-
JulkaisijaArtikkelit
-
En tiedä liittyykö millään tavalla aiheeseen, mutta biljardissa alakierteen sisältävä oikeaoppinen hyppylyönti lyödään osumalla reilusti pallon keskikohdan yläpuolelle oikeassa kulmassa. Sama idea voi olla, jos lyö leading edgellä pallon keskilinjan yläpuolelle ja pinta josta lyödään tarjoaa tarpeeksi vastusta pallon nousta, eikä upota.
Tuossa vielä linkki oikeaoppiseen hyppylyöntiin biljardissa: hyppylyönti
ts kirjoitti: (3.10.2012 17:25:52)
koira kirjoitti: (3.10.2012 17:19:47)
ts kirjoitti: (3.10.2012 16:45:48)
koira kirjoitti: (3.10.2012 16:14:52)
Arvaillaan nyt sitten kun on kerrankin aihe josta ei tietoa tunnu olevan. Tai ainakaan kukaan ei osaa sitä kertoa.1) Jos mailan lavasta ei ole deloftattu kaikkea loftia, lapa osuu aina pallon keskilinjan alle. (Poislukien ehkä liioiteltu leading edgellä lyöty matala pitchi, jossa pallo kääntyy lavan päälle osuman aikana)
i.
Mun mielestä tuossa kuvassa pallon puristusalue on kyllä selkeesti yläosassa
Tottakai puristusalue on yläosassa koska maila liikkuu ylhäältä alas ja pallo kaareutuu poispäin mailasta suuremmalla kulmalla kuin tulokulman ja loftin erotus.
Sen sijaan mailan ensikosketus palloon tapahtuu pallon keskilinjan alapuolelle jos lavassa on loftia.
Usein mielipide-erot johtuvat siitä, että osapuolet puhuvat eri asioista.
Juuri näin, mutta puristusalue on myös iso osa voimakomponentin suuntaa. Toisaalta osumakohtaan vaikuttaa myös se, millä urilla lapa kohtaa pallon ensin, kuten noissa toisissa kuvissani näkyy. Jos ajateltaisiin osuman tulevan lavan keskikohtaan, olisit täysin oikeassa, nyt jää pieni vaihtoehto vielä leijumaan ilmaan 😉
Pientäkään vaihtoehtoa ei ole. Osumakohdalla ja uran numerolla ei ole käytännössä merkitystä, jos leading edge on pallon keskilinjan alapuolella ensikosketuksessa.Toisissa kuvissasi olet laittanut pallon vahingossa ylösalaisin.
koira kirjoitti: (3.10.2012 17:58:42)
Pientäkään vaihtoehtoa ei ole. Osumakohdalla ja uran numerolla ei ole käytännössä merkitystä, jos leading edge on pallon keskilinjan alapuolella ensikosketuksessa.Toisissa kuvissasi olet laittanut pallon vahingossa ylösalaisin.
Vaan enpä ole ja juuri siinä syy miksi sen postasin.
Leading edge milli keskikohdan alapuolella ja lapa deloftattuna + erittäin jyrkkä tulokulma. Se saa nuo värit tuohon järjestykseen.
Mertti kirjoitti: (3.10.2012 17:43:07)
En tiedä liittyykö millään tavalla aiheeseen, mutta biljardissa alakierteen sisältävä oikeaoppinen hyppylyönti lyödään osumalla reilusti pallon keskikohdan yläpuolelle oikeassa kulmassa. Sama idea voi olla, jos lyö leading edgellä pallon keskilinjan yläpuolelle ja pinta josta lyödään tarjoaa tarpeeksi vastusta pallon nousta, eikä upota.Tuossa vielä linkki oikeaoppiseen hyppylyöntiin biljardissa: hyppylyönti
Odotan mielenkiinnolla, millaisilla argumenteilla tämä asia nonsaleerataan.
ruupe kirjoitti: (3.10.2012 18:06:20)
Mertti kirjoitti: (3.10.2012 17:43:07)
En tiedä liittyykö millään tavalla aiheeseen, mutta biljardissa alakierteen sisältävä oikeaoppinen hyppylyönti lyödään osumalla reilusti pallon keskikohdan yläpuolelle oikeassa kulmassa. Sama idea voi olla, jos lyö leading edgellä pallon keskilinjan yläpuolelle ja pinta josta lyödään tarjoaa tarpeeksi vastusta pallon nousta, eikä upota.Tuossa vielä linkki oikeaoppiseen hyppylyöntiin biljardissa: hyppylyönti
Odotan mielenkiinnolla, millaisilla argumenteilla tämä asia nonsaleerataan.
Eipä tuohon leading edgeä tarvita. Voihan sen pallon lyödä maata vasten putterillakin.
Leading edgellä lyöty matala pysähtyvä lyönti perustuu pallon pehmeyteen ja mailan kovuuteen, joten biljardissa asia on päinvastainen. Riittikö?koira kirjoitti: (3.10.2012 18:19:54)
ruupe kirjoitti: (3.10.2012 18:06:20)
Mertti kirjoitti: (3.10.2012 17:43:07)
En tiedä liittyykö millään tavalla aiheeseen, mutta biljardissa alakierteen sisältävä oikeaoppinen hyppylyönti lyödään osumalla reilusti pallon keskikohdan yläpuolelle oikeassa kulmassa. Sama idea voi olla, jos lyö leading edgellä pallon keskilinjan yläpuolelle ja pinta josta lyödään tarjoaa tarpeeksi vastusta pallon nousta, eikä upota.Tuossa vielä linkki oikeaoppiseen hyppylyöntiin biljardissa: hyppylyönti
Odotan mielenkiinnolla, millaisilla argumenteilla tämä asia nonsaleerataan.
Eipä tuohon leading edgeä tarvita. Voihan sen pallon lyödä maata vasten putterillakin.
Leading edgellä lyöty matala pysähtyvä lyönti perustuu pallon pehmeyteen ja mailan kovuuteen, joten biljardissa asia on päinvastainen. Riittikö?Mä nään ton kyllä enemmän voimakomponenttien suuntina kuin puristumisen vaikutuksena. Puristuminen osaltaan varmaan vaikuttaa osuman aikana esiintyviin suuntiin, mutta ei niin merkittävästi kuitenkaan. Selittää myös miksi alhaalta grippaamalla usien tulee spinnaavampia lyöntejä; lyhyempi varsi > jyrkempi tulokulma > isompi voima alaspäin
koira kirjoitti: (3.10.2012 17:19:47)
Tottakai puristusalue on yläosassa koska maila liikkuu ylhäältä alas ja pallo kaareutuu poispäin mailasta suuremmalla kulmalla kuin tulokulman ja loftin erotus.
Ei tuokaan nyt taida ihan tottakai olla. Jos lyödään pystysuorassa olevalla lavalla lyöntisuunnan ollessa vaakasuora, pallo puristuu pystyssä olevaksi ellipsiksi ennen liikkeelle ampaisemistaan. On vaikea kuvitella puristusalueen olevan missään muualla kuin keskellä. Jos nyt kasvatetaan loftia lyöntisuunnan pysyessä samana, siirtyykö puristusalue ylöspäin? Tuskin, eiköhän se väistämättä siirry alaspäin. Jäljelle jää enää lyöntisuunta, jota pystyyn kääntämällä pitäisi kumota loftin vaikutus ja vielä vähän ylikin, että puristusalue siirtyisi yläosaan. Minusta tämä on kaikkea muuta kuin totta kai, ja todistustaakka jää väitteen esittäjälle.
ruupe kirjoitti: (3.10.2012 18:06:20)
Mertti kirjoitti: (3.10.2012 17:43:07)
En tiedä liittyykö millään tavalla aiheeseen, mutta biljardissa alakierteen sisältävä oikeaoppinen hyppylyönti lyödään osumalla reilusti pallon keskikohdan yläpuolelle oikeassa kulmassa. Sama idea voi olla, jos lyö leading edgellä pallon keskilinjan yläpuolelle ja pinta josta lyödään tarjoaa tarpeeksi vastusta pallon nousta, eikä upota.Tuossa vielä linkki oikeaoppiseen hyppylyöntiin biljardissa: hyppylyönti
Odotan mielenkiinnolla, millaisilla argumenteilla tämä asia nonsaleerataan.
Ei kai tuota tarvitse mitenkään nonsaleerata. Sama onnistuu varmasti golfpallollakin, sopivan kovalla alustalla ja mailan etureunalla napauttamalla. Tämä keskustelu kuitenkin käsittääkseni ainakin alussa koski vähän tavanomaisempaa golflyöntiä, jossa lyödään mailan lyöntipinnalla. On kuitenkin aika oleellinen ero siinä, tuleeko osuma palloon piste- tai viivamaisesta astalosta vai tasomaisesta.
koira kirjoitti: (3.10.2012 18:19:54)
ruupe kirjoitti: (3.10.2012 18:06:20)
Mertti kirjoitti: (3.10.2012 17:43:07)
En tiedä liittyykö millään tavalla aiheeseen, mutta biljardissa alakierteen sisältävä oikeaoppinen hyppylyönti lyödään osumalla reilusti pallon keskikohdan yläpuolelle oikeassa kulmassa. Sama idea voi olla, jos lyö leading edgellä pallon keskilinjan yläpuolelle ja pinta josta lyödään tarjoaa tarpeeksi vastusta pallon nousta, eikä upota.Tuossa vielä linkki oikeaoppiseen hyppylyöntiin biljardissa: hyppylyönti
Odotan mielenkiinnolla, millaisilla argumenteilla tämä asia nonsaleerataan.
Eipä tuohon leading edgeä tarvita. Voihan sen pallon lyödä maata vasten putterillakin.
Leading edgellä lyöty matala pysähtyvä lyönti perustuu pallon pehmeyteen ja mailan kovuuteen, joten biljardissa asia on päinvastainen. Riittikö?Tuohon vielä sen verran, että yleensä biljardissa käytettyjen hyppykeppien kärki on kovaa fenyylihartsia, eikä suinkaan samaa nahkasta valmistettua pehmeää tippiä, kuin perus pelikepeissä. Eli siinä on kyllä ihan kova kovaa vasten.
Mertti kirjoitti: (3.10.2012 18:49:48)
Tuohon vielä sen verran, että yleensä biljardissa käytettyjen hyppykeppien kärki on kovaa fenyylihartsia, eikä suinkaan samaa nahkasta valmistettua pehmeää tippiä, kuin perus pelikepeissä. Eli siinä on kyllä ihan kova kovaa vasten.
Yleensä, ei tässä:
The cue in the video is actually a regular playing cue.
Dr. Davets kirjoitti: (3.10.2012 18:33:42)Mä nään ton kyllä enemmän voimakomponenttien suuntina kuin puristumisen vaikutuksena. Puristuminen osaltaan varmaan vaikuttaa osuman aikana esiintyviin suuntiin, mutta ei niin merkittävästi kuitenkaan. Selittää myös miksi alhaalta grippaamalla usien tulee spinnaavampia lyöntejä; lyhyempi varsi > jyrkempi tulokulma > isompi voima alaspäin
Kuinka suuressa kulmassa (vaakatason suhteen) lapa tulee palloon tyypillisessä, tekijämiehen suorittamassa, hyvin spinnaavassa lähestymislyönnissä tehtynä vaikkkapa SW56:lla? Missä rajoissa em tulokulma vaihtelee normaaleissa pelitilanteissa?
4par kirjoitti: (3.10.2012 19:16:36)
ts kirjoitti: (3.10.2012 18:33:42)Mä nään ton kyllä enemmän voimakomponenttien suuntina kuin puristumisen vaikutuksena. Puristuminen osaltaan varmaan vaikuttaa osuman aikana esiintyviin suuntiin, mutta ei niin merkittävästi kuitenkaan. Selittää myös miksi alhaalta grippaamalla usien tulee spinnaavampia lyöntejä; lyhyempi varsi > jyrkempi tulokulma > isompi voima alaspäin
Kuinka suuressa kulmassa (vaakatason suhteen) lapa tulee palloon tyypillisessä, tekijämiehen suorittamassa, hyvin spinnaavassa lähestymislyönnissä tehtynä vaikkkapa SW56:lla? Missä rajoissa em tulokulma vaihtelee normaaleissa pelitilanteissa?
No tyypilliset nyt ei oikeen kiinnosta, mutta muuten tuo olis oikeesti kiva tietää. Huiskin hieman FS:een noita wedgejä, mutta ilmeisesti yli asteikon kun ei suostu lukuja näyttämään. Ehkä noi lyönnit ei oikeen sovi kaavaan 😉
Mutta siis kaksi asiaa pitää tuossakin huomioida, eikä olettaa jotain. Jos tulokulma on vaikka koneen näyttämän mukaan 15 alas, täytyisi silti osumakohta vielä määrittää erikseen, eli missä kaaren / linjan vaiheessa tuo osuma tapahtuu. Sitähän nämä nykylaitteet eivät vielä näe ja tulokulmakin perustuu laskentaan, ei mittaukseen.
Tuhtimo kirjoitti: (3.10.2012 18:38:16)
koira kirjoitti: (3.10.2012 17:19:47)
Tottakai puristusalue on yläosassa koska maila liikkuu ylhäältä alas ja pallo kaareutuu poispäin mailasta suuremmalla kulmalla kuin tulokulman ja loftin erotus.
Ei tuokaan nyt taida ihan tottakai olla. Jos lyödään pystysuorassa olevalla lavalla lyöntisuunnan ollessa vaakasuora, pallo puristuu pystyssä olevaksi ellipsiksi ennen liikkeelle ampaisemistaan. On vaikea kuvitella puristusalueen olevan missään muualla kuin keskellä. Jos nyt kasvatetaan loftia lyöntisuunnan pysyessä samana, siirtyykö puristusalue ylöspäin? Tuskin, eiköhän se väistämättä siirry alaspäin. Jäljelle jää enää lyöntisuunta, jota pystyyn kääntämällä pitäisi kumota loftin vaikutus ja vielä vähän ylikin, että puristusalue siirtyisi yläosaan. Minusta tämä on kaikkea muuta kuin totta kai, ja todistustaakka jää väitteen esittäjälle.
Tuossa käsiteltävänä olleessa Tigerin lyönnissä puristussuunta on ylhäältä alas koska loftia on minimaalisesti ja maila tulee melko jyrkästi alaspäin. Puristusalue ei kieltämättä samalla ylös siirry eikä sitä voi puristussuunnasta suoraan päätellä koska ellipsi muuttu epäsäännölliseksi. Puristussuuntaa voitte demota helposti kirjalla ja ilmapallolla. Yllättävän vähän tuo lofti vaikuttaa.
ts kirjoitti: (3.10.2012 13:44:07)
data kirjoitti: (3.10.2012 11:55:01)
ts kirjoitti: (3.10.2012 10:45:28)
B kirjoitti: (3.10.2012 10:35:27)
data kirjoitti: (3.10.2012 10:12:55)
Enimmillään se painuu alas luokkaa yhden millin johtuen muodon muutoksesta. Ja sekin hyvin matalassa lujassa lyönnissä kuten tuossa kyseisessä Tigerin stingerissä. Pienemmillä raudoilla painuminen on paljon vähäisempää, koska pallo nousee jyrkemmin ylös ja koska pullistuma on vähäisempi. Ikävää tässä on se, että tuo määrä aiheuttaa mitättömän voiman, joka sekin todennäköisesti vähentää spinniä. Kannattaa siirtää katseet oleellisempiin asioihin.Alan epäillä, ettei golfpallo saakaan lähtöpompulla lentokaaria, joita ammattilaiset tuottavat. Innostuin ilmeisesti aivan liikaa, kun huomasin ts:n viestistä syksyn saapuneen foorumille.
Lentokaariin , niiden muotoon ja pituuteen vaikuttavat siis edelleen vain pallon lähtönopeus, lähtökulma, spinnin määrä, drag, lift ja ympäristöolosuhteet (tuuli ilmanlämpö ja altituudi).
Voi, voi sentään, mikä pettymys.
Kiitokset datalle.
Ja sitten varmaan sulla on selitys siihenkin, miksi matalassa kaaressa on enemmän spinniä, joka on täysin tuon datan esittämän teorian vastainen asia.
Jos olet sitä mieltä, että jonkun ammattilaisen A lyönnissä X on enemmän spinniä
kuin mitä nykytietämyksen mukaan (mukaan lukien mittaukset ja laskelmat ) pitäisi olla,
niin toimi seuraavasti: Ota kyseinen kaveri A kainaloon ja vie hänet paikkaan, jossa
spinni voidaan mitata. Jos jotain jännää löytyy, ota yhteyttä tahoon, jolla on riittävä
osaaminen ilmiön selvittämiseksi. Sinun on varauduttava ostamaan selvitystyö, koska
tieteellistä mielenkiintoa asiallesi tuskin tulet löytämään.Aijjaa… no tota… mä vaikka nyt sitten käytän tota vectoria, high speed kameroita ja Flightscopea nyt alkuun…. niinkun tähänkin asti. Sitä mä en ymmärrä miks mun pitäs se kaveri johonkin viedä. Mun mielestä se voi hyvin tulla tänne.
No hyvä. Onko mahdollista, että kerrot kyseisen kaverin A esim. 100 m SW lyönnin
spinnin suuruuden, kun hän käyttää väitettyä maapuristusvoimaa spinnin muodostukseen.koira kirjoitti: (3.10.2012 19:51:32)
Tuhtimo kirjoitti: (3.10.2012 18:38:16)
koira kirjoitti: (3.10.2012 17:19:47)
Tottakai puristusalue on yläosassa koska maila liikkuu ylhäältä alas ja pallo kaareutuu poispäin mailasta suuremmalla kulmalla kuin tulokulman ja loftin erotus.
Ei tuokaan nyt taida ihan tottakai olla. Jos lyödään pystysuorassa olevalla lavalla lyöntisuunnan ollessa vaakasuora, pallo puristuu pystyssä olevaksi ellipsiksi ennen liikkeelle ampaisemistaan. On vaikea kuvitella puristusalueen olevan missään muualla kuin keskellä. Jos nyt kasvatetaan loftia lyöntisuunnan pysyessä samana, siirtyykö puristusalue ylöspäin? Tuskin, eiköhän se väistämättä siirry alaspäin. Jäljelle jää enää lyöntisuunta, jota pystyyn kääntämällä pitäisi kumota loftin vaikutus ja vielä vähän ylikin, että puristusalue siirtyisi yläosaan. Minusta tämä on kaikkea muuta kuin totta kai, ja todistustaakka jää väitteen esittäjälle.
Tuossa käsiteltävänä olleessa Tigerin lyönnissä puristussuunta on ylhäältä alas koska loftia on minimaalisesti ja maila tulee melko jyrkästi alaspäin. Puristusalue ei kieltämättä samalla ylös siirry eikä sitä voi puristussuunnasta suoraan päätellä koska ellipsi muuttu epäsäännölliseksi. Puristussuuntaa voitte demota helposti kirjalla ja ilmapallolla. Yllättävän vähän tuo lofti vaikuttaa.
Tuossa aivan erinäköisiä rautamailalyöntejä. Siinä keskivaiheilla lienee suurinpiirtein sama maila kuin tuossa Tikrun videossa. Pallo käyttäytyy lavassa ja lähdössä melko paljon eritavalla. Noiden erojen saaminen jotenkin mittaamalla/simuloimalla/laskemalla on käsittääkseni täysin mahdoton tehtävä.
Tuossakin selaostetaan ammattilaisen osumaa ja miten se tehdään. En ota kantaa onko selostus sitä mitä sen pitäisi olla, mutta mielenkiintoinen on tuo oikean käden toiminta tuossa tapahtumassa.
4par kirjoitti: (2.10.2012 15:50:25)
Mitenkäs olisi tällainen teoria:ts kirjoitti: (2.10.2012 14:29:51) (pallon) Alareunan rata ja sen painuminen maata vasten synnyttää kitkan ja paineen
…, joka vähentää spinniä. Riippuu alustasta kuinka paljon.
Taisin muuten tässä aamun tunteina huomata mikä 4Parin tarkastelusta puuttuu, samoin kuin sen mikä ei tee biljardilyönnistä vertailukepoista ja lisää tuon koiran mainitseman kompression merkitystä.
Eli spinnin synnyt tarkastelu kahden kohtaavan kappaleen tapahtumana on karkeaa yksinkertaistusta, kun kappaleita on itse asiassa neljä. Kolme tunnettua ovat siis lapa, pallo ja maan pinta, mutta se unohtuva on pallon ulkokuoren ja sisäkuoren välinen jännite, jota pallotehtaat siis kovastikin säätelevät.
Kontaktin alkaessa siis pallon ulkokuori pyörähtää suhteessa sisäkuoreen ja puristuksen määrä ja suunta vaikuttaa tuon jännitteen määrään. Tarkemmin en osaa tuota reaktiota selittää, muistan vaan eräällä luennolla palloista tuota käydyn jonkin verran läpi ja kerrotun sen olevan erittäin merkittävä muuttuja pallon ominaisuuksissa.
Lisää linkkejä aiheesta.
quote
fukke tällä palstalla aiemmin:
: ”Pallo nimittäin ei lähde liikkeelle vielä silloin, kun maila osuu sen kylkeen. Ensin tapahtuu puristumista ja kun puristuminen on päättynyt, sekä pallo ja maila saavat hetkellisesti nopeuden, joka on pallon lähtönopeus, joka tulee muuttumaan vielä osuman aikana sen mukaan, pystytäänkö palloon vielä välittämään voimaa (siis miten mailanpää kiihtyy)”ts: ”Tuohan on aivan selviö, että juuri noin se on. Se ei voisi olla mitenkään toisin, koska kappaleet liikkuvat toisissaan kiinni.”
Quote endsTätäkin voinee nyt arvioida myös tästä hienosta Tiger-stinger-hidastuksesta. Samoin näkyy varmaankin selvästi AoA ja spinnin määrä sekä ’trapping’ ja sen vaikutus spinniin.
Mitä ollaan mieltä kuvan perusteella. Onko pyritty nimenomaan suureen spinniin vai välttämään suurta spinniä tuossa lyönnissä? Millä keinoin?
Todellinen launch angle on siis 0 astetta (ellei negatiivinen) videon perusteella?? Palloon kohdistuvien voimien summavektori siis on negatiivinen? Siltä tuo näyttää kiistatta? Kyllä Tuxen on nyt pinteessä.ts kirjoitti: (4.10.2012 8:40:48)
4par kirjoitti: (2.10.2012 15:50:25)
Mitenkäs olisi tällainen teoria:ts kirjoitti: (2.10.2012 14:29:51) (pallon) Alareunan rata ja sen painuminen maata vasten synnyttää kitkan ja paineen
…, joka vähentää spinniä. Riippuu alustasta kuinka paljon.
Taisin muuten tässä aamun tunteina huomata mikä 4Parin tarkastelusta puuttuu, samoin kuin sen mikä ei tee biljardilyönnistä vertailukepoista ja lisää tuon koiran mainitseman kompression merkitystä.
Eli spinnin synnyt tarkastelu kahden kohtaavan kappaleen tapahtumana on karkeaa yksinkertaistusta, kun kappaleita on itse asiassa neljä. Kolme tunnettua ovat siis lapa, pallo ja maan pinta, mutta se unohtuva on pallon ulkokuoren ja sisäkuoren välinen jännite, jota pallotehtaat siis kovastikin säätelevät.
Kontaktin alkaessa siis pallon ulkokuori pyörähtää suhteessa sisäkuoreen ja puristuksen määrä ja suunta vaikuttaa tuon jännitteen määrään. Tarkemmin en osaa tuota reaktiota selittää, muistan vaan eräällä luennolla palloista tuota käydyn jonkin verran läpi ja kerrotun sen olevan erittäin merkittävä muuttuja pallon ominaisuuksissa.
Kyllä siinä on kyse kahden kappaleen törmäyksestä, mutta palloa on tarkoissa
laskelmissa käsiteltävä elastisena. Ja näinhän tehdäänkin jopa harrastetasolla. Pallohan
koostuu usein erilaisista materiaaleista, joten niin halutessa, niitä voi pitää eri kappaleina. Jopa
jokaista atomia voi pitää eri kappaleena, jos tuntee tarvetta siihen. Tietysti voidaanhan varttakin pitää omana kappaleenaan. Silläkin on osansa spinnin määrään. Pallosuunnittelu vaatii kaikkein tarkimman (hitaimman) laskentamallin. Spinnin synnyn perusidea on kuitenkin sama riippumatta siitä onko kyseessä yksiosainen vai neliosainen pallo. Eroja tulee vain syntyneeseen spinnin määrään ja etenkin sen loftriippuvuuteen. Spinnin synty ei edellytä pallolta maakosketusta lainkaan. Kaikki viittaa siihen, että maakosketus itse asiassa vain vähentäisi ja haittaisi spinnin muodostusta. Onneksi voima on merkityksettömän pieni.Mutta koska vastakkaisiakin väitteitä asiantuntija ts:ltä on tullut, meitä
kaikkia varmaan kiinostaa ts:n mittaukset siitä, kuinka paljon lisää spinniä saadaan
maapuristustekniikalla lyötäessä. Itse en ymmärrä miten tuon voi tehdä, mutta mitä sillä
on väliä, jos tulokset puhuvat puolestaan. Ilmiön selityksiä voidaan hakea myöhemmin.
Eli haluaisitko kertoa ts?Nimetöndata kirjoitti: (4.10.2012 10:24:01)
Mutta koska vastakkaisiakin väitteitä asiantuntija ts:ltä on tullut, meitä
kaikkia varmaan kiinostaa ts:n mittaukset siitä, kuinka paljon lisää spinniä saadaan
maapuristustekniikalla lyötäessä. Itse en ymmärrä miten tuon voi tehdä, mutta mitä sillä
on väliä, jos tulokset puhuvat puolestaan. Ilmiön selityksiä voidaan hakea myöhemmin.
Eli haluaisitko kertoa ts?Eihän tuota ole vaikea ymmärtää vaikken ts olekaan. Astuppa tennispallon toisen puoliskon päälle ja kato paljonko tulee spinniä. Sen jälkeen koita potkaista sama jenka tennispallooon ilmasta. Saa olla jalkaterässä vauhtia melko paljon ja pallo lentää huitin sudaniin.
Tuo paineen kautta lisääntynyt spinnihän vaattii, että pinnalla, jossa pallo makaa, täytyy olla jonkin verran kitkaa, mutta ei liikaa. Voisiko tuota pinnan kitkaa muuttelemalla havainnollistaa ja jopa mitata asiaa.
Kualeppi kirjoitti: (4.10.2012 11:15:00)
data kirjoitti: (4.10.2012 10:24:01)
Mutta koska vastakkaisiakin väitteitä asiantuntija ts:ltä on tullut, meitä
kaikkia varmaan kiinostaa ts:n mittaukset siitä, kuinka paljon lisää spinniä saadaan
maapuristustekniikalla lyötäessä. Itse en ymmärrä miten tuon voi tehdä, mutta mitä sillä
on väliä, jos tulokset puhuvat puolestaan. Ilmiön selityksiä voidaan hakea myöhemmin.
Eli haluaisitko kertoa ts?Eihän tuota ole vaikea ymmärtää vaikken ts olekaan. Astuppa tennispallon toisen puoliskon päälle ja kato paljonko tulee spinniä. Sen jälkeen koita potkaista sama jenka tennispallooon ilmasta. Saa olla jalkaterässä vauhtia melko paljon ja pallo lentää huitin sudaniin.
Tuo paineen kautta lisääntynyt spinnihän vaattii, että pinnalla, jossa pallo makaa, täytyy olla jonkin verran kitkaa, mutta ei liikaa. Voisiko tuota pinnan kitkaa muuttelemalla havainnollistaa ja jopa mitata asiaa.
Joo kyllä idea on selvä. Golfpalloakin voi spinnata noin parketin päältä lyhyen
matkaa lyömällä mailalla kuin kirveellä, mutta haluaisin nähdä , kun noin vedetaään
vähintään 100 metrin lyönti väylältä siten, että pallo ei löydy maan sisältä ja siten,
että pelaajan touhu ei muistuta hullujen huoneelta karanneen henkilön heilumista.
Ja vielä, jos pallo maasta johonkin poppaa, niin olisi toivottavaa, että lyönnin
hajontakuvion koko olisi alle 100 m, jotta ehtii kierroksensa edes yön aikana saamaan
valmiiksi.data kirjoitti: (4.10.2012 11:39:56)
Joo kyllä idea on selvä. Golfpalloakin voi spinnata noin parketin päältä lyhyen
matkaa lyömällä mailalla kuin kirveellä, mutta haluaisin nähdä , kun noin vedetaään
vähintään 100 metrin lyönti väylältä siten, että pallo ei löydy maan sisältä ja siten,
että pelaajan touhu ei muistuta hullujen huoneelta karanneen henkilön heilumista.
Ja vielä, jos pallo maasta johonkin poppaa, niin olisi toivottavaa, että lyönnin
hajontakuvion koko olisi alle 100 m, jotta ehtii kierroksensa edes yön aikana saamaan
valmiiksi.Älä paina sitä Entteriä kuin vain kappaleen vaihdon yhteydessä. Ikävä lukea. Kiitos.
Q8 kirjoitti: (4.10.2012 12:01:32)
data kirjoitti: (4.10.2012 11:39:56)
Joo kyllä idea on selvä. Golfpalloakin voi spinnata noin parketin päältä lyhyen
matkaa lyömällä mailalla kuin kirveellä, mutta haluaisin nähdä , kun noin vedetaään
vähintään 100 metrin lyönti väylältä siten, että pallo ei löydy maan sisältä ja siten,
että pelaajan touhu ei muistuta hullujen huoneelta karanneen henkilön heilumista.
Ja vielä, jos pallo maasta johonkin poppaa, niin olisi toivottavaa, että lyönnin
hajontakuvion koko olisi alle 100 m, jotta ehtii kierroksensa edes yön aikana saamaan
valmiiksi.Älä paina sitä Entteriä kuin vain kappaleen vaihdon yhteydessä. Ikävä lukea. Kiitos.
Ohjelmoinnissa käytän tekstieditoria, joissa ei ole automaattista rivin vaihtoa. Pinttyneestä tavasta on vaikea päästä eroon, vaikka sen tiedostaa ja käyttäisi editoria, jossa automaattinen rivin vaihto on. Homma olisi kyllä korjattavissa myös foorumisoftan osalta, koska esikatselussa kaikki näyttää vielä hyvältä. Pahoittelen ikävälukuisuutta, mutta koska esikatselussa en pysty virheitä näkemään, on mahdollista, että viestini pysyvät edelleen osin myös ilmeeltään ikävinä sisällön lisäksi.
Mailan lavan osumakohdan suhteessa pallon vaaka-akseliin voisi nähdä videokuvista selkeämmin, jos kamera olisi tässä tasossa eli pallon massakeskipisteen korkeudella. Mutta kun kamera on aina runsaan merin korkeudella ja kuvataan yläviistosta niin totta kai näyttää, että osumakin tulee ylhäältä. Nyt kosketuskohtaan ei vaikuta lainkaan lavan kulkusuunta (AoA) vaan pelkästään lavan nostokulma (loft) ja varren etunoja (deloftaus) … toivottavasti termit tulivat oikein … kun en näitä jatkuvasti mieti. Tässä poikkeuksena on kylkkärit, joissa lavan etureuna osuu palloon eikä uritettu lyöntipinta. Jos kulmien yhteenlasku on ihmeellisen vaikeaa niin kokeilkaa vaikka viivottimella ja tennispallolla. Jos tennispalloa ei löydy niin käytä kahvimukia joka lienee golfpallon muotoinen eli pyöreä jonkin akselin suhteen. Kun mietitään pallon lähtösuuntaa osumassa ei saa sekoittaa pallon massakeskipisteen liikesuuntaa pallon ulkokehän liikesuuntaan pallon ja lavan kosketuskohdassa.
Nyt biljardilyönti esimerkkiä on vaikea soveltaa ainakaan tässä suhteessa, sillä biljardimailan kärjen lofti on nolla-astetta. Lisäksi se on teoriassa pistemäinen vaikka osumassa pinta-ala laajeneekin nahan kokoonpuristumisesta johtuen. Spinnilyönnissä on biljardissakin tärkeää että vaikka osuma on em vaakatasoa ylempänä lyönnin suunta(vektori) ohittaa pallon massakeskipisteen sen alapuolelta.
-
JulkaisijaArtikkelit