-
JulkaisijaArtikkelit
-
Poodri Hoo kirjoitti: (8.10.2012 16:18:44)
data kirjoitti: (8.10.2012 11:03:14)
KL kirjoitti: (7.10.2012 23:39:47)
PG kirjoitti: (7.10.2012 19:37:14)
Tänään pelatessani ilman lämpötila oli vain 12 °C, mutta pallojen lentopituudet kuin kesäsäällä konsanaan.Onko Ulla kenties asuinkumppanisi? Molemmilla näyttäisi olevan niin ihanan sekopäinen kuva maailmasta ja siihen liittyvistä reaaliteeteistä…
Ihan oikeasti, PG, uskotko tuohon soopaan, jota suollat?
Lopeta KL nyt hyvä mies ajoissa. Kohta kukaan ei ota tosissaan sun jakamia
penttejäkään. Tässä ei tarvita mitään suurta fysiikan osaamista. Vain hiukan
päättelykykyä.Puutumatta teidän keskinäisiin kinasteluihin tuon omana kontribuutionani tähän keskusteluun kykyni hakea netistä. Ensimmäisenä sellaisena on pallon lämpötilan vaikutus sen kimmoisuuteen. Vaikka tutkimuksen otsikkon on harhaanjohtava, niin tuloksia tarkasteltaessa voi tehdä sen toteamuksen, että pallon lämpötila vaikuttaa melkoisesti sen kimmo-ominaisuuksiin. Koe on myös esim. kotona koeteltavissa esim. laittamalla samanmerkkisista palloista pari jääkaappiin yöksi ja pari tiskipöydälle. Aamulla voi katsoa onko pompussa eroa. Ei vaatine fysiikan akateemista loppututkintoa tai tohtorin hattua.
Tiivistetysti:
Pallot pudotetaan samalta korkeudelta eri lämpöisinä. Ulkoiset olosuhteet samanlaiset pallon lämpotiloja kolme erilaista (5, 37.7 sekä huoneenlämpö). 2,5 metristä pudotettuna pallot nousivat ensimmäisen pompun jälkeen (samassa järjestyksessä):
– 174,4 cm (5 astetta)
– 200,25 cm (huoneenlämpö)
– 216 cm (37.7 astetta)Pallon lämpötila on tässä koetilanteessa lisännyt noin 15% sen kimmoisuutta kylmän ja huoneenlämpötilan välillä, mikä on kohtuullisen paljon.
Johtopäätöksenä taas vedetään, että lämpöiset pallot lentävät pidemmälle kuin kylmät pallot. Mikä lienee ihan oikea, jos niitä lyödään samoissa olosuhteissa.
Ilmankosteus, lyöntipaikan korkeus, ilmanpaine taas ovat niitä ulkoisia olosuhteita, jotka vaikuttavat pallon lentopituuteen. Pitänee etsiä toista tutkimusta, missä näiden vaikutusta on kyetty arvioimaan. Raportoin, jos löytyy…
Perskuta, PH, juuri kun tämä alkoi mennä mielenkiintoiseksi, niin sinä lyöt valtit pöytään!
Tosin tähän data ja PG varmasti löytävät jonkun ’tutkimuksen’ tai ’päättelykyvyn’ kumoamaan moisen epätieteellisen kokeen. Vaikkapa sen, että mailan ja pallon välisen kontaktin aikana lämmin pallo jäähtyy niin paljon, että kimmokerroin vakioituu…
Onko muuten joku muu kuin nimim. glof nähnyt kyseisen tutkimuksen, jonka tuloksia PG ja data niin innokkaasti puolustelevat? Ettei vain olisi niin, ettei kumpikaan herroista ole tutkimusraporttia edes nähnyt, mutta kokemusperäistä tietoa vastaan vänkääminen vain on niin verissä, ettei siitä pääse eroon tyhmäksi leimaamisen uhallakaan..?
Ai niin, jostain Acushnetin sivuilta vuosia sitten luin, että ovat pyrkineet optimoimaan muuan ProV1 -pallon ominaisuudet 25 asteen lämpötilaan. Jotenkin kuvittelin heidän puhuvan nimenomaan pallon eikä ympäristön ominaisuuksista, joita jälkimmäisiä edes Acushnet ei kykene kontrolloimaan patentoimisesta puhumattakaan 😉
Tässä kuva mitkä lentoradat ovat käytänössä yhtä todennäköisiä tuosta paikasta. Pallon lämpötilalla ei niin kauheasti ole väliä;)
Rauski kirjoitti: (8.10.2012 19:28:50)
Tässä kuva mitkä lentoradat ovat käytänössä yhtä todennäköisiä tuosta paikasta. Pallon lämpötilalla ei niin kauheasti ole väliä;)Mikä se valkoinen tölkki kuvan oikeassa alakulmassa on? Tiipulikkako?
Pallon lämmittämiseen ei ihan muutama kymmenen minuuttia taskussa riitä. Tämän mukaan pallo saavuttaa tasapainon ympäristön lämpötilan kanssa vasta noin 6 h kuluttua. Se on siis aivan erinomainen eriste. Siinä mielessä tuo empiirinen koe jossa palloja pidettiin riittävän kauan halutussa lämpötilassa on oikea.
Rauski kirjoitti: (8.10.2012 19:28:50)
Tässä kuva mitkä lentoradat ovat käytänössä yhtä todennäköisiä tuosta paikasta. Pallon lämpötilalla ei niin kauheasti ole väliä;)Oranssin viivan kohdalla kyseessä on kyllä sellainen taitolyönti, että siinä Sankivaaran pallokonekin kalpenee.
glof kirjoitti: (7.10.2012 23:21:58)
Ilman tiheys määräytyy siis vallitsevan paineen, lämpötilan ja korkeuden mukaan. 22-31.7.12 ajanjaksolla ilmanpaineelle on mitattu arvot välillä 1010-1018 hPa ja vuorokauden maksimilämpötilalle 16-24 astetta. Maanpinnan läheisissä ilmakerroksissa 8 metrin nousu korkeussuunnassa merkitsee noin 1 hPa (1 mbar) vähennystä ilmanpaineessa. Jos siis lyöt drivesi esim. 32 metrin korkeuteen, muuttuu ilmanpaine 4hPa. Lämpötila ja ilmanpaine eivät ole toisiinsa suoraan verrannollisia, kuitenkin tilastojen perusteella lämpötilan laskiessa ilmanpaine nousee. Vuoden 2012 korkeimmat ilmanpaineet on mitattu tammi-helmikuun pakkasjakson aikana.
Lämpötilan laskiessa huonontuvat pallon kimmoisuus sekä mailan lyöntipinan kimmoisuus erityisesti drivereissa. Lämpötilan laskiessa menee energiaa enemmän hukkaan sekä voiman siirtyessä lavasta (sekä varresta) palloon että ilman vastuksen kasvaessa.
Paljoa en fysiikasta ymmärrä, mutta mielestäni esittämäsi taulukko ei pidä paikkaansa liian suureksi esitetyn ilmanpaineen vaihteluvälin sekä väärän korrelaatio suunnan johdosta. Lämpötilan muutos vaikuttaa lyöntipituutta huonontavasti muutenkin, kuin vain ilmanvastuksen kautta. Mielestäni ilmanpainetta huomattavasti merkityksellisempi tekijä on lämpötila.
Lähde: http://www.saapalvelu.fi/helsinki/kuukausitilastot.php
Ilmantiheys ja samalla palloon kohdistuva ilmanvastus riippuu paitsi ilman lämpötilasta myös ilmanpaineesta. Eri lämpötiloissa ilmantiheydet voivat olla samat. Kaava asian ilmaisemiseksi on olemassa, mutta… (En tietenkään tarkoittanut, että jos lämpötila on 15 astetta, niin ilmanpaine on 740 mmHg ja tiheys 1,20 kg/m3 tms.)
On totta, että vuoden 2012 korkeimmat ilmanpaineet on mitattu tammi-helmikuun pakkasjakson aikana. Silti paineen ja lämpötilan välinen korrelaatiokerroin koko vuoden osalta jää kovin matalaksi. Johtopäätöksesi ”tilastojen perusteella lämpötilan laskiessa ilmanpaine nousee”, ei valitettavasti ole oikein. Korrelaatiota varmasti on, mutta ei siinä määrin, että ilmanpaine voidaan sivuuttaa. Muuten, yllättävän suuri on vuoden 2012 ilmanpaineiden vaihteluväli (730 mmHg – 790 mmHg).
Tutkin tuota linkkiäsi. Toukokuun lämpimin päivä oli 21.5. Ylin lämpötila 21,2 °C, ilmanpaine 1019 hPa ja ilmantiheys 1,21 kg/m3. 16.6. oli kesäkuun lämpimin, ilmantiheys 1,21 kg/m3. Heinäkuun kylmimpänä päivänä 14.7. oli päivän ylin lämpötila vain 15.5 °C, mutta ilmantiheys alle 1,22 kg/m3, käytännössä sama kuin 5.7., joka oli heinäkuun lämpimimpiä päiviä (23,6 °C). Elokuun lämpimimpänä päivänä 14.8. ilmantiheys oli 1,21 kg/m3. Eilen Helsingissä mitattiin 995,1 hPa ja 11,6 °C. Ilmantiheys 1,22 kg/m3, kuin kesäkeleillä konsanaan…
glof: ”Lämpötilan laskiessa huonontuvat pallon kimmoisuus sekä mailan lyöntipinan kimmoisuus erityisesti drivereissa. Lämpötilan laskiessa menee energiaa enemmän hukkaan sekä voiman siirtyessä lavasta (sekä varresta) palloon että ilman vastuksen kasvaessa.”
Tämä pitää varmasti paikkansa. Mailanpään nopeus alenee, COR-arvo ja smash factor pienenevät, pallon lähtönopeus laskee. Mutta kuinka paljon? Voisitko laittaa linkin siitä ’laadukkaasta’ tutkimuksesta, joka ei ota näitä asioita ollenkaan huomioon?KL kirjoitti: (8.10.2012 19:35:07)
Rauski kirjoitti: (8.10.2012 19:28:50)
Tässä kuva mitkä lentoradat ovat käytänössä yhtä todennäköisiä tuosta paikasta. Pallon lämpötilalla ei niin kauheasti ole väliä;)Mikä se valkoinen tölkki kuvan oikeassa alakulmassa on? Tiipulikkako?
Oliskohan Datan Räkmän?
Rauski kirjoitti: (8.10.2012 19:57:06)
KL kirjoitti: (8.10.2012 19:35:07)
Rauski kirjoitti: (8.10.2012 19:28:50)
Tässä kuva mitkä lentoradat ovat käytänössä yhtä todennäköisiä tuosta paikasta. Pallon lämpötilalla ei niin kauheasti ole väliä;)Mikä se valkoinen tölkki kuvan oikeassa alakulmassa on? Tiipulikkako?
Oliskohan Datan Räkmän?
Eikohan se ole ihan vaan valkoinen tiimarkkeri, mutta jumankekka, tuollahan on golfautot ajettu griinin viereen! Poistaahan tuo sen tietysti, ettei tartte sitte laittaa wedgeja lipputangon paalle makaamaan…
Rauski kirjoitti: (8.10.2012 19:28:50)
Tässä kuva mitkä lentoradat ovat käytänössä yhtä todennäköisiä tuosta paikasta. Pallon lämpötilalla ei niin kauheasti ole väliä;)Katos perkele, tästähän ilmestyi kyyniseen naamaan spontaani hymähdys!
KL kirjoitti: (8.10.2012 19:17:31)
Poodri Hoo kirjoitti: (8.10.2012 16:18:44)
data kirjoitti: (8.10.2012 11:03:14)
KL kirjoitti: (7.10.2012 23:39:47)
PG kirjoitti: (7.10.2012 19:37:14)
Tänään pelatessani ilman lämpötila oli vain 12 °C, mutta pallojen lentopituudet kuin kesäsäällä konsanaan.Onko Ulla kenties asuinkumppanisi? Molemmilla näyttäisi olevan niin ihanan sekopäinen kuva maailmasta ja siihen liittyvistä reaaliteeteistä…
Ihan oikeasti, PG, uskotko tuohon soopaan, jota suollat?
Lopeta KL nyt hyvä mies ajoissa. Kohta kukaan ei ota tosissaan sun jakamia
penttejäkään. Tässä ei tarvita mitään suurta fysiikan osaamista. Vain hiukan
päättelykykyä.Puutumatta teidän keskinäisiin kinasteluihin tuon omana kontribuutionani tähän keskusteluun kykyni hakea netistä. Ensimmäisenä sellaisena on pallon lämpötilan vaikutus sen kimmoisuuteen. Vaikka tutkimuksen otsikkon on harhaanjohtava, niin tuloksia tarkasteltaessa voi tehdä sen toteamuksen, että pallon lämpötila vaikuttaa melkoisesti sen kimmo-ominaisuuksiin. Koe on myös esim. kotona koeteltavissa esim. laittamalla samanmerkkisista palloista pari jääkaappiin yöksi ja pari tiskipöydälle. Aamulla voi katsoa onko pompussa eroa. Ei vaatine fysiikan akateemista loppututkintoa tai tohtorin hattua.
Tiivistetysti:
Pallot pudotetaan samalta korkeudelta eri lämpöisinä. Ulkoiset olosuhteet samanlaiset pallon lämpotiloja kolme erilaista (5, 37.7 sekä huoneenlämpö). 2,5 metristä pudotettuna pallot nousivat ensimmäisen pompun jälkeen (samassa järjestyksessä):
– 174,4 cm (5 astetta)
– 200,25 cm (huoneenlämpö)
– 216 cm (37.7 astetta)Pallon lämpötila on tässä koetilanteessa lisännyt noin 15% sen kimmoisuutta kylmän ja huoneenlämpötilan välillä, mikä on kohtuullisen paljon.
Johtopäätöksenä taas vedetään, että lämpöiset pallot lentävät pidemmälle kuin kylmät pallot. Mikä lienee ihan oikea, jos niitä lyödään samoissa olosuhteissa.
Ilmankosteus, lyöntipaikan korkeus, ilmanpaine taas ovat niitä ulkoisia olosuhteita, jotka vaikuttavat pallon lentopituuteen. Pitänee etsiä toista tutkimusta, missä näiden vaikutusta on kyetty arvioimaan. Raportoin, jos löytyy…
Perskuta, PH, juuri kun tämä alkoi mennä mielenkiintoiseksi, niin sinä lyöt valtit pöytään!
Tosin tähän data ja PG varmasti löytävät jonkun ’tutkimuksen’ tai ’päättelykyvyn’ kumoamaan moisen epätieteellisen kokeen. Vaikkapa sen, että mailan ja pallon välisen kontaktin aikana lämmin pallo jäähtyy niin paljon, että kimmokerroin vakioituu…
Onko muuten joku muu kuin nimim. glof nähnyt kyseisen tutkimuksen, jonka tuloksia PG ja data niin innokkaasti puolustelevat? Ettei vain olisi niin, ettei kumpikaan herroista ole tutkimusraporttia edes nähnyt, mutta kokemusperäistä tietoa vastaan vänkääminen vain on niin verissä, ettei siitä pääse eroon tyhmäksi leimaamisen uhallakaan..?
Ai niin, jostain Acushnetin sivuilta vuosia sitten luin, että ovat pyrkineet optimoimaan muuan ProV1 -pallon ominaisuudet 25 asteen lämpötilaan. Jotenkin kuvittelin heidän puhuvan nimenomaan pallon eikä ympäristön ominaisuuksista, joita jälkimmäisiä edes Acushnet ei kykene kontrolloimaan patentoimisesta puhumattakaan 😉
Tuo voi olla lukion fyysikan tunnin harjoitustyö tai amiksen päättötyö. Ei kannata kovin vakavasti ottaa. Valitettavasti noin pieni nopeus (pudotus) ei riitä luotettavaan lopputulokseen kuin ehkä lähipelin osalta. Ero ei ole lähimainkaan noin suuri täydessä lyönnissä. Täytyy muistaa, että lämmitys myös pehmentää palloa, joka voi olla epäedullista täydellä lyönnillä.
Jos noin esim. vertaisi vanhaa balatapalloa ja tuupparikiveä tuloksiin luottaen, ei yhtään balataa olisi ikinä edes ammattilaisille myyty, vaan kaikki ammattilaiset olisivat pelanneet mieluummin Top Flite magnumeilla.
Lavantauti kirjoitti: (8.10.2012 20:45:32)
Rauski kirjoitti: (8.10.2012 19:28:50)
Tässä kuva mitkä lentoradat ovat käytänössä yhtä todennäköisiä tuosta paikasta. Pallon lämpötilalla ei niin kauheasti ole väliä;)Katos perkele, tästähän ilmestyi kyyniseen naamaan spontaani hymähdys!
Helppohan on hemmon hymähdellä, kun oma draivi kantaa griinille asti!
data kirjoitti: (8.10.2012 21:01:43)
Tuo voi olla lukion fyysikan tunnin harjoitustyö tai amiksen päättötyö. Ei kannata kovin vakavasti ottaa. Valitettavasti noin pieni nopeus (pudotus) ei riitä luotettavaan lopputulokseen kuin ehkä lähipelin osalta. Ero ei ole lähimainkaan noin suuri täydessä lyönnissä. Täytyy muistaa, että lämmitys myös pehmentää palloa, joka voi olla epäedullista täydellä lyönnillä.Jos noin esim. vertaisi vanhaa balatapalloa ja tuupparikiveä tuloksiin luottaen, ei yhtään balataa olisi ikinä edes ammattilaisille myyty, vaan kaikki ammattilaiset olisivat pelanneet mieluummin Top Flite magnumeilla.
Just noin. Kaikki kokemukseen perustuva ja jopa fysiikan lakien mukaan todistettavissa oleva ei sovi datan pirtaan, koska hänen teoriansa ovat kuitenkin ne ainoat oikeat, olkoonkin ettei käytäntö tue noita teorioita. Ei varmaankaan ole helppoa olla samaan aikaan ainoa oikeassa oleva ja täydellinen pelle, mutta se tuottanee ko. henkilölle tyydytystä, muutoin ei noita huuhaakirjoituksia voi ymmärtää.
Tästä ei osaltani enempää, jankkaaminen ei tässä(kään) asiassa hyödytä.
KL kirjoitti: (8.10.2012 21:14:43)
data kirjoitti: (8.10.2012 21:01:43)
Tuo voi olla lukion fyysikan tunnin harjoitustyö tai amiksen päättötyö. Ei kannata kovin vakavasti ottaa. Valitettavasti noin pieni nopeus (pudotus) ei riitä luotettavaan lopputulokseen kuin ehkä lähipelin osalta. Ero ei ole lähimainkaan noin suuri täydessä lyönnissä. Täytyy muistaa, että lämmitys myös pehmentää palloa, joka voi olla epäedullista täydellä lyönnillä.Jos noin esim. vertaisi vanhaa balatapalloa ja tuupparikiveä tuloksiin luottaen, ei yhtään balataa olisi ikinä edes ammattilaisille myyty, vaan kaikki ammattilaiset olisivat pelanneet mieluummin Top Flite magnumeilla.
Just noin. Kaikki kokemukseen perustuva ja jopa fysiikan lakien mukaan todistettavissa oleva ei sovi datan pirtaan, koska hänen teoriansa ovat kuitenkin ne ainoat oikeat, olkoonkin ettei käytäntö tue noita teorioita. Ei varmaankaan ole helppoa olla samaan aikaan ainoa oikeassa oleva ja täydellinen pelle, mutta se tuottanee ko. henkilölle tyydytystä, muutoin ei noita huuhaakirjoituksia voi ymmärtää.
Tästä ei osaltani enempää, jankkaaminen ei tässä(kään) asiassa hyödytä.
Sä tulet aina välillä tänne tekniikkaosioon testaamaan siipiesi kantavuutta. Jos ne ei oikein
kanna vielä, niin turha siitä on muita syyttää ja aloittaa lapsenomaista kiukuttelua.data kirjoitti: (8.10.2012 21:31:48)
[
Sä tulet aina välillä tänne tekniikkaosioon testaamaan siipiesi kantavuutta. Jos ne ei oikein
kanna vielä, niin turha siitä on muita syyttää ja aloittaa lapsenomaista kiukuttelua.Katohan, data vilkas peiliin ja jutteli ittekseen…
data kirjoitti: (8.10.2012 21:01:43)
KL kirjoitti: (8.10.2012 19:17:31)
Poodri Hoo kirjoitti: (8.10.2012 16:18:44)
data kirjoitti: (8.10.2012 11:03:14)
KL kirjoitti: (7.10.2012 23:39:47)
PG kirjoitti: (7.10.2012 19:37:14)
Tänään pelatessani ilman lämpötila oli vain 12 °C, mutta pallojen lentopituudet kuin kesäsäällä konsanaan.Onko Ulla kenties asuinkumppanisi? Molemmilla näyttäisi olevan niin ihanan sekopäinen kuva maailmasta ja siihen liittyvistä reaaliteeteistä…
Ihan oikeasti, PG, uskotko tuohon soopaan, jota suollat?
Lopeta KL nyt hyvä mies ajoissa. Kohta kukaan ei ota tosissaan sun jakamia
penttejäkään. Tässä ei tarvita mitään suurta fysiikan osaamista. Vain hiukan
päättelykykyä.Puutumatta teidän keskinäisiin kinasteluihin tuon omana kontribuutionani tähän keskusteluun kykyni hakea netistä. Ensimmäisenä sellaisena on pallon lämpötilan vaikutus sen kimmoisuuteen. Vaikka tutkimuksen otsikkon on harhaanjohtava, niin tuloksia tarkasteltaessa voi tehdä sen toteamuksen, että pallon lämpötila vaikuttaa melkoisesti sen kimmo-ominaisuuksiin. Koe on myös esim. kotona koeteltavissa esim. laittamalla samanmerkkisista palloista pari jääkaappiin yöksi ja pari tiskipöydälle. Aamulla voi katsoa onko pompussa eroa. Ei vaatine fysiikan akateemista loppututkintoa tai tohtorin hattua.
Tiivistetysti:
Pallot pudotetaan samalta korkeudelta eri lämpöisinä. Ulkoiset olosuhteet samanlaiset pallon lämpotiloja kolme erilaista (5, 37.7 sekä huoneenlämpö). 2,5 metristä pudotettuna pallot nousivat ensimmäisen pompun jälkeen (samassa järjestyksessä):
– 174,4 cm (5 astetta)
– 200,25 cm (huoneenlämpö)
– 216 cm (37.7 astetta)Pallon lämpötila on tässä koetilanteessa lisännyt noin 15% sen kimmoisuutta kylmän ja huoneenlämpötilan välillä, mikä on kohtuullisen paljon.
Johtopäätöksenä taas vedetään, että lämpöiset pallot lentävät pidemmälle kuin kylmät pallot. Mikä lienee ihan oikea, jos niitä lyödään samoissa olosuhteissa.
Ilmankosteus, lyöntipaikan korkeus, ilmanpaine taas ovat niitä ulkoisia olosuhteita, jotka vaikuttavat pallon lentopituuteen. Pitänee etsiä toista tutkimusta, missä näiden vaikutusta on kyetty arvioimaan. Raportoin, jos löytyy…
Perskuta, PH, juuri kun tämä alkoi mennä mielenkiintoiseksi, niin sinä lyöt valtit pöytään!
Tosin tähän data ja PG varmasti löytävät jonkun ’tutkimuksen’ tai ’päättelykyvyn’ kumoamaan moisen epätieteellisen kokeen. Vaikkapa sen, että mailan ja pallon välisen kontaktin aikana lämmin pallo jäähtyy niin paljon, että kimmokerroin vakioituu…
Onko muuten joku muu kuin nimim. glof nähnyt kyseisen tutkimuksen, jonka tuloksia PG ja data niin innokkaasti puolustelevat? Ettei vain olisi niin, ettei kumpikaan herroista ole tutkimusraporttia edes nähnyt, mutta kokemusperäistä tietoa vastaan vänkääminen vain on niin verissä, ettei siitä pääse eroon tyhmäksi leimaamisen uhallakaan..?
Ai niin, jostain Acushnetin sivuilta vuosia sitten luin, että ovat pyrkineet optimoimaan muuan ProV1 -pallon ominaisuudet 25 asteen lämpötilaan. Jotenkin kuvittelin heidän puhuvan nimenomaan pallon eikä ympäristön ominaisuuksista, joita jälkimmäisiä edes Acushnet ei kykene kontrolloimaan patentoimisesta puhumattakaan 😉
Tuo voi olla lukion fyysikan tunnin harjoitustyö tai amiksen päättötyö. Ei kannata kovin vakavasti ottaa. Valitettavasti noin pieni nopeus (pudotus) ei riitä luotettavaan lopputulokseen kuin ehkä lähipelin osalta. Ero ei ole lähimainkaan noin suuri täydessä lyönnissä. Täytyy muistaa, että lämmitys myös pehmentää palloa, joka voi olla epäedullista täydellä lyönnillä.
Jos noin esim. vertaisi vanhaa balatapalloa ja tuupparikiveä tuloksiin luottaen, ei yhtään balataa olisi ikinä edes ammattilaisille myyty, vaan kaikki ammattilaiset olisivat pelanneet mieluummin Top Flite magnumeilla.
Tuossa kun googlasin niin paras lämpötila pallolle oli 80 C.
Ja lopettakaa toi helvetin typerä koko viestiketjun lainaaminen. Kiitos.
Rauski kirjoitti: (8.10.2012 21:38:19)
Tuossa kun googlasin niin paras lämpötila pallolle oli 80 C.
Vai F?
Mietiskelin eilen naita pallon lentolakeja, kun jo toista kertaa viikon sisaan jouduin lyomaan ns. Bubba-lyonnin. Molemmilla kerroilla kadessa PW vahvasti suljettuna. Molemmilla kerroilla pallon piti kiertaa noin puolivalissa matkaa ollut iso kuusi/manty ja palata vasemmalle puolelle griinia.
Molemmilla kerroilla pallo lahti aikalailla juuri siihen suuntaan (eli vahvasti oikealle) mihin linjaus naytti ja kaarsi hetken kuluttua todella vahvasti takaisin vasemmalle, kiertaen puun ja laskeutuen griinille. Toisella kerralla tosin pallo rullasi griinilta (oli liian piukka lippu takakulmassa), mutta eilen se jai noin neljaan metriin, mista toki missasin putin.
Tuli mieleen siina, etta mitas noista ’lentolaeista’, kun selva maalaisjarki riittaa paattelemaan mihin pallo pitaa lyoda ja miten, jotta lopputulos olisi edes jollain tavalla tyydyttava. Loput on sitte harjoittelusta ja taidoista kiinni. Itse lyontihan nyt ei niin ihmeellinen ole, ja sita se Bubbakin sanoi, kun se lyodaan hookina. Lyoppa slaissina, niin vot!
Golfinn kirjoitti: (8.10.2012 22:13:19)
Itse lyontihan nyt ei niin ihmeellinen ole, ja sita se Bubbakin sanoi, kun se lyodaan hookina. Lyoppa slaissina, niin vot!Wau… ilman sarvia ja hampaita, tää oli mun mielestä parasta mitä sun näppikseltä on tänne vuotanut. Juuri noin.
ts kirjoitti: (8.10.2012 22:20:17)
Wau… ilman sarvia ja hampaita, tää oli mun mielestä parasta mitä sun näppikseltä on tänne vuotanut. Juuri noin.
No hyva, etta olet jattanyt sarvet ja hampaat kotio tanaan 😉
Mietin sitakin, etta miten eri tavalla sama tilanne pitaisi lyoda vaylan toiselta puolelta. Tulos ei voi olla sama missaan tapauksessa (riippuen toki griinistakin), mutta jollain tavalla se pitais sielta taittaa oikealle.
Sama tilanne eri puolilla vaylaa. Taysin eri lyonnit. Vasemmalta korkea hook ja oikealta (nain ainakin itse lyon ne) matala fade/slaissi rauta-seiskalla ja pirusti rukouksia peraan, etta pysahtyy jollain tavalla, lol.
yeux de serpent kirjoitti: (8.10.2012 22:02:19)
Rauski kirjoitti: (8.10.2012 21:38:19)
Tuossa kun googlasin niin paras lämpötila pallolle oli 80 C.
Vai F?
Mistäs sitä voi tietää kun puhuvat degrees;)
Rauski kirjoitti: (8.10.2012 22:53:08)
yeux de serpent kirjoitti: (8.10.2012 22:02:19)
Rauski kirjoitti: (8.10.2012 21:38:19)
Tuossa kun googlasin niin paras lämpötila pallolle oli 80 C.
Vai F?
Mistäs sitä voi tietää kun puhuvat degrees;)
F tuntuu uskottavalta. Itseäni kiinnostaa pallon kimmo-ominaisuuksien muuttuminen välillä 60-80 astetta, koska se on lämpötila, jossa golfia eniten täällä Suomessa pelataan. Oliko pallon kimmo-ominaisuuksissa (vai mitä siinä tutkittiin) tilastollisesti merkitsevää eroa 60 asteen ja 80 asteen lämpötiloissa?
data kirjoitti: (8.10.2012 21:01:43)
Jos noin esim. vertaisi vanhaa balatapalloa ja tuupparikiveä tuloksiin luottaen, ei yhtään balataa olisi ikinä edes ammattilaisille myyty, vaan kaikki ammattilaiset olisivat pelanneet mieluummin Top Flite magnumeilla.Andrew on vertaillut näitäkin. Tosin ei eri lämpötilassa.
data kirjoitti: (8.10.2012 21:01:43)
KL kirjoitti: (8.10.2012 19:17:31)
Perskuta, PH, juuri kun tämä alkoi mennä mielenkiintoiseksi, niin sinä lyöt valtit pöytään!Tosin tähän data ja PG varmasti löytävät jonkun ’tutkimuksen’ tai ’päättelykyvyn’ kumoamaan moisen epätieteellisen kokeen. Vaikkapa sen, että mailan ja pallon välisen kontaktin aikana lämmin pallo jäähtyy niin paljon, että kimmokerroin vakioituu…
Tuo voi olla lukion fyysikan tunnin harjoitustyö tai amiksen päättötyö. Ei kannata kovin vakavasti ottaa. Valitettavasti noin pieni nopeus (pudotus) ei riitä luotettavaan lopputulokseen kuin ehkä lähipelin osalta. Ero ei ole lähimainkaan noin suuri täydessä lyönnissä. Täytyy muistaa, että lämmitys myös pehmentää palloa, joka voi olla epäedullista täydellä lyönnillä.
Jos noin esim. vertaisi vanhaa balatapalloa ja tuupparikiveä tuloksiin luottaen, ei yhtään balataa olisi ikinä edes ammattilaisille myyty, vaan kaikki ammattilaiset olisivat pelanneet mieluummin Top Flite magnumeilla.
Olette te melkoisia velikultia kinastelllessanne. Netti on pullollaan erilaisia golftutkimuksia eli väite, että kyseessä olisi maailman tutkituin urheilulaji, ei liene kovin harhainen. Ei tarvitse kummia hakutaitoja, jotta pääsee tiedon lähteille. PG esiin nostama ilmantiheys (density), johon vaikuttavat lämpötila ja ilmanpaine, on olennainen pallon lentoon vaikuttava ’ilmatieteellinen’ suure. Kosteudella ei ole niin suurta merkitystä, vaikka moni varrenhinkkaaja ehkä niin toivoisikin.
Eiköhän se ihanne tila ole, että lyönti kulkee pallon ollessa optimilämpötilassa ja ilmantiheyden ollessa aerodynamiikan osalta paras. Nyt pitäisi vain löytää se tutkimus, jossa kyetään osoittamaan, kuinka paljon eri tekijät omalta osaltaan vaikuttavat.
Mitä tulee pallon pomppimistutkimukseen jääkaappikylmänä ja huoneenlämmössä, niin tekijät ovat voittaneet ykköspalkinnon 2012 Kalifornian tiedemessuilla.
Datalle papukaijan merkki lähdekriittisyydestä.
-
JulkaisijaArtikkelit