-
JulkaisijaArtikkelit
-
yeux de serpent kirjoitti: (3.10.2012 10:55:42)
J_M kirjoitti: (3.10.2012 10:45:35)
Ulkoballistiikka, joka tutkii ammuksen kulkua ilmassa tai avaruudessa. Kappaleen vapaan lennon lentorataan vaikuttaa kaikkiaan ilmanvastuksen ja maan vetovoiman lisäksi ballistinen kerroin, väliballistiikka, stabiliteetti, hyrrävoima, prekessio, nutaatio, hyrräpoikkeama, Magnus-efekti ja Poisson-efekti.Onnea yritykselle löytää noille kaikille oikeat arvot.
Unohdit Coriolis-voiman!
Ja Doppler – ilmiön! Sitä ei piä unohtaa.
ts kirjoitti: (3.10.2012 10:45:28)
B kirjoitti: (3.10.2012 10:35:27)
data kirjoitti: (3.10.2012 10:12:55)
Enimmillään se painuu alas luokkaa yhden millin johtuen muodon muutoksesta. Ja sekin hyvin matalassa lujassa lyönnissä kuten tuossa kyseisessä Tigerin stingerissä. Pienemmillä raudoilla painuminen on paljon vähäisempää, koska pallo nousee jyrkemmin ylös ja koska pullistuma on vähäisempi. Ikävää tässä on se, että tuo määrä aiheuttaa mitättömän voiman, joka sekin todennäköisesti vähentää spinniä. Kannattaa siirtää katseet oleellisempiin asioihin.Alan epäillä, ettei golfpallo saakaan lähtöpompulla lentokaaria, joita ammattilaiset tuottavat. Innostuin ilmeisesti aivan liikaa, kun huomasin ts:n viestistä syksyn saapuneen foorumille.
Lentokaariin , niiden muotoon ja pituuteen vaikuttavat siis edelleen vain pallon lähtönopeus, lähtökulma, spinnin määrä, drag, lift ja ympäristöolosuhteet (tuuli ilmanlämpö ja altituudi).
Voi, voi sentään, mikä pettymys.
Kiitokset datalle.
Ja sitten varmaan sulla on selitys siihenkin, miksi matalassa kaaressa on enemmän spinniä, joka on täysin tuon datan esittämän teorian vastainen asia.
Jos olet sitä mieltä, että jonkun ammattilaisen A lyönnissä X on enemmän spinniä
kuin mitä nykytietämyksen mukaan (mukaan lukien mittaukset ja laskelmat ) pitäisi olla,
niin toimi seuraavasti: Ota kyseinen kaveri A kainaloon ja vie hänet paikkaan, jossa
spinni voidaan mitata. Jos jotain jännää löytyy, ota yhteyttä tahoon, jolla on riittävä
osaaminen ilmiön selvittämiseksi. Sinun on varauduttava ostamaan selvitystyö, koska
tieteellistä mielenkiintoa asiallesi tuskin tulet löytämään.NimetönJotenkin musta tuntuu, että tää on niin monen muuttujan summa, että tavallaan kaikki on oikeassa.
Tuohon maata vasten tulevaan paineeseen on vaikea uskoa, koska esim. väylällä makaava pallo ei ole lähelläkään maata ja väyläruohoa vastaan painetta tuskin syntyy, vai syntyykö? Toisaalta taas omassakin lyönnissä savelta lyötyyn palloon tulee aivan erilainen paine, kun raffin päällä makaavaan. Mistä moinen ero?
Ja edelleen arvoituksena on tuo FDS:n ihmettely. Mikä tekee ammattilaisen ja tuupparin samanmittaisesta ja samalla pallon lähtönopeudella lyödystä lyönnistä erilaisen. Toisessa spinniä moninkertainen määrä?
Eikö sittenkin yksinkertaisin ja loogisin vastaus ole tuo lavan alaspäin suuntautuva liike, siitä tulee suurin ero ja sitä muuntelemalla ammattilaiset kontrolloivat spinnejä.
Tuupparin savelta tai väyläbunkkerista lyöty onnistunut spinnaava lyönti johtuisikin siitä, että hän vaistomaisesti tulee kerrankin palloon oikeassa kulmassa. Väylältä ja raffista aletaan taas kauhomaan eikä anneta painetta. Eli ammattilaisen lapa tulee isommalla nopeudella ja jyrkemmällä kulmalla, vaikka lyönnin mitta on sama. Tätä logiikkaa murentaa se, ettei ammattilaisetkaan saa samaa painetta esim. taipuneen pitkän heinän päältä (eli pallon ja lavan väliin jäävä ruoho ei ole selitys) kuin lyhyeltä väyläruoholta.
Sekavaa tekstiä, mutta vaikea on aihekin. Datalta toivoisin hiukan vastauksia tuohon alkuperäiseen ongelmaan. Alkaa tämä kinaaminen meneen taas siihen, että oleellista on todistella omien mittausmenetelmien erinomaisuutta, eikä sitä, mistä mikin johtuu.
Varsinkin lyhyissä lyönneissä pallon kaari voi olla aivan sama, mutta käyttäytyminen griinillä täysin erilainen. Miten silloin voidaan pallon lentokaaresta päätellä lavan liikettä? Muuta kuin noin-arvoja.Itse uskon, että selitystä havaittuihin ilmiöihin kannattaa hakea ensin pallon
alastulon käyttäytymisestä maanpinnan suhteen. Osa spinnistä kuolee maakosketukseen
ja jäljelle jäänyt osa hoitaa mahdollisen näkyvän pakituksen. Amatöörin spinni kuolee
kokonaan ja ammattilaisen spinnistä jää hieman jäljelle. Esim. vaikka ero spinissä ennen
osumaa olisi vain 20% kahden pallon välillä voi ero pakituksessa olla 300%.
Se, että amatöörin pallo ei pakita, ei tarkoita, että siinä ei olisi spinniä lainkaan.
Se vaan ei riitä ylittämään kynnystä. Ammattilaisten suurempi spinni selittyy suuremmalla
mp nopeudella sekä taidolla säädellä osuman ns. spinloft arvoa.Nimetöndata kirjoitti: (3.10.2012 12:30:01)
Itse uskon, että selitystä havaittuihin ilmiöihin kannattaa hakea ensin pallon
alastulon käyttäytymisestä maanpinnan suhteen. Osa spinnistä kuolee maakosketukseen
ja jäljelle jäänyt osa hoitaa mahdollisen näkyvän pakituksen. Amatöörin spinni kuolee
kokonaan ja ammattilaisen spinnistä jää hieman jäljelle. Esim. vaikka ero spinissä ennen
osumaa olisi vain 20% kahden pallon välillä voi ero pakituksessa olla 300%.
Se, että amatöörin pallo ei pakita, ei tarkoita, että siinä ei olisi spinniä lainkaan.
Se vaan ei riitä ylittämään kynnystä. Ammattilaisten suurempi spinni selittyy suuremmalla
mp nopeudella sekä taidolla säädellä osuman ns. spinloft arvoa.Näin mäkin kuvittelisin asian olevan. Mutta miksi pitkän ruohon päältä on ammattilaisenkin vaikeampi saada spinniä, kuin lyhyen?
Kualeppi kirjoitti: (3.10.2012 11:56:18)
.Tuohon maata vasten tulevaan paineeseen on vaikea uskoa, koska esim. väylällä makaava pallo ei ole lähelläkään maata ja väyläruohoa vastaan painetta tuskin syntyy, vai syntyykö?
Kyllä se on todellisuudessa maata vasten aika tarkalleen kun hyviä kenttiä pelataan. Tää pohjoismainen tapa auttaa tuupparia pääsemään pallon alle on vaan hämärrutäny käsityksen koko golflyönnin tapahtumista.
Meepäs Kualeppi lyömään matoilta palloa griinille ja katso miten pakittaa verrattuna siihen suomalaiseen väyläruohoon 😉
data kirjoitti: (3.10.2012 11:55:01)
ts kirjoitti: (3.10.2012 10:45:28)
B kirjoitti: (3.10.2012 10:35:27)
data kirjoitti: (3.10.2012 10:12:55)
Enimmillään se painuu alas luokkaa yhden millin johtuen muodon muutoksesta. Ja sekin hyvin matalassa lujassa lyönnissä kuten tuossa kyseisessä Tigerin stingerissä. Pienemmillä raudoilla painuminen on paljon vähäisempää, koska pallo nousee jyrkemmin ylös ja koska pullistuma on vähäisempi. Ikävää tässä on se, että tuo määrä aiheuttaa mitättömän voiman, joka sekin todennäköisesti vähentää spinniä. Kannattaa siirtää katseet oleellisempiin asioihin.Alan epäillä, ettei golfpallo saakaan lähtöpompulla lentokaaria, joita ammattilaiset tuottavat. Innostuin ilmeisesti aivan liikaa, kun huomasin ts:n viestistä syksyn saapuneen foorumille.
Lentokaariin , niiden muotoon ja pituuteen vaikuttavat siis edelleen vain pallon lähtönopeus, lähtökulma, spinnin määrä, drag, lift ja ympäristöolosuhteet (tuuli ilmanlämpö ja altituudi).
Voi, voi sentään, mikä pettymys.
Kiitokset datalle.
Ja sitten varmaan sulla on selitys siihenkin, miksi matalassa kaaressa on enemmän spinniä, joka on täysin tuon datan esittämän teorian vastainen asia.
Jos olet sitä mieltä, että jonkun ammattilaisen A lyönnissä X on enemmän spinniä
kuin mitä nykytietämyksen mukaan (mukaan lukien mittaukset ja laskelmat ) pitäisi olla,
niin toimi seuraavasti: Ota kyseinen kaveri A kainaloon ja vie hänet paikkaan, jossa
spinni voidaan mitata. Jos jotain jännää löytyy, ota yhteyttä tahoon, jolla on riittävä
osaaminen ilmiön selvittämiseksi. Sinun on varauduttava ostamaan selvitystyö, koska
tieteellistä mielenkiintoa asiallesi tuskin tulet löytämään.Aijjaa… no tota… mä vaikka nyt sitten käytän tota vectoria, high speed kameroita ja Flightscopea nyt alkuun…. niinkun tähänkin asti. Sitä mä en ymmärrä miks mun pitäs se kaveri johonkin viedä. Mun mielestä se voi hyvin tulla tänne.
Nimetönts kirjoitti: (3.10.2012 13:40:55)
Kualeppi kirjoitti: (3.10.2012 11:56:18)
.Tuohon maata vasten tulevaan paineeseen on vaikea uskoa, koska esim. väylällä makaava pallo ei ole lähelläkään maata ja väyläruohoa vastaan painetta tuskin syntyy, vai syntyykö?
Kyllä se on todellisuudessa maata vasten aika tarkalleen kun hyviä kenttiä pelataan. Tää pohjoismainen tapa auttaa tuupparia pääsemään pallon alle on vaan hämärrutäny käsityksen koko golflyönnin tapahtumista.
Meepäs Kualeppi lyömään matoilta palloa griinille ja katso miten pakittaa verrattuna siihen suomalaiseen väyläruohoon 😉
Niinhän se pakittaa ja pakittaa vielä ihan erilailla maton pinnasta riippuen, sen verran on tullut hallissa huidottua.
Kualeppi kirjoitti: (3.10.2012 13:47:29)
ts kirjoitti: (3.10.2012 13:40:55)
Kualeppi kirjoitti: (3.10.2012 11:56:18)
.Tuohon maata vasten tulevaan paineeseen on vaikea uskoa, koska esim. väylällä makaava pallo ei ole lähelläkään maata ja väyläruohoa vastaan painetta tuskin syntyy, vai syntyykö?
Kyllä se on todellisuudessa maata vasten aika tarkalleen kun hyviä kenttiä pelataan. Tää pohjoismainen tapa auttaa tuupparia pääsemään pallon alle on vaan hämärrutäny käsityksen koko golflyönnin tapahtumista.
Meepäs Kualeppi lyömään matoilta palloa griinille ja katso miten pakittaa verrattuna siihen suomalaiseen väyläruohoon 😉
Niinhän se pakittaa ja pakittaa vielä ihan erilailla maton pinnasta riippuen, sen verran on tullut hallissa huidottua.
Nii… se pallo varmaan vaan arvaa olevansa maton päällä ja päättää sen takia pakittaa vähän enemmän. Datahan on kiistatta todistanut, että lyöntialustaa kohden ei vastetta synny, eli sillä ei voi olla merkitystä… se pallon vaisto on varmaan rajumpi juttu kuin naismuisti konsanaan…
ts kirjoitti: (3.10.2012 13:52:44)
Nii… se pallo varmaan vaan arvaa olevansa maton päällä ja päättää sen takia pakittaa vähän enemmän. Datahan on kiistatta todistanut, että lyöntialustaa kohden ei vastetta synny, eli sillä ei voi olla merkitystä… se pallon vaisto on varmaan rajumpi juttu kuin naismuisti konsanaan…
Kai nyt joku sentään on lyönyt palloa anturin päältä? Sellaisen jolla on voitu mitata tuo paine?
Eikös se spinnin määrän ero väylältä ja raffista/kovalta ja pehmeältä alustalta tule siitä, mitä siellä pallon alla on. Eli pehmeältä alustalta paine palloon ei kasva niin suureksi, kuin kovalta? Vai onko täällä nyt menty täysin metsään tämän ajatuksen suhteen? Eikös sen lyönnin ajatus noin niinkun periaatteessa ole puristaa se pallo lavan ja maan väliin..?
akseliB kirjoitti: (3.10.2012 14:10:28)
Eikös sen lyönnin ajatus noin niinkun periaatteessa ole puristaa se pallo lavan ja maan väliin..?Niin, onko?
NimetönQ8 kirjoitti: (3.10.2012 14:07:47)
Kai nyt joku sentään on lyönyt palloa anturin päältä? Sellaisen jolla on voitu mitata tuo paine?
No nyt päästään asiaa. Eihän tuota luulisi olevan vaikea mitata, kun pallo olisi tiin nokassa ja tii jossain anturissa.
Mielenkiintoinen aihe, johon toivoisin ratkaisun löytyvän. Ja ei se mailan lapa nyt vaan voi mitenkään osua siihen palloon pallon keskikohdan yläpuolelle, muutakuin topissa. Tuleehan sitä jojoa joskus myös tiin päältä.
NimetönTommy Armour kirjoitti: (3.10.2012 14:54:11)
Mielenkiintoinen aihe, johon toivoisin ratkaisun löytyvän. Ja ei se mailan lapa nyt vaan voi mitenkään osua siihen palloon pallon keskikohdan yläpuolelle, muutakuin topissa. Tuleehan sitä jojoa joskus myös tiin päältä.Ei munkaan mielestä. Mutta ei paine sitä vaadi. Riittää, kun maila menee edes hiukan alaspäin ja jonkinlainen kitka on pallon ja lavan kontaktissa.
Tommy Armour kirjoitti: (3.10.2012 14:54:11)
Mielenkiintoinen aihe, johon toivoisin ratkaisun löytyvän. Ja ei se mailan lapa nyt vaan voi mitenkään osua siihen palloon pallon keskikohdan yläpuolelle, muutakuin topissa. Tuleehan sitä jojoa joskus myös tiin päältä.Topissa kyse ei ole siitä mihin kohtaan pallossa osutaan, vaan mikä kohta lavasta palloon osuu ja mihin suuntaan se on liikkeellä. Näiden 20 vuoden aikana en ole vielä nähnyt liian korkealle pallossa tulevaa osumaa, joka siis haitallisesti lentoon vaikuttaisi. Sen sijaan tuhansia pallon alle osuneita toppeja, jotka lähtevät pomppien etenemään.
KL kirjoitti: (2.10.2012 17:23:56)
data kirjoitti: (2.10.2012 17:11:14)
Jos kosketus tapahtuu yläpuolella, on lähtökulma negatiivinen pallon irrottua lavasta.
Tähän en olisi uskonut datan sortuvan :-DDDD
Näin varmaan, jos mailan loft olisi pyöreä nolla, mutta jopa rautakakkosessa on loftia enemmän kuin nolla…
Taitaa olla vaikea asia, kun jopa KL on mennyt näin hyvin halpaan.
Loftin ja osumakohdan yhteyttä voi kuka tahansa kokeilla vaikka olohuoneen lattialla. Tarvitaan vain kovakantinen kirja ja sopivan kokoinen pallo – golfpallo on tähän vähän pieni, mutta, jalka- tai koripallo tai vaikka täyteen puhallettu rantapallo on hyvä. Pallo lattialle, kirja vapaavalintaisen rautamailan lavan lyöntipinnan mukaiseen kulmaan, ja sitten vain yritetään saada kirjan yläpinnalla kosketettua pallon yläosaa. On muuten aika vaikeaa! Jos siinä haluaa onnistua, pitää kirjaa kääntää yli pystytason, ja siinä vaiheessa mailaa on deloftattu jo niin paljon, että lyöntipinta osoittaa jo maata kohti. Sillä, mistä suunnasta tai millä nopeudella lapa (tai kirja) tulee osumaan, ei ole mitään vaikutusta osumakohtaan – siihen, mitä osuman jälkeen tapahtuu ja mihin suuntaan pallo lähtee, niilllä on tietenkin jo paljonkin vaikutusta.
Se on varmaankin mahdollista, että osumakohta on alapuolella mutta pallo lähtee silti alaspäin. Siihen vaikuttavat osumakohdassa vaikuttavat voimat, niin kuin ts sanoikin. Sen sijaan jos lyöntisuunta on vinosti alaspäin ja osumakohta on yläpuolella (jos mailan lapa on ensin saatu taiteiltua sellaiseen asentoon), en kyllä keksi miten pallo voisi siitä lähteä ylöspäin muuten kuin pompulla maasta – sinänsä tekniikka jota itse käytän aika paljon varsinkin väyläpuilla, vaikka lyöntimitat tosin tuppaavatkin jäämään tällä tekniikalla jopa tavallistakin vaatimattomammiksi. Mutta jos tässä joku onnistuu jollakin muulla tavalla, selitys ei kyllä löydy mailan loftista vaan jostain ihan muusta. Siinä pitää olla jo aika taitava pallonlyöjä.
Tuhtimo kirjoitti: (3.10.2012 15:13:52)
KL kirjoitti: (2.10.2012 17:23:56)
data kirjoitti: (2.10.2012 17:11:14)
Jos kosketus tapahtuu yläpuolella, on lähtökulma negatiivinen pallon irrottua lavasta.
Tähän en olisi uskonut datan sortuvan :-DDDD
Näin varmaan, jos mailan loft olisi pyöreä nolla, mutta jopa rautakakkosessa on loftia enemmän kuin nolla…
Taitaa olla vaikea asia, kun jopa KL on mennyt näin hyvin halpaan.
Loftin ja osumakohdan yhteyttä voi kuka tahansa kokeilla vaikka olohuoneen lattialla. Tarvitaan vain kovakantinen kirja ja sopivan kokoinen pallo – golfpallo on tähän vähän pieni, mutta, jalka- tai koripallo tai vaikka täyteen puhallettu rantapallo on hyvä. Pallo lattialle, kirja vapaavalintaisen rautamailan lavan lyöntipinnan mukaiseen kulmaan, ja sitten vain yritetään saada kirjan yläpinnalla kosketettua pallon yläosaa. On muuten aika vaikeaa! Jos siinä haluaa onnistua, pitää kirjaa kääntää yli pystytason, ja siinä vaiheessa mailaa on deloftattu jo niin paljon, että lyöntipinta osoittaa jo maata kohti. Sillä, mistä suunnasta tai millä nopeudella lapa (tai kirja) tulee osumaan, ei ole mitään vaikutusta osumakohtaan – siihen, mitä osuman jälkeen tapahtuu ja mihin suuntaan pallo lähtee, niilllä on tietenkin jo paljonkin vaikutusta.
Se on varmaankin mahdollista, että osumakohta on alapuolella mutta pallo lähtee silti alaspäin. Siihen vaikuttavat osumakohdassa vaikuttavat voimat, niin kuin ts sanoikin. Sen sijaan jos lyöntisuunta on vinosti alaspäin ja osumakohta on yläpuolella (jos mailan lapa on ensin saatu taiteiltua sellaiseen asentoon), en kyllä keksi miten pallo voisi siitä lähteä ylöspäin muuten kuin pompulla maasta – sinänsä tekniikka jota itse käytän aika paljon varsinkin väyläpuilla, vaikka lyöntimitat tosin tuppaavatkin jäämään tällä tekniikalla jopa tavallistakin vaatimattomammiksi. Mutta jos tässä joku onnistuu jollakin muulla tavalla, selitys ei kyllä löydy mailan loftista vaan jostain ihan muusta. Siinä pitää olla jo aika taitava pallonlyöjä.
Mietipä hetki mikä ero on kosketuksella ja lähtökulmalla…
Arvaillaan nyt sitten kun on kerrankin aihe josta ei tietoa tunnu olevan. Tai ainakaan kukaan ei osaa sitä kertoa.
1) Jos mailan lavasta ei ole deloftattu kaikkea loftia, lapa osuu aina pallon keskilinjan alle. (Poislukien ehkä liioiteltu leading edgellä lyöty matala pitchi, jossa pallo kääntyy lavan päälle osuman aikana)
2) Pitkästä ruohosta ei spinniä tule koska mailan ja lavan väliin tulee vettä ja orgaanistakin moskaa
3) Edellisestä voisi päätellä, että pallo käyttäytyy eri tavalla kontaktin aikana jos mailan ja pallon välillä on eri määrä kitkaa. Mitä enemmän kitkaa sitä enemmän spinniä. Tämän on jokainen varmaan huomannut uudet wedget saatuaan.
4) Alusta vaikuttaa mielestäni muullakin tavalla. Voisiko kova alusta vastustaa mailan loftin kasvua osuman aikana ja aiheuttaa lisää spinniä. Kun lofti ei kasva, pallo ei luiskahda mailasta vaan kierrettä luova paine pääsee vaikuttamaan paremmin palloon.
5) Tästä voisi sitten päätellä lyöntitekniikan vaikutusta spinniin. Mitä enemmän lofti kasvaa osuman aikana, sitä vähemmän spinniä pelaaja saa aikaiseksi.
Jokuhan voisi laittaa tänne stillikuvan, missä wedgen lavalla osutaan pallon keskiakselin yläpuolelle. Nähtäisiin mihin suuntaan varsi osoittaa ja voiko sillä tavalla palloa oikeasti lyödä.
koira kirjoitti: (3.10.2012 16:14:52)
Arvaillaan nyt sitten kun on kerrankin aihe josta ei tietoa tunnu olevan. Tai ainakaan kukaan ei osaa sitä kertoa.1) Jos mailan lavasta ei ole deloftattu kaikkea loftia, lapa osuu aina pallon keskilinjan alle. (Poislukien ehkä liioiteltu leading edgellä lyöty matala pitchi, jossa pallo kääntyy lavan päälle osuman aikana)
i.
Mun mielestä tuossa kuvassa pallon puristusalue on kyllä selkeesti yläosassa
ja mitä tuossa tutkailin, niin kyllä mä saan alimmat urat osumaan jokseenkin keksilinjan yläpuolelle keskiraudallakin, tosin vaatii aika vahvasti laskevaa lapaa osumassa ja loftin säilymistä. Irtoamishetkellä paine on kuitenkin aina pallon alaosassa ja alaspäin painava komponentti hiipunut vallan olemattomaksi.
KL kirjoitti: (3.10.2012 15:28:34)
Tuhtimo kirjoitti: (3.10.2012 15:13:52)
KL kirjoitti: (2.10.2012 17:23:56)
data kirjoitti: (2.10.2012 17:11:14)
Jos kosketus tapahtuu yläpuolella, on lähtökulma negatiivinen pallon irrottua lavasta.
Tähän en olisi uskonut datan sortuvan :-DDDD
Näin varmaan, jos mailan loft olisi pyöreä nolla, mutta jopa rautakakkosessa on loftia enemmän kuin nolla…
Taitaa olla vaikea asia, kun jopa KL on mennyt näin hyvin halpaan.
.Mietipä hetki mikä ero on kosketuksella ja lähtökulmalla…
Olen nyt miettinyt useammankin hetken, miksi haluat minun sitä miettivän, enkä kyllä keksi. Kertoisitko?
Tuli muuten joskus aikanaan leikittyä flightscopen kanssa ja spinniä mittailtua. Ja värikyäthän ovat lapsen leikkimiseen elinehto suorastaan.
Pallo on siis tuossa kuvassa täsmälleen samassa asennossa kuin se oli matolla. Myönnettäköön toki, että aika extream oli lähtökulman mataluus, mutta niin oli spinniäkin reilusti 🙂
ts kirjoitti: (3.10.2012 16:45:48)
koira kirjoitti: (3.10.2012 16:14:52)
Arvaillaan nyt sitten kun on kerrankin aihe josta ei tietoa tunnu olevan. Tai ainakaan kukaan ei osaa sitä kertoa.1) Jos mailan lavasta ei ole deloftattu kaikkea loftia, lapa osuu aina pallon keskilinjan alle. (Poislukien ehkä liioiteltu leading edgellä lyöty matala pitchi, jossa pallo kääntyy lavan päälle osuman aikana)
i.
Mun mielestä tuossa kuvassa pallon puristusalue on kyllä selkeesti yläosassa
Tottakai puristusalue on yläosassa koska maila liikkuu ylhäältä alas ja pallo kaareutuu poispäin mailasta suuremmalla kulmalla kuin tulokulman ja loftin erotus.
Sen sijaan mailan ensikosketus palloon tapahtuu pallon keskilinjan alapuolelle jos lavassa on loftia.
Usein mielipide-erot johtuvat siitä, että osapuolet puhuvat eri asioista.
koira kirjoitti: (3.10.2012 17:19:47)
ts kirjoitti: (3.10.2012 16:45:48)
koira kirjoitti: (3.10.2012 16:14:52)
Arvaillaan nyt sitten kun on kerrankin aihe josta ei tietoa tunnu olevan. Tai ainakaan kukaan ei osaa sitä kertoa.1) Jos mailan lavasta ei ole deloftattu kaikkea loftia, lapa osuu aina pallon keskilinjan alle. (Poislukien ehkä liioiteltu leading edgellä lyöty matala pitchi, jossa pallo kääntyy lavan päälle osuman aikana)
i.
Mun mielestä tuossa kuvassa pallon puristusalue on kyllä selkeesti yläosassa
Tottakai puristusalue on yläosassa koska maila liikkuu ylhäältä alas ja pallo kaareutuu poispäin mailasta suuremmalla kulmalla kuin tulokulman ja loftin erotus.
Sen sijaan mailan ensikosketus palloon tapahtuu pallon keskilinjan alapuolelle jos lavassa on loftia.
Usein mielipide-erot johtuvat siitä, että osapuolet puhuvat eri asioista.
Juuri näin, mutta puristusalue on myös iso osa voimakomponentin suuntaa. Toisaalta osumakohtaan vaikuttaa myös se, millä urilla lapa kohtaa pallon ensin, kuten noissa toisissa kuvissani näkyy. Jos ajateltaisiin osuman tulevan lavan keskikohtaan, olisit täysin oikeassa, nyt jää pieni vaihtoehto vielä leijumaan ilmaan 😉
-
JulkaisijaArtikkelit
-
koira kirjoitti: (3.10.2012 16:14:52)
Arvaillaan nyt sitten kun on kerrankin aihe josta ei tietoa tunnu olevan. Tai ainakaan kukaan ei osaa sitä kertoa.1) Jos mailan lavasta ei ole deloftattu kaikkea loftia, lapa osuu aina pallon keskilinjan alle. (Poislukien ehkä liioiteltu leading edgellä lyöty matala pitchi, jossa pallo kääntyy lavan päälle osuman aikana)
i.
Mun mielestä tuossa kuvassa pallon puristusalue on kyllä selkeesti yläosassa
ja mitä tuossa tutkailin, niin kyllä mä saan alimmat urat osumaan jokseenkin keksilinjan yläpuolelle keskiraudallakin, tosin vaatii aika vahvasti laskevaa lapaa osumassa ja loftin säilymistä. Irtoamishetkellä paine on kuitenkin aina pallon alaosassa ja alaspäin painava komponentti hiipunut vallan olemattomaksi.
Tuli muuten joskus aikanaan leikittyä flightscopen kanssa ja spinniä mittailtua. Ja värikyäthän ovat lapsen leikkimiseen elinehto suorastaan.
Pallo on siis tuossa kuvassa täsmälleen samassa asennossa kuin se oli matolla. Myönnettäköön toki, että aika extream oli lähtökulman mataluus, mutta niin oli spinniäkin reilusti 🙂