Etusivu › Foorumit › Kilpagolf & harjoittelu › 3D mallinnusta
-
JulkaisijaArtikkelit
-
Poodri Hoo kirjoitti: (16.4.2012 20:06:22)
… havainnoiva valmentaja saa valmennettavasta enemmän irti tehoja kuin nämä yliopistomiehet.
Tutkijan ei välttämättä tarvitse olla lainkaan kiinnostunut valmentamisesta kuten ei valmentajan tutkimuksista. Vapaa maa. En tosin näe niiden välillä vastakkainasettelua, päinvastoin.
Poodri Hoo kirjoitti: (16.4.2012 20:06:22)
Jos kyllä, niin eihän tuossa hirvittävästi tarvitse päätään vaivata, että mailan lavan kiertävä liike (supinaatio) aiheuttaa melkoisia riskejä osumahetkeen. Pienikin ajoitusvirhe aiheuttaa joko liian auki tai sulki olevan lavan.
Tässä toistat sitä mantraa, jota ei näe misään perusteltavan. Totta on, että golflyönti on herkkä kokonaisuus.
Nyt on vielä näkemättä oikea täysimittainen svingi, jossa lapaa ei supinoida/ se ei supinoidu.
Välillä väite on, että lapaa avataan, sitten väite on, että tehdään avaavaa työtä täysillä koko dsw:n ajan vaikka se näyttää sulkeutuvan, muta sulkeutuminen ei ole supinaatiota, koska ao lihakset eivät supistu vaan pronaatiota vaikka lapa siis supinoituukin. Muitakin versioita taitaa vilahdella tilanteen mukaan. Tässä ketjussa kiellettiin aktiivi- ja passiiviversiot molemmat.
Kysynkin: Miksi kierto täysillä auki aksiaalisesti olisi toistettavampi kuin täysillä kiinni aksiaalisesti?
Heikoin vaihtoehto toistettavuudeltaan on ’aikainen krossaus’. Ei niin huono, että se olisi estänyt nousun maailman ykköseksi. Pelkällä lähipelilläkö? Maailman parhaalla rautapelillä DZ:lta ja BZ:lta myös. Ja sillä, että tyytyy draivaamaan niissä rajoissa kuin värkeissä on varaa.Poodri Hoo kirjoitti: (16.4.2012 20:06:22)
Minä ymmärrän hyvin (tai kuvittelen) flätimmän DS:n merkityksen, kun se yhdistetään lantion avoimuuteen osumahetkellä. Lapa pysyy luonnostaan suorempana osuma-alueella. Jos tätä vertaan supinaatioon, niin liukuva lantio käsittääkseni avaa lyöntiä oikealla vähän samaan tapaan kuin liian myöhään alkanut supinointi, jolloin lapa on auki. Ensimmäisessä kyse olisi lihaskontrollista ja toisessa enemmän ajoitusvirheestä. Pitääkö paikkansa? Lantion liukumisen estäminen on käsittääkseni helpompaa.
Tässä viimeisessä kappaleessa on opettaja tainnut vedättää oppilasta koko rahalla. Ei ihme, että aukikiertäviä sulkijoita ei ole nähty muualla kuin forumtarinoissa.
B kirjoitti: (16.4.2012 23:29:22)
Poodri Hoo kirjoitti: (16.4.2012 20:06:22)
Jos kyllä, niin eihän tuossa hirvittävästi tarvitse päätään vaivata, että mailan lavan kiertävä liike (supinaatio) aiheuttaa melkoisia riskejä osumahetkeen. Pienikin ajoitusvirhe aiheuttaa joko liian auki tai sulki olevan lavan.
Tässä toistat sitä mantraa, jota ei näe misään perusteltavan. Totta on, että golflyönti on herkkä kokonaisuus.
Nyt on vielä näkemättä oikea täysimittainen svingi, jossa lapaa ei supinoida/ se ei supinoidu.
Mitenkäs tässä videossa heti tämä ensimmäinen kaveri? Vetelee 350+ metrisiä ja 140+ mph mailanpäännopeuksia vielä kuuskymppisenä. Ei kovin paljon näy olevan supinaatiota (?). Eli jos supinaatio mitan puolesta ei tarvita niin miksi sitä pitäisi olla, kun ei se tarkkuutta ainakaan voi mitenkään parantaa? Kaikki turha paska vaan sieltä swingistä pois…
’Make everything as simple as possible, but not simpler’ -Albert Einstein
greeninone kirjoitti: (17.4.2012 0:02:34)
Mitenkäs tässä videossa heti tämä ensimmäinen kaveri? Vetelee 350+ metrisiä ja 140+ mph mailanpäännopeuksia vielä kuuskymppisenä. Ei kovin paljon näy olevan supinaatiota (?).
Säkin vedät sokeeks kaveriks ihan hyvin 😀
B kirjoitti: (17.4.2012 0:14:03)
greeninone kirjoitti: (17.4.2012 0:02:34)
Mitenkäs tässä videossa heti tämä ensimmäinen kaveri? Vetelee 350+ metrisiä ja 140+ mph mailanpäännopeuksia vielä kuuskymppisenä. Ei kovin paljon näy olevan supinaatiota (?).
Säkin vedät sokeeks kaveriks ihan hyvin 😀
No höh :Ss taasko meni metsään, tuttu tilanne…
greeninone kirjoitti: (17.4.2012 1:19:50)
B kirjoitti: (17.4.2012 0:14:03)
greeninone kirjoitti: (17.4.2012 0:02:34)
Mitenkäs tässä videossa heti tämä ensimmäinen kaveri? Vetelee 350+ metrisiä ja 140+ mph mailanpäännopeuksia vielä kuuskymppisenä. Ei kovin paljon näy olevan supinaatiota (?).
Säkin vedät sokeeks kaveriks ihan hyvin 😀
No höh :Ss taasko meni metsään, tuttu tilanne…
En nyt ole seurannut ihan silmä kovana aiempia kirjoituksia, mutta kun aihe rupesi kiinnostamaan niin aloitetaanpa kysymyksellä. Mistä te (gio ja B) tuosta videosta päättelette etttä lyöjän etukädessä tapahtuu/ei tapahdu supinointi?
Sitten vielä anatomian pikkujättiläisille: onko määritelmän mukaan ilmiö supinaatio huolimatta siitä onko olkanivel mukana kierrossa tahi ei?
B kirjoitti: (16.4.2012 23:29:22)
Nyt on vielä näkemättä oikea täysimittainen svingi, jossa lapaa ei supinoida/ se ei supinoidu.
Välillä väite on, että lapaa avataan, sitten väite on, että tehdään avaavaa työtä täysillä koko dsw:n ajan vaikka se näyttää sulkeutuvan, muta sulkeutuminen ei ole supinaatiota, koska ao lihakset eivät supistu vaan pronaatiota vaikka lapa siis supinoituukin. Muitakin versioita taitaa vilahdella tilanteen mukaan. Tässä ketjussa kiellettiin aktiivi- ja passiiviversiot molemmat.Ei tää voi olla sulle suomekskin vielä näin vaikee ymmärtää. Vai että nyt sitten supinoituu jo lapakin… voi herra isä tätä touhua… seuraavaks supinoituu varmaan isoäiti.
B kirjoitti: (17.4.2012 0:14:03)
greeninone kirjoitti: (17.4.2012 0:02:34)
Mitenkäs tässä videossa heti tämä ensimmäinen kaveri? Vetelee 350+ metrisiä ja 140+ mph mailanpäännopeuksia vielä kuuskymppisenä. Ei kovin paljon näy olevan supinaatiota (?).
Säkin vedät sokeeks kaveriks ihan hyvin 😀
Voi saatana että joku osaa todella käyttäytyä….. ja on vielä itse sokea.
Mistä näitä oikeen sikiää… jostain B-rapun kautta vissiin ja siitä nikkikin…
flog kirjoitti: (17.4.2012 6:52:36)
Sitten vielä anatomian pikkujättiläisille: onko määritelmän mukaan ilmiö supinaatio huolimatta siitä onko olkanivel mukana kierrossa tahi ei?
Supinaatio on kyynärvarren kiertoliike suhteessa olkavarteen. Käsivarren roikkuessa suoraan alas se näkyy esim osumakohdalla kämmenen kiertymisenä osoittamaan kohti face on kameraa vasemman käden osalta oikealta lyövällä pelaajalla. Siis ilman olkavarren kiertymää.
flog kirjoitti: (17.4.2012 6:52:36)En nyt ole seurannut ihan silmä kovana aiempia kirjoituksia, mutta kun aihe rupesi kiinnostamaan niin aloitetaanpa kysymyksellä. Mistä te (gio ja B) tuosta videosta päättelette etttä lyöjän etukädessä tapahtuu/ei tapahdu supinointi?
Sitten vielä anatomian pikkujättiläisille: onko määritelmän mukaan ilmiö supinaatio huolimatta siitä onko olkanivel mukana kierrossa tahi ei?
Olen tullut siihen käsitykseen keskusteluista että toiset katsoo että jos kyynärvarren asema tai ranteen asema on kiertynyt ja sanovat että se on supinoitunut ottamatta kantaa mistä se kierto on syntynyt. Toiset puhuvat supinoiitumisessa pelkästä kyynärvarren kierrosta kynärnivelen ympäri joka ymmärtääkseni on anatomisesti oikein jos puhutaan kynärvarren aseman muutoksista supinoitumisen/pronaation osalta. Jos tuota rajoitusta ei tehdä niin sen jälkeen kyynärvarren/ranteen supinoitia voi tehdä jaloillakin ja mitä järkeä siinä sitten on.
Jos olen oikein ymmärtänyt niin Data mittailee kuvista lavan asentoa ja hänelle oleellista on että aksiaalisuljentaa (kiertoa varren ympäri) tapahtuu, ottamatta kantaa miten se anatomisesti syntyy.
Jake2 kirjoitti: (17.4.2012 9:16:56)
flog kirjoitti: (17.4.2012 6:52:36)En nyt ole seurannut ihan silmä kovana aiempia kirjoituksia, mutta kun aihe rupesi kiinnostamaan niin aloitetaanpa kysymyksellä. Mistä te (gio ja B) tuosta videosta päättelette etttä lyöjän etukädessä tapahtuu/ei tapahdu supinointi?
Sitten vielä anatomian pikkujättiläisille: onko määritelmän mukaan ilmiö supinaatio huolimatta siitä onko olkanivel mukana kierrossa tahi ei?
Olen tullut siihen käsitykseen keskusteluista että toiset katsoo että jos kyynärvarren asema tai ranteen asema on kiertynyt ja sanovat että se on supinoitunut ottamatta kantaa mistä se kierto on syntynyt. Toiset puhuvat supinoiitumisessa pelkästä kyynärvarren kierrosta kynärnivelen ympäri joka ymmärtääkseni on anatomisesti oikein jos puhutaan kynärvarren aseman muutoksista supinoitumisen/pronaation osalta. Jos tuota rajoitusta ei tehdä niin sen jälkeen kyynärvarren/ranteen supinoitia voi tehdä jaloillakin ja mitä järkeä siinä sitten on.
Jos olen oikein ymmärtänyt niin Data mittailee kuvista lavan asentoa ja hänelle oleellista on että aksiaalisuljentaa (kiertoa varren ympäri) tapahtuu, ottamatta kantaa miten se anatomisesti syntyy.
Tähän yritin itseöni johdatella, mutta ehdit ensin.:)
Jake2 kirjoitti: (17.4.2012 9:16:56)
flog kirjoitti: (17.4.2012 6:52:36)En nyt ole seurannut ihan silmä kovana aiempia kirjoituksia, mutta kun aihe rupesi kiinnostamaan niin aloitetaanpa kysymyksellä. Mistä te (gio ja B) tuosta videosta päättelette etttä lyöjän etukädessä tapahtuu/ei tapahdu supinointi?
Sitten vielä anatomian pikkujättiläisille: onko määritelmän mukaan ilmiö supinaatio huolimatta siitä onko olkanivel mukana kierrossa tahi ei?
Olen tullut siihen käsitykseen keskusteluista että toiset katsoo että jos kyynärvarren asema tai ranteen asema on kiertynyt ja sanovat että se on supinoitunut ottamatta kantaa mistä se kierto on syntynyt. Toiset puhuvat supinoiitumisessa pelkästä kyynärvarren kierrosta kynärnivelen ympäri joka ymmärtääkseni on anatomisesti oikein jos puhutaan kynärvarren aseman muutoksista supinoitumisen/pronaation osalta. Jos tuota rajoitusta ei tehdä niin sen jälkeen kyynärvarren/ranteen supinoitia voi tehdä jaloillakin ja mitä järkeä siinä sitten on.
Tietysti rajoitus voitaisiin tehdä myös olkanivelen kohdalle, mutta olen löytänyt netistä vain ts:n määritelmää tukevia artikkeleita.
flog kirjoitti: (17.4.2012 9:25:59)
Tietysti rajoitus voitaisiin tehdä myös olkanivelen kohdalle, mutta olen löytänyt netistä vain ts:n määritelmää tukevia artikkeleita.
Kyllä se virallinen määritelmä on nimeomaan kyynärvarren kierto suhteessa olkavarteen.
Jake2 kirjoitti: (17.4.2012 9:16:56)
Olen tullut siihen käsitykseen keskusteluista että toiset katsoo että jos kyynärvarren asema tai ranteen asema on kiertynyt ja sanovat että se on supinoitunut ottamatta kantaa mistä se kierto on syntynyt. Toiset puhuvat supinoiitumisessa pelkästä kyynärvarren kierrosta kynärnivelen ympäri joka ymmärtääkseni on anatomisesti oikein jos puhutaan kynärvarren aseman muutoksista supinoitumisen/pronaation osalta. Jos tuota rajoitusta ei tehdä niin sen jälkeen kyynärvarren/ranteen supinoitia voi tehdä jaloillakin ja mitä järkeä siinä sitten on.
Jos olen oikein ymmärtänyt niin Data mittailee kuvista lavan asentoa ja hänelle oleellista on että aksiaalisuljentaa (kiertoa varren ympäri) tapahtuu, ottamatta kantaa miten se anatomisesti syntyy.
Olipa vallan hemmetin hyvin kitetytetty koko ongelman ydin.
flog kirjoitti: (17.4.2012 9:25:59)
Tietysti rajoitus voitaisiin tehdä myös olkanivelen kohdalle, mutta olen löytänyt netistä vain ts:n määritelmää tukevia artikkeleita.Niin tääsä yksi suomenkielinen määritelmä:
pronaatio, pronatio
kyynärvarren sisäänkierto siten, että kämmenpuoli tulee alas tai taakse; säären sisäänkierto siten, että jalkaterän ulkosyrjä nousee
Ja tuonkin voi ymmärtää eri tavoin koska puuttuu se tarkennus että kierto on suhteessa olkavarteen, eli että kyse on kyynärnivelessä tapahtuvasta liikkestä.On kai hyvin oleellista erottaa kyynär- ja olkanivelten liikkeet toisistaan ja ymmärtää mitä niissä tapahtuu. Kynärvarren aseman kiertymisesta iso osa voi tapahtua olkanivelestä ja silloin ei puhuta anatomisesti kyynärvarren supinoitumisesta/pronaatiosta vaan siellä tapahtuu olkanivelen ulko./sisäkiertoa ja ties mitä muuta.
Ei, voi olla totta.
Olit väärässä.
Pekka Pelimies kirjoitti: (17.4.2012 10:32:11)
Ei, voi olla totta.Olit väärässä.
No olipa taas loistava kommentti jonka merkityksen lukija varmasti ymmärtää.
ts kirjoitti: (17.4.2012 10:36:48)
Pekka Pelimies kirjoitti: (17.4.2012 10:32:11)
Ei, voi olla totta.Olit väärässä.
No olipa taas loistava kommentti jonka merkityksen lukija varmasti ymmärtää.
Joku lukija näytti ymmärtäneen, huolimatta siitä, ettei sitä oltu kenellekään osoitettu.
Kukin ymmärtää tavallaan, omista lähtökohdista. Mutta tärkeintä on, että tehollinen massa kuitenkin löytyi.
Kehitystä ilmeisesti konsensuksen sarallakin on tapahtumassa, sillä nyt tarvittiin vain 157 viestiä, ennen kuin näkökulmaerosta tuli konkreetti ja molempien katsantopisteiden edustajat olivat omassa näkökulmassaan oikeassa.
data kirjoitti: (16.4.2012 22:10:51)
Ihan mukavaa pohdintaa. Sen verran valottaisin tätä minun ja ts:n välistä väittelyn aihetta, että oikeastaan kyse ei ole siitä, onko aksiaalisuljennasta hyöttya vai haitaa, vaan siitä, ettäA onko hyvillä pelaajilla aksiaalisuljenta
B voidaanko se poistaa lapaa avaamallaminun vastaus on kyllä ja ei
ts vastaus on ei ja kyllä, tosin joidenkin pelaajien osalta A joskus myös kyllämutta tietystii keskustelua voi käydä hyödyistä ja haitoistakin
TS saa itse vastata tuohon ’ei/kyllä’ osioon. Minulle jää hämäräksi mitä tarkoitat aksaalisuljennalla? Jos mailan varsi on ’akseli’, niin lavankiertyminen svingin aikana lienee se mitä tarkoitat aksaalisuudella?
Menikö oikein?
Otin käteeni sählymailan (isolapa ja lavan asentoa helppo havainnoida). Heiluttelen mailaa vasemmalla kädellä (klo 8-4 välillä).
Supinoiden mailan lapa tekee sulkevan kiertoliikkeen. Varsi kiertää itsensä ympäri sulkemalla lapaa, mutta rannekulmasta johtuen varren kiertoliikkeestä muodostuu kartiomainen ja lapa kulkee kartion pohjaa pitkin samalla sulkeutuen.
Sitten kokeilin samaa ilman supinaatiota. ’Kartiota’ ei muodostu. Lapa heiluu luonnostaan suorassa linjassa suhteessa. Varressa ei ole kiertoliikettä.
Kun vauhtia lisätään, niin kiihtyvyyshän aiheuttaa ’keskipakoa’ jatkuvuuden lain mukaan. Itsestä ainakin tuntuu, siis tuntuu luonnollisemmalta, että kartiomaisen liikkeen mukaan ottaminen eli aksaalikierron lisääminen varsinkin aktiivisesti altistaa liikeradan herkemmin virheille kuin ilman aktiivista aksaalia.
Varren aksaalikierto tapahtuu vasta osumahetken jälkeen ’krossatessa’, mutta siihen asti mun käsittääkseni on kyse enemmän sitä vastustavista voimista. Tämä analyysi tapahtui toimistossa sählymailaa heilutellen, ei laskelmoiden.
Kysymykseesi voiko hyvillä pelaajilla olla aksaalikiertoa, niin joillakin on. Minusta esimerkiksi tässä.
Se onko vastaus kyllä tai ei, voi hyvinkin olla koulukunta ero. Vahvasti yksinkertaistaen toiset voi hyvinkin lähteä liikkeelle siitä, että pituutta pitää saada lisää ja tarkkuus tulee toisena ja toiset voi lähteä liikkeelle tarkkuudesta ja pituus tulee myöhemmin. Vähän niin kuin deduktiivinen tai induktiivinen päättely vai ollaanko vielä abduktiivivaiheessa 🙂
Pekka Pelimies kirjoitti: (17.4.2012 10:45:09)
ts kirjoitti: (17.4.2012 10:36:48)
Pekka Pelimies kirjoitti: (17.4.2012 10:32:11)
Ei, voi olla totta.Olit väärässä.
No olipa taas loistava kommentti jonka merkityksen lukija varmasti ymmärtää.
Joku lukija näytti ymmärtäneen, huolimatta siitä, ettei sitä oltu kenellekään osoitettu.
Kukin ymmärtää tavallaan, omista lähtökohdista. Mutta tärkeintä on, että tehollinen massa kuitenkin löytyi.
Kehitystä ilmeisesti konsensuksen sarallakin on tapahtumassa, sillä nyt tarvittiin vain 157 viestiä, ennen kuin näkökulmaerosta tuli konkreetti ja molempien katsantopisteiden edustajat olivat omassa näkökulmassaan oikeassa.
Näinhän se menee, meillä kaikilla on omat vahvuutemme, toisilla se on svingiosaaminen ja toisilla sosiaalinen älykkyys. Joillain kenties molemmat.
Poodri Hoo kirjoitti: (17.4.2012 10:54:53)
Otin käteeni sählymailan (isolapa ja lavan asentoa helppo havainnoida). Heiluttelen mailaa vasemmalla kädellä (klo 8-4 välillä).Supinoiden mailan lapa tekee sulkevan kiertoliikkeen. Varsi kiertää itsensä ympäri sulkemalla lapaa, mutta rannekulmasta johtuen varren kiertoliikkeestä muodostuu kartiomainen ja lapa kulkee kartion pohjaa pitkin samalla sulkeutuen.
Sitten kokeilin samaa ilman supinaatiota. ’Kartiota’ ei muodostu. Lapa heiluu luonnostaan suorassa linjassa suhteessa. Varressa ei ole kiertoliikettä.
Kun vauhtia lisätään, niin kiihtyvyyshän aiheuttaa ’keskipakoa’ jatkuvuuden lain mukaan. Itsestä ainakin tuntuu, siis tuntuu luonnollisemmalta, että kartiomaisen liikkeen mukaan ottaminen eli aksaalikierron lisääminen varsinkin aktiivisesti altistaa liikeradan herkemmin virheille kuin ilman aktiivista aksaalia.
Varren aksaalikierto tapahtuu vasta osumahetken jälkeen ’krossatessa’, mutta siihen asti mun käsittääkseni on kyse enemmän sitä vastustavista voimista. Tämä analyysi tapahtui toimistossa sählymailaa heilutellen, ei laskelmoiden.
Supinoivan ’sulkutyökartion’ kärki lienee kahvassa? Menikö oikein?
Ilman käsivarren tai kynärvarren kiertoa mielestäni edelleen tapahtuu kartion pohjaa pitkin tapahtuvaa sulkeutumista. Tämä kartio vain on huomattavasti suurempi, kärki lienee jossain parissa – kolmessa metrissä pelaajan selän takana ja yläpuolella.
Kun laajennetaan supinaatiokartio jättämällä kyynärvarren myötäkierto pois swingistä, lavan sulkeutumisnopeus pienenee merkittävästi, käytännössä voisi jopa sanoa, ettei sitä ole ollenkaan, vaan lapa on kohtisuorassa liikesuuntaansa nähden hyvin pitkällä matkalla hyvissä ajoin ennen osumaa ja vielä hetken sen jälkeenkin.
Näin saavutettava pieni tai ainakin merkittävästi pienempi lavan sulkeutumisnopeus (siis suhteessa kohdelinjaan) muuttaa osumageometriaa vakaammaksi, jolloin se ei ole niin herkkä rytmivirheille tai ajoituksen vaihtelulle. Etenkin kovaa lyödessä käsien kiertämisen ja krossaamisen ajoittaminen on äärimmäisen vaikeaa.
Mielestäni yllä oleva on Bubban lyönneissä ja voimavinkeissä vahvasti ilmaistu.
Poodri Hoo kirjoitti: (17.4.2012 10:54:53)
data kirjoitti: (16.4.2012 22:10:51)
Ihan mukavaa pohdintaa. Sen verran valottaisin tätä minun ja ts:n välistä väittelyn aihetta, että oikeastaan kyse ei ole siitä, onko aksiaalisuljennasta hyöttya vai haitaa, vaan siitä, ettäA onko hyvillä pelaajilla aksiaalisuljenta
B voidaanko se poistaa lapaa avaamallaminun vastaus on kyllä ja ei
ts vastaus on ei ja kyllä, tosin joidenkin pelaajien osalta A joskus myös kyllämutta tietystii keskustelua voi käydä hyödyistä ja haitoistakin
TS saa itse vastata tuohon ’ei/kyllä’ osioon. Minulle jää hämäräksi mitä tarkoitat aksaalisuljennalla? Jos mailan varsi on ’akseli’, niin lavankiertyminen svingin aikana lienee se mitä tarkoitat aksaalisuudella?
Menikö oikein?
Otin käteeni sählymailan (isolapa ja lavan asentoa helppo havainnoida). Heiluttelen mailaa vasemmalla kädellä (klo 8-4 välillä).
Supinoiden mailan lapa tekee sulkevan kiertoliikkeen. Varsi kiertää itsensä ympäri sulkemalla lapaa, mutta rannekulmasta johtuen varren kiertoliikkeestä muodostuu kartiomainen ja lapa kulkee kartion pohjaa pitkin samalla sulkeutuen.
Sitten kokeilin samaa ilman supinaatiota. ’Kartiota’ ei muodostu. Lapa heiluu luonnostaan suorassa linjassa suhteessa. Varressa ei ole kiertoliikettä.
Kun vauhtia lisätään, niin kiihtyvyyshän aiheuttaa ’keskipakoa’ jatkuvuuden lain mukaan. Itsestä ainakin tuntuu, siis tuntuu luonnollisemmalta, että kartiomaisen liikkeen mukaan ottaminen eli aksaalikierron lisääminen varsinkin aktiivisesti altistaa liikeradan herkemmin virheille kuin ilman aktiivista aksaalia.
Varren aksaalikierto tapahtuu vasta osumahetken jälkeen ’krossatessa’, mutta siihen asti mun käsittääkseni on kyse enemmän sitä vastustavista voimista. Tämä analyysi tapahtui toimistossa sählymailaa heilutellen, ei laskelmoiden.
Kysymykseesi voiko hyvillä pelaajilla olla aksaalikiertoa, niin joillakin on. Minusta esimerkiksi tässä.
Se onko vastaus kyllä tai ei, voi hyvinkin olla koulukunta ero. Vahvasti yksinkertaistaen toiset voi hyvinkin lähteä liikkeelle siitä, että pituutta pitää saada lisää ja tarkkuus tulee toisena ja toiset voi lähteä liikkeelle tarkkuudesta ja pituus tulee myöhemmin. Vähän niin kuin deduktiivinen tai induktiivinen päättely vai ollaanko vielä abduktiivivaiheessa 🙂
Nyt tulee oikeesti asiallista ja hyvää tekstiä ja asia on aika hyvin ymärretty. Voitaisiin kohta päästä oikeesti aiheessa etenemään ja eri variaatioita miettimään
Poodri Hoo kirjoitti: (17.4.2012 10:54:53)
data kirjoitti: (16.4.2012 22:10:51)
Ihan mukavaa pohdintaa. Sen verran valottaisin tätä minun ja ts:n välistä väittelyn aihetta, että oikeastaan kyse ei ole siitä, onko aksiaalisuljennasta hyöttya vai haitaa, vaan siitä, ettäA onko hyvillä pelaajilla aksiaalisuljenta
B voidaanko se poistaa lapaa avaamallaminun vastaus on kyllä ja ei
ts vastaus on ei ja kyllä, tosin joidenkin pelaajien osalta A joskus myös kyllämutta tietystii keskustelua voi käydä hyödyistä ja haitoistakin
TS saa itse vastata tuohon ’ei/kyllä’ osioon. Minulle jää hämäräksi mitä tarkoitat aksaalisuljennalla? Jos mailan varsi on ’akseli’, niin lavankiertyminen svingin aikana lienee se mitä tarkoitat aksaalisuudella?
Menikö oikein?
Otin käteeni sählymailan (isolapa ja lavan asentoa helppo havainnoida). Heiluttelen mailaa vasemmalla kädellä (klo 8-4 välillä).
Supinoiden mailan lapa tekee sulkevan kiertoliikkeen. Varsi kiertää itsensä ympäri sulkemalla lapaa, mutta rannekulmasta johtuen varren kiertoliikkeestä muodostuu kartiomainen ja lapa kulkee kartion pohjaa pitkin samalla sulkeutuen.
Sitten kokeilin samaa ilman supinaatiota. ’Kartiota’ ei muodostu. Lapa heiluu luonnostaan suorassa linjassa suhteessa. Varressa ei ole kiertoliikettä.
Kun vauhtia lisätään, niin kiihtyvyyshän aiheuttaa ’keskipakoa’ jatkuvuuden lain mukaan. Itsestä ainakin tuntuu, siis tuntuu luonnollisemmalta, että kartiomaisen liikkeen mukaan ottaminen eli aksaalikierron lisääminen varsinkin aktiivisesti altistaa liikeradan herkemmin virheille kuin ilman aktiivista aksaalia.
Varren aksaalikierto tapahtuu vasta osumahetken jälkeen ’krossatessa’, mutta siihen asti mun käsittääkseni on kyse enemmän sitä vastustavista voimista. Tämä analyysi tapahtui toimistossa sählymailaa heilutellen, ei laskelmoiden.
Kysymykseesi voiko hyvillä pelaajilla olla aksaalikiertoa, niin joillakin on. Minusta esimerkiksi tässä.
Se onko vastaus kyllä tai ei, voi hyvinkin olla koulukunta ero. Vahvasti yksinkertaistaen toiset voi hyvinkin lähteä liikkeelle siitä, että pituutta pitää saada lisää ja tarkkuus tulee toisena ja toiset voi lähteä liikkeelle tarkkuudesta ja pituus tulee myöhemmin. Vähän niin kuin deduktiivinen tai induktiivinen päättely vai ollaanko vielä abduktiivivaiheessa 🙂
Aksiaalisuljennassa kierron akselina toimii varren keskiakseli. Silloin varren
asento suhteessa tasoon ei muutu, vaan ainoastaan lavan asento suhteessa omaan kulkusuuntaan muuttuu. Supinaatio ei johda aksiaalisuljentaan esim mailan ollessa klo9 kohdalla. Jos ryhdytään tutkimaan anatomian kautta liikkeitä, jotka johtavat puhtaaseen aksiaalikiertoon, voidaan havaita, että
tarvitaan useamman kuin yhden vapausasteen käyttöä. Supinointi on kuitenkin yksi merkittävimmistä komponenteista varsinkin mailan ollessa jo lähellä osumakohtaa. Klo 9 kohdalla lapa kulkee n. 60 astetta auki suhteessa nopeusvektoriin. Tämä avonaisuus on poistettava sulkevalla aksiaalikierrolla ennen osumaa. Pelivaraa on jonkin verran siinä, miten tuon ajoittaa tuolle välille sekä siinä paljonko siitä tehdään supinoimalla ja paljonko PF:llä.
Ajoituksen, supinaatio/PF suhteen sekä lähtöavonaisuuden osalta klo9 kohdalla hyvien pelaajien keskuudessa on jonkin verran eroja. Suurimmalla osalla aksiaalisuljenta liikkuu jossain 50 asteen nurkilla (klo9-osuma). Sitten on pieni prosentti, joilla se on selvästi enemmän tai vähemmän. Mitään merkkejä siitä, että ne joilla sitä on vähemmän, olisivat parempia pallon lyöjiä, ei ole. Mitään varsinaisesti uutta tai mullistavaa ei ole tässä suhteessa tapahtunut viime vuosina.Pekka Pelimies kirjoitti: (17.4.2012 11:42:36)
Supinoivan ’sulkutyökartion’ kärki lienee kahvassa? Menikö oikein?Ilman käsivarren tai kynärvarren kiertoa mielestäni edelleen tapahtuu kartion pohjaa pitkin tapahtuvaa sulkeutumista. Tämä kartio vain on huomattavasti suurempi, kärki lienee jossain parissa – kolmessa metrissä pelaajan selän takana ja yläpuolella.
Kun laajennetaan supinaatiokartio jättämällä kyynärvarren myötäkierto pois swingistä, lavan sulkeutumisnopeus pienenee merkittävästi, käytännössä voisi jopa sanoa, ettei sitä ole ollenkaan, vaan lapa on kohtisuorassa liikesuuntaansa nähden hyvin pitkällä matkalla hyvissä ajoin ennen osumaa ja vielä hetken sen jälkeenkin.
Näin saavutettava pieni tai ainakin merkittävästi pienempi lavan sulkeutumisnopeus (siis suhteessa kohdelinjaan) muuttaa osumageometriaa vakaammaksi, jolloin se ei ole niin herkkä rytmivirheille tai ajoituksen vaihtelulle. Etenkin kovaa lyödessä käsien kiertämisen ja krossaamisen ajoittaminen on äärimmäisen vaikeaa.
Mielestäni yllä oleva on Bubban lyönneissä ja voimavinkeissä vahvasti ilmaistu.
Justiinsa, supinoivan kartion kärki on gripssä. Lavennetun kartion kuvauksesi on oiva, just tota mäkin fundeerasin. Kun kartioita pyörii vähemmän, niin todennäköisyys stabiilimpaan lavan asentoon osumahetkellä kasvaa.
Sittenpä tullaankin siihen, että mitkä näistä eri kulmissa pyörivistä kartioista on olennaisimpia lopputuloksen kannalta. Paras lopputulos saavutettaneen jossa toistettavuus ja mailanpään nopeus on optimaalinen.
nimimerkillä yli 10 vuotta luonnon lapsena ja nyt horjutaan kuilun partaalla… gripit itse vaihdettu ja svingin analysointi rupeaa kiinnostamaan. Jälkimmäiseen ensisijaisina syypäinä ts, data ja B 🙂
data kirjoitti: (17.4.2012 11:57:41)
. Klo 9 kohdalla lapa kulkee n. 60 astetta auki suhteessa nopeusvektoriin. Tämä avonaisuus on poistettava sulkevalla aksiaalikierrolla ennen osumaa. .Ja jjuri tässä olet ollut koko ajan väärässä ja olet edelleen. Koko kappaleen asento muuttuu 90 astetta ja siksi aksillaikiertoa ei tarvita. Lisäksi sinulla on juuri tuohon liittyvä harha joka johtaa väärään kuvitelmaan lavan nopeusvektorista.
Voisit oikeesti hetken miettiä mihin suuntaan se varsi osoittaa tuosa klo 9 kohdalla ja mihin osumassa.
ts kirjoitti: (17.4.2012 11:52:22)
Nyt tulee oikeesti asiallista ja hyvää tekstiä ja asia on aika hyvin ymärretty. Voitaisiin kohta päästä oikeesti aiheessa etenemään ja eri variaatioita miettimään
Tänks. Sitä rupesin fundeeraamaan, että jos vasen käsi on kiihtyvyyden ’ohjuri’, niin onko oikean käden ranteella nopeuden tuottajana kuinka suuri merkitys. Monestihan oikean käden työskentelyä verrataan kivien tai pallon heittelyy, jolloin ranteen ’flippaaminen’ antaa sen viimeisen kiihtyvyyden rippeen heitettälle kappaleelle.
Jos svingissä kiihtyvyys lähtee lantiosta tai sen kierron purkautumisesta, niin millainen rooli tuolla oikealle ranteelle loppupeleissä jää.
-
JulkaisijaArtikkelit
Etusivu › Foorumit › Kilpagolf & harjoittelu › 3D mallinnusta