-
JulkaisijaArtikkelit
-
hristol kirjoitti: (27.4.2012 21:33:36) Kalorin kulutus voi olla ihan oikein, siihenhän vaikuttaa mm. ikä, sukupuoli, pituus, paino ja syketaso, joka taas voi vaihdella yksilöstä riippuen hyvinkin paljon. Ei ole mitenkään mahdotonta, että kahdella samaa vauhtia etenevällä henkilöllä voi keskisykkeessä olla jopa 50 sykkeen ero. Hiihdossa: jos painat noin 110 kg, olet n.185 cm pitkä, mies, keski ikäinen, keskikuntoinen, et urheilija(polkupyöräergossa luokka aktiivi), etenet noin 14 km/h vauhtia niin kalorinkulutus on varmaankin aika lähellä tuota 1200 kcal tai vähän yli.
Tartuin tähän puhtaasta mielenkiinnosta ja toivon, että asiaa paremmin tuntevat kantavat kortensa kekoon. Energiankulutuksen suhteen fysiikan lait ovat armottomat: energia on yhtä kuin työ, ja työ on yhtä kuin voima kertaa matka. Siispä fysiikan lakien mukaan 100 kiloa painava henkilö käyttää kilometrin matkaan saman verran energiaa riippumatta henkilön iästä, pituudesta, kunnosta, sykkeestä tai sukupuolesta. Energiankulutus on kaiken lisäksi sama riippumatta matkaan käytetystä ajasta. Entä voidaanko fysiikan lakeja noin suoraviivaisesti soveltaa ihmisiin? Näyttäähän hyväkuntoisen maratoonarin askel niin kovin paljon kevyemmältä kuin vannoutuneen sohvaperunan, joten tuntuu varsin oikeutetulta väittää, ettei maratoonari käytä läheskään yhtä paljon energiaa vaikkapa kilometrin matkan taittamiseen kuin tuo sohvaperuna, olkoonkin että henkilöiden paino olisi sama. Siis, onko sykemittareiden kulutuslukemilla mitään todellisuuspohjaa vai onko kyseessä pelkkä myytti?
KL kirjoitti: (27.4.2012 22:19:30)
Energiankulutuksen suhteen fysiikan lait ovat armottomat: energia on yhtä kuin työ, ja työ on yhtä kuin voima kertaa matka. Siispä fysiikan lakien mukaan 100 kiloa painava henkilö käyttää kilometrin matkaan saman verran energiaa riippumatta henkilön iästä, pituudesta, kunnosta, sykkeestä tai sukupuolesta. Energiankulutus on kaiken lisäksi sama riippumatta matkaan käytetystä ajasta.
Ehkä jostain syystä ne maratoonarit eivät paina 100kg?
Vaikka en tästäkään asiasta mitään tiedä niin pitää kuitenkin arvuutella. Kun sen massan siirtäminen kuluttaa saman verran energiaa, niin mistä energiankulutuksen mahdollinen ero syntyy? Ehkä syynä kuitenkin on juuri ikä ja sukupuoli, sekä massa. Nämä kaikki vaikuttavat perusenergian tarpeeseen, ylläpitämään elintoimintoja ja kasvattamaan mm rintakarvoja. Tämän päälle tulee sitten liikkumiseen tarvittava energia.
Mielenkiintoinen aihe sinänsä.
No kuluttaahan uusi telkkari vähemmän sähköä kuin samankokoinen muutamia vuosia vanha töllö. Samoin esim. XBOX 360 pelikonsolin kohdalla komponenttien kehitys on johtanut siihen, että uudempi kuluttaa vähemmän. Esimerkin 100 kg:n ruhossa kulutukseen vaikuttaa mm. massan sijainti ja laatu. Varmaan paljon lihasta raajoissa omaava henkilö kuluttaa enemmän kuin ylimääräistä läskiä keskivsrtalossaan kantava yksilö.
Eroja todennäköisesti on, myös iän suhteen. Eri lajien keskimääräistä energiankulutusta on tutkittu laajasti, kirjallisuutta löytynee. Joskus olen vain pohtinut, millä ryhmällä golfareiden energiankulutusta on tutkittu? Epäilen ,että keskimääräinen kuntotaso on golfariotannan suhteen heikompi kuin kävelylenkkejä tekevien keskuudessa. Ts. golf vaikuttaisi olevan muihin lajeihin verrattuna arvottu rankemmaksi mitä se oikeasti on.
Liikunnan hyödyllisyys perustuu ennen kaikkea säännöllisyyteen. 30-50 kierr/kesä alkaa täyttämään säännöllisen liikunnan kriteerit. (jollei muuta liikuntaa harrasta).
KL kirjoitti: (27.4.2012 22:19:30)
hristol kirjoitti: (27.4.2012 21:33:36)
Kalorin kulutus voi olla ihan oikein, siihenhän vaikuttaa mm. ikä, sukupuoli, pituus, paino ja syketaso, joka taas voi vaihdella yksilöstä riippuen hyvinkin paljon. Ei ole mitenkään mahdotonta, että kahdella samaa vauhtia etenevällä henkilöllä voi keskisykkeessä olla jopa 50 sykkeen ero.Hiihdossa: jos painat noin 110 kg, olet n.185 cm pitkä, mies, keski ikäinen, keskikuntoinen, et urheilija(polkupyöräergossa luokka aktiivi), etenet noin 14 km/h vauhtia niin kalorinkulutus on varmaankin aika lähellä tuota 1200 kcal tai vähän yli.
Tartuin tähän puhtaasta mielenkiinnosta ja toivon, että asiaa paremmin tuntevat kantavat kortensa kekoon.
Energiankulutuksen suhteen fysiikan lait ovat armottomat: energia on yhtä kuin työ, ja työ on yhtä kuin voima kertaa matka. Siispä fysiikan lakien mukaan 100 kiloa painava henkilö käyttää kilometrin matkaan saman verran energiaa riippumatta henkilön iästä, pituudesta, kunnosta, sykkeestä tai sukupuolesta. Energiankulutus on kaiken lisäksi sama riippumatta matkaan käytetystä ajasta.
Entä voidaanko fysiikan lakeja noin suoraviivaisesti soveltaa ihmisiin? Näyttäähän hyväkuntoisen maratoonarin askel niin kovin paljon kevyemmältä kuin vannoutuneen sohvaperunan, joten tuntuu varsin oikeutetulta väittää, ettei maratoonari käytä läheskään yhtä paljon energiaa vaikkapa kilometrin matkan taittamiseen kuin tuo sohvaperuna, olkoonkin että henkilöiden paino olisi sama.
Siis, onko sykemittareiden kulutuslukemilla mitään todellisuuspohjaa vai onko kyseessä pelkkä myytti?
Eli paljonko on 25astetta suoraa aurinkoa ja 18 reikää niin sanottu kuuma kierros kaloreissa? saanoisin että mennään yli 2000
Eiköhän eroja synny ainakin joissain lajeissa eri henkilöiden välille, vaikka painaisivat saman
100 kiloa. Luulen, että ainakin hiihdossa tekniikan hyvin hallitseva kulkee huomattavasti pienemmällä
energiamäärällä, kuin aloitteleva hiihtäjä.
Golfkävelyssä erot ovat luultavasti aika pienet. Ruumiinrakenteesta johtuen osa satakiloisista
voi olla pahasti ylipainoisia ’läskejä’, kun osa voi olla ihannepainossaan. Luulisin tuossa suhteessa
syntyvän jonkin verran eroa.Sykemittari ei varmaankaan huomioi kärryjen vetämistä tai kantamista, samoin epäilen ettei se myöskään huomioi kun mäkiä kiivetään joissa 100 kg massan nostaminen esim 20 metriä korkeammalle vaatii huomattavasti energia. Valitettavasti ihminen ei kuitenkaan lataa energiaa takaisin alamäissä;) Sykemittarin lukemien muuttaminen energiankulutukseksi perustunee jonkinlaiseen keskiarvoon jostain jonka virhemarginaali voi olla hyvinkin suuri.
Rauski kirjoitti: (28.4.2012 11:55:33)
Sykemittari ei varmaankaan huomioi kärryjen vetämistä tai kantamista, samoin epäilen ettei se myöskään huomioi kun mäkiä kiivetään joissa 100 kg massan nostaminen esim 20 metriä korkeammalle vaatii huomattavasti energia. Valitettavasti ihminen ei kuitenkaan lataa energiaa takaisin alamäissä;) Sykemittarin lukemien muuttaminen energiankulutukseksi perustunee jonkinlaiseen keskiarvoon jostain jonka virhemarginaali voi olla hyvinkin suuri.Yleensä noissa sykemittarisysteemeissä on gps ja korkeuserojen huomioiminen on mahdollista. Arvotut korkeussijainnit ovat paljon enemmän pielessä kuin tasosijainnit, joten tuskin korkeuslukemia huomioidaan kovinkaan suurella prosentilla.
Mäet pystytään sykemittauksessa huomioimaan esim.:
– mäessä syke nousee, jos vauhti pysyy samana
– mäkeen kuluu enemmän aikaan, jos syke pysyy samana.
Sama kärryjen vedon suhteen.Syketasot vaihtelevat yksilöiden suhteen todella paljon, rajat kannattaa säätää itseelleen sopiviksi. Suurin hyöty sykemittareista lienee harjoiteltaessa esim. tähtäimen kunnon parannus yms, jolloin pystytään kontrolloimaan paremmin kevyiden ja raskaiden harjoitteiden suhdetta. Tälläiselle harrastajalle, jolla ei ole kunnon tavoitetta, sykemittarit + muut systeemit on ovat enemmän kivoja leluja ja esim. kilometrit tallettuvat tietokantaan napin painalluksesta, ei tarvitse vihkosta räknäillä paljonko on tullut hiihdettyä/juostua. Sama on mScorecardin kanssa + että ohjelma arpoo karkean etäisyyden kernin keskelle. Viimeiset tulokset tallentuvat tietokantaan, harkkakierroksilla ei yleensä viitsi muutoin korttia pitää.
Ilman pikku leluja tulisi myös toimeen.
Useimmiten satakiloisella on jo otsapinta-ala suurempi kuin 70-kiloisella, jolloin tällä on jo suuri vaikutus energian kulutukseen. Toisaalta satakiloisella on usein myös pisaranmuotoinen vartalo, joka kompensoi tätä suurempaa otsapinta-alaa. Laivoissakin samantapainen ns. bulbi, joka helpottaa sen vedessä kulkemista ja säästää energiaa. Minkälainen on se suhde, jolla tämä ihmisen bulbi kompensoi suurempaa otsapinta-alaa ja missä arvoissa ne kumoavat toisensa, olisi jollekin fyysikolle oivallinen tutkimuskohde, runsaan tutkimusmäärärahan turvin luonnollisesti.
Mikä on sitten lantion vaikutus energiankulutukseen. Joillakin on lonkat niin huonossa kunnossa, että kävelykin on vaikeaa, joillakin on taasen ns. öljylantio, jollaisia näkee joillakin esim. tanssin ammattilaisilla. Kyllä näilläkin täytyy olla huomattava merkitys energiankulutukseen.
Ja mikä on vaimon pulssianostattavan nalkutuksen vaikutus energiakulutukseen? Veikkaisin, että ainakin määrä potenssiin kaksi. Ykkösluokan lievä nalkutus ei vielä tietenkään nosta pulssia, mutta jo kakkosluokan sellaisen vaikutus on nelinkertainen perusarvoon verrattuna jne. Näillekin kaikille pitäisi saada joku normisto, muuten tässä kokonaisuudessa ei ole mahdollista päästä eteenpäin ja jäämme polkemaan paikoillemme.
Chip Greenside kirjoitti: (28.4.2012 13:05:55)
Useimmiten satakiloisella on jo otsapinta-ala suurempi kuin 70-kiloisella, jolloin tällä on jo suuri vaikutus energian kulutukseen.Kravatin käyttö lisää ilmanvastusta ja energiankulutusta, saattaa mennä jopa anaerobiselle osastolle jos se on liian tiukalla. Hyvin prässätyt housut voivat taas kääntäen autta tilannetta ;-).
Kyllä Chipillä on kokemusta asiasta.JuKo kirjoitti: (28.4.2012 16:01:08)
Chip Greenside kirjoitti: (28.4.2012 13:05:55)
Useimmiten satakiloisella on jo otsapinta-ala suurempi kuin 70-kiloisella, jolloin tällä on jo suuri vaikutus energian kulutukseen.Kravatin käyttö lisää ilmanvastusta ja energiankulutusta, saattaa mennä jopa anaerobiselle osastolle jos se on liian tiukalla. Hyvin prässätyt housut voivat taas kääntäen autta tilannetta ;-).
Kyllä Chipillä on kokemusta asiasta.Kravatti ja kravattineula yhdistelmä päinvastoin pienentää ilmanvastusta, sillä se sulkee nappirivistön välistä menevän ilman tien paidan sisään eikä paidan selkäpuolelle muodostu ilmapussia ja ylimääräistä lepatusta. Edestä prässätyt housut ovat huonot ilmanvastuksen kannalta, sillä etupuolella pitäisi olla pyöreä muoto, kuten juuri tuo laivojen bulbi, mutta senverran olen valmis tyylikkyyden vuoksi kärsimään hieman huonommasta ilmanvastukertoimesta, että prässään etupuoleltakin..
Kyllä niissä mittareissa on ihan todellisuuspohjaa.
Jos saman painoiset mies ja nainen makaavat liikkumatta sängyissään, niin mies kuluttaa reilusti enemmän energiaa. Jos taas samankokoiset 20-vuotias ja 50:nen tai 70-vuotias tekevät saman niin se 20.nen kuluttaa enemmän.
Esim. perus aineenvaihdunta vaikuttaa ja moni muu asia.hristol kirjoitti: (28.4.2012 22:02:36)
Kyllä niissä mittareissa on ihan todellisuuspohjaa.
Jos saman painoiset mies ja nainen makaavat liikkumatta sängyissään, niin mies kuluttaa reilusti enemmän energiaa. Jos taas samankokoiset 20-vuotias ja 50:nen tai 70-vuotias tekevät saman niin se 20.nen kuluttaa enemmän.Miksi? Aivojen koko? Soluaineenvaihdunta? Eikö leposyke vaikuta asiaan?
hristol kirjoitti: (28.4.2012 22:02:36)
Kyllä niissä mittareissa on ihan todellisuuspohjaa.
.
.
.
Esim. perus aineenvaihdunta vaikuttaa ja moni muu asia.Perusaineenvaihdunnan osuus koko energiankulutuksesta liikunnassa riippuu toki rasituksen määrästä, mutta ottaako sykemittari sen jotenkin huomioon? Jos ottaa, niin miten?
Mitä muuten on ’moni muu asia’?
P.S. Kuntosalillani käytössä oleva sykemittari joulelaskureineen ei kysy sukupuolta.
Jep
P.S. Kuntosalillani käytössä oleva sykemittari joulelaskureineen ei kysy sukupuolta.
VARMAAN ASIA SINULEKKÄÄN OLE SELVÄ KUMPI OLET.
KL kirjoitti: (28.4.2012 22:42:20)
hristol kirjoitti: (28.4.2012 22:02:36)
Kyllä niissä mittareissa on ihan todellisuuspohjaa.
Jos saman painoiset mies ja nainen makaavat liikkumatta sängyissään, niin mies kuluttaa reilusti enemmän energiaa. Jos taas samankokoiset 20-vuotias ja 50:nen tai 70-vuotias tekevät saman niin se 20.nen kuluttaa enemmän.Miksi? Aivojen koko? Soluaineenvaihdunta? Eikö leposyke vaikuta asiaan?
hristol kirjoitti: (28.4.2012 22:02:36)
Kyllä niissä mittareissa on ihan todellisuuspohjaa.
.
.
.
Esim. perus aineenvaihdunta vaikuttaa ja moni muu asia.Perusaineenvaihdunnan osuus koko energiankulutuksesta liikunnassa riippuu toki rasituksen määrästä, mutta ottaako sykemittari sen jotenkin huomioon? Jos ottaa, niin miten?
Mitä muuten on ’moni muu asia’?
P.S. Kuntosalillani käytössä oleva sykemittari joulelaskureineen ei kysy sukupuolta.
Luuleln, että syy sille miksi mies kuluttaa enemmän kaloreita noin yleensä on se, että miehellä oletetaan olevan enemmän lihasmassaa, joka ptiää paikkansa varmasti suuressa osaa tapauksista. Lihasmassa taas kuluttaa enemmän kaloreita kuin rasvakudos. Eli 80 kiloinen mies jonka rasvaprosentti on 10 kuluttaa lähtökohtaisesti enemmän kaloreita kuin 80 kiloinen mies rasvaprosentilla 20. Oma sykemittarini muuten kysyy sukupuolta, mutta ei rasvaprosenttia.
Nuoremmilla ihmisillä perusaineenvaihdunta on tehokkaampaa ja kulutus suurempi. Käsittääkseni se laskee koko elinkaaren ajan. Oma sykemittarini ottaa tämän huomioon kysymällä ikää.
Kuinka sykemittari toimii golfkierroksella? Sykemittarit on suunniteltu toimimaan aerobisen harjoituksen aikana. On tutkittu, että sykkeen ja energiankulutuksen suhde on lähellä lineaarista. Mutta sykemittari ei toimi jos harjoittelu ei ole aerobista tai jos se on liian kevyttä. Siitä en tiedä, kuinka tehokas pitää olla. Mutta golfkierroksella on paljon hetkiä kun syke pääsee laskemaan esim griinitoiminta ja muut odottelut.
Tässä ketjussa on mm. ihmetelty kuinka sykemittari tietää jos nousee mäkeä? No normaalisti silloin ihmisen sydämen lyöntitiheys on suurempi kun lihakset tarvivat enemmän happea. Ja kuten jo mainitsin, aerobisessa harjoittelussa sykkeellä on todettu olevan yhteys energiankulutukseen. Oma sykemittarini haluaa tietää sekä maksimi- että leposykkeeni, joiden perusteella se ARVIOI energiankulutusta.
Joku tässä ketjussa arvioi golfkierroksen kovassa lämpötilassa kuluttavan 2000 kaloria. Itse en usko tuon olevan lähelläkään totuutta. Jotain faktaa asiasta olisi tietysti kiva saada. Ai niin, olen muuten kuullut että ainakin Polarin ja Suunnon kalorilaskut golfkierrokselle antavat ihan eri tulokset.
Kyllä huomaa ettei perus golfareilla ole mitään hajua urheilusta. Eikä toki tarvitsekaan. Golf on fyysisenä suorituksena liikuntaa, ei urheilua. Ja sykemittari golfkierrokselle on pateettisinta mitä on aikoihin kuultu.
Se mitä suuhun laitat ei liity mitenkään energiankulutukseen (muuta kun sen energiamäärän verran mitä ruoansulatukseen menee). Sekään että tulee vähän hiki auringossa ei myöskään kuluta energiaa pätkän verran enempää.
sdriver kirjoitti: (29.4.2012 9:43:39)
Kyllä huomaa ettei perus golfareilla ole mitään hajua urheilusta. Eikä toki tarvitsekaan. Golf on fyysisenä suorituksena liikuntaa, ei urheilua. Ja sykemittari golfkierrokselle on pateettisinta mitä on aikoihin kuultu.
Kuka tässä urheilusta on puhunut?
Oma tekstisi on pateettisinta mitä olen aikoihin kuullut…
Ettei mene ihan arvailupeliksi niin kyllä sykemittarilla voi päästä n. 10% tarkuuteen energiakulutuksessa. Esim. Garmin luottaa Fiirstbeat-suomalaisyrityksen laskentaan joka perustuu sykkeseen, ikään, painoon, sukupuoleen, pituuteen ja liikuntafrekvenssiin. Pari kertaa tullut mitattua golfin energiakulutusta ja peruskierros 10,5km ja n. 4 t niin oma lukema on vertailukelpoinen 2,5 tunnin pyöräilyyn 15km/h. Mainiota liikuntaa ja kestävyyttä treenataan – mäkisessä maastossa hetkellisesti jopa 80% maksimisykkeestä. Normaalipainoisen voi olla vaikea laskea painoaan ellei sinnittele ihan samoilla eväillä pelipäivänä kuin normipäivänä.
Täältä löytyy tarkat laskennan perusteet: firstbeat
Chip Greenside kirjoitti: (28.4.2012 21:50:50)
JuKo kirjoitti: (28.4.2012 16:01:08)
Chip Greenside kirjoitti: (28.4.2012 13:05:55)
Useimmiten satakiloisella on jo otsapinta-ala suurempi kuin 70-kiloisella, jolloin tällä on jo suuri vaikutus energian kulutukseen.Kravatin käyttö lisää ilmanvastusta ja energiankulutusta, saattaa mennä jopa anaerobiselle osastolle jos se on liian tiukalla. Hyvin prässätyt housut voivat taas kääntäen autta tilannetta ;-).
Kyllä Chipillä on kokemusta asiasta.Kravatti ja kravattineula yhdistelmä päinvastoin pienentää ilmanvastusta, sillä se sulkee nappirivistön välistä menevän ilman tien paidan sisään eikä paidan selkäpuolelle muodostu ilmapussia ja ylimääräistä lepatusta. Edestä prässätyt housut ovat huonot ilmanvastuksen kannalta, sillä etupuolella pitäisi olla pyöreä muoto, kuten juuri tuo laivojen bulbi, mutta senverran olen valmis tyylikkyyden vuoksi kärsimään hieman huonommasta ilmanvastukertoimesta, että prässään etupuoleltakin..
Kravattineulan käytöstä kaksi penalttia, ehdottomasti kielletty apuväline. Kravatin voi kääntää ilman rangaistusta niskan puolelle niin se vähentää ilmanvastusta. Lisäksi silloin on nopeampaa vetää itsensä kiikkuun epäonnistuneen lyönnin jälkeen.
Odotan milloin tulee ns. tutkimus, jolla osoitetaan tuotteella X saavutettavan hyötyä golfkierroksen aikana esim. energiankulutuksen vähenemisenä (tai kasvamisena, miten tuotetta halutaan markkinoida). Vielä kun luvataan keskimääräisen kierrostuloksen parantumista / lyöntien pitenevän niin tuote myy kuin häkää.
sotanorsu kirjoitti: (29.4.2012 1:56:41)
Joku tässä ketjussa arvioi golfkierroksen kovassa lämpötilassa kuluttavan 2000 kaloria. Itse en usko tuon olevan lähelläkään totuutta. Jotain faktaa asiasta olisi tietysti kiva saada.UKK-instituutissa tehdyssä tutkimuksessa (Parkkari J. ym. A Controlled Trial of the Health Benefits of Regular Walking on a Golf Course) pelaajan todettiin kävelevän golfkierroksen aikana keskimäärin 8,2 kilometriä ja kuluttavan energiaa pelaajan painosta ja peliolosuhteista riippuen 1 200-2 000 kilokaloria. Sydämen syke golfpelin aikana on keskimäärin 104 lyöntiä/min (vaihteluväli 60-160 lnt/min), mikä vastaa 60 prosenttia koehenkilöiden maksimisykkeestä – eli nykyistä terveysliikunnan suositustasoa.
Täällä lisää kyseisestä tutkimuksesta ja vähän muutakin.
KL kirjoitti: (27.4.2012 22:19)
fysiikan lakien mukaan 100 kiloa painava henkilö käyttää kilometrin matkaan saman verran energiaa riippumatta henkilön iästä, pituudesta, kunnosta, sykkeestä tai sukupuolesta. Energiankulutus on kaiken lisäksi sama riippumatta matkaan käytetystä ajasta.Fysiikan lakien mukaan tuo on kyllä täyttä puppua.
Tuohon 2000 kalorin kulutukseen on vaikea uskoa. Puhelimessa oleva SPORTS TRACKERS oh-
jelma antaa 1300-1500 kalorin tuloksia..
Samaisella mittauksella saa myös kuljetun matkan, ja lukemat pyörivät 11-12 km:n vaiheilla.
Ohjelma toimii GPS :ää käyttäen, joten siihen pitänee uskoa. Tuo 8.2 km on aivan utopiaa.
Miettikääpä: Kentän väylät ovat n. 6000 m , siihen siirtymät 1.5-2km. Pelaaja pyörii per/griini
n. 100 metriä, yhtennsä 1800.. Tulee n. kymppi ilman mitään pelaajan ensimäistäkään sivuaskelta.PG kirjoitti: (29.4.2012 23:40:18)
UKK-instituutissa tehdyssä tutkimuksessa (Parkkari J. ym. A Controlled Trial of the Health Benefits of Regular Walking on a Golf Course) pelaajan todettiin kävelevän golfkierroksen aikana keskimäärin 8,2 kilometriä ja kuluttavan energiaa pelaajan painosta ja peliolosuhteista riippuen 1 200-2 000 kilokaloria. Sydämen syke golfpelin aikana on keskimäärin 104 lyöntiä/min (vaihteluväli 60-160 lnt/min), mikä vastaa 60 prosenttia koehenkilöiden maksimisykkeestä – eli nykyistä terveysliikunnan suositustasoa.Täällä lisää kyseisestä tutkimuksesta ja vähän muutakin.
KL kirjoitti: (27.4.2012 22:19)
fysiikan lakien mukaan 100 kiloa painava henkilö käyttää kilometrin matkaan saman verran energiaa riippumatta henkilön iästä, pituudesta, kunnosta, sykkeestä tai sukupuolesta. Energiankulutus on kaiken lisäksi sama riippumatta matkaan käytetystä ajasta.Fysiikan lakien mukaan tuo on kyllä täyttä puppua.
En ole varma miten tuo loppu on puppua?
Lasketaan lyhyimmän kautta W = F x s.
100kg golfaaja ja kävelyä 8000 metriä. W = 981 x 8000 = 7848 kJ => 1874 kCal. MOT
PG kirjoitti: (29.4.2012 23:40:18)
sotanorsu kirjoitti: (29.4.2012 1:56:41)
Joku tässä ketjussa arvioi golfkierroksen kovassa lämpötilassa kuluttavan 2000 kaloria. Itse en usko tuon olevan lähelläkään totuutta. Jotain faktaa asiasta olisi tietysti kiva saada.UKK-instituutissa tehdyssä tutkimuksessa (Parkkari J. ym. A Controlled Trial of the Health Benefits of Regular Walking on a Golf Course) pelaajan todettiin kävelevän golfkierroksen aikana keskimäärin 8,2 kilometriä ja kuluttavan energiaa pelaajan painosta ja peliolosuhteista riippuen 1 200-2 000 kilokaloria. Sydämen syke golfpelin aikana on keskimäärin 104 lyöntiä/min (vaihteluväli 60-160 lnt/min), mikä vastaa 60 prosenttia koehenkilöiden maksimisykkeestä – eli nykyistä terveysliikunnan suositustasoa.
Täällä lisää kyseisestä tutkimuksesta ja vähän muutakin.
Vaihdoin eilen pariston omaan askelmittariini, jonka myöskin pitäisi mitata energiankulutusta. Sykemittariin verrattuna laite antaa vieläkin mielivaltaisempia arvoja johtuen etukäteen säädetystä askelpituudesta. Kierroksen aikana (parkkipaikka, range + pelikierros) tauluun tulee helposti 14 000 askelta, vaikka kulkisi kantobägin kanssa ja lähinnä väyliä pitkin. Tämä selittyy sillä, että kaikenlainen tepsuttelu viheriöllä puttilinjoja tiiraillessa on aina 80 cm, ei enempää eikä vähempää. Siispä kävelyä tulee 11,2 km, joka on ehdottomasti liian pitkä matka.
Tuossa viittaamassasi tutkimuksessa varmasti kerrotaan tarkasti miten pelaajien kulkema matka on mitattu, toivottavasti laadukkaalla GPS-laitteella eikä millään askelmittarilla.
Briha kirjoitti: (30.4.2012 0:05:03)
Tuohon 2000 kalorin kulutukseen on vaikea uskoa. Puhelimessa oleva SPORTS TRACKERS oh-
jelma antaa 1300-1500 kalorin tuloksia..
Samaisella mittauksella saa myös kuljetun matkan, ja lukemat pyörivät 11-12 km:n vaiheilla.
Ohjelma toimii GPS :ää käyttäen, joten siihen pitänee uskoa. Tuo 8.2 km on aivan utopiaa.
Miettikääpä: Kentän väylät ovat n. 6000 m , siihen siirtymät 1.5-2km. Pelaaja pyörii per/griini
n. 100 metriä, yhtennsä 1800.. Tulee n. kymppi ilman mitään pelaajan ensimäistäkään sivuaskelta.UKK-instituutin tutkimus on tehty Tammer Golfissa. Toyota- Suomi- kilpailusta säästämäni tuloskortti viidentoista vuoden takaa kertoo kentän pituudeksi keltaisilta 5700 m. Griinien keskeltä tiiauspaikkojen keskelle on linnuntietä kortista mitaten yhteensä 1300 m. Kenttä suorinta tietä kävellen on siis 7000 m. Peli ei tosin etene koskaan lyhintä reittiä jokaisella väylällä. ’Ylimääräistä’ kävelyä tulee usein myös hukassa olevien pallojen etsinnöissä. Riittääkö siihen 1200 m? Voidaanko griinillä tepastelemista laskea energian kulutuksen kannalta edes hitaaksi kävelemiseksi? Itse uskon, että tuo 8,2 km Tammer Golfin kentällä tutkimukseen osallistuville pelaajille on hyvä keskimääräinen arvio, jos varsinaisesta kävelystä puhutaan.
Q8 kirjoitti: (30.4.2012 7:28:11)
PG kirjoitti: (29.4.2012 23:40:18)
UKK-instituutissa tehdyssä tutkimuksessa (Parkkari J. ym. A Controlled Trial of the Health Benefits of Regular Walking on a Golf Course) pelaajan todettiin kävelevän golfkierroksen aikana keskimäärin 8,2 kilometriä ja kuluttavan energiaa pelaajan painosta ja peliolosuhteista riippuen 1 200-2 000 kilokaloria. Sydämen syke golfpelin aikana on keskimäärin 104 lyöntiä/min (vaihteluväli 60-160 lnt/min), mikä vastaa 60 prosenttia koehenkilöiden maksimisykkeestä – eli nykyistä terveysliikunnan suositustasoa.Täällä lisää kyseisestä tutkimuksesta ja vähän muutakin.
KL kirjoitti: (27.4.2012 22:19)
fysiikan lakien mukaan 100 kiloa painava henkilö käyttää kilometrin matkaan saman verran energiaa riippumatta henkilön iästä, pituudesta, kunnosta, sykkeestä tai sukupuolesta. Energiankulutus on kaiken lisäksi sama riippumatta matkaan käytetystä ajasta.Fysiikan lakien mukaan tuo on kyllä täyttä puppua.
En ole varma miten tuo loppu on puppua?
Lasketaan lyhyimmän kautta W = F x s.
100kg golfaaja ja kävelyä 8000 metriä. W = 981 x 8000 = 7848 kJ => 1874 kCal. MOT
Siis jos 100 kg painava pelaaja kävelee golfkierroksen aikana 8 km, niin hänen energian kulutuksensa on fysiikan lakien mukaan 1874 kCal riippumatta esim. pelaajan otsapinta-alasta tai kravatin käytöstä? Pisaranmuotoisen vartalon hankkimiseen uhrattava vaivannäkö on turhaa?
Fysiikan lakien mukaan näin ei ole. Tulos 1874 kcal on sinänsä varsin uskottava energiankulutus jollekin satakiloiselle jässikälle neljän tunnin uurastuksesta, mutta tuossa laskelmassa pahoinpidellään karkeasti fysiikan lakeja. Halutessasi voisin kertoa, missä se vika on.
-
JulkaisijaArtikkelit