtyessä lavasta (sekä varresta) palloon että ilman vastuksen kasvaessa.
Paljoa en fysiikasta ymmärrä, mutta mielestäni esittämäsi taulukko ei pidä paikkaansa liian suureksi esitetyn ilmanpaineen vaihteluvälin sekä väärän korrelaatio suunnan johdosta. Lämpötilan muutos vaikuttaa lyöntipituutta huonontavasti muutenkin, kuin vain ilmanvastuksen kautta. Mielestäni ilmanpainetta huomattavasti merkityksellisempi tekijä on lämpötila.
Lähde: http://www.saapalvelu.fi/helsinki/kuukausitilastot.php
PG kirjoitti: (7.10.2012 19:37:14)
Tänään pelatessani ilman lämpötila oli vain 12 °C, mutta pallojen lentopituudet kuin kesäsäällä konsanaan.Onko Ulla kenties asuinkumppanisi? Molemmilla näyttäisi olevan niin ihanan sekopäinen kuva maailmasta ja siihen liittyvistä reaaliteeteistä…
Ihan oikeasti, PG, uskotko tuohon soopaan, jota suollat?
Olisikohan se kuitenkin vaan niin yksinkertaista, että palloa lyödään eri tavalla eri pinnoilta ja siten vaikutetaan spinnin määrään. Kovalta tai paljaalta pinnalta palloon tullaan jyrkemmin, koska halutaan varmistaa, että osutaan ensin palloon. Väylältä, jossa pallo makaa hyvin ruohon päällä, ei tarvitse pelätä niin paljon osuman laatua korkeussuunnassa eli ei haittaa vaikka lapa hipoo ruohoa ennen palloa, se vaikuttaa ainoastaan spinnin määrään.
glof kirjoitti: (7.10.2012 23:21:58)
Ilman tiheys määräytyy siis vallitsevan paineen, lämpötilan ja korkeuden mukaan.Tuleeko samalla huomioitua ilman kosteus? Nythän on niin, että kostealla kelillä ilma on ohuempaa kuin kuivalla eli vastus periaatteessa pienempi. Vaan mikä sen vaikutus oikeasti on?
Q8 kirjoitti: (8.10.2012 9:30:17)
glof kirjoitti: (7.10.2012 23:21:58)
Ilman tiheys määräytyy siis vallitsevan paineen, lämpötilan ja korkeuden mukaan.Tuleeko samalla huomioitua ilman kosteus? Nythän on niin, että kostealla kelillä ilma on ohuempaa kuin kuivalla eli vastus periaatteessa pienempi. Vaan mikä sen vaikutus oikeasti on?
Jokamies tietää, että kostealla vastus on pienempi, ja vaikutus suurempi.
AAH kirjoitti: (8.10.2012 9:34:49)
Jokamies tietää, että kostealla vastus on pienempi, ja vaikutus suurempi.
Nyt oli kyse palloista, ei mailanvarresta.
KL kirjoitti: (7.10.2012 23:39:47)
PG kirjoitti: (7.10.2012 19:37:14)
Tänään pelatessani ilman lämpötila oli vain 12 °C, mutta pallojen lentopituudet kuin kesäsäällä konsanaan.Onko Ulla kenties asuinkumppanisi? Molemmilla näyttäisi olevan niin ihanan sekopäinen kuva maailmasta ja siihen liittyvistä reaaliteeteistä…
Ihan oikeasti, PG, uskotko tuohon soopaan, jota suollat?
Lopeta KL nyt hyvä mies ajoissa. Kohta kukaan ei ota tosissaan sun jakamia
penttejäkään. Tässä ei tarvita mitään suurta fysiikan osaamista. Vain hiukan
päättelykykyä.Eikö tämä pinnan vaikutus olisi aika helppoa tutkia/mitata käytännönläheisellä testilla. vaikka 4 erilaista pintaa (kova pinta jossa paljon kitkaa, kova pinta jossa vähän kitkaa, pehmeä pinta+kitkaa, pehmeä pinta+vähän kitkaa). Näiltä lyöntejä joiden spinni mitataan (sekä pysähtyvyydellä että mittarilla?). Lyöjänä joku joka tuottaa samanlaista lyöntiä tai vaikka robotti. Ja riittävästi toistoja ,notta erot havaitaan. Lyöntipintamateriaali jotain mikä varmasti tasalaatuista (erikovuista vaahtomuovia tai vastaavaa?) ja jossa ei varmasti ole mitään epäpuhtauksia pallon ja mailan välissä?
Ja jos enemmän panostaa (tuon ylläolevan rakentaa aika kotikutoisesti) niin sitten antureita alle jotka oikeasti mittaavat alaspäin tulevan paineen. Tämä kaikki ihan osaamattomalla amatööripohjalta, mutta mielestäni saisi aika selvän kuvan eroista, onko niitä ja paljonko. Siitä sitten eteenpäin tieteellisimmin menetelmin pohtimaan miksi, jos kerran nyt tieteilijällä ajatus ettei kannata tutkia/mallintaa kun ei usko että eroja olisi.
vai?
Tuo aloitusviestin ongelma oli jotenkin mielenkiintoisempi kuin tämä nykyinen väittely. Varsinkin kun suurin osa pelaajista kuuluu noihin luokkiin missä spinniä ei meinata saada aikaan, oli alusta sitten millainen tahansa.
data kirjoitti: (8.10.2012 11:03:14)
KL kirjoitti: (7.10.2012 23:39:47)
PG kirjoitti: (7.10.2012 19:37:14)
Tänään pelatessani ilman lämpötila oli vain 12 °C, mutta pallojen lentopituudet kuin kesäsäällä konsanaan.Onko Ulla kenties asuinkumppanisi? Molemmilla näyttäisi olevan niin ihanan sekopäinen kuva maailmasta ja siihen liittyvistä reaaliteeteistä…
Ihan oikeasti, PG, uskotko tuohon soopaan, jota suollat?
Lopeta KL nyt hyvä mies ajoissa. Kohta kukaan ei ota tosissaan sun jakamia
penttejäkään. Tässä ei tarvita mitään suurta fysiikan osaamista. Vain hiukan
päättelykykyä.Puutumatta teidän keskinäisiin kinasteluihin tuon omana kontribuutionani tähän keskusteluun kykyni hakea netistä. Ensimmäisenä sellaisena on pallon lämpötilan vaikutus sen kimmoisuuteen. Vaikka tutkimuksen otsikkon on harhaanjohtava, niin tuloksia tarkasteltaessa voi tehdä sen toteamuksen, että pallon lämpötila vaikuttaa melkoisesti sen kimmo-ominaisuuksiin. Koe on myös esim. kotona koeteltavissa esim. laittamalla samanmerkkisista palloista pari jääkaappiin yöksi ja pari tiskipöydälle. Aamulla voi katsoa onko pompussa eroa. Ei vaatine fysiikan akateemista loppututkintoa tai tohtorin hattua.
Tiivistetysti:
Pallot pudotetaan samalta korkeudelta eri lämpöisinä. Ulkoiset olosuhteet samanlaiset pallon lämpotiloja kolme erilaista (5, 37.7 sekä huoneenlämpö). 2,5 metristä pudotettuna pallot nousivat ensimmäisen pompun jälkeen (samassa järjestyksessä):
– 174,4 cm (5 astetta)
– 200,25 cm (huoneenlämpö)
– 216 cm (37.7 astetta)Pallon lämpötila on tässä koetilanteessa lisännyt noin 15% sen kimmoisuutta kylmän ja huoneenlämpötilan välillä, mikä on kohtuullisen paljon.
Johtopäätöksenä taas vedetään, että lämpöiset pallot lentävät pidemmälle kuin kylmät pallot. Mikä lienee ihan oikea, jos niitä lyödään samoissa olosuhteissa.
Ilmankosteus, lyöntipaikan korkeus, ilmanpaine taas ovat niitä ulkoisia olosuhteita, jotka vaikuttavat pallon lentopituuteen. Pitänee etsiä toista tutkimusta, missä näiden vaikutusta on kyetty arvioimaan. Raportoin, jos löytyy…
Linkki meni jostain syystä rikki. Oheisella pääsee perille.
-
JulkaisijaArtikkelit