Aihe: blade vs cavity back - Golfpiste.com

17.3.–24.3 - Live Scoring - Seuraa suomalaisten menestystä

[10][6]
KilpailuaSuomalaista

blade vs cavity back

Etusivu Foorumit Välineet blade vs cavity back

Esillä 25 viestiä, 26 - 50 (kaikkiaan 50)
  • Julkaisija
    Artikkelit
  • Nimetön

    Chip Greenside kirjoitti: (13.3.2009 16:20:46)

    Scoop kirjoitti: (13.3.2009 16:03:53)

    data kirjoitti: (13.3.2009 15:58:56)
    Siis…hetkinen, minähän nimenomaan arvostelen arvailua. En ole suorittanut kyseistä mittausta. Ilmeisesti et ole nyt logiikkaani ymmärtänyt. Sama
    koskee scoopia.

    Sorry. Tekstisi perusteella ymmärsin sinun väittävän ettei hajonnan syy voisi olla se, minkä kirjoittaa syyksi olettaa.

    Kyseessä on insinöörille tyypillinen tapa vääntää. Tiedän hauskan tapauksen niiltä ajoilta, kun taskulaskimet olivat uusia ja kalliita ja joissa oli valonumerot. Siinä eräs insinööri ei luottanut eräässä esitteessä olleeseen taulukkoon, jossa oli pitkät rivit eri perättäisillä prosenteilla laskettuja lukuja, vaan ryhtyi omalla laskimellaan ’tarkastamaan’ niiden oikeellisuutta puolen tunnin sessiolla, kunnes vehkeestä loppuivat patterit. Mitään virhettä hän ei kuitenkaan todennut ennen laskimen uuvahtamista ja jäi suuren epäilyksen valtaan.

    Oman ymmärtämättömyyden peittämiseksi voi kehittää toki monenlaisia
    tarinoita. Fiksumpaa olisi pahoitella aiheettomasti tympeää käytöstä.

    data kirjoitti: (13.3.2009 16:55:05)

    Chip Greenside kirjoitti: (13.3.2009 16:20:46)

    Scoop kirjoitti: (13.3.2009 16:03:53)

    data kirjoitti: (13.3.2009 15:58:56)
    Siis…hetkinen, minähän nimenomaan arvostelen arvailua. En ole suorittanut kyseistä mittausta. Ilmeisesti et ole nyt logiikkaani ymmärtänyt. Sama
    koskee scoopia.

    Sorry. Tekstisi perusteella ymmärsin sinun väittävän ettei hajonnan syy voisi olla se, minkä kirjoittaa syyksi olettaa.

    Kyseessä on insinöörille tyypillinen tapa vääntää. Tiedän hauskan tapauksen niiltä ajoilta, kun taskulaskimet olivat uusia ja kalliita ja joissa oli valonumerot. Siinä eräs insinööri ei luottanut eräässä esitteessä olleeseen taulukkoon, jossa oli pitkät rivit eri perättäisillä prosenteilla laskettuja lukuja, vaan ryhtyi omalla laskimellaan ’tarkastamaan’ niiden oikeellisuutta puolen tunnin sessiolla, kunnes vehkeestä loppuivat patterit. Mitään virhettä hän ei kuitenkaan todennut ennen laskimen uuvahtamista ja jäi suuren epäilyksen valtaan.

    Oman ymmärtämättömyyden peittämiseksi voi kehittää toki monenlaisia
    tarinoita. Fiksumpaa olisi pahoitella aiheettomasti tympeää käytöstä.

    On pakko myöntää, että itsellänikin on tapana suhtautua skeptisesti monenlaisiin ’totuuksiin’, joita kuulee monissa paikoissa ja monista asioista.

    Kerro nyt kuitenkin, että miten ja missä esim nyt kyseessä olevia eroavaisuuksia mailojen ominaisuuksissa tulisi testata, jotta kaikista satunnaistekijöistä päästäisiin eroon? En ihan usko tässä tapauksessa tietokonesimulaatioihinkaan. Tarpeeksi iso halli pitäisi ainakin olla, muutama kymmenen metriä korkea ja muutama sata metriä pitkä. Vaarana siinäkin on, että sisälle muodostuu jonkinlainen mikroilmasto, joka vääristää tuloksia muutaman promillen osan verran jne. Uskotko, että johonkin tilaan voitaisiin tehdä tieteellisen tutkimuksen vaatimukset täyttävät testiolosuhteet, välineet ja menetelmät.

    data kirjoitti: (13.3.2009 16:36:24)
    Ei, kyllä kritiikki on täysin aiheellista. Nimittäin hajontatesti ilman, että tiedetään, mikä muuttuu tai aiheuttaa hajonnan on järjetön. Esimerkiksi
    aseiden patruunoiden hajontatesteissä selvitetään valmistustoleranssien vaikutuksia. Jos ammut täysin identtisellä aseella kaksi täysin identtistä
    patruunaa täysin identtisissä olosuhteissa, menevät luodit samasta
    reiästä. Sama koskee golfia. Identtisellä mailalla, pallolla ja muilla
    olosuhteilla toteutettujen lyöntien pallot putoavat täysin samaan kohtaan.
    Aina kuitenkin jokin asia muuttuu ja syntyy hajontaa. Mailassa ei juuri
    mikään muutu, joten syyt hajontaan ovat muualla. Useinhan sitten muutetaan esim. osumapistettä tai lapakulmia, jotta saadaan jotain kiinnostavaa aikaiseksi.

    Kun en tunne metallurgiaa enkä sitä sivuavia aloja, kysyn: Eli sinun mielestäsi ’testattujen’ lapojen ominaisuudet sinänsä eivät ole voineet aiheuttaa hajontaa? Kaikki muu vakioituna, käyttäytyykö lapa aina samalla tavoin joka toistolla?

    Scoop kirjoitti: (13.3.2009 17:26:34)
    Kun en tunne metallurgiaa enkä sitä sivuavia aloja, kysyn: Eli sinun mielestäsi ’testattujen’ lapojen ominaisuudet sinänsä eivät ole voineet aiheuttaa hajontaa? Kaikki muu vakioituna, käyttäytyykö lapa aina samalla tavoin joka toistolla?

    Tähän kysymykseen on syytä lisätä tarkennos:

    Siis Miuran lapoja lukuunottamatta, käyttäytyykö muut lavat aina samalla tavalla joka toistolla???

    Nimetön

    Scoop kirjoitti: (13.3.2009 17:26:34)

    data kirjoitti: (13.3.2009 16:36:24)
    Ei, kyllä kritiikki on täysin aiheellista. Nimittäin hajontatesti ilman, että tiedetään, mikä muuttuu tai aiheuttaa hajonnan on järjetön. Esimerkiksi
    aseiden patruunoiden hajontatesteissä selvitetään valmistustoleranssien vaikutuksia. Jos ammut täysin identtisellä aseella kaksi täysin identtistä
    patruunaa täysin identtisissä olosuhteissa, menevät luodit samasta
    reiästä. Sama koskee golfia. Identtisellä mailalla, pallolla ja muilla
    olosuhteilla toteutettujen lyöntien pallot putoavat täysin samaan kohtaan.
    Aina kuitenkin jokin asia muuttuu ja syntyy hajontaa. Mailassa ei juuri
    mikään muutu, joten syyt hajontaan ovat muualla. Useinhan sitten muutetaan esim. osumapistettä tai lapakulmia, jotta saadaan jotain kiinnostavaa aikaiseksi.

    Kun en tunne metallurgiaa enkä sitä sivuavia aloja, kysyn: Eli sinun mielestäsi ’testattujen’ lapojen ominaisuudet sinänsä eivät ole voineet aiheuttaa hajontaa? Kaikki muu vakioituna, käyttäytyykö lapa aina samalla tavoin joka toistolla?

    Kuulostaa ”pakosuunnitelmalta”, mutta vastataan kuitenkin;)

    Eli kyllä pääsääntöisesti rautojen lavat säilyttävät muotonsa ainakin lyhyellä jaksolla. Tietysti käytössä urat kuluvat ja taotuissa kulmat voivat muuttua.
    Draiverit ovat sitten suunniteltu enemmän limiteille ja joskus lyöntipinnan
    painumisia ilmenee.

    Nimetön

    Chip Greenside kirjoitti: (13.3.2009 17:23:03)

    data kirjoitti: (13.3.2009 16:55:05)

    Chip Greenside kirjoitti: (13.3.2009 16:20:46)

    Scoop kirjoitti: (13.3.2009 16:03:53)

    data kirjoitti: (13.3.2009 15:58:56)
    Siis…hetkinen, minähän nimenomaan arvostelen arvailua. En ole suorittanut kyseistä mittausta. Ilmeisesti et ole nyt logiikkaani ymmärtänyt. Sama
    koskee scoopia.

    Sorry. Tekstisi perusteella ymmärsin sinun väittävän ettei hajonnan syy voisi olla se, minkä kirjoittaa syyksi olettaa.

    Kyseessä on insinöörille tyypillinen tapa vääntää. Tiedän hauskan tapauksen niiltä ajoilta, kun taskulaskimet olivat uusia ja kalliita ja joissa oli valonumerot. Siinä eräs insinööri ei luottanut eräässä esitteessä olleeseen taulukkoon, jossa oli pitkät rivit eri perättäisillä prosenteilla laskettuja lukuja, vaan ryhtyi omalla laskimellaan ’tarkastamaan’ niiden oikeellisuutta puolen tunnin sessiolla, kunnes vehkeestä loppuivat patterit. Mitään virhettä hän ei kuitenkaan todennut ennen laskimen uuvahtamista ja jäi suuren epäilyksen valtaan.

    Oman ymmärtämättömyyden peittämiseksi voi kehittää toki monenlaisia
    tarinoita. Fiksumpaa olisi pahoitella aiheettomasti tympeää käytöstä.

    On pakko myöntää, että itsellänikin on tapana suhtautua skeptisesti monenlaisiin ’totuuksiin’, joita kuulee monissa paikoissa ja monista asioista.

    Kerro nyt kuitenkin, että miten ja missä esim nyt kyseessä olevia eroavaisuuksia mailojen ominaisuuksissa tulisi testata, jotta kaikista satunnaistekijöistä päästäisiin eroon? En ihan usko tässä tapauksessa tietokonesimulaatioihinkaan. Tarpeeksi iso halli pitäisi ainakin olla, muutama kymmenen metriä korkea ja muutama sata metriä pitkä. Vaarana siinäkin on, että sisälle muodostuu jonkinlainen mikroilmasto, joka vääristää tuloksia muutaman promillen osan verran jne. Uskotko, että johonkin tilaan voitaisiin tehdä tieteellisen tutkimuksen vaatimukset täyttävät testiolosuhteet, välineet ja menetelmät.

    Tietokonesimulaatio on usein informatiivisin, koska satunnaiset virhelähteet voidaan eliminoida. Tosin ongelmana on tietyn mailayksilön
    (tuotteen) tarkka siirtäminen malliin. Eli eri merkkien välistä paremmuutta
    on aika mahdoton osoittaa ainakin niin, että muut luottaisivat tulokseen. Erilaisten mailojen ominaisuuksien vaikutuksia voidaan kuitenkin mukavan tarkasti tutkia.

    Robottitestaukseen liittyy paljon suden kuoppia ja jos testaaja ei niitä huomioi
    tai halua huomioida, voi lopputulos olla harhaanjohtava. Kyllä testilaitteistot
    mielestäni riittävän hyviä ovat kunhan vain tietää mitä voidaan mitata.
    Käsittääkseni USGA on siirtynyt tai siirtymässä laitteistoon, jolla pallojen lento määritellään tietokonelaskelmin pituusmittauksen sijaan.

    data kirjoitti: (13.3.2009 18:18:13)
    Kuulostaa ”pakosuunnitelmalta”, mutta vastataan kuitenkin;)

    Eli kyllä pääsääntöisesti rautojen lavat säilyttävät muotonsa ainakin lyhyellä jaksolla. Tietysti käytössä urat kuluvat ja taotuissa kulmat voivat muuttua.
    Draiverit ovat sitten suunniteltu enemmän limiteille ja joskus lyöntipinnan
    painumisia ilmenee.

    Ei kyseessä ole pakosuunnitelma, vaan yritän tajuta mistä tuossa vaihtelussa voi olla kyse. Jos siis toinen lapa tuottaa 1-2 metrin dispersion standardista x, ja toinen lapa 1.5-3 metrin dispersion, sinun argumenttisi on, että lapojen sisäinen vaihtelu johtuu olosuhteista, ja lapojen välinen vaihtelu jostakin teknisestä flopista tai muuttuneista olosuhteista näiden kahden mittaussession väillä? Että itse lavalla ei ole minkäänlaista roolia asiassa? Jos näin on, ihmettelen edelleen, ettei pitkän uran välinekehittelyssä tehnyt ihminen ymmärtäisi ottaa tuota huomioon. Kuten Chip sanoi, mitä järkeä tuollaisessa testaamisessa sitten, jos kaikki variaatio on testin kannalta virhe- ja satunnaisvaihtelua.

    Nimetön

    Scoop kirjoitti: (13.3.2009 18:32:47)

    data kirjoitti: (13.3.2009 18:18:13)
    Kuulostaa ”pakosuunnitelmalta”, mutta vastataan kuitenkin;)

    Eli kyllä pääsääntöisesti rautojen lavat säilyttävät muotonsa ainakin lyhyellä jaksolla. Tietysti käytössä urat kuluvat ja taotuissa kulmat voivat muuttua.
    Draiverit ovat sitten suunniteltu enemmän limiteille ja joskus lyöntipinnan
    painumisia ilmenee.

    Ei kyseessä ole pakosuunnitelma, vaan yritän tajuta mistä tuossa vaihtelussa voi olla kyse. Jos siis toinen lapa tuottaa 1-2 metrin dispersion standardista x, ja toinen lapa 1.5-3 metrin dispersion, sinun argumenttisi on, että lapojen sisäinen vaihtelu johtuu olosuhteista, ja lapojen välinen vaihtelu jostakin teknisestä flopista tai muuttuneista olosuhteista näiden kahden mittaussession väillä? Että itse lavalla ei ole minkäänlaista roolia asiassa? Jos näin on, ihmettelen edelleen, ettei pitkän uran välinekehittelyssä tehnyt ihminen ymmärtäisi ottaa tuota huomioon. Kuten Chip sanoi, mitä järkeä tuollaisessa testaamisessa sitten, jos kaikki variaatio on testin kannalta virhe- ja satunnaisvaihtelua.

    En tiedä ymmärsinkö hakemasi oikein, mutta

    Eli, jos saman mailan eri valmistuskappaleet tuottavat selvästi erilaisen
    hajonnan sijaintikohdan vakioiduissa olosuhteissa, voidaan ehkä tehdä jotain
    päätelmiä valmistustoleransseista.

    Jos, taas verrataan erilaisten mailojen hajontakuvioita, on testin aikana
    suoritettava tiedossa olevia muutoksia, joiden suhteen hajontaa odotetaan
    syntyvän. Muutoin saadaan selville mailan ominaisuuksien soveltuvuus
    mittausmetodin ehkä tuntemattomiin virheisiin. Ja kuten sanoin esim.
    löysempi varsi reagoi herkemmin robotin virheisiin. Mutta silti löysä
    varsi ei ole huonompi, koska jotkut tarvitsevat sen joka tapauksessa.

    ts

    En olis uskonut, mutta mä joudun nyt kyllä oleen teoriassa datan kanssa samaa mieltä.

    Selitys tosin vois löytyä siitä, että robotin osumien hajonta on jotakin, mutta ne asettuvat edelleen tuon hyvän osuman rajojen sisään. Heittoa voisi olla siis vaikkapa 3mm joka suuntaan. Eli testi on onnistunut, mutta on unohtunut kertoa tuon hyvän osuman määritelmä. Ehkä taas niitä juttuja, joita testaaja ei tajua mainita, koska hänelle itsestäänselvyys.

    Mä palaan vielä tähän salaliittoteoriaan. Oletan että cb mailojen väitetty anteeksiantavuus perustuu suurempaan MOI arvoon. Oletan myös, että MOI tässä tapauksessa on lavan CoG:n kautta kulkevan pysty- ja vaaka-akselin suhteen mitattu. Siis esim kärkiosuma pyrkii kiertämään lapaa pystyakselin ympäri ja toppi vaaka-akselin ympäri.

    Vilkaisin nopeasti muutaman mailan speksit. Otin mukaan yhden draiverinkin vertailun vuoksi. Alla mitat järjestyksessä paino/lavan pituus/lavan korkeus kannassa/kärjessä

    Draiveri 203/113/53/53
    CB 6i 260/82/34/60
    Blade 6i 260/79/34/56

    Cavity backissa on siis lapaa vähän venytetty ja tehty korkeammaksi kärjestä. Hoselin mitoista en löytänyt vertailua, mutta silmämääräisesti ero ei näyttäisi olevan iso. Olettaisin siis, että switarin takaa vapautunutta massaa on viety lavan kärkeen ja ylös. Se lieneekin ihan loogista, koska kantaosumissa varsi estää lapaa kiertymästä, mutta kärkiosumassa lisämassalla on jotain merkitystä. Toisaalta toi massan vienti kärkeen vaikeuttaa lavan suoristamista osumaan ja korostaa slaissia.

    Nyt sitten itse asiaan. Jos osuma tulee ylä/alariveille, niin mailan varsi hyvinkin vahvasti pienentää kiertymistä. Sama käy kantaosumissa. Kärkkäreissä ero lienee isoin. Jos meikäläisen puukäsillä voi jotain huonoista osumista sanoa eri mailoilla, niin ehkä mä jotain eroa voin väittää tuntevani kärkkäreiden välillä eri mailoilla. Muissa off center osumissa en voi sanoa tuntevani mitään eroa. Siis kantzu bladella ja cb:llä tuntuu mun käsiin ihan samalta ja lopputuloskin on yhtä huono. Herää siis kysymys, paljonko muutama uudeleensijoitettu gramma lavan reunoilla oikeasti vaikuttaa? Varsinkin kun lavassa on joka tapauksessa kiinni varsi+grippi, joiden paino on yhteensä 170-180g. Ja siinä gripissä on vielä kiinni pikku kätöset.

    Mä siis oikeasti haluaisin nähdä testit, joissa lyötäisiin robotilla erilaisia osumia mailoilla, jotka olisivat lapoja lukuunottamatta identtiset. Paljonko ne dispersiot oikeasti eroaisivat? Se robotti ei tietäisi lyövänsä ’anteeksiantavalla’ cavity backillä, joten sen korvienväli ei vaikuttaisi mittaustuloksiin.

    Sen enempaa puuttumatta asian tieteelliseen puoleen, oma kokemukseni: olen noin vuoden verran pelaillut Hoganin Apex FTX raudoilla ja kokemukseni ovat hyvia. Nama eivat ole aivan ’puhtaat’ bladet mutta sinnepain, alkaa kysyko mita tama taas tarkoittaa, en ole asiantuntija alalla. Varsinkin i5 ja lyhyemmat raudat toimivat paremmin kuin edellinen cavity back Taylor Made settini. Tasurini (amerikkalainen systeemi) on siella 6 ja 9 valilla. Olen jopa parantanut scooreja vuodessa, johtuuko raudoista vai ylapaasta en tieda.
    Ainoa ongelma on pehmea materiaali, raudat kuluvat ja vaurioituvat helpommin ja talla setilla tuskin kolmea/neljaa vuotta kauemmin voi pelata. Toivottavasti tekevat viela jotain samanlaista kun aika tulee uusia.

    GIR

    Vasen pakki kirjoitti: (17.3.2009 19:37:41)
    Mä palaan vielä tähän salaliittoteoriaan. Oletan että cb mailojen väitetty anteeksiantavuus perustuu suurempaan MOI arvoon. Oletan myös, että MOI tässä tapauksessa on lavan CoG:n kautta kulkevan pysty- ja vaaka-akselin suhteen mitattu. Siis esim kärkiosuma pyrkii kiertämään lapaa pystyakselin ympäri ja toppi vaaka-akselin ympäri.

    Vilkaisin nopeasti muutaman mailan speksit. Otin mukaan yhden draiverinkin vertailun vuoksi. Alla mitat järjestyksessä paino/lavan pituus/lavan korkeus kannassa/kärjessä

    Draiveri 203/113/53/53
    CB 6i 260/82/34/60
    Blade 6i 260/79/34/56

    Cavity backissa on siis lapaa vähän venytetty ja tehty korkeammaksi kärjestä. Hoselin mitoista en löytänyt vertailua, mutta silmämääräisesti ero ei näyttäisi olevan iso. Olettaisin siis, että switarin takaa vapautunutta massaa on viety lavan kärkeen ja ylös. Se lieneekin ihan loogista, koska kantaosumissa varsi estää lapaa kiertymästä, mutta kärkiosumassa lisämassalla on jotain merkitystä. Toisaalta toi massan vienti kärkeen vaikeuttaa lavan suoristamista osumaan ja korostaa slaissia.

    Nyt sitten itse asiaan. Jos osuma tulee ylä/alariveille, niin mailan varsi hyvinkin vahvasti pienentää kiertymistä. Sama käy kantaosumissa. Kärkkäreissä ero lienee isoin. Jos meikäläisen puukäsillä voi jotain huonoista osumista sanoa eri mailoilla, niin ehkä mä jotain eroa voin väittää tuntevani kärkkäreiden välillä eri mailoilla. Muissa off center osumissa en voi sanoa tuntevani mitään eroa. Siis kantzu bladella ja cb:llä tuntuu mun käsiin ihan samalta ja lopputuloskin on yhtä huono. Herää siis kysymys, paljonko muutama uudeleensijoitettu gramma lavan reunoilla oikeasti vaikuttaa? Varsinkin kun lavassa on joka tapauksessa kiinni varsi+grippi, joiden paino on yhteensä 170-180g. Ja siinä gripissä on vielä kiinni pikku kätöset.

    Mä siis oikeasti haluaisin nähdä testit, joissa lyötäisiin robotilla erilaisia osumia mailoilla, jotka olisivat lapoja lukuunottamatta identtiset. Paljonko ne dispersiot oikeasti eroaisivat? Se robotti ei tietäisi lyövänsä ’anteeksiantavalla’ cavity backillä, joten sen korvienväli ei vaikuttaisi mittaustuloksiin.

    Siitä voidaan varmasti olla yhtämieltä, että cb:t ovat anteeksiantavampia kuin bladet huonoissa osumissa. Sen sijaan mitä tulee varren, gripin ja käsien vaikutukseen anteeksiantavuuteen niin olemme todennäköisesti eri linjoilla.

    Ensimmäisestä on olemassa ihan mielenkiintoinen käytännön testi eräässä japanilaisessa golflehdessä (taisi olla 2008 lopussa) Japanilaiset kun ovat tunnetusti hulluja testien perään, niin kyseisessä testissä yksi ammattilainen ja pari amatööriä hakkasivat mielettömän määrän palloja eri mailoilla. Samalla mitattiin erilaisten osumien vaikutusta lyönnin pituuteen (ei hajontaan). Vertailuna olivat sweet spot, kanta- ja kärkiosumat.

    Bladeja ei testissä ollut mukana kuin muutama (Nike VR, Tourstage, Yamaha) ja muutenkin suuri osa mailoista oli sieltä kuokkaosastolta. Tulokset olivat silti varsin mielenkiintoiset, ohessa pari yleistä huomiota:

    – blade mailoilla lyöntipituudet kanta- ja kärkiosumilla olivat n. 7-10 % lyhyempiä kuin hyvissä osumissa.
    – ’normaaleilla’ cb mailoilla vastaavasti n. 6-8 % ja kunnon kuokilla n. 1-3 % lyhyempiä.
    – mailan ulkonäöstä ei voinut suoraan vetää johtopäätöksiä anteeksiantavuudesta muutoin kuin ilmiselvissä tapauksissa ’kuokka’ vs. blade
    – eroja cb:n ja bladen välillä on, mutta se ei ole välttämättä niin suuri kuin voisi kuvitella.
    – myös ’ryhmien’ sisällä on eroja eli kaikki bladet (tai kaikki cb:t) eivät ole samanlaisia. Yksi malli antaa enemmän anteeksi kärjestä ja toinen taas kannasta. Nähtävästi sen mukaan miten paino on jakautunut (tämä on oma arvaus, ei testitulos)

    Mä oon perus skeptikko. Kun mailanvarressa on ihminen, se aina tietää lyövänsä sillä ”vaikealla” tai ”anteeksiantavalla” mailalla. Jos mittaus tehtäisiin robotilla, niin tuo vaikutus jäisi pois. Toi testi olisi äärettömän helppo järjestää ja jos se antaisi mailatehtaiden haluaman lopputuloksen, heillä olisi suuri markkinointi-intressi testin tekemiseen ja tulosten julkaisuun. Miksi niitä ei löydy mistään?

    GIR

    Vasen pakki kirjoitti: (18.3.2009 18:22:45)
    Mä oon perus skeptikko. Kun mailanvarressa on ihminen, se aina tietää lyövänsä sillä ”vaikealla” tai ”anteeksiantavalla” mailalla. Jos mittaus tehtäisiin robotilla, niin tuo vaikutus jäisi pois. Toi testi olisi äärettömän helppo järjestää ja jos se antaisi mailatehtaiden haluaman lopputuloksen, heillä olisi suuri markkinointi-intressi testin tekemiseen ja tulosten julkaisuun. Miksi niitä ei löydy mistään?

    Täytyy myöntää, että hieman yllätyin noin yksioikoisesta arviosta. Vaikka skeptisyys on tietysti hyvästä ja robotti voittaa varmasti toistettavuudessa ihmisen. Toisaalta hyvin tehdyillä käytännön testeillä on aina oma arvonsa, varsinkin kun ihminen se lopulta sitä kenttääkin kiertää eikä robotti.

    Japanilaiset ovat siinä mielessä outoa kansaa, että he arvostavat kovasti hyvää laatua ja ovat valmiita siitä jopa maksamaan. He tykkäävät myös erilaisista testeistä ja testit ovatkin lähes poikkeuksetta erittäin perusteellisesti tehtyjä.

    Tässäkin testissä jokaisen lyödyn pallon osumaa verrattiin lentomatkaan.
    Tarkoitus ei ollut etsiä kenellekään sopivaa mailaa vaan verrata kuinka eri mailat reagoivat erilaisiin osumiin. Vertailussa jokaisen pelaajan huonoja (kanta ja kärki)osumia (eri mailoilla) verrattiin pelaajan omaan hyvään perusosumaan. Jokaisen pelaajan hyvä peruslyöntipituus (määrätyllä raudalla) oli kartoitettu jo testin alussa. Testituloksia syntyi siis käytännössä kolmelta eritasoiselta pelaajalta, ammattilaiselta ja kahdelta amatööriltä. Ja koska ammattilaisen ja amatöörien lyöntipituuksissa on suuria eroja, niin lentomatkan vähennyksiä verrattiin omaan puhtaaseen osumaan (prosentteina). Tulokset ovat yllättävän samansuuntaiset ja antavat hyvän kuvan eri mailojen ominaisuuksista.

    Joten (hieman kärjistäen) itse ottaisin tämän testin ohjenuoraksi ehkäpä jopa mielummin kuin robotin hakkaaman pallokaavion tulokset.

    GIR kirjoitti: (18.3.2009 19:19:47)
    Täytyy myöntää, että hieman yllätyin noin yksioikoisesta arviosta. Vaikka skeptisyys on tietysti hyvästä ja robotti voittaa varmasti toistettavuudessa ihmisen. Toisaalta hyvin tehdyillä käytännön testeillä on aina oma arvonsa, varsinkin kun ihminen se lopulta sitä kenttääkin kiertää eikä robotti.

    Japanilaiset ovat siinä mielessä outoa kansaa, että he arvostavat kovasti hyvää laatua ja ovat valmiita siitä jopa maksamaan. He tykkäävät myös erilaisista testeistä ja testit ovatkin lähes poikkeuksetta erittäin perusteellisesti tehtyjä.

    Tässäkin testissä jokaisen lyödyn pallon osumaa verrattiin lentomatkaan.
    Tarkoitus ei ollut etsiä kenellekään sopivaa mailaa vaan verrata kuinka eri mailat reagoivat erilaisiin osumiin. Vertailussa jokaisen pelaajan huonoja (kanta ja kärki)osumia (eri mailoilla) verrattiin pelaajan omaan hyvään perusosumaan. Jokaisen pelaajan hyvä peruslyöntipituus (määrätyllä raudalla) oli kartoitettu jo testin alussa. Testituloksia syntyi siis käytännössä kolmelta eritasoiselta pelaajalta, ammattilaiselta ja kahdelta amatööriltä. Ja koska ammattilaisen ja amatöörien lyöntipituuksissa on suuria eroja, niin lentomatkan vähennyksiä verrattiin omaan puhtaaseen osumaan (prosentteina). Tulokset ovat yllättävän samansuuntaiset ja antavat hyvän kuvan eri mailojen ominaisuuksista.

    Joten (hieman kärjistäen) itse ottaisin tämän testin ohjenuoraksi ehkäpä jopa mielummin kuin robotin hakkaaman pallokaavion tulokset.

    Ei ollut tarkoitus dissata tuota testiä, joka toki antaa paljon infoa. Mä oon vaan sen verran tutkija luonne, että haluaisin minimoida kaikki ylimääräiset muuttuja. Siis esim voi kysyä, onko huonon osuman tuottaneessa swingissä ollut muutakin huonoa (ajoitus => swing speed, tulokulma). Toisekseen tuossa ei mitattu muuta hajontaa, koska sitä ei ihmiskokeissa voikaan mitata, kun ei tiedetä, mihin pelaaja oikeasti tähtäsi.

    Noi kaikki saisi robottitestillä eliminoitua. Miksi niitä ei tehdä? Koska tulos olisi markkinoinnin kannalta epämiellyttävä?

    Mä oon monesti ihmetellyt, miksi en koe saavani cb mailoista mitään apua anteeksiantavuuden suhteen. Olisi tietysti kiva uskoa, että mun osuma on niin hyvä. Koska se ei ikävä kyllä ole oikea selitys, niin mulla tulee mieleen toinen selitys. Mä en usko siihen anteeksiantavuuteen ja sen takia mä en saa sitä parantuneen itseluottamuksen tuomaa buustia.

    Vasen pakki kirjoitti: (18.3.2009 18:22:45)
    Mä oon perus skeptikko. Kun mailanvarressa on ihminen, se aina tietää lyövänsä sillä ”vaikealla” tai ”anteeksiantavalla” mailalla. Jos mittaus tehtäisiin robotilla, niin tuo vaikutus jäisi pois. Toi testi olisi äärettömän helppo järjestää ja jos se antaisi mailatehtaiden haluaman lopputuloksen, heillä olisi suuri markkinointi-intressi testin tekemiseen ja tulosten julkaisuun. Miksi niitä ei löydy mistään?

    Eivätkö nuo samaiset mailatehtaat valmista molemman mallisia mailoja? Voihan se olla niinkin, että näistä bladeista saadaan parempi kate ja sentakia niitä ei viitsitä erityisesti näiden testitulosten avulla mollata, jotta tämä paremmin kannattava malli ei menettäisi ostajia? Cb -keppien ostajina on varmasti enemmän pelaajia (mm. aloittelijat), jotka eivät halua maksaa kovinkaan paljoa mailoista, kun sensijaan mb-keppien ostajat (’pelimiehet’) ovat valmiita satsaamaan enemmän harrastukseensa.

    Olen sitä mieltä, että kyllä cb-kuokat ovat helpommat mm. suuremman lavan tuoman isomman osumapinnan ja kehäpainoisuuden johdosta. On kuitenkin selvää, että mb:illa tunne on hienompi, jos sattuu osumaan kunnolla.

    GIR

    Vasen pakki kirjoitti: (18.3.2009 21:28:54)

    Mä oon monesti ihmetellyt, miksi en koe saavani cb mailoista mitään apua anteeksiantavuuden suhteen. Olisi tietysti kiva uskoa, että mun osuma on niin hyvä. Koska se ei ikävä kyllä ole oikea selitys, niin mulla tulee mieleen toinen selitys. Mä en usko siihen anteeksiantavuuteen ja sen takia mä en saa sitä parantuneen itseluottamuksen tuomaa buustia.

    Yksi selitys saattaisi olla se, ettei ns. players cb:n ja laadukkaan bladen välillä ole kovinkaan suurta eroa anteeksiantavuudessa 😉

    Jos katselee esim. kyseistä japanilaista testiä niin erot olivat parin prosentin luokkaa pituusmitoissa huonoilla osumilla. Jos tähän aletaan lisäämään niitä etuja, joita hyvä pelaaja bladeilla mahdollisesti saavuttaa niin uskon eron kaventuvan aika vähiin. Varsinkin jos tarkastellaan peliä kokonaisuutena, eikä pelkästään yksittäisiä mailan anteeksiantavuutta kuvaavia arvoja.

    Chip Greenside kirjoitti: (18.3.2009 22:32:00)On kuitenkin selvää, että mb:illa tunne on hienompi, jos sattuu osumaan kunnolla.

    Onko?

    Kyllä mullakin on kokemukset aika lähellä pakin tuntemuksia. Eli en kyllä ole kokenut erityisen suuria eroja sen suhteen onko kapulat käsissäni cb vai mb-versioita. Vertailen tässä kuitenkin nyt vain tällaisia ’vaikeampia’ cb-lapoja mb:hen joiden eroa pienillä testailuilla en ole onnistunut löytämään oikeastaan lainkaan. Sen vuoksi vaihdoinkin jopa i6:n cb-versiosta mb:hen, kun mb on kuitenkin kivemman näköinen (550c -> 550m) 🙂

    Kun tuon vaihdon tein yritin toki löytää suunnattomia tai vähemmän suunnattomia eroja mailojen kesken, mutta luovutin ja valitsin se nätimmän.

    Poikeuksen näihin tekee kuitenkin ehkä nämä ihan lapiot, joilla minäkin tunnen, että vaikka millä kohti mailaa sattuu osumaan palloon lyönti tuntuu samalta, mutta mä vaan alavan voimaan pahoin kun katsonkin sitä lapaa siinä pallon takaana, varsinkin chipeissä tuntuu lyöntiin valmistautuessa siltä että moisella vehkeellä ei voi hommasta vaan tulla yhtään mitään.

    Noi kaikki saisi robottitestillä eliminoitua. Miksi niitä ei tehdä? Koska tulos olisi markkinoinnin kannalta epämiellyttävä?

    Tuohon perussyy taitaa löytyä sieltä talousosaston pojilta. Suurin osa julkisista tehdeistä taitaa olla golf-lehtien tekemiä ja heillä harvoin on tilaisuus/varaa ottaa joka vuosi uusien mailojen testaamiseen tuollaista erikoisrobottia lainaan saatikka ostaa sellaista (tuskin maailmalta löytyy golfmailojen testirobotteihin erikoistunutta tehdasta, en kyllä googlettanut, mutta tehdään villi oletus).

    10 mailasettia lainaan, 3 ukkoa rangelle, 1 valokuvaaja ja yks kirjoittaja. <- ei maksa paljon lehdelle ja mailatesti ja artikkeli on valmis!

    Kaikki lyöntirobotit ovat erikoispajojen omaisuutta (eli käytännössä mailatehtaiden) ja ne tuskin haluavat monenlaisista syistä julkisuuteen omia testituloksiaan. Eli, testejä varmasti tehdään, mutta mailanvalmistajien ei yksinkertaisesti ole mitään järkeä julkaista omien testiensä tuloksia.

    Mailatesteistä määrällisesti kattavin on varmasti Golf Digestin Hot List, jota epäilemättä ohjailevat markkinavoimat, mutta silti. Siitä saa ainakin erittäin hyvän peruskatsauksen vuoden mailatarjontaan ja omaan peliin sopivista vaihtoehdoista.

    jeps kirjoitti: (19.3.2009 18:38:55)

    Noi kaikki saisi robottitestillä eliminoitua. Miksi niitä ei tehdä? Koska tulos olisi markkinoinnin kannalta epämiellyttävä?

    Tuohon perussyy taitaa löytyä sieltä talousosaston pojilta. Suurin osa julkisista tehdeistä taitaa olla golf-lehtien tekemiä ja heillä harvoin on tilaisuus/varaa ottaa joka vuosi uusien mailojen testaamiseen tuollaista erikoisrobottia lainaan saatikka ostaa sellaista (tuskin maailmalta löytyy golfmailojen testirobotteihin erikoistunutta tehdasta, en kyllä googlettanut, mutta tehdään villi oletus).

    10 mailasettia lainaan, 3 ukkoa rangelle, 1 valokuvaaja ja yks kirjoittaja. <- ei maksa paljon lehdelle ja mailatesti ja artikkeli on valmis!

    Kaikki lyöntirobotit ovat erikoispajojen omaisuutta (eli käytännössä mailatehtaiden) ja ne tuskin haluavat monenlaisista syistä julkisuuteen omia testituloksiaan. Eli, testejä varmasti tehdään, mutta mailanvalmistajien ei yksinkertaisesti ole mitään järkeä julkaista omien testiensä tuloksia.

    Ihan loogista pohdintaa, mutta skeptikko ei murru;-). Joku saksalainen lehtihän on tehnyt tällaisia robottitestejä. Niitä oli muistaakseni Suomen Golflehdessäkin vuosi tai pari taaksepäin. Robotteja on siis muillakin kuin mailatehtailla.

    Olen Vasenmman Pakin kanssa aivan samaa mieltä että ainoa oikea tapa testata noiden ominaisuuksien eroja ja hyötyjä olisi puolueeton robottitesti. Niin se vaan on että minussakin elää pieni insinööri ja kaikki tekninen asia laitetaan aina ns suurennuslasin alle ja ensimmäistä tietoiskua epäillään aina ja joka kantilta.

    GIR

    Mikä helkkarin insinööri foorumi tämä oikein on. Tuntuu että joka toinen on täällä insinööri ja hyvä osa lopuista ”wannabe” sellaisia 😉

    Sanottakoon silti heti alkuun, että arvostan kovasti hyvin tehtyjä (tieteelliset kriteerit täyttäviä) testejä. Toisaalta en pidä niitä millään tavoin ainoana totuutena (nimenomaan) golfissa. Uskonkin, että hyvin tehdyt ”ihmiskokeet” ovat myös erinomainen tapa testata golfiin liittyviä asioita (vaikka golfmailoja). Omat rajoituksensa tällaisilla testeillä tietysti on.

    Hieman ihmetyttää tämä vankka usko robottitestien autuaaksi tekevään voimaan. Varsinkin kun muistelee, kuinka jokin aika sitten eräätkin ”gurut” (ei Vp) haukkuivat Iron-Byronin ja ja Pendulum-mallit aivan maanrakoon, ja siinä sivussa sai kyytiä pari fysiikan tohtoriakin kun hävyttömät yrittivät asiallisesti selittää mitä näillä malleilla voidaan laskea. Hieno swingi kun ei kuulemma muistuta millään tavoin koneen tekemää liikettä.

    Nyt ainoa luotettava tapa testata mailoja olisikin robottikokeet ?

    Eikö tässä ole jokin ristiriita vai vaatiiko asian ymmärtäminen vain insinöörikoulutusta 🙂

    GIR kirjoitti: (20.3.2009 16:22:50)

    Mikä helkkarin insinööri foorumi tämä oikein on. Tuntuu että joka toinen on täällä insinööri ja hyvä osa lopuista ”wannabe” sellaisia 😉

    Mun täytyy tunnustaa, etten ole insinööri. Opiskelin kyllä koneinsinööriksi, mutta musta tuli drop out ekan päivän puoliväliin mennessä. Vika taisi olla opiston safkassa, tai sitten siellä oli vaan liian vähän naisopiskelijoita.

    GIR kirjoitti: (20.3.2009 16:22:50)
    Sanottakoon silti heti alkuun, että arvostan kovasti hyvin tehtyjä (tieteelliset kriteerit täyttäviä) testejä. Toisaalta en pidä niitä millään tavoin ainoana totuutena (nimenomaan) golfissa. Uskonkin, että hyvin tehdyt ”ihmiskokeet” ovat myös erinomainen tapa testata golfiin liittyviä asioita (vaikka golfmailoja). Omat rajoituksensa tällaisilla testeillä tietysti on.

    Saahan niistä eläinkokeista ainakin tilastotieteen keinoin tuloksia. Mä vaan vieroksun sitä sokkotesti ominaisuuden puutetta. Ihmisiin väkisin vaikuttaa ne ennakkoluulot, joita niillä on eri mailoista. Enivei, vaikka tuon vaikutuksen koittaa huomioida pois tuloksista, niin kyllähän noi japsien testit osoittaa kuokkien paremmuuden pituushajonnassa.

    GIR kirjoitti: (20.3.2009 16:22:50)
    Hieman ihmetyttää tämä vankka usko robottitestien autuaaksi tekevään voimaan. Varsinkin kun muistelee, kuinka jokin aika sitten eräätkin ”gurut” (ei Vp) haukkuivat Iron-Byronin ja ja Pendulum-mallit aivan maanrakoon, ja siinä sivussa sai kyytiä pari fysiikan tohtoriakin kun hävyttömät yrittivät asiallisesti selittää mitä näillä malleilla voidaan laskea. Hieno swingi kun ei kuulemma muistuta millään tavoin koneen tekemää liikettä.

    Nyt ainoa luotettava tapa testata mailoja olisikin robottikokeet ?

    Eikö tässä ole jokin ristiriita vai vaatiiko asian ymmärtäminen vain insinöörikoulutusta 🙂

    Iron-byron ja DP-malli sopivat riittävän hyvin mailatesteihin. Tosin iron-byron ei taida rotatoida mailaa pituusakselin ympäri, joten varren taipuman se luultavasti toteuttaa hieman väärin. En osaa sanoa kuinka paljon väärin, joten en väitä mitään tuon virheen vaikutuksesta tuloksiin.

    DP-malli sinänsä on liian pitkälle yksinkertaistettu malli liikkeestä, joka olisi muuten liian vaikea matemaattisesti mallinnettavaksi. Ei mulla ole mitään tarvetta dissata sitä. Se on varmaan hyvä malli moneen käyttötarkoitukseen. Swingimielikuvana se on mun mielestä kuin kusi pakkasella. Sä pääset sillä matalaan klubitasoitukseen. Viimeistään siinä vaiheessa kun händäri lähestyy kolmosta väärästä suunnasta, on syytä ruveta miettimään mikä siinä mielikuvassa on pielessä. Se DP vaan tuntuu jotenkin niin simppeliltä ja hienolta mielikuvalta. Sitten sä jossain vaiheessa heräät siihen, että jalat on kuin kaksi mätää lahnaa ja käsillä revitään niin maan perusteellisesti.

    Mä oon toista kertaa tavaamassa Ralph Mannin kirjaa läpi. Sen tutkimustulokset saa mut koko ajan enemmän vakuuttuneeksi Hoganin neroudesta. Biomekaniikan tohtori, jolla on käytössään 5000fps kamerat ja tietokone ei löydä mitään sellaista, mitä Hogan ei olisi yksin rangella keksinyt. Miksi mun piti hukata 20 vuotta käsillä huiskimiseen, ennen kuin yksi insinööri Floridasta sai mun silmät edes vähän raottumaan:-(.

    GIR

    Kiitoksia Vp:lle asiallisesta vastineesta hieman provokatooriseen heittoon. Saattaa kyllä johtua siitä, että et ole insinööri 😉

    DP-mallista ja swingimielikuvista olemme varmasti samaa mieltä. Mitä taas tulee mallin mahdolliseen käyttökelposuuteen johonkin muuhun niin jätetään se kysymys auki.

    Tunnustaudun itsekin suureksi Hoganin ihailijaksi. Yksi asia mikä silti on joskus vaivannut mieltä on se, että kuinka suuri osa hänen swingistään kumpusi lahjakkuudesta (jota ei voi imitoida) ja kuinka suuri osa oli sellaista, josta muutkin voivat ottaa oppia. Eli toimiiko Hoganin swingi yhtä täydellisesti jollain toisella.

Esillä 25 viestiä, 26 - 50 (kaikkiaan 50)
Vastaa aiheeseen: Vastaus #310038 kohteessablade vs cavity back

Etusivu Foorumit Välineet blade vs cavity back