-
JulkaisijaArtikkelit
-
Miten ..lvetissä pitäis lyödä otsikon mukaiselta etäisyydeltä lähestyminen? S ja P vajaat svingit on epävarmoja (duffi tai kylki)….pitchillä lapa auki…ääh sivusuunta heittää jo tolla matkalla liikaa…ostanko lobin?…puttaan *******….
Opettele kuule vaan lyömään puolikkaita sändejä tai pitchejä. Se taitaa olla ainoa keino noihin lyönteihin.
Lyö kapealla avoimella stanssilla. Paino lievästi etujalalla. Vähän alempaa mailasta kiinni. Ja vähemmän jalkaliikettä. elikkä pidä jalat stabiilina niin osuma paranee. Eikä pitchillä kannata avata lapaa. Sandilla ehkä, muttei sitäkään tarvitse, sopivan korkean kaaren saa muutenkin.
Lobilla ei mielestäni oikeastaan tee yhtään mitään. joten en voi suositella sellaista ostamaan.
Eipä tuohon voi sanoa muutakuin, että treeniä ja vielä kerran treeniä.
x100 heitti hyviä vinkkejä. Siihen lyöntivalikoimaan lisäisin vielä paljon treenatun ’pantsi’ lyönnin. Tarkuus hyvä ja pallo pysähtyy kivasti toisen pompun jälkeen.
Eli pron juttusille ja homma alkaa kulkemaan
’Pantsi’ lyönti mikä se on?
Onko tosiaan niin että pitcillä ei kannata lapaa avata?
Jos greenin edessä ei ole estettä, mikset löisi rauta 8/7:lla matalaa rullia. Vähän pidempi taaksevienti kuin chipissä, kunnon läpilyönti ja pallo muutamalla pompulla greenille. Eihän tämä ’mummolyönti’ ole niin hieno ja näyttävä, mutta aloittelijoille helpompi toteuttaa. Ja huonollakin osumalla pallo on lähempänä greeniä kuin kylkeen lyödyllä pitchillä.
Punch shot (kirjoitin pantsi)
Eli:
Lyönti, jonka pelaaja pitää matalana tulemalla palloon ranteet edellä.
Kyllä minä ainakin kannan bägissä mieluummin 60-deg lob wedgeä kuin esim ylimääräistä väyläpuuta. Makuja on monia, mutta kysyhän itseltäsi, kummalla mailalla todennäköisemmin saat pallon niin lähelle että seuraava putti menee sisään?
Noihin jo esitttyihin vinkkeihin voisin lisätä vielä taakseviennin pituuden vakioimisen. 70-40m matkalle jos haluaa pitchata niin kannattaa harjoitella eri pituisten taaksevientien antama matka. Eli harjoittele ensin vaikka taakseviennissä vasenkäsi vaakatasoon ja koita vakioida pituus sille. Tuo on kellotalussa kädet suurinpiirtein 9:n kohdalle. Seuraavaksi harjoittelet 7.30 ja 11.00 pituudet. Näin saa katettua aikahyvin nimenomaan tuon alueen pelkällä pw:llä.
Niin kuin Timo Jutila on kuolemattomasti todennut…ranteet lukkoon ja nimeä lehteen ! Eli homman juju on ainakin allekirjoittaneella lyödä kaikki 40 – 85 metriset lähestymiset ( silloin kun on pakko nostaa palloa, mummolyöntikin on herkässä ) PW:llä ranteet lukossa, eli chippi- tekniikalla. Toimii kuin tauti. Aiemmin lyödessäni ns. oppikirjamaisia pitchityyppisiä lyöntejä saldo oli yleensä karmea kylkimiina tai veret seisauttava duffi. Nyt em. matkalta onnistumisprosentti on noin 90 ( tietenkin riippuen onnistumisen määritelmästä = hyvä osuma, kaunis pallon kaari, lopputulos voi olla greeniosuma, foregreeni tai bunkkeri riippuen tähtäyksestä ja muista asiaan vaikuttavista tekijöistä ) Se, kuinka kaukaa ko. hommaa voi harrastaa on tietenkin yksilöllistä. Itse lyön PW:llä täydellä normaaliswingillä 115 metriä ilmassa, ranteet lukossa max. 95 metriä.
Itse käytän ko. etäisyydellä 61 asteista wedgeä.Voi lyödä lähes täyden lyönnin.Tarkkuus ok ja spinniäkin saa helposti aikaan.Maila ei ole helppo vaan vaatii paljon harjoittelua, mutta kun tämä on hallussa niin tulostakin tulee!!!
Valitettavasti en kummallakaan…. 56asteisella SW:llä saisin.
Erittäin helppo nakki.
Perusjutut ovat kapea ja hieman avoin stanssi, ranteiden (varsinkin taaimmaisen) kääntö, terävä lyönti kiihdyttäen palloon ja ennenkaikkea katse pallossa loppuun asti.
Lyönnin pituuden, korkeuden ja spinnin säätöön sitten eri mailat, gripin korkeus, pallon sijainti stanssissa, back swing pituus, vartalon käyttö lyönnissä ja saatto.
Lähde kokeilemaan siten, että kaikki hienosäädöt ovat ’keskiasennossa’: SW, pallo stanssin keskellä, back swingi klo 9 jne… Tämä kun on hallinnassa ja vakiona, niin pärjää jo pitkälle.
Harjoittele lähiharjoittelupaikalla 1/4-, 1/2- ja 3/4-
swingejä PW:llä, GW:llä ja SW:llä.
3 eripituista swingiä ja 3 erikulmaista mailaa. Saat siis 9 erilaista lyöntiä.
Eli 9 erilaista lyöntiä harjoittelemalla vain 3 eripituista swingiä.
Todella mukava lähestyä 30 metristä bunkan yli 1/4
SW-lyönnillä.
Tämä vaatii satoja ja tuhansia harjoittelulyöntejä lähiharjoittelupaikalla.
Auttaa muuten muutakin peliä kuin vain lähipeliä.
Tiedän, että tämä on vähän viisastelua, mutta totta silti: älä pistä palloasi tuolle ongelmaetäisyydelle.
Ota lähestymiseen lyhyempi maila ja jätä täyden Wedgen päähän.
Myönnän etten itse noudata tätä juuri koskaan, mutta järjenkäyttöä pitäisi lisätä tässäkin asiassa.
Samaa mieltä. Itse pyrin jättämään lähestymisen täyden wedgen päähän, tietenkin mahdollisuuksien mukaan.
Itselleni on helpompaa lyödä täysi wedge, kuin hieman hankala 50-metrinen. Harjoittelulla tietenkin saa varmuutta ja tarkkuutta kyseiseen lyöntiin.
Aloitin 1. vajaan kesän jälkeen svingin opettelun viime talvena Vermon hallissa. Koska siellä ei lyhyen (n. 70) matkan takia kannata harjoitella täysiä lyönteja, niin löin P: llä vajaita lipulle. Löin rauhallista tahtia aina korillisen kerrallaan ja laskin montako meni sektorissa kohti griiniä ja montako landasi griinille. Tällä yksinkertaisella drillillä oli helppo seurata kehittymistä.
Alkukesästä homma toimi tosi hyvin, mutta koska kesän aikana keskityin muun tyyppisiin lyönteihin ja harjoittelu jäi tosi vähälle, niin loppukesästä tuntuma oli kadonnut aika pahasti.
Eli treenausta …..
Noi etäisyydet oli aikanaan mullekin ongelmallisia. SW:llä ja PW:llä pelaaminen tuotti välillä tulosta, mutta sitä tärkeää itseluottamusta ei ollut.
Hankin lobberin ja siitä tuli lähes saman tien lempimailani! Virhemarginaali sekä sivu- että etenkin pituussuunnassa on selvästi pienentynyt lähestymisissä. SW:llä ja PW:llä pyrin lyömään palloa lippua kohden, mutta tavoitteena on kuitenkin pallon greenille jättäminen. Lobberilla taas on aina tavoitteenani saada pallo yhden putin päähän. Birkut (ja par-saverit) ovat lisääntyneet huomattavasti!
Kuten Severiano näppärästi neuvoi, 3 eripituista lyöntiä usealla eri wedgellä ja lähestymisissä on paljon vaihtoehtoja. Itse olen vielä syksyn päätteeksi itse asiassa hankkimassa neljättä wedgeä (aw) bägiini, sillä lähestyminen on kuitenkin pelin a ja o!!!
Millanen maila on lobberi ja miten se noin olennaisesti eroaa SW ja PW:sta, että juuri ’lobberin’ ansiosta pääsee putin päähän reiästä?
Yleensä wedget luokitellaan seuraavasti:
Pitching wedge (PW) 45 astetta
Gap wedge (GW) 50 astetta
Sand wedge (SW) 55 astetta
Lob wedge (LW) 60 astetta
Yllä olevat kulmat vain suuntaa-antavia. Mene tutustumaan clevelandin sivuille niin saat tuhdin annoksen wedge-tietoa.
Lobberiksi kutsutaan normaalisti lob wedgeä, jonka asteluku on 60-64.
Huippulähipeliguru Dave Pelz suosittelee 4 wedgeä bägiin, joista lob wedge olisi yksi.
Minun mielestäni erittäin vaikea maila lyödä, varsinkin kovalta maalta. Minä en suosittele aloittelijalle. Sand wedgen avaaminen ajaa saman asian.
Lobberi, eli lob wedge on yleensä n. 60 asteen nostokulman omaava maila. PW 45-49 astetta ja sw 54-56 astetta. On myös 64 asteen hi lobeja.
Pidetään mielessä kuitenkin yksi perusasia: yhdelläkin wedgellä pystyy lyömään kaikki pituudet 40-70 m:ä. Pituuden takia ei useaa eri wedgeä tarvitse.
Erona wedgeillä on kaaren korkeus ja sitäkautta pallon rullaama matka. –> lobberia tarvitaan vain silloin kun greenillä on vähän tilaa lipun ja pelaajan välissä. Ja niitä pelimiehiä, jotka pudottavat pallon lobbylla toistuvasti bunkkerin taakse griinin etureunaan 40-70 metristä olen nähnyt aika harvoin. Muuten kuin telkkarista.
Yritän tässä nyt selittää sitä, että jos pelaajalla on vaikeuksia löydä vajaita lyöntejä, niin tilannetta ei ainakaan helpota lobbyn ostaminen. Se raha kannattaisi pistää pron luona käymiseen ja sen jälkeen lähipelialueelle tahkoamaan pw/sw-kädessä kunnes homma alkaa toimimaan.
Lobby on hyvä maila ja sillä saa hyvää tulosta niinkuin tässä parikin kaveria on maininnut, mutta sellaisia tilanteita joihin se on ainoa mahdollisuus tulee aika harvoin.
Lob wedgen suurin ero esim sandiin on suuremman loftin lisäksi pienempi bounce (SW n 10-14deg, LW n 4-8deg). Jotkut vannovat korkeissa esim. bunkkerin yli lyötävissä 15-30m ’ongelma’pitcheissä lapa auki lyötävän sand wedgen nimeen, mutta jos lie on tiukka (kova maa/lyhyt ruoho) niin lyönnin virhemarginaali pienenee sandin suuren bouncen takia huomattavasti – bounce vielä korostuu entisestään lapaa avattaessa. Seurauksena on monasti kylkiosuma. Lobilla saa erittäin helposti aikaan korkean, nopeasti pysähtyvän lyönnin. Lisäksi sandin lapaa avattaessa joutuu pelaaja lyömään avoimella stanssilla ulkoa sisään leikkaavalla lyöntilinjalla, jotta pallo lähtisi kohteen suuntaisesti, kun lobilla voit pitää sekä lavan että lyöntilinjan tismalleen kohteen suunnassa. Kummallakohan tyylillä saadaan pienempi suuntahajonta?
Tosin korkean loftin takia lobilla pitää lyödä suhteellisen kovaa, jolloin (yleensä huonosta swingistä johtuva) kylkiosuma menee ihan takuulla pitkäksi. Jos pallo makaa korkealla paksussa raffissa, on myös riski että maila menee tyystin pallon alta, jolloin PW/SW lienee parempi valinta. Nämä lienevät syynä miksi monet korkeita wedgejä karsastavat. Itselläni se on liki bägin paras maila, henk.koht. saan paremmat sävärit 20 metristä 30 cm:iin tai jopa sisään lyödystä lobista kuin 260+ m draivista väylällä. (Ja ei, en pelaa ET:llä, paistaa se päivä välillä risukasaankin =)
Totta joka sana, mutta pointtini olikin se, että perushommat peruswedgeillä pitää olla hallussa ennenkuin lobbysta on mitään hyötyä.
Ei lähipeliä voi ostaa kaupasta.
terve.
Minulla on 60 asteinen lobby ja olen ollut siihen hyvin tyytyväinen. 20-50 metriset ovat omalla lyönnilläni sillä sopivat.
Välillä kuitenkin kannattaa pelata palloa sataankin metriin, eikä aina lyödä niin pitkälle kuin mahdollista. Olen huomannut lähestymisten olevan välillä paljon helpompia lyödä 100-110 metristä pw:llä kuin jollain muulla lähempää. Pallo putoaa korkealta ja lyönti on aina suunnilleen sama.
kokeilemisen arvoinen juttu…
Täsmennykseksi:
En ole lobby-vihaaja.
Omasta bagistäni löytyy aina TM:n 60 asteinen ja se on sandin ohella maila, jolla treenilyöntejä per maila kertyy eniten.
-
JulkaisijaArtikkelit
