3D mallinnusta

[ts]

Poodri Hoo kirjoitti: (17.4.2012 12:37:50)

ts kirjoitti: (17.4.2012 11:52:22)
Nyt tulee oikeesti asiallista ja hyvää tekstiä ja asia on aika hyvin ymärretty. Voitaisiin kohta päästä oikeesti aiheessa etenemään ja eri variaatioita miettimään

Tänks. Sitä rupesin fundeeraamaan, että jos vasen käsi on kiihtyvyyden ’ohjuri’, niin onko oikean käden ranteella nopeuden tuottajana kuinka suuri merkitys. Monestihan oikean käden työskentelyä verrataan kivien tai pallon heittelyy, jolloin ranteen ’flippaaminen’ antaa sen viimeisen kiihtyvyyden rippeen heitettälle kappaleelle.

Jos svingissä kiihtyvyys lähtee lantiosta tai sen kierron purkautumisesta, niin millainen rooli tuolla oikealle ranteelle loppupeleissä jää.

Varsin vähäinen, kuten myös lavan sulkeutumiselle aksiaalikeirron myötä. Se osumakohta kun on vain pari senttiä tuon akselin ulkopuolella niin kovasti vauhtia siihen ei voi saada vaikka kuinka koittaisi vartta pyörittää.

Suurin osa loistavista pallonlyöjistä on läpi vuosikymmenten tullu läpi osuman oikeaa käsivartta ja oikeaa rannetta ojentamatta. Sekin mitä ojentumaa näkyy ei juurikaan pohjaudu aktiiviseen työhön vaan maila tahtoo ne kulmat suoriksi kiskoa.

Lantion nopeus ei niinkään vaikuttaisi nopeuden kannalta niin merkiitävältä kuin aiemmin oletin, sen nopeuden ajoitus kylläkin ja tietysti riittävän vauhdin saaminen sinne. Sen sijaan hartioiden kiertonopeuden vaikutus käsinopeuteen on jo kohtalaisen suuri ja samoin oikean olkapään lateraalinopeus kohteen suuntaan.

Enemmän näen tuon vartalon kierron roolin olevan lavan liikettä stabiloiva kuin varsinainen nopeuden tuottaja. Aika kovia käsinopeuksia on saatu kohtalaisen heiloilla kiertonopeuksillakin, mutta kyllä on olleet sitten lyöönitkin villejä. Samoin saadaan villejä lyöntejä ja muuta mukavaa aikaiseksi jos kiertojen nopeushuiput ovat kovin väärään aikaan.

[data]

ts kirjoitti: (17.4.2012 12:28:13)

data kirjoitti: (17.4.2012 11:57:41)
. Klo 9 kohdalla lapa kulkee n. 60 astetta auki suhteessa nopeusvektoriin. Tämä avonaisuus on poistettava sulkevalla aksiaalikierrolla ennen osumaa. .

Ja jjuri tässä olet ollut koko ajan väärässä ja olet edelleen. Koko kappaleen asento muuttuu 90 astetta ja siksi aksillaikiertoa ei tarvita. Lisäksi sinulla on juuri tuohon liittyvä harha joka johtaa väärään kuvitelmaan lavan nopeusvektorista.

Voisit oikeesti hetken miettiä mihin suuntaan se varsi osoittaa tuosa klo 9 kohdalla ja mihin osumassa.

Niin ja väärässä ovat lisäksi Kelvin, USGA:n tutkijat ja Mackenzie. Vaikuttaisi siltä, että kymmenen minuutin sählymailan heiluttelu on jo tuottanut opin, jolla mm. kyseisten tahojen tutkimuslähtökohdat kumoutuivat.

[Pekka Pelimies]

Poodri Hoo kirjoitti: (17.4.2012 12:00:30)
nimimerkillä yli 10 vuotta luonnon lapsena ja nyt horjutaan kuilun partaalla… gripit itse vaihdettu ja svingin analysointi rupeaa kiinnostamaan. Jälkimmäiseen ensisijaisina syypäinä ts, data ja B 🙂

Been there, done that. Ja ’syyllisinä’ samoja nickejä, lisäisin vielä fds:n, Vasen Pakki:n ja Laviksen tuohon kattaukseen. RR-live Season session on kenties mieliinpainunein golfelämys ikinä.

Kaikesta pökellyksestä ja omakutoisesta huumorintajustani huolimatta heille kaikille vilpitön kiitos.

[Pekka Pelimies]

ts kirjoitti: (17.4.2012 12:28:13)

data kirjoitti: (17.4.2012 11:57:41)
. Klo 9 kohdalla lapa kulkee n. 60 astetta auki suhteessa nopeusvektoriin. Tämä avonaisuus on poistettava sulkevalla aksiaalikierrolla ennen osumaa. .

Ja juuri tässä olet ollut koko ajan väärässä ja olet edelleen. Koko kappaleen asento muuttuu 90 astetta ja siksi aksillaikiertoa ei tarvita. Lisäksi sinulla on juuri tuohon liittyvä harha joka johtaa väärään kuvitelmaan lavan nopeusvektorista.

Voisit oikeesti hetken miettiä mihin suuntaan se varsi osoittaa tuosa klo 9 kohdalla ja mihin osumassa.

Minkä suhteen se kappaleen asento muuttuu 90°?

[B]

Pekka Pelimies kirjoitti: (17.4.2012 13:11:07)
Been there, done that. Ja ’syyllisinä’ samoja nickejä, lisäisin vielä fds:n, Vasen Pakki:n ja Laviksen tuohon kattaukseen. RR-live Season session on kenties mieliinpainunein golfelämys ikinä.

Kaikesta pökellyksestä ja omakutoisesta huumorintajustani huolimatta heille kaikille vilpitön kiitos.

Kiitos kauniista sanoistasi kaikkien niiden puolesta jotka kokevat ne ansainneensa!
Heidän puolestaan ilahtuneena, yllättäen pyytämättä ja vasten tapojani kommentoin svingiäsi. Onnittelut hyvästä kehittymisestä. Sen merkkinä siinä lavan aksiaalisulku onnistuu hyvin.
Nyt myssyn alle taikapähkinä itämään: Voimantuoton ajoituksesi on myöhässä. Svingisi tehokkuus noin niinkuin fysikaalisesti ajateltuna kärsii siitä. Se heijastuu myös toistettavuuteen. Kyseessä on ns. tukivoimasyndrooma. Alitajuinen tai tietoinen.
Hyvää jatkoa!

[B]

data kirjoitti: (17.4.2012 11:57:41)
Aksiaalisuljennassa kierron akselina toimii varren keskiakseli. Silloin varren
asento suhteessa tasoon ei muutu, vaan ainoastaan lavan asento suhteessa omaan kulkusuuntaan muuttuu. Supinaatio ei johda aksiaalisuljentaan esim mailan ollessa klo9 kohdalla. Jos ryhdytään tutkimaan anatomian kautta liikkeitä, jotka johtavat puhtaaseen aksiaalikiertoon, voidaan havaita, että
tarvitaan useamman kuin yhden vapausasteen käyttöä. Supinointi on kuitenkin yksi merkittävimmistä komponenteista varsinkin mailan ollessa jo lähellä osumakohtaa. Klo 9 kohdalla lapa kulkee n. 60 astetta auki suhteessa nopeusvektoriin. Tämä avonaisuus on poistettava sulkevalla aksiaalikierrolla ennen osumaa. Pelivaraa on jonkin verran siinä, miten tuon ajoittaa tuolle välille sekä siinä paljonko siitä tehdään supinoimalla ja paljonko PF:llä.
Ajoituksen, supinaatio/PF suhteen sekä lähtöavonaisuuden osalta klo9 kohdalla hyvien pelaajien keskuudessa on jonkin verran eroja. Suurimmalla osalla aksiaalisuljenta liikkuu jossain 50 asteen nurkilla (klo9-osuma). Sitten on pieni prosentti, joilla se on selvästi enemmän tai vähemmän. Mitään merkkejä siitä, että ne joilla sitä on vähemmän, olisivat parempia pallon lyöjiä, ei ole. Mitään varsinaisesti uutta tai mullistavaa ei ole tässä suhteessa tapahtunut viime vuosina.

Nyt tulee oikeesti asiallista ja hyvää tekstiä ja asia on aika hyvin ymärretty. Kiitos data!

[Poodri Hoo]

data kirjoitti: (17.4.2012 11:57:41)
Aksiaalisuljennassa kierron akselina toimii varren keskiakseli. Silloin varren
asento suhteessa tasoon ei muutu, vaan ainoastaan lavan asento suhteessa omaan kulkusuuntaan muuttuu. Supinaatio ei johda aksiaalisuljentaan esim mailan ollessa klo9 kohdalla. Jos ryhdytään tutkimaan anatomian kautta liikkeitä, jotka johtavat puhtaaseen aksiaalikiertoon, voidaan havaita, että
tarvitaan useamman kuin yhden vapausasteen käyttöä. Supinointi on kuitenkin yksi merkittävimmistä komponenteista varsinkin mailan ollessa jo lähellä osumakohtaa. Klo 9 kohdalla lapa kulkee n. 60 astetta auki suhteessa nopeusvektoriin. Tämä avonaisuus on poistettava sulkevalla aksiaalikierrolla ennen osumaa. Pelivaraa on jonkin verran siinä, miten tuon ajoittaa tuolle välille sekä siinä paljonko siitä tehdään supinoimalla ja paljonko PF:llä.
Ajoituksen, supinaatio/PF suhteen sekä lähtöavonaisuuden osalta klo9 kohdalla hyvien pelaajien keskuudessa on jonkin verran eroja. Suurimmalla osalla aksiaalisuljenta liikkuu jossain 50 asteen nurkilla (klo9-osuma). Sitten on pieni prosentti, joilla se on selvästi enemmän tai vähemmän. Mitään merkkejä siitä, että ne joilla sitä on vähemmän, olisivat parempia pallon lyöjiä, ei ole. Mitään varsinaisesti uutta tai mullistavaa ei ole tässä suhteessa tapahtunut viime vuosina.

Kun liikettä yritetään kuvata tekstin avulla, niin valitettasti se mössöytyy. Muuta tuohon yllä olevaan ei oikein osaa sanoa. Useampaakin väitöskirjaa lukeena voi todeta, että akateeminen älykkyys ja kyky kirjoittaa selkeästi eivät aina kohtaa. Onko vastuu kirjoittajalla vai lukijalla?

Kun kolmiulotteista maailmaa yritetään kuvata reilun parinkymmenen merkin järjestelmällä ja todistaa 10-merkin laskennalla, niin se on todennäköisin syy ’oppiriidoille’. Ehdottaisin, että data ottaisi myös videot apuunsa ja havainnoillistaisi, miten lapa kulkee ja sulkeutuu eri vaiheissa. Missä vaiheessa alkaa aktiivinen aksaalikierto ja supinointi?

nimimerkillä yksinkertainen sählymailjan heiluttelija.

[B]

ts kirjoitti: (17.4.2012 8:06:57)
Ei tää voi olla sulle suomekskin vielä näin vaikee ymmärtää. Vai että nyt sitten supinoituu jo lapakin… voi herra isä tätä touhua… seuraavaks supinoituu varmaan isoäiti.

ts,
Forumkredibiliteettini vuoksi jouduin minäkin hakemaan googleyliopiston kampukselta tukea ja löysinkin:

WHY DELIVER IN THE SUPINE POSITION?
Allahbadia GN, Vaidya PR.
Source

Department of Obstetrics and Gynaecology, Lokmanya Tilak Municipal Medical College and General Hospital, Sion, Bombay, India.
Abstract

This study was conducted at the Lokmanya Tilak Municipal General Hospital, Bombay, India during the year 1990. The aim was to compare the routinely used supine position versus ambulation in the first stage and squatting position during the second stage of labour…

Supine oli tässä tutkimuksessa turvallisempi. Lavan (scapula) sijaintia ei miktattu.

[ruupe]

Millainen myllerrys mahtaakaan käydä sen juuri golfiin hurahtaneen mielessä, jos se heti mailojen hankkimisen jälkeen sattuu törmäämään tähän ketjuun. Voi olla että yrittää pujotella mailat takaisin muoveihin.

[B]

ruupe kirjoitti: (17.4.2012 14:13:36)
Millainen myllerrys mahtaakaan käydä sen juuri golfiin hurahtaneen mielessä, jos se heti mailojen hankkimisen jälkeen sattuu törmäämään tähän ketjuun. Voi olla että yrittää pujotella mailat takaisin muoveihin.

Juuri näin on käynyt mm Ameriikassa. Harrastajamäärät jyrkässä laskussa.

[duffeli]

Jos mummo supinoituu niin lapa on lattialla. Tämä on fakta johon B varmaan yhtyy.

[ruupe]

duffeli kirjoitti: (17.4.2012 14:44:02)
Jos mummo supinoituu niin lapa on lattialla. Tämä on fakta johon B varmaan yhtyy.

Tuosta kannattaisi ehkä laittaa video tulemaan.

[ts]

Pekka Pelimies kirjoitti: (17.4.2012 13:21:13)

ts kirjoitti: (17.4.2012 12:28:13)

data kirjoitti: (17.4.2012 11:57:41)
. Klo 9 kohdalla lapa kulkee n. 60 astetta auki suhteessa nopeusvektoriin. Tämä avonaisuus on poistettava sulkevalla aksiaalikierrolla ennen osumaa. .

Ja juuri tässä olet ollut koko ajan väärässä ja olet edelleen. Koko kappaleen asento muuttuu 90 astetta ja siksi aksillaikiertoa ei tarvita. Lisäksi sinulla on juuri tuohon liittyvä harha joka johtaa väärään kuvitelmaan lavan nopeusvektorista.

Voisit oikeesti hetken miettiä mihin suuntaan se varsi osoittaa tuosa klo 9 kohdalla ja mihin osumassa.

Minkä suhteen se kappaleen asento muuttuu 90°?

Kohdelinjan. Katso mihin suuntaan varren pitkä sivu osoittaa tuossa 9 kohdalla ja mihin osumassa. Ajattele asiaa yläkuvasta ja siitä puhtaana kiertoliikkeenä jossa vain ulnaarideviaatio pudottaa lavan alas. Aika yksinkertaista geometriaa, sanoivat matemaatikot mitä tahansa.

[Poodri Hoo]

data kirjoitti: (17.4.2012 13:02:18)
Vaikuttaisi siltä, että kymmenen minuutin sählymailan heiluttelu on jo tuottanut opin, jolla mm. kyseisten tahojen tutkimuslähtökohdat kumoutuivat.

Enpä olisi uskonut, että sinäkin data muutat mieltäsi. Mulle tuli jo vähän semmonen Arkhimedeen olotila, kun tuota sählymailaa heiluttelin ja meinasin huudahtaa latinaksi ’olen siinä tilassa, että olen löytänyt’. Havainnointiihan tuokin fysikaalisen ilmiön ratkaisu liittyi… 😉

[B]

duffeli kirjoitti: (17.4.2012 14:44:02)
Jos mummo supinoituu niin lapa on lattialla. Tämä on fakta johon B varmaan yhtyy.

Toki.
aiheeseen löyhästi liittyy myös googlettamani uusi pro-pisteytys: APGAR. Monimutkainen kirjainyhdistelmähän tulee sanoista Advanced PGA Rofessor.

[duffeli]

Koitas googlettaa miksi lavan asentoa pitäisi verrata nopeusvektoriin eikä olkavarteen. Jos kello ysiin on päästy ilman massiivista pronaatiota luulisi sieltä pääsevän takaisinkin melko pienellä manipulaatiolla.

[B]

duffeli kirjoitti: (17.4.2012 19:30:19)
Koitas googlettaa miksi lavan asentoa pitäisi verrata nopeusvektoriin eikä olkavarteen. Jos kello ysiin on päästy ilman massiivista pronaatiota luulisi sieltä pääsevän takaisinkin melko pienellä manipulaatiolla.

Tästä haiskahtaa, että et taida tietää, miten palloa lyödään. Saatat tietysti vain vedättää?

[ts]

B kirjoitti: (17.4.2012 21:17:25)

duffeli kirjoitti: (17.4.2012 19:30:19)
Koitas googlettaa miksi lavan asentoa pitäisi verrata nopeusvektoriin eikä olkavarteen. Jos kello ysiin on päästy ilman massiivista pronaatiota luulisi sieltä pääsevän takaisinkin melko pienellä manipulaatiolla.

Tästä haiskahtaa, että et taida tietää, miten palloa lyödään. Saatat tietysti vain vedättää?

Suuret kiitokset annistasi keskusteluun.

[duffeli]

Ymmärsinhän minä siitä mummon supinoinnistakin kaiken, miksi menetit uskosi? Minä olenkin aina ihmetellyt kun ihmiset tuijottaa rangella. Kotona pitää aina toistella itselle, että Hoganiakin tuijotettiin, muuten ei kehtaisi mennä takaisin.

[Pekka Pelimies]

ts kirjoitti: (17.4.2012 14:54:34)

Pekka Pelimies kirjoitti: (17.4.2012 13:21:13)

ts kirjoitti: (17.4.2012 12:28:13)

…

… Koko kappaleen asento muuttuu 90 astetta ja siksi aksillaikiertoa ei tarvita. Lisäksi … on juuri tuohon liittyvä harha joka johtaa väärään kuvitelmaan lavan nopeusvektorista.

Voisit oikeesti hetken miettiä mihin suuntaan se varsi osoittaa tuosa klo 9 kohdalla ja mihin osumassa.

Minkä suhteen se kappaleen asento muuttuu 90°?

Kohdelinjan. Katso mihin suuntaan varren pitkä sivu osoittaa tuossa 9 kohdalla ja mihin osumassa. Ajattele asiaa yläkuvasta ja siitä puhtaana kiertoliikkeenä jossa vain ulnaarideviaatio pudottaa lavan alas. Aika yksinkertaista geometriaa, sanoivat matemaatikot mitä tahansa.

En nyt ihan seuraa tuota polkua. Klo 9 asennossa mailan varsi on siis kahva lyöntilinjan puolella ja varsi siitä pois päin kohtisuorassa kohdelinjaan nähden, vai tarkoitetaanko klo 9 asennolla tilannetta, jossa varsi on jo kohdelinjan suuntainen – kahva kohti maalia? Meneekö mulla käsien asennot klo 9 ja 18 ja mailan kulman muutos klo 15 – 12 sekaisin.

Jos lyöntipinta näytää taivaalle varren ollessa poikittain lyöntisuuntaan nähden, niin sen on kyllä jotenkin kierryttävä, jotta se voisi osua lyöntilinjaan nähden kohtisuorassa palloon. Pelkällä varren maanpinnan suuntaisen orientaation muutoksella minusta ei lapa voi kääntyä kohtisuoraksi osumaan.

[Nimetön]

Pekka Pelimies kirjoitti: (18.4.2012 11:57:08)

Jos lyöntipinta näytää taivaalle varren ollessa poikittain lyöntisuuntaan nähden, niin sen on kyllä jotenkin kierryttävä, jotta se voisi osua lyöntilinjaan nähden kohtisuorassa palloon. Pelkällä varren maanpinnan suuntaisen orientaation muutoksella minusta ei lapa voi kääntyä kohtisuoraksi osumaan.

Miksi se kenelläkään taivaalle näyttäisi tuossa vaiheessa?

[flog]

ts kirjoitti: (18.4.2012 13:02:27)

Pekka Pelimies kirjoitti: (18.4.2012 11:57:08)

Jos lyöntipinta näytää taivaalle varren ollessa poikittain lyöntisuuntaan nähden, niin sen on kyllä jotenkin kierryttävä, jotta se voisi osua lyöntilinjaan nähden kohtisuorassa palloon. Pelkällä varren maanpinnan suuntaisen orientaation muutoksella minusta ei lapa voi kääntyä kohtisuoraksi osumaan.

Miksi se kenelläkään taivaalle näyttäisi tuossa vaiheessa?

Kyllä se esim. Hoganilla taivaalle (joskaan ei maanpinnan projektiona) osoittaa määritellyssä kohdassa ds:ä (’Jos lyöntipinta näytää taivaalle varren ollessa poikittain lyöntisuuntaan nähden’).

[Pekka Pelimies]

ts kirjoitti: (18.4.2012 13:02:27)

Pekka Pelimies kirjoitti: (18.4.2012 11:57:08)

Jos lyöntipinta näytää taivaalle varren ollessa poikittain lyöntisuuntaan nähden, niin sen on kyllä jotenkin kierryttävä, jotta se voisi osua lyöntilinjaan nähden kohtisuorassa palloon. Pelkällä varren maanpinnan suuntaisen orientaation muutoksella minusta ei lapa voi kääntyä kohtisuoraksi osumaan.

Miksi se kenelläkään taivaalle näyttäisi tuossa vaiheessa?

Ehkä vähän liiottelin, mutta enemmän kuitenkin taivaalle, kuin maahan päin.

Tilanne kohdasta 00:14

Lähinnä mietin sitä, että ulnaari deviaatio yhdistettynä dorsaali fleksioon aiheuttaa helposti myös lievää supinaatiota. Noiden yhdistelmällä varsi muun orientaation muutoksen lisäksi kiertyy samalla vähän pituusakselinsa ympäri.

[data]

Pekka Pelimies kirjoitti: (18.4.2012 14:13:26)

ts kirjoitti: (18.4.2012 13:02:27)

Pekka Pelimies kirjoitti: (18.4.2012 11:57:08)

Jos lyöntipinta näytää taivaalle varren ollessa poikittain lyöntisuuntaan nähden, niin sen on kyllä jotenkin kierryttävä, jotta se voisi osua lyöntilinjaan nähden kohtisuorassa palloon. Pelkällä varren maanpinnan suuntaisen orientaation muutoksella minusta ei lapa voi kääntyä kohtisuoraksi osumaan.

Miksi se kenelläkään taivaalle näyttäisi tuossa vaiheessa?

Ehkä vähän liiottelin, mutta enemmän kuitenkin taivaalle, kuin maahan päin.

Tilanne kohdasta 00:14

Lähinnä mietin sitä, että ulnaari deviaatio yhdistettynä dorsaali fleksioon aiheuttaa helposti myös lievää supinaatiota. Noiden yhdistelmällä varsi muun orientaation muutoksen lisäksi kiertyy samalla vähän pituusakselinsa ympäri.

Omasta puolesta sen verran tarkennan, että mailan klo9 kohdan suhteutan
face on kuvaan eli tossa videossa 0:15 suunnilleen. Sergiollahan
aksiaali suljentaa tapahtuu jo tuossa aika ripeään tahtiin
ja osuma-alueella sitten vähemmän. Phil Michelson toimii vähän päinvastoin.
Kokonaismäärässä ei hirveän suurta eroa. Molemmat lyövät palloa hyvin.

[ts]

Pekka Pelimies kirjoitti: (18.4.2012 14:13:26)
[
Ehkä vähän liiottelin, mutta enemmän kuitenkin taivaalle, kuin maahan päin.

[.

Ja melko paljon vielä vasen ranne tuossa dorsaalin puolelle taipuneena. Tuosta kun hieman rannetta bowataan, jatketaan lavan pudottamista pystyyn alas ja kierretään koko maila pelaajan kanssa pystyakselin ympäri.. paketti valmis ja lapa suorassa ilman mitään kyynärvarren aksiaalikiertoa. Kaikki sen nähneet tuon ymmärtävät mainiosti.

Mutta mutta niin… aksiaalikertoa…. mikäs liike se tuossa vaiheessa onkaan joka tuossa vaiheessa swingiä saa varren kiertymään oman akselinsa ympäri. Ja vieläpä aika paljonkin

[Julkaisija]

Artikkelit