-
JulkaisijaArtikkelit
-
Huomasin, että tutkimusraportin korrelaatioyhtälössä COR = f(V,T) on desimaalipilkkuvirhe. Oikea yhtälö on COR = 0,835 – 0,003V + 0,002T. Kun V = 40 m/s ja T = -1°C; 22°C; 36°C, niin COR on vastaavasti 0,713; 0,759; 0,789 eli vähän isommat, mitä suoraan taulukosta lukemalla sain. Ei mitään oleellista muutosta edelliseen arvioon.
PG kirjoitti: (21.11.2012 21:57:51)
Huomasin, että tutkimusraportin korrelaatioyhtälössä COR = f(V,T) on desimaalipilkkuvirhe. Oikea yhtälö on COR = 0,835 – 0,003V + 0,002T. Kun V = 40 m/s ja T = -1°C; 22°C; 36°C, niin COR on vastaavasti 0,713; 0,759; 0,789 eli vähän isommat, mitä suoraan taulukosta lukemalla sain. Ei mitään oleellista muutosta edelliseen arvioon.Ihan käytännön havaintoja tässä syksypelaamisesta on se, että kun pallot ovat olleet yön kotona lämpimässä verrattuna siihen, että ovat kylmettyneet auton takakontissa niin tuollaisen suhtkoht hyvän pallon lyöjän draiveissa on kuitenkin eroa noin 20-25m tuuliolosuhteetkin huomioiden. Ilmat oli kuitenkin parin asteen tarkkuudella samaa luokkaa ja ilman kosteus varmaan aika samanlaista kun välillä tuota vettäkin tuli ja oli sumuista. Tämä ei ole siis mikään tieteellinen tarkastelu eikä sen perusteella pidä vetää pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Ne poikkevat aikapaljon tuosta teoreettisesta tarkastelusta. Täytyy muistaa, että se pallon materiaali on erittäin hyvä eriste ja huono lämmönjohtavuus, sisäosien lämpeminen kestää todella pitkään, lähes 12 tuntia, jos oikein muistan.
Rauski kirjoitti: (21.11.2012 22:25:23)
PG kirjoitti: (21.11.2012 21:57:51)
Huomasin, että tutkimusraportin korrelaatioyhtälössä COR = f(V,T) on desimaalipilkkuvirhe. Oikea yhtälö on COR = 0,835 – 0,003V + 0,002T. Kun V = 40 m/s ja T = -1°C; 22°C; 36°C, niin COR on vastaavasti 0,713; 0,759; 0,789 eli vähän isommat, mitä suoraan taulukosta lukemalla sain. Ei mitään oleellista muutosta edelliseen arvioon.Ihan käytännön havaintoja tässä syksypelaamisesta on se, että kun pallot ovat olleet yön kotona lämpimässä verrattuna siihen, että ovat kylmettyneet auton takakontissa niin tuollaisen suhtkoht hyvän pallon lyöjän draiveissa on kuitenkin eroa noin 20-25m tuuliolosuhteetkin huomioiden. Ilmat oli kuitenkin parin asteen tarkkuudella samaa luokkaa ja ilman kosteus varmaan aika samanlaista kun välillä tuota vettäkin tuli ja oli sumuista. Tämä ei ole siis mikään tieteellinen tarkastelu eikä sen perusteella pidä vetää pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Ne poikkevat aikapaljon tuosta teoreettisesta tarkastelusta. Täytyy muistaa, että se pallon materiaali on erittäin hyvä eriste ja huono lämmönjohtavuus, sisäosien lämpeminen kestää todella pitkään, lähes 12 tuntia, jos oikein muistan.
Varapalloa kannattaa siis säilyttää peräsuolessa oikean etutaskun asemesta. Jälkimmäinen tapa kuulemma jopa haittaa oikeaoppisen svingin suorittamista.
Niin joo, ja miksei pelipalloakin, kunhan saa sen tiiltä liikkeelle riittävän nopeasti. Valtavan esteettistähän kyseinen toiminta ei olisi, mutta mitäpä sitä ei tekisi mahdollisimman pitkän draivin eteen.
Tarkoitat, että pallo pitää paskantaa jo ennen paskaa lyöntiä. Parempi tekosyy paskoille lyönneille on kylmä ilma. Sillä on sentään kuitenkin selkeä tieteellinen pohja, vaikka kokonaisvaikutus jääkin yllättävän vähäiseksi.
Pallon lämmittimet tulee pikimmiten sallia . Ensivaiheessa loordeille voisi perusteluna mennä läpi arktisten seutujen lisälämmön tarve.
Lämmittimien tehoa voisi rajoittaa hiukan jo alkuvaiheessa, ettei kilpavarustelu taas karkaa käsistä.
Voisi käydä niin, että sulavalle svingille tulisi uusi konkreettinen määritelmä.
Jos lämmitinaikakaudella kilpailussa yleisön reaktioista tulee vaikutelma, että Tikru on taas liekeissä, olisi varminta tilata palokunta paikalle .Rauski kirjoitti: (21.11.2012 22:25:23)
PG kirjoitti: (21.11.2012 21:57:51)
Huomasin, että tutkimusraportin korrelaatioyhtälössä COR = f(V,T) on desimaalipilkkuvirhe. Oikea yhtälö on COR = 0,835 – 0,003V + 0,002T. Kun V = 40 m/s ja T = -1°C; 22°C; 36°C, niin COR on vastaavasti 0,713; 0,759; 0,789 eli vähän isommat, mitä suoraan taulukosta lukemalla sain. Ei mitään oleellista muutosta edelliseen arvioon.Ihan käytännön havaintoja tässä syksypelaamisesta on se, että kun pallot ovat olleet yön kotona lämpimässä verrattuna siihen, että ovat kylmettyneet auton takakontissa niin tuollaisen suhtkoht hyvän pallon lyöjän draiveissa on kuitenkin eroa noin 20-25m tuuliolosuhteetkin huomioiden. Ilmat oli kuitenkin parin asteen tarkkuudella samaa luokkaa ja ilman kosteus varmaan aika samanlaista kun välillä tuota vettäkin tuli ja oli sumuista. Tämä ei ole siis mikään tieteellinen tarkastelu eikä sen perusteella pidä vetää pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Ne poikkevat aikapaljon tuosta teoreettisesta tarkastelusta. Täytyy muistaa, että se pallon materiaali on erittäin hyvä eriste ja huono lämmönjohtavuus, sisäosien lämpeminen kestää todella pitkään, lähes 12 tuntia, jos oikein muistan.
Auton takakontissa yli yön kylmettyneet pallot olivat todennäköisesti vilustuneet vetoisissa olosuhteissa. Muuten on vaikea keksiä selitystä 20-25 m erolle. (Po. tutkimuksessa Pro V1x:t pidettiin yli yön halutussa lämpötilassa, mutta niitä ei altistettu vedolle). 15 asteen ero pallojen lämpötiloissa tarkoittaa teoreettisesti lähtönopeuksissa 1 m/s – luokaa olevaa eroa. Ei se hirveän paljon merkitse lentopituudessa. Tuossa B:n linkittämässä (käytännön?) kokeessa 38 °C:een pallot lensivät vain 10 jaardia pitemmälle, kuin 4 °C:een pallot. Nimim. Glof kertoi aiemmin vastaavasta tutkimuksesta, jossa ei saatu merkittävää eroa kylmien ja lämpimien pallojen välille.
PG kirjoitti: (22.11.2012 11:25:50)
Rauski kirjoitti: (21.11.2012 22:25:23)
PG kirjoitti: (21.11.2012 21:57:51)
Huomasin, että tutkimusraportin korrelaatioyhtälössä COR = f(V,T) on desimaalipilkkuvirhe. Oikea yhtälö on COR = 0,835 – 0,003V + 0,002T. Kun V = 40 m/s ja T = -1°C; 22°C; 36°C, niin COR on vastaavasti 0,713; 0,759; 0,789 eli vähän isommat, mitä suoraan taulukosta lukemalla sain. Ei mitään oleellista muutosta edelliseen arvioon.Ihan käytännön havaintoja tässä syksypelaamisesta on se, että kun pallot ovat olleet yön kotona lämpimässä verrattuna siihen, että ovat kylmettyneet auton takakontissa niin tuollaisen suhtkoht hyvän pallon lyöjän draiveissa on kuitenkin eroa noin 20-25m tuuliolosuhteetkin huomioiden. Ilmat oli kuitenkin parin asteen tarkkuudella samaa luokkaa ja ilman kosteus varmaan aika samanlaista kun välillä tuota vettäkin tuli ja oli sumuista. Tämä ei ole siis mikään tieteellinen tarkastelu eikä sen perusteella pidä vetää pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Ne poikkevat aikapaljon tuosta teoreettisesta tarkastelusta. Täytyy muistaa, että se pallon materiaali on erittäin hyvä eriste ja huono lämmönjohtavuus, sisäosien lämpeminen kestää todella pitkään, lähes 12 tuntia, jos oikein muistan.
Auton takakontissa yli yön kylmettyneet pallot olivat todennäköisesti vilustuneet vetoisissa olosuhteissa. Muuten on vaikea keksiä selitystä 20-25 m erolle. (Po. tutkimuksessa Pro V1x:t pidettiin yli yön halutussa lämpötilassa, mutta niitä ei altistettu vedolle). 15 asteen ero pallojen lämpötiloissa tarkoittaa teoreettisesti lähtönopeuksissa 1 m/s – luokaa olevaa eroa. Ei se hirveän paljon merkitse lentopituudessa. Tuossa B:n linkittämässä (käytännön?) kokeessa 38 °C:een pallot lensivät vain 10 jaardia pitemmälle, kuin 4 °C:een pallot. Nimim. Glof kertoi aiemmin vastaavasta tutkimuksesta, jossa ei saatu merkittävää eroa kylmien ja lämpimien pallojen välille.
Nii… ja unohtu vallan koe, jossa pallot olis olleet vaikka 27 asteisia. 38 voi todellakin olla jo epäedullinen lämpötila pallolle
Rauski kirjoitti: (21.11.2012 22:25:23)
PG kirjoitti: (21.11.2012 21:57:51)
Huomasin, että tutkimusraportin korrelaatioyhtälössä Sakkojen määrä perustuu ylinopeuteen = w(T,F) on desimaalipilkkuvirhe. Oikea yhtälö on Nopeus on liikaa vain kun Vauhtsokeus iskee, tai Nopeusrajoitukset ovat liian alhaiset. Kun Nopeusrajoitukset ovat keskimäärin 20km/h liian alhaiset, niin vastaavasti Päiväsakoille menee, mitä suoraan taulukosta lukemalla sain. Ei mitään oleellista muutosta rikesakkoon.Ihan käytännön havaintoja tässä syksypelaamisesta on se, että kun pallot ovat olleet yön kotona lämpimässä verrattuna siihen, että ovat kylmettyneet auton takakontissa niin tuollaisen suhtkoht hyvän pallon lyöjän draiveissa on kuitenkin eroa noin 20-25m tuuliolosuhteetkin huomioiden. Ilmat oli kuitenkin parin asteen tarkkuudella samaa luokkaa ja ilman kosteus varmaan aika samanlaista kun välillä tuota vettäkin tuli ja oli sumuista. Tämä ei ole siis mikään tieteellinen tarkastelu eikä sen perusteella pidä vetää pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Ne poikkevat aikapaljon tuosta teoreettisesta tarkastelusta. Täytyy muistaa, että se pallon materiaali on erittäin hyvä eriste ja huono lämmönjohtavuus, sisäosien lämpeminen kestää todella pitkään, lähes 12 tuntia, jos oikein muistan.
Olivatko putteri ja draiver ns. kuumana, vai olivatko joutuneet jäämään yön yli jäähdyttelemään takaboksiin pallojen kanssa?
ts kirjoitti: (22.11.2012 11:35:37)
PG kirjoitti: (22.11.2012 11:25:50)
Rauski kirjoitti: (21.11.2012 22:25:23)
PG kirjoitti: (21.11.2012 21:57:51)
Huomasin, että tutkimusraportin korrelaatioyhtälössä COR = f(V,T) on desimaalipilkkuvirhe. Oikea yhtälö on COR = 0,835 – 0,003V + 0,002T. Kun V = 40 m/s ja T = -1°C; 22°C; 36°C, niin COR on vastaavasti 0,713; 0,759; 0,789 eli vähän isommat, mitä suoraan taulukosta lukemalla sain. Ei mitään oleellista muutosta edelliseen arvioon.Ihan käytännön havaintoja tässä syksypelaamisesta on se, että kun pallot ovat olleet yön kotona lämpimässä verrattuna siihen, että ovat kylmettyneet auton takakontissa niin tuollaisen suhtkoht hyvän pallon lyöjän draiveissa on kuitenkin eroa noin 20-25m tuuliolosuhteetkin huomioiden. Ilmat oli kuitenkin parin asteen tarkkuudella samaa luokkaa ja ilman kosteus varmaan aika samanlaista kun välillä tuota vettäkin tuli ja oli sumuista. Tämä ei ole siis mikään tieteellinen tarkastelu eikä sen perusteella pidä vetää pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Ne poikkevat aikapaljon tuosta teoreettisesta tarkastelusta. Täytyy muistaa, että se pallon materiaali on erittäin hyvä eriste ja huono lämmönjohtavuus, sisäosien lämpeminen kestää todella pitkään, lähes 12 tuntia, jos oikein muistan.
Auton takakontissa yli yön kylmettyneet pallot olivat todennäköisesti vilustuneet vetoisissa olosuhteissa. Muuten on vaikea keksiä selitystä 20-25 m erolle. (Po. tutkimuksessa Pro V1x:t pidettiin yli yön halutussa lämpötilassa, mutta niitä ei altistettu vedolle). 15 asteen ero pallojen lämpötiloissa tarkoittaa teoreettisesti lähtönopeuksissa 1 m/s – luokaa olevaa eroa. Ei se hirveän paljon merkitse lentopituudessa. Tuossa B:n linkittämässä (käytännön?) kokeessa 38 °C:een pallot lensivät vain 10 jaardia pitemmälle, kuin 4 °C:een pallot. Nimim. Glof kertoi aiemmin vastaavasta tutkimuksesta, jossa ei saatu merkittävää eroa kylmien ja lämpimien pallojen välille.
Nii… ja unohtu vallan koe, jossa pallot olis olleet vaikka 27 asteisia. 38 voi todellakin olla jo epäedullinen lämpötila pallolle
Keneltä unohtu? Itse en tiedä mainitsmastasi kokeensta mitään, joten ei se ainakaan minulta unohtunut.
Pallon lämmoittämisellä saattaa olla kokonaisuuden kannalta epäedullinen vaikutus, mutta lyönnin pituudesta tässä on kekusletu. Väitätkö, että COR-arvon kasvamisen myötä lyönnit lyhenevät?
ts kirjoitti: (22.11.2012 11:35:37)
Nii… ja unohtu vallan koe, jossa pallot olis olleet vaikka 27 asteisia. 38 voi todellakin olla jo epäedullinen lämpötila pallolle
Totta. Armeijassakin 38:lla irtosi lusmuille vup:tä.
Jos pelaat kuumeisena, älä pidä pelipalloja kehosi tuntumassa . Jos 38 asteinen pallosi kaartaa jyrkästi oikealle, on kyseessä todennäköisesti opistotonus.Rauski kirjoitti: (8.10.2012 22:53:08)
yeux de serpent kirjoitti: (8.10.2012 22:02:19)
Rauski kirjoitti: (8.10.2012 21:38:19)
Tuossa kun googlasin niin paras lämpötila pallolle oli 80 C.
Vai F?
Mistäs sitä voi tietää kun puhuvat degrees;)
Nyt kekkasin. ts tarkoitti varmaan tätä koetta/tutkimusta. Ainoa tieto siitä minulla on tuo Rauskin antama tieto, jota en suinkaan ole unohtanut. Sitä en noteerannut mitenkään, koska ei ole tietoa, mitä parhaalla lämpötilalla tarkoitetaan, eikä edes sitä, mitä lämpötila-asteikkoa käytettiin.
B kirjoitti: (22.11.2012 7:07:29)
Pallon lämmittimet tulee pikimmiten sallia . Ensivaiheessa loordeille voisi perusteluna mennä läpi arktisten seutujen lisälämmön tarve.
Lämmittimien tehoa voisi rajoittaa hiukan jo alkuvaiheessa, ettei kilpavarustelu taas karkaa käsistä.
Voisi käydä niin, että sulavalle svingille tulisi uusi konkreettinen määritelmä.
Jos lämmitinaikakaudella kilpailussa yleisön reaktioista tulee vaikutelma, että Tikru on taas liekeissä, olisi varminta tilata palokunta paikalle .Juu, kyllä pallonlämmittimet tulisi ehdottomasti sallia. Samalla pallonsammuttimet tulisi määrätä pakollisiksi, eihän palokunnilla ole riittävästi resursseja golfkenttien paloturvallisuudesta huolehtimiseen. Ei tarvita palokuntaa eikä palonsammuttajia, jos jokainen pelaaja kuljettaa mukanaan pallonsammuttajaa.
Rauski kirjoitti: (8.10.2012 22:53:08)
yeux de serpent kirjoitti: (8.10.2012 22:02:19)
Rauski kirjoitti: (8.10.2012 21:38:19)
Tuossa kun googlasin niin paras lämpötila pallolle oli 80 C.
Vai F?
Mistäs sitä voi tietää kun puhuvat degrees;)
Jos se ei ollutkaan lämpötila vaan lähtökulma?
Nimetönyeux de serpent kirjoitti: (21.11.2012 22:32:45)
Varapalloa kannattaa siis säilyttää peräsuolessa oikean etutaskun asemesta. Jälkimmäinen tapa kuulemma jopa haittaa oikeaoppisen svingin suorittamista.
Niin joo, ja miksei pelipalloakin, kunhan saa sen tiiltä liikkeelle riittävän nopeasti. Valtavan esteettistähän kyseinen toiminta ei olisi, mutta mitäpä sitä ei tekisi mahdollisimman pitkän draivin eteen.
Ilmankos sua ei ole kentälle saanutkaan kylmillä keleillä. Perse kipeänä tai oikeaoppinen swingi pilalla, siitä on paha valita.
Etkös kuitenkin käy tennistä läiskimässä. Mites kakkossyöttö lähtee lämpöisellä ja ruskeahkolla pallolla?
Kualeppi kirjoitti: (22.11.2012 14:59:22)
yeux de serpent kirjoitti: (21.11.2012 22:32:45)
Varapalloa kannattaa siis säilyttää peräsuolessa oikean etutaskun asemesta. Jälkimmäinen tapa kuulemma jopa haittaa oikeaoppisen svingin suorittamista.
Niin joo, ja miksei pelipalloakin, kunhan saa sen tiiltä liikkeelle riittävän nopeasti. Valtavan esteettistähän kyseinen toiminta ei olisi, mutta mitäpä sitä ei tekisi mahdollisimman pitkän draivin eteen.
Ilmankos sua ei ole kentälle saanutkaan kylmillä keleillä. Perse kipeänä tai oikeaoppinen swingi pilalla, siitä on paha valita.
Etkös kuitenkin käy tennistä läiskimässä. Mites kakkossyöttö lähtee lämpöisellä ja ruskeahkolla pallolla?
Ei tennis oo vielä mitenkään paha, mutta tuo talven kakkoslaji keilailu kyllä mietityttää.
Ei arvaa jättää keilakassia autoon kylmään.Johtaja XXL kirjoitti: (22.11.2012 14:33:48)
Rauski kirjoitti: (8.10.2012 22:53:08)
yeux de serpent kirjoitti: (8.10.2012 22:02:19)
Rauski kirjoitti: (8.10.2012 21:38:19)
Tuossa kun googlasin niin paras lämpötila pallolle oli 80 C.
Vai F?
Mistäs sitä voi tietää kun puhuvat degrees;)
Jos se ei ollutkaan lämpötila vaan lähtökulma?
Kuulin varmana huhuna, että se oli sittenkin lämpötila, mutta 90 astetta eli suorakulma.
Nimetönyeux de serpent kirjoitti: (22.11.2012 16:41:56)
Kualeppi kirjoitti: (22.11.2012 14:59:22)
yeux de serpent kirjoitti: (21.11.2012 22:32:45)
Varapalloa kannattaa siis säilyttää peräsuolessa oikean etutaskun asemesta. Jälkimmäinen tapa kuulemma jopa haittaa oikeaoppisen svingin suorittamista.
Niin joo, ja miksei pelipalloakin, kunhan saa sen tiiltä liikkeelle riittävän nopeasti. Valtavan esteettistähän kyseinen toiminta ei olisi, mutta mitäpä sitä ei tekisi mahdollisimman pitkän draivin eteen.
Ilmankos sua ei ole kentälle saanutkaan kylmillä keleillä. Perse kipeänä tai oikeaoppinen swingi pilalla, siitä on paha valita.
Etkös kuitenkin käy tennistä läiskimässä. Mites kakkossyöttö lähtee lämpöisellä ja ruskeahkolla pallolla?
Ei tennis oo vielä mitenkään paha, mutta tuo talven kakkoslaji keilailu kyllä mietityttää.
Ei arvaa jättää keilakassia autoon kylmään.Kyllä tuo keilailukin tuli mieleeni, mutten viittinyt siitä tänne kirjoittaa, Menee jo niin pahasti K-18 osastolle, sielläkin extreme puolelle. Ehkä sillekin keskustelulle voisi löytyä oma fooruminsa? Oliskos tietoa?
Hra Toski taisi lyödä palloa alaspäin saaden tällä tavoin prässäämällä vahvemman kierteen ja matalamman lentokaaren. Menikö oikein?
Kualeppi kirjoitti: (22.11.2012 17:36:27)
Kyllä tuo keilailukin tuli mieleeni, mutten viittinyt siitä tänne kirjoittaa, Menee jo niin pahasti K-18 osastolle, sielläkin extreme puolelle. Ehkä sillekin keskustelulle voisi löytyä oma fooruminsa? Oliskos tietoa?
Ei oo kyllä tullu vastaan.
Kokeile vaikkka http://www.keilapallopersiissäpiste.comsdriver kirjoitti: (22.11.2012 17:49:11)
Hra Toski taisi lyödä palloa alaspäin saaden tällä tavoin prässäämällä vahvemman kierteen ja matalamman lentokaaren. Menikö oikein?Osapuilleen näin. Ja kun alusta on kova, saa koko massan välittymään palloon ja pallo ottaa myös maasta hirveän GRF:n joka moninkertaistaa tukivoiman. Tulee niin älytön jojo, että on paree olla säärisuojat.
Onko tuohon alkuperäiseen kysymykseen löytynyt vastausta?
Drawta/hukkia saadaan aikaan voimakkaasti sisältä tulevalla sivalluksella (jos ei pull-draw/hook) ja svingilinjaan suhteessa suljetulla lavalla. Jos lentorata on korkea, niin mailaa ei deloftata paljoa, AoA voi aikaisesta vapautuksesta johtuen olla pieni. Häntähukissa spinnin määrä on varmaan aika korkea.
Matala fade niin lyönti tulee palloon aika suoraan, lähes suoralla/hieman avoimella lavalla. Mailaa on deloftattu riittävästi, mutta AoA on pieni (swing path shallow), jolloin lähteen matala, menevä veto. Riittävä mutta ei liian suuri spinnin määrä pitää pallon radan nousevana muttei nosta sitä pystyyn ja pysäyttää sen griinillä.
Tuossa on perustiedoilla vastaus. Jotain muuta kai tässä haetaa.
Kaitsu22 kirjoitti: (25.11.2012 10:35:14)
Onko tuohon alkuperäiseen kysymykseen löytynyt vastausta?Drawta/hukkia saadaan aikaan voimakkaasti sisältä tulevalla sivalluksella (jos ei pull-draw/hook) ja svingilinjaan suhteessa suljetulla lavalla. Jos lentorata on korkea, niin mailaa ei deloftata paljoa, AoA voi aikaisesta vapautuksesta johtuen olla pieni. Häntähukissa spinnin määrä on varmaan aika korkea.
Matala fade niin lyönti tulee palloon aika suoraan, lähes suoralla/hieman avoimella lavalla. Mailaa on deloftattu riittävästi, mutta AoA on pieni (swing path shallow), jolloin lähteen matala, menevä veto. Riittävä mutta ei liian suuri spinnin määrä pitää pallon radan nousevana muttei nosta sitä pystyyn ja pysäyttää sen griinillä.
Tuossa on perustiedoilla vastaus. Jotain muuta kai tässä haetaa.
Ketjuhan on aika sekava ja pitkä, mutta kyllä ainakin osittain vastaus löytyy, jos penkoo.
Tosin ei sillä tavalla, että kaikki keskustelijat voisivat sen hyväksyä. Eli pallon spinni ja muut lähtöarvot perustuvat mailanpään osuman kohdalla sisältämiin osuma-arvoihin. Näistä tutuimpia ovat esim. mailanpään nopeus, spin loft ja AoA kuten itsekin tuossa mainitsit. Itse käytän kymmentä muuttujaa määrittämään lavan tapaa osua palloon tietokonesimuloinneissa. Lopullisiin lähtöarvoihin vaikuttavat toki sitten myös mailan ja pallon ominaisuudet. Lyöjän hcp:llä ei ole mitään merkitystä eikä ammattilaisilla ole käytössään mitään salaisia keinoja. Jos ulkomaiset ammattilaiset näyttävät lyövän ihmeellisiä lyöntejä, voi kyse olla vain korkeammasta tiedon tasosta ei välttämättä aina lahjakkuudesta.Mitä muuttujia pelaajan näkökulmasta olisi hyvä tietää, että saisi kehitettyä lyöntinsä lentokaarta parempaan suuntaan?
Kaitsu22 kirjoitti: (25.11.2012 19:04:08)
Mitä muuttujia pelaajan näkökulmasta olisi hyvä tietää, että saisi kehitettyä lyöntinsä lentokaarta parempaan suuntaan?Eiköhän ne eri muuttujien arvot osumahetkellä / juuri ennen sitä / osuman jälkeen ole kuitenkin pelkästään seurauksia / lopputulemia osumaa edeltävästä tekemisestä kaikikineen.
Tietyn muuttujan arvon / tavoitearvon tietäminen tai luuleminen ei sinänsä riitä, pitäisi varmaan ensin tietää, että miten niiden muuttujien arvoihin vaikutetaan. Itse en tiedä..
yeux de serpent kirjoitti: (25.11.2012 21:07:16)
Kaitsu22 kirjoitti: (25.11.2012 19:04:08)
Mitä muuttujia pelaajan näkökulmasta olisi hyvä tietää, että saisi kehitettyä lyöntinsä lentokaarta parempaan suuntaan?Eiköhän ne eri muuttujien arvot osumahetkellä / juuri ennen sitä / osuman jälkeen ole kuitenkin pelkästään seurauksia / lopputulemia osumaa edeltävästä tekemisestä kaikikineen.
Tietyn muuttujan arvon / tavoitearvon tietäminen tai luuleminen ei sinänsä riitä, pitäisi varmaan ensin tietää, että miten niiden muuttujien arvoihin vaikutetaan. Itse en tiedä..
Noinhan se vähän menee. Pitää tietää mitä muuttujia on. Miten ne vaikuttavat yhdessä ja erikseen ja miten niihin vaikutetaan pelaajana. Noh… näin ainakin, jos pelaillaan tosissaan…tai siis ainakin itse ottaisin noista selvää tai panisin valmentajani ottamaan selvää. Aihe on aika laaja ja siitä voisi helposti kirjoittaa pienen kirjan. Varmaan jokin muukin kuin kirja voisi olla hyvä tai parempikin. Mene tiedä.
On vaikea sanoa, kuinka hyödyllistä näistä tekijöistä on tietää osittain. Ehkä ne perusteet, mitä
golflehdissä esitetään voivat olla eduksi ja niidenkin avulla on mahdollista lyöntiään korjailla. -
JulkaisijaArtikkelit