-
JulkaisijaArtikkelit
-
Tapahtuipa eilen iltahämärässä: Avauslyönti väylälle 15, pelikaveri huutaa lyöntini jälkeen kovaan ääneen ’Jumankauta!’ – ihan hyvä avaus meikäläiselle, väylällä 220 metrissä, mutta ei sitä nyt noin pidä ihmetellä, ajattelin. Mutta kaverin ihmetys johtuikin siitä, että pallon ja draiverin kohdatessa ilmaan oli sinkoillut melkoiset kipinät. Paukautin vielä kaksi avausta draiverilla, ja huomasin sivusilmällä itsekin, että draiveri iski todella kipinää osuessaan palloon. Kaveri kuitenkin sanoi, että kaksi jälkimmäistä oli hyvin pientä siihen ensimmäiseen ’pallosalamaan’ verrattuna. Kertokaa viisaammat, mistä kipinöinti johtuu? Muodostuuko draiverin lapaan staattista sähköä, kun mailaa heitellään suojahuppuun ja hupusta pois? Ja purkautuuko tämä staattinen sähkö sitten palloon osuessaan? En ole ennen itse moista kipinädraivia lyönyt, enkä ole kuullut kenenkään asiasta puhuvan. Kaiketi tällaista kuitenkin joskus tapahtuu – muillekin kuin meikälle? Niin, ja luonnollisesti kipinät näkyvät paremmin iltahämärässä kuin kirkkaassa auringonpaisteessa…
Eiköhän nuo kipinät aiheudu siitä kun lavan titaanipinta kohtaa maassa olevaa hiovaa kiviainesta.
Tosin ei sen driverin hirveästi kosketuksiin noitten maanpinnan kivien kanssa pitäisi joutua…
Ellei sitten lyödä vastatuuleen jotain matalaa lyöntiä matalalta tiiltä.
Moro januz,
ei johtunut kyllä nämä kipinät noista maanpinnan kivistä. Draivit olivat – ihme kyllä – puhtaita, eikä draiveri maahan koskenut. Sitäpaitsi, ekan kipinädraivin jälkeen, putsailin draiverin nuppia, ja silti seuraavakin avaus iski kipinää – eikä takuulla osunut maahan!Lavan pinta osuu tiihin, siitä kipinät. Näitä näkee paljon nyt kun illat hämärtyvät.
Niin siis ei sen tarvitse mitään divottia ottaa siitä maasta vaan viistää sitä ruohoa, että tuollainen ilmiö tapahtuu.
Siis titaanilavan osuessa puiseen tiitikkuun syntyy kipinä?
ylermi kirjoitti: (6.8.2008 9:51:34)
Siis titaanilavan osuessa puiseen tiitikkuun syntyy kipinä?LOL!
Oma diagnoosi on se, että lavan osuessa palloon muodostuu kova lämpö, mikä yrittää sytyttää pallossa olevan maalipinnan tuleen, kipinät muodostuu pallon pinnalla olevasta epäpuhtaudesta mitkä ’leimahtaa’. Näitähän näkee paljon mm. tiger woods-konsolipeleissä, peli ilmoittaa asian termillä Tiger Shot.
Tiger Shot kuulostaa hyvältä – tosin kaikki shotit on hyviä.
Itse asiassa kyse on pelaajan energiakentän purkautumisesta mailan vartta pitkin palloon. Tuohon virtaukseen vaikuttavat sitten taas monet asiat, kuten kosmisen säteilyn määrä, valon määrä ja lämpötila, sekä tietysti käytettävät välineet.
Välineiden osalta merkittävimmässä osassa ovat mailan varsi ja hanskan materiaali. Hekaanen varmaan on mittaillut grafiittivarsien erilaisia energianjohtokykyjä ja osaa siitä antaa tarkemman lausunnon. Hanskasta taas voidaan todeta, että synteettinen hanska ei läpäise kehon energialatausta yhtä hyvin, kuin ohut nahka. Sen takia tuota kipinöintiä näkyy ammattilaisilla enemmän, ja siitä myös tullut tuo käsite ’Tiger shot’
Varsinkin kuivalla kelillä olisi syytä käyttää synteettistä hanskaa ja koittaa pitää mielentilansa varsin stabiilina. Mitä enemmän tianteessa on jännitystä, sen enemmän kosmista energiaa pelaaja tuottaa ja sen enemmän draiveti kipinöi. Muilla mailoilla tuota ei niin paljon esiinny, koska jännitystila on alahaisempi.
Veikkaan, että mailasi on laiton. Vain MOI-arvon ylittävät mailat iskevät kipinää. Eikö tuo lyhenne MOI tule juuri sanoista ’Maila Onnistuessaan Iskee kipinää’?
ts kirjoitti: (6.8.2008 10:29:32)
Itse asiassa kyse on pelaajan energiakentän purkautumisesta mailan vartta pitkin palloon.Minä puran energiakentän sadattelemalla karkeasti jo ennen lyöntiä, eipä kipinöi draiveri. Ja vinoon menee kumminkin!
testasin juuri: raju svingi ilmaa halkoen, ei kipinöintiä, ikävä kramppi selässä. Pitkä heinikko, ei kipinää. Kourallinen teetikkuja (valkoinen maali, kyljessä joku mainosteksti) ei kipinää (camping -makkara jäi pakkaukseen) Hiekkainen maa: kipinöintiä lavan pohjan raapaistessa maata. Sama tulos hienolla hiekalla lyhyen ruohon päälle kylvettynä.
Jään kuulolle.Bosco kirjoitti: (6.8.2008 11:05:18)
testasin juuri: raju svingi ilmaa halkoen, ei kipinöintiä, ikävä kramppi selässä. Pitkä heinikko, ei kipinää. Kourallinen teetikkuja (valkoinen maali, kyljessä joku mainosteksti) ei kipinää (camping -makkara jäi pakkaukseen) Hiekkainen maa: kipinöintiä lavan pohjan raapaistessa maata. Sama tulos hienolla hiekalla lyhyen ruohon päälle kylvettynä.
Jään kuulolle.Nyt ot siis olemassa mittauksiin pohjautuvaa tietoa. Jään vesi kielellä odottelemaan datan matemaattiseen malliin perustuvaa ratkaisua.
ts kirjoitti: (6.8.2008 10:29:32)
Itse asiassa kyse on pelaajan energiakentän purkautumisesta mailan vartta pitkin palloon. Tuohon virtaukseen vaikuttavat sitten taas monet asiat, kuten kosmisen säteilyn määrä, valon määrä ja lämpötila, sekä tietysti käytettävät välineet.Välineiden osalta merkittävimmässä osassa ovat mailan varsi ja hanskan materiaali. Hekaanen varmaan on mittaillut grafiittivarsien erilaisia energianjohtokykyjä ja osaa siitä antaa tarkemman lausunnon. Hanskasta taas voidaan todeta, että synteettinen hanska ei läpäise kehon energialatausta yhtä hyvin, kuin ohut nahka. Sen takia tuota kipinöintiä näkyy ammattilaisilla enemmän, ja siitä myös tullut tuo käsite ’Tiger shot’
Varsinkin kuivalla kelillä olisi syytä käyttää synteettistä hanskaa ja koittaa pitää mielentilansa varsin stabiilina. Mitä enemmän tianteessa on jännitystä, sen enemmän kosmista energiaa pelaaja tuottaa ja sen enemmän draiveti kipinöi. Muilla mailoilla tuota ei niin paljon esiinny, koska jännitystila on alahaisempi.
Palstan virallisena fyysikkona voin kertoa, että ts on tässä täysin oikeassa. Asian laskeminenhan vaatii 26-ulotteisen yhtenäiskenttäteorian uusimman stringimuodon syvällistä hallintaa, joten on mukava havaita, että kotiläksyt on tässä suhteessa tehty.
Nanopartikkeliteknologian yleistyttyä golfvarusteissa tästä kipinöinnistä on tullut jokapäiväinen ilmiö, kunhan vain kuun asema on sellainen, että yhtenäiskenttäteorian mukainen gravitoniaktiivisuus on kohdallaan.
Vasen pakki kirjoitti: (6.8.2008 11:25:02)
Bosco kirjoitti: (6.8.2008 11:05:18)
testasin juuri: raju svingi ilmaa halkoen, ei kipinöintiä, ikävä kramppi selässä. Pitkä heinikko, ei kipinää. Kourallinen teetikkuja (valkoinen maali, kyljessä joku mainosteksti) ei kipinää (camping -makkara jäi pakkaukseen) Hiekkainen maa: kipinöintiä lavan pohjan raapaistessa maata. Sama tulos hienolla hiekalla lyhyen ruohon päälle kylvettynä.
Jään kuulolle.Nyt ot siis olemassa mittauksiin pohjautuvaa tietoa. Jään vesi kielellä odottelemaan datan matemaattiseen malliin perustuvaa ratkaisua.
Bosco on selkeesti tehny ton testin ymmärtämättä fysiikan alkeita. Onneks on meitäkin nykyään, jotka tietävät totuuden.
NimetönKyllä tässä on kysymys staattisesta sähköstä.
Pelaaja kun lyö tiiltä,niin pitkät keinokuituiset kalsarit ovat kävellessä keränneet staattista sähköä,joka on peräpukamien välityksellä siirtynyt koko vartaloon.
Hiilikuituituvartisen titaanidraiverin sitten osuessa maahan tämä staattinen sähkö sitten purkautuu mailan lavan kautta.
Asiaan voisi auttaa tällainen takapuoleen kiinnitetty kuparilangan pätkä,joka vetäisi maata kävellessä ja johtaisi tämän staattisen sähkön maihin sitä mukaan kuin hanuri ja keinokuituiset kalsarit sitä tuottaa.
Joskus auton perässä näkee tällaisia laahaavia maadoituksia.Juu, ihan normaali ilmiöhän tuo on. Ihan sama mitä väität niin kyllähän tuo johtuu siitä maahan hipomiseen. Jos et oikeasti edes hipaissut maata ja sekä pallo että maila olivat puhtaita (ei hiekkaa) niin sitten kyseessä on jo jokin ’elämää suurempi’ ilmiö kuten ts:n ehdotuksessa.
Piispanen siis todisti, että olin alunperin oikeassa staattisen sähkön analyysissäni. Eilen kun oli sen verran viileät kelit, että nimenomaan nämä pitkät kalsarit olivat käytössä.
Sortsikeleillä kun vastaavaa ei ole tapahtunut. Miten paljon sitten sähköpurkaus auttaa a) draivin pituuteen b) tarkkuuteen? Ja voiko sähkövarauksen purkautuminen heikentää vastaavasti lähipeliäni – todennäköisesti, koska eilinen puttika. oli kaiketi jotain 2,6 kieppeillä!Parnevik, se on todellakin ihan sama, mitä väitän – näin sanotaan mulle kotona, työpaikalla, baarissa….niin että miksipä ei täällä forumissakin.
Hieman vakavammassa mielesäs laitetaan tämä science.ca palstalta löytynyt vastaus:
Q: What causes a titanium headed golf club to spark when striking a golf ball? Is it the ball, the tee, or striking the ground?
A: According to research at Lawrence Berkeley Labs about zirconium titanium glasses, the answer is: ’It’s the club, but we are not sure why.’ These titanium clubs are made of zirconium titanium glass. The impact heats the metallic glass very rapidly, and once it is hot it oxidizes rapidly, which is what causes the sparks. Why it heats so rapidly is not entirely clear, but it appears to be related to a combination of hardness and low thermal conductivity. The hardness enables large stress to build up in the material before any structural failure occurs. When failure does finally occur, the stress buildup is converted into heat. This then combines with the low thermal conductivity of the metallic glass to produce local temperatures that are white hot (~1100 C), the temperature that Berkeley researcher Robert Ritchie observed in a nitrogen atmosphere. It seems that even higher temperatures are reached in air, which may be related to a chemical reaction between the metal and oxygen.
Ehdotettu koe: valele maa runsaalla bensiinillä aarin alueelta. Laita pallo tikulle keskelle aluetta ja huitaisie titaanidriverilla. Sairaalasta päästyäsi kirjoita raportti.
Kiitos Pappa Tykki hyvästä googlettamisesta. Ehdotettua koetta en kuitenkaan suorita.
Pappa Tykki kirjoitti: (6.8.2008 12:29:08)
Hieman vakavammassa mielesäs laitetaan tämä science.ca palstalta löytynyt vastaus:Q: What causes a titanium headed golf club to spark when striking a golf ball? Is it the ball, the tee, or striking the ground?
A: According to research at Lawrence Berkeley Labs about zirconium titanium glasses, the answer is: ’It’s the club, but we are not sure why.’ These titanium clubs are made of zirconium titanium glass. The impact heats the metallic glass very rapidly, and once it is hot it oxidizes rapidly, which is what causes the sparks. Why it heats so rapidly is not entirely clear, but it appears to be related to a combination of hardness and low thermal conductivity. The hardness enables large stress to build up in the material before any structural failure occurs. When failure does finally occur, the stress buildup is converted into heat. This then combines with the low thermal conductivity of the metallic glass to produce local temperatures that are white hot (~1100 C), the temperature that Berkeley researcher Robert Ritchie observed in a nitrogen atmosphere. It seems that even higher temperatures are reached in air, which may be related to a chemical reaction between the metal and oxygen.
Ehdotettu koe: valele maa runsaalla bensiinillä aarin alueelta. Laita pallo tikulle keskelle aluetta ja huitaisie titaanidriverilla. Sairaalasta päästyäsi kirjoita raportti.
No näinhän mä just sanoin tosin suomeksi ja selkokielellä, miksi toistamaan? 🙂
piispanen kirjoitti: (6.8.2008 11:43:06)
pitkät keinokuituiset kalsarit
Pappa Tykki kirjoitti: (6.8.2008 11:31:35)
uusimman stringimuodon syvällistä hallintaa
Jälleen on havaittavissa maallikon ja fyysikon välinen ristiriita.
APV, näyttää paljon hienommalta, kun on lontoon kielellä ja vieläpä jostain tiedesivustolta lainattua tekstiä.
Haluaisin vielä tietää, miten toimitaan, jos pallo syttyy lyönnissä palamaan. Tulkitaan lyönnissä rikkoutuneeksi palloksi? Vai ripustetaanko lyöjälle vain kunniataulu klubin seinälle holaritaulun viereen? -
JulkaisijaArtikkelit