Etusivu › Foorumit › Kilpagolf & harjoittelu › Draw vs late draw
-
JulkaisijaArtikkelit
-
Tuli tossa ts:n kanssa pikkujouluissa puhetta, että miten late draw toimii, noin fysiikan kannalta. No samalla tavalla, ku futiksessa banaanipotku (koko sivun juttu vähän ennen MM:iä viime vuonna) – en jaksa nyt tässä sitä selittää. Noh, tällä teorialla saatiin tosiaan aika vakuuttavasti late draw selitettyä. Oltiin tyytyväisiä ja kohotettiin maljaa. Sitten, pikkuhiljaa, alkoi väri paeta kasvoiltamme… Heräsi kysymys, että miten normaali draw sitten toteutuu? Voi helvetti! Teoria millä selitetään toinen, tekee toisen mahdottomaksi! Tai siis molemmathan ovat mahdollisia, mutta… Mun eka idea oli (ja on vieläkin), että late drawssa on enemmän kierrettä, josta johtuu, että kun ilmanvastuksen vaikutus kasvaa nopeuden tippuessa, niin pallo kääntyy rajummin. Ideaani kuuluu vielä se, että palloa on täytynyt lyödä kovaa tai siis, että pallon nopeus on suuri. Mahdollisesti.
NimetönSivukierre alkaa kaikissa tapauksissa vaikuttamaan palloon välittömästi
pallon lähtiessä lavasta. Itse asiassa voima sivulle on suurin juuri alussa.
Toisaalta kaareutuvaa liikettä alussa lieventää suuri nopeus. Late draw
voi olla näköharha, joka voidaan osoittaa tietokonesimulaation avulla. Myös
muuttuneet tuuliolot lennon aikana saattavat aiheuttaa tai edistää ilmiön
havaitsemista.Tässä on pieni virhe: pallon nopeuden ollessa suuri, sen taakse muodostuu tyhjö. Kun pallo hidastuu, sen taakse muodostuu ilmapyörteitä (turbulenssi), jonka ansiosta (tai takia) ilmanvastuksen vaikutus kasvaa -> kierteen vaikutus kasvaa ELI hiasduessaan pallo ’tottelee’ kierrettä enemmän.
Sivukierre on toki suurin pallon lähtiessä lavasta (Newton I), mutta vaikutus ei, koska pallo kiihtyy nopeasti tilaan, jossa sen takana on em tyhjö, jolloin ilmanvastuksen vaikutus huomattavasti pienempää kuin alhaisemmalla nopeudella. Kun lennon loppuvaiheessa nopeus hidastuu tapahtuu odottamattomia asioita, jotka ovat kuvattu avauksessa.
Kyseessä ei ole tilanne, jossa ihmisest kuulevat näköharhoja, eiku… Siis late draw on ihan juttu, ei tuulien avittama erikoistilanne. Esim Augustan 13:lla pitäisi avata ko lyönnillä (pitkä ränni, josta halutaan ulos vasemmalle).
Noh, haluaisin siis ideoita siihen miten draw ja late draw eroavat. Fysiikan kannalta.
PS Nyt puhutaan teoriasta käytännön takana, ei teoriasta, jota tarvitsisi simuloida. Eiku tarviipas, jotta voidaan simussakin lyödä näitä =)
NimetönTietokonesimulaatiot tehdään siten, että ne perustuvat mitattuihin pallon
aerodynaamisiin ominaisuuksiin ja muihin fysiikan lainalaisuuksiin. Simulaation tuloksia
verrataan sen jälkeen käytännön mittauksiin ja varmistetaan toimivuus. Jos tämä ei sitten miellytä kaikkia, voivat muut hakea ratkaisuja vaikka päässälaskulla tai satuilulla.NimetönSelvennän nyt vielä tuota näköharha-ilmaustani. Eli kolmiulotteisessa animaatiossa
pallon lentorata voi näyttää varsin erilaiselta eri katselukulmista ja suunnista.
Tietynlainen lyönti takaa katsottuna voi näyttää kaareutuvan lopussa voimakkaasti,
vaikka ylhäältä katsottuna näin ei näyttäisi tapahtuvan.data kirjoitti: (9.12.2006 14:20:13)Tietynlainen lyönti takaa katsottuna voi näyttää kaareutuvan lopussa voimakkaasti,
vaikka ylhäältä katsottuna näin ei näyttäisi tapahtuvan.Tämän toki ymmärrän, mutta tästä ei ole kyse.
Tässä vähän tutkittua: klikkaa tästä
data kirjoitti:Tietokonesimulaatiot tehdään siten, että ne perustuvat mitattuihin pallon
aerodynaamisiin ominaisuuksiin ja muihin fysiikan lainalaisuuksiin. Simulaation tuloksia
verrataan sen jälkeen käytännön mittauksiin ja varmistetaan toimivuus. Jos tämä ei sitten miellytä kaikkia, voivat muut hakea ratkaisuja vaikka päässälaskulla tai satuilulla.älä ny herppaa. Hauskaa onkin taivuttaa teoriaa ensin paperilla (hypoteesi), jonka jälkeen testata sitä käytännössä. Aita ja aidan seiväs, koska mä puhuin teoriasta ja simusta samassa lauseessa, vaikka niitä ei voi linkittää, esim golfista puhuttaessa, koska on niin monta muuttujaa. SImussahan tehdään näin:
1) Lyödään paljon palloja, joiden pohjalta tehdään analyysi
2) Lyödään simussa, katsotaa tiettyjä arvoja pallon liikkeelle lähdöstä, sovelletaan olemassa olevaa analyysiä ja tehdään synteesi, joka kertoo, mihin pallo olisi mennyt, jos se ei olisi pysähtynyt pressuun.Correct me if I”m wrong! Pleeeeeaseh! (Pliiisahh!)
NimetönOikeastaan en nyt tarkoittanut varsinaisesti näitä lyöntisimulaattoreita, joissa niissäkin
tietysti on tietokoneohjelma, joka laskee pallon lentorataa lähtöarvojen perusteella.
Niissä ohjelmien laatu vaihtelee melko paljon eikä lähtöarvojen mittauskaan kovin tarkkaa ole varsinkaan spinnin osalta. Tietokoneohjelma voidaan tehdä lyömättä yhtään palloa. Pallon lentoratojen muotoa voi tietysti teoriapohjalta miettiä, mutta aika vaikeaksi se voi muodostua.Kah.. sehän on Stix jo kerinnyt tänne jatkamaan viime yön pohdiskeluja
Niin siis koko hommahan lähti käyntiin tuosta kun kohta vuosi sitten helmikuussa katselin Sergion lyöntejä rangella kovin hämmästyneenä. Voin kyllä kertoa tunnistavani normaalin drawn, mutta tuo lyönti, kopsahtavalla osumalla ja kaarella, joka lennätti palloa ensimmäiset 130m lähes piikkisuorana pushina oikealle, kääntyen todella jyrkkään kulmaan vasemmalle pudotessaan alas, jäi kovasti mietityttämään. En ollut nimittäin tuulettomissa oloissa tuota ennen kyseisellä tavalla käyttäytyvää palloa nähnyt.
Muutama viikkoa myöhemmin saapui vielä Parti vieraaksemme ja toi mukanaan lehden, jossa Faldo analysoi Augustan kenttää puhuen samasta ilmiöstä tarpeellisena jollekin väylälle (13?) ’tällä väylällä ne pelaajat jotka todella osaavat käsitellä palloa, lyövät late drawn…. ’
Sergiolta ja isältään ei ollut tuossa yhteydessä aikaa kysyä, miten hemmtissä tuollaista lyöntiä edes voisi yrittää toteuttaa, ja siitä lähtien ovatkin yöt menneet valvoessa ja tuota mysteeriä miettiessä. No nyt valvoo sitten Stixkin
Tuo laitettu linkki on varmaan mainio selitys asialle. Ei tarttis enää kun osata ymmärtää miten maila tuossa lyönnissä käyttäytyy.
Osumat kuulostivat siltä, kuin leading edge olisi osunut suoraan pallon kylkeen vahvalla alaspäin suuntautuneella liikkeellä, joka tietty saa aikaiseksi kovalta alustalta matalan lähtökulman ja huikean alakierteen. Tapahtuuko siinä ennen separation pointia joku liike lavassa, joka saa siihen myös vahvan sivukierteen, sitä jäin miettimään.
Minä tiedän tähän vastauksen. Vastaan samalla kielellä jota te käytätte.
Brhgksdjvj88324vdfkö- ldkgjl. LN jbn ,M ö-kN M ä-kn .
Suomeksi en tuota osaa sanoa, mutta ymmärtänette varmasti, koska ette näköjään tekään
Henkka kirjoitti: (9.12.2006 19:56:33)
Minä tiedän tähän vastauksen. Vastaan samalla kielellä jota te käytätte.Brhgksdjvj88324vdfkö- ldkgjl. LN jbn ,M ö-kN M ä-kn .
Suomeksi en tuota osaa sanoa, mutta ymmärtänette varmasti, koska ette näköjään tekään
Pitkästä aikaa Henkan vastauksessa vinha perä. Noin minäkin sen ymmärsin.[
Jos joku haluaa pähkäillä, linkki vastaa jollain tavalla kysymykseen.
http://www.aerospaceweb.org/question/aerodynamics/q0215.shtml
tällä sivulla on kivoja kaavoja ja kuviaJuu… nuo ovat ihan perustavaraa. Vastaus tuohon aerodynaamiseen puoleen varmaan löytyy jostain noiden lakien sisältä, joskin tuo Stixin linkki osoitti, että aihetta on joku muukin pohdiskellut
Siis normaali drawhan lähtee kiertämään takaisin kohdelinjaan varsin pian ja muodostaa tuollaisen kohtalaisen tasaisen kaaren sivukierteen osalta. Nyt mietitään mitä osuman aikana tapahtuu, jotta pallo voi lentää aluksi varsin suoraan, ja lopuksi vasta kiertyä vahvasti vasemmalle
Mä oisin tyytyväinen jos ihan tavallista roikkosta sais vakituiseen lapasesta lähtemään!
tässä vielä lisää ihmeteltävää..
osaako kukaan lyödä niin että pallo lähtee ensin feidinä ja sitten lopussa se muuttuukin drawksi?
jos ei niin masterin rangelle vaan, siellä löytyy palloja joilla onnistuu tää ihmelyöntiYep, aerodynamiikka on peruskamaa, mutta kertoo sen, että pallon lentoon vaikuttaa lukuisa tekijä – ja kaikkia emme pysty kontroloimaan. Yksinkertaisuuden vuoksi me puhumme ylä ja alakierteestä ja sivukierteestä, mutta kaipa se koordinaatiostokin voi vielä kallistua. Esimerkiksi voimakas backspin kiertyy lentoradan alkupuolella drawksi ja kierre puree ’late draw:na’ kun pallon vauhti hidastuu.
Sellaistakin sanotaan, että draw:n tai fading tekeminen onnistuu pienellä harjoittelulla, mutta suoran lyönnin tekeminen onkin jo vaikeampaa:-)
steffu kirjoitti: (10.12.2006 8:51:19)
tässä vielä lisää ihmeteltävää..
osaako kukaan lyödä niin että pallo lähtee ensin feidinä ja sitten lopussa se muuttuukin drawksi?
jos ei niin masterin rangelle vaan, siellä löytyy palloja joilla onnistuu tää ihmelyöntiOlen huomannut saman ilmiön muillakin rangepalloilla. Se näyttää aika veikeältä semmoinen kärmeslyönti ja tapahtuu jostain syystä minullakin aina niin, että ensin tulee feidi ja sitten draw. Liittyy varmasti pallon massan epäkeskisyyteen? Vai pinnan muotoihin?
Hannu Leinonen kirjoitti: (10.12.2006 9:43:53)
Sellaistakin sanotaan, että draw:n tai fading tekeminen onnistuu pienellä harjoittelulla, mutta suoran lyönnin tekeminen onkin jo vaikeampaa:-)
Ellei jopa mahdotonta. Silti 99% Golfareista yrittää sitä epätoivoisesti
Palataampas takasin siihen olennaisee elikkä miten ***vettissä oikein late draw lyödään. Itsellä kokemusta siitä sen verran että sellaista drawta on tullut joku aika sitten lyötyä (olisitte sillon tullut kattomaan miten sen teen) mutta sitä ei ole tullu ajateleeksi edes erilaisena lyöntinä ennen kuin joku aika sitten (viime kevään jälkeen) ts kerton Sergion sellaista lyöneen.
Mutta lyöntiin…
Silloin sain sen aikaseksi lyömällä jonkin veeran pantsattuja drawta joka niinkuin Sergiollakin kuulemma teki, otti suoran linjan suoraa metsään ja tämä vielä suht matalan painosta johtuen. Jossain vaiheessa lentokaaren lopussa pallo yhtäkkiä kuin hyppäsi ylös ja vasemmalle. Alkuun lyönti näytti lähinnä siltä että sen spinni ei vain riiitä nostamaan sitä ylös.
Tämä tässä late drawssa alkaakin mietityttää että jos siinä on niin paljon spinniä että se lopulta nousee niin mikä ihme sitä alussa estää niin tekemästä jos nopeus nyt sitten ei vaikuta kääntäenverrannollisesti kierteen purevuuteen (joka kyllä nyt kuullostaa aika tyhmältä koska ei autokaan joka paikallaan on niin pysty kääntymään). Joten miten on mahdollista että lyönnissä olisi hirveä määrä backspinniä (ym. kierrettä) (niinkuin ts:n kanssa juteltiin) mutta se ei alkuun sitten tee mitään.En osaa tätä ristiriitaisemmin teille ilmaista… ;D
Voiskos lyönnin alussa, pallon hakiessa pyöreyttä, olla niin että silloin spinni ei vaikuta suuresti?
Vai onko vauhti ainoa tekijä joka pitää spinnin tehon poissa?Parempi heittää vaan kysymyksiä kun ei tiedä.
Punaisella ympyröidyllä aluella on siis vähäinen ilmanvastuksen vaikutus -> vähäinen kierteen vaikutus. Kun pallo hidastuu, niin yllättäen ilmanvastuksen vaikutus kasvaa -> kierteen vaikutus kasvaa.
Pallon nopeus on suurimman osan lavasta lähtien tuolla alueella.
Nollasta sataan: ilmanvastuksen vaikutus kasvaa, koska pallon taakse muodostuu pyörteitä (turbulenssi). Ekan huipun jälkeen pallon taakse muodostuukin tyhjö ja samalla ilmanvastuksen vaikutus, sekä samalla mahdollisten kierteiden vaikutus, tipahtaa dramaattisesti. Uuteen nousuun ei päästä.
Kuva ei ole mittakaavassa – hell, eihän siinä ole edes asteikkoa! =)
NimetönPallon lentoradan kaarevuus ylhäältä päin katsottuna on eri asia kuin pallon
lentosuunta. Eli, vaikka pallo lopussa lentää selvästi vasemmalle tai oikealle ei
sen lentoradan kaarevuus välttämättä ole suurempi kuin alussa. Toki erilaisia ja erinäköisiä drawlyötejä voidaan toteuttaa, mutta ainakin toistaiseksi, kunnes luotettavia kuvia pallon lentoradasta ylhäältäpäin esitetään, ’late draw’, sellaisena kuin se täällä on kuvattu, pysyy visuaalisena tai tuulipohjaisena ilmiönä.Sen sijaan edellä mainittu tilanne, jossa feidistä tulee lopussa draw on mahdollinen ja
nähtävissä myös 3d-tietokonesimuloinneissa.Näprääjä:
Vauhti lisää spinnin voimaa merkittävästi. Katso vaikka monia lyöntejä, joissa pallon
lentorata kaareutuu alussa jopa ylöspäin.Hannu Leinonen kirjoitti: (10.12.2006 9:43:53)Esimerkiksi voimakas backspin kiertyy lentoradan alkupuolella drawksi ja kierre puree ’late draw:na’ kun pallon vauhti hidastuu.
Otapa polkupyörän rengas, navoista kiinni, pyydä kaveria antamaan vauhtia ja kääntele akselia…
Nyt ajattele, ettei golfpallon akselia ole kukaan edes kääntelemässä (ja siihen viimeksi vaikuttanut voima on vaikuttanut siihen ’kauan’ sitten) ja perustele edellinen. Ei taida edes supersäieteoria auttaa eikä rinnakaismaailmankaikkeudet (eli multiversumit). Hyvä idea tosin – luovuudesta kaksi pistettä. Testauksesta nolla.
Näin on. Ellei joku toisin todista =)
Veikkaan, että sivukierre ei pure aluksi, jos alakierre on vallitseva. Siis lyönti lähtee voimakkaalla backspinnillä, kuten punchissa helposti lähtee.
Minä väitän, että sivukierre tulee lopussa kuvioon, kun pallo ’kaatuu’. Siis pystysuunnassa oleva kierre kallistuu oikealle. Pallo siis pyörii vinhasti akselinsa ympäri, mutta akseli hitaasti, jolloin alakierre muuttuu sivukierteeksi.
Luulisi, että sen saa aikaiseksi tulemalla palloon sisältä ulos ja kädet hiukan tavallista enemmän pallon etupuolella kontaktihetkellä. Lapa ehkä hiukan suljettuna, jotta pallo lähtee suoraan?
Tietysti teoriaa pitäisi kokeilla käytännössä, mutta Alpatrossihalli ei riitä, jotta pallon kierteen ehtisi nähdä sisätilassa.data kirjoitti: (11.12.2006 13:08:49)
Vauhti lisää spinnin voimaa merkittävästi. Katso vaikka monia lyöntejä, joissa pallon
lentorata kaareutuu alussa jopa ylöspäin.Ja kun katsoo tätä profiilia sivulta, niin huomaa, että pallo nousee jyrkimmin silloin, kun se vielä voi taistella pikku-geetä vastaan, eli ihan nousun lopussa…
-
JulkaisijaArtikkelit
Etusivu › Foorumit › Kilpagolf & harjoittelu › Draw vs late draw