Etusivu › Foorumit › Kilpagolf & harjoittelu › 3D mallinnusta
-
JulkaisijaArtikkelit
-
glof kirjoitti: (24.7.2013 21:22:24)
Menet järven rantaan ja haluat heittää kiven mahdollisimman kauas. Otatko kiven käteen, mietit kumpaan käteen, kannattaisiko ottaa vauhtia, kumpikohan jalka pitäisi olla edessä, mikäköhan olisi optimaalinen lentorata jne. Vai otatko vain kiven parempaan käteesi heität niin kauas kuin jaksat, yrität erehdyksen kautta uudelleen ja otat opiksi? Kuinka toimii 7-v lapsi samassa tilanteessa?Datasta en tiedä, mutta oma valintani on selvä: kyllä optimaalinen lentorata pitää laskea ennen kuin heittää ensimmäistäkään kiveä!
Itse asiassa, minua ei oikeastaan kiinnosta koko kiven heittäminen vaan kivenheittoon liittyvän ilmiömaailman hahmottaminen matemaattisena abstraktiona.
En kylläkään ole vielä ihan täysin tyytyväinen tuohon abstraktion nykyiseen versioon. Mielessä on tänäänkin pyörinyt kahden kappaleen ongelma täydennettynä parillakin jousivoimalla sekä kappaleiden ei-pistemäisyyden vaikutus.
Meitä vaan on niin monenlaisia. Ja taitaa historia opettaa, että hyvä on että on ja että erityisen hyvä on, jos erilaiset pystyy edes hieman kommunikoimaan toisen lailla erilaisten kanssa.
Pappa Tykki kirjoitti: (24.7.2013 22:01:34)
En kylläkään ole vielä ihan täysin tyytyväinen tuohon abstraktion nykyiseen versioon. Mielessä on tänäänkin pyörinyt kahden kappaleen ongelma täydennettynä parillakin jousivoimalla sekä kappaleiden ei-pistemäisyyden vaikutus.
Hienoa Pappa. Jotain tän tyylistä pohdintaa toivookin oikeelta ammattilaiselta.
glof kirjoitti: (24.7.2013 21:22:24)
[
Järven rantaan kutsutaan sata keihäänheiton maailmanlistan parasta miestä. Paras heittää 100m, toinen 99m, kolmas 98m ja huonoin metrin. Otatko oppia huonoimmalta, keskiverrolta vai parhaalta? Vai kannattaako valita viisi parasta (”leikkimielinen p-arvo 5%”), verrata heidän tyylejään, etsiä yhdistävät tekijät ja matkia niitä? Tämän jälkeen harjoittelet heittämistä 10 000 toistoa, jonka jälkeen saat heitettyä kiveä 110m. Luet heittopiste.com palstalta fyysikon ajatuksen siitä, kuinka kaksoisheilurimalli mukaan kiveä pitäisi heittää, mutta malli ei huomio olosuhteita, vauhdinottoa tai tukijalkaa, koska kaavojen takia pitää ”vähän” oikoa. Kuinka paljon lotkautat korvaasi fyysikon ajatuksille, vai onko parempi mennä tekemään lisää toistoja, jotta pystyt paineenkin alla heittämään sen 110m? Fysiikan lakien mukaan Pitkämäki ei saisi kaatua heittojensa perään. Jos hän itse kokee heittävänsä pidemmälle kaatumalla, kannattaako perään kaatua vaikka fyysikko väittääkin muuta?Vähän vaikea sanoa keneltä ottaisin mallia, jos ihan tosissaan lähtisin tulosta keihäässä hakemaan. Räty heitti 90 melkein kädellä ja Zelezny kovalla vauhdilla. Tuleehan tuossa paljon eroja jo yksilökohtaisten ominaisuuksien osalta. Aivan varmasti tekisin simulaation, jolla hakisin optimia. Laittaisin mallin huomioimaan kaikki oleelliset kohdat, joiden avulla saisin tietoa lisäpäätelmiin. Mallin ei tarvitse antaa suoraan vastausta kaikkeen ja joka varpaan osalta erikseen. Etsisin sitten omat heikkoudet, vahvuudet, kriittiset kohdat ym. Kaikki keihään asennot ja muut ovat tärkeitä eikä ne aina ole kunnossa noilla huipuillakaan. Perehtymättä tarkemmin en sen enempää tähän jauha.
glof kirjoitti: (24.7.2013 21:22:24)
Vai kannattaako valita viisi parasta (”leikkimielinen p-arvo 5%”), verrata heidän tyylejään, etsiä yhdistävät tekijät ja matkia niitä? Tämän jälkeen harjoittelet heittämistä 10 000 toistoa, jonka jälkeen saat heitettyä kiveä 110m.
Miksi heittäisit vain 110 m, jos voisitkin saman tien heittää 120 m. Tiedätkö miten se tapahtuisi? Houkuttele Usain Bolt heittämään ja matki jalkatyö häneltä. Toinen vaihtoehto on että matkit kaikki liikkeet kertoimella 1.090909 nopeutettuna.
Täytyy kyllä myöntää, että helpon menetelmän olet löytänyt. Itse joudun selvittämään kaikki voimantuoton lainalaisuudet ja geometriset reunaehdot ensin, jotta pääsen edes hajulle siitä, millä liikkeillä ja miten harjoittelemalla voisin päästä parhaaseen tulokseen, koska itse ainakaan en niihin huippujen liikkeisiin ja nopeuksiin pääse tuosta vaan matkimalla. Mutta kuten Pappakin asian ilmaisi, niin olemme erilaisia ja meille jokaiselle löytyy sopiva tapa toimia.
glof kirjoitti: (24.7.2013 21:22:24)
Haastat Data näissä swingikeskusteluissa miestä, jolla saattaa olla maailman parhaat laitteet swingin analysointiin ja mittaamiseen. Pyörä on jo keksitty! Tässä on nyt sinulle useampi kysymys, lue ajatuksella ja vastaa näihin, jos pystyt esittämään yhdenkin järkevän vasta-argumentin, jatkan keskustelua kanssasi.
Mutta onko tuolla miehellä paras valmius analysoida mittausten tuloksia? Löytyisikö se paras tieto kuitenkin eri alojen osaajien yhteistyöllä naurettavuuteen menevän keskinäisen kilpailun sijasta?
Vasen pakki kirjoitti: (25.7.2013 13:31:52)
glof kirjoitti: (24.7.2013 21:22:24)
Haastat Data näissä swingikeskusteluissa miestä, jolla saattaa olla maailman parhaat laitteet swingin analysointiin ja mittaamiseen. Pyörä on jo keksitty! Tässä on nyt sinulle useampi kysymys, lue ajatuksella ja vastaa näihin, jos pystyt esittämään yhdenkin järkevän vasta-argumentin, jatkan keskustelua kanssasi.
Mutta onko tuolla miehellä paras valmius analysoida mittausten tuloksia? Löytyisikö se paras tieto kuitenkin eri alojen osaajien yhteistyöllä naurettavuuteen menevän keskinäisen kilpailun sijasta?
Veit sanat suusta! Tästä tullaan siihen kuinka tärkeätä on erialojen ja osaamisten yhdistäminen, jotta asioita voidaan kehittää sitä pistettä pidemmälle, jossa nyt ollaan. Mutta onko siinä mitään järkeä, jos mittaamalla tiedätään drawn lentävän pidemmälle kuin faden (en tiedä onko näin mutta olettaisin), kannattaako aika tuhlata miekkailuun siitä, että onko todella näin vai olisiko järkevämpää hyväksyä mitattu tulos ja mahdollisesti miettiä mistä se johtuu? Johtopäätöksien kautta voitaisiin saada myös jotain asioita vietyä eteenpäin. Erityisesti tähän tulosten analysointiin ja diskun kehittelyyn vaaditaan moniammatillista osaamista. Mittauksen voi kai hoitaa siihen koulutettu apinakin 😉
data kirjoitti: (25.7.2013 11:34:19)
glof kirjoitti: (24.7.2013 21:22:24)
Vai kannattaako valita viisi parasta (”leikkimielinen p-arvo 5%”), verrata heidän tyylejään, etsiä yhdistävät tekijät ja matkia niitä? Tämän jälkeen harjoittelet heittämistä 10 000 toistoa, jonka jälkeen saat heitettyä kiveä 110m.
Miksi heittäisit vain 110 m, jos voisitkin saman tien heittää 120 m. Tiedätkö miten se tapahtuisi? Houkuttele Usain Bolt heittämään ja matki jalkatyö häneltä. Toinen vaihtoehto on että matkit kaikki liikkeet kertoimella 1.090909 nopeutettuna.
Täytyy kyllä myöntää, että helpon menetelmän olet löytänyt. Itse joudun selvittämään kaikki voimantuoton lainalaisuudet ja geometriset reunaehdot ensin, jotta pääsen edes hajulle siitä, millä liikkeillä ja miten harjoittelemalla voisin päästä parhaaseen tulokseen, koska itse ainakaan en niihin huippujen liikkeisiin ja nopeuksiin pääse tuosta vaan matkimalla. Mutta kuten Pappakin asian ilmaisi, niin olemme erilaisia ja meille jokaiselle löytyy sopiva tapa toimia.
Koska olen laiska, tyhmä ja saamaton. Henk.koht olisin tyytyväinen tulokseen 110m jolla voittaisin mestaruuden MM-kisoissa ja Olympialaisissa sekä varmistaisin itselleni elinkeinon.
Kunnioitan teidän harrastuneisuutta, valoitan asiaa taas yhdellä esimerkillä. Voimistelijat ovat usein maailman huipulla 16-vuotiaina. Teidän esittämällä tavalla pitäisi ensin opetella lukemaan ja laskemaan, osata päätellä ja mallintaa ennen kuin voisi aloittaa harjoittelun. Toinen vaihtoehto on yrittää ja oppia yrityksen ja erehdyksen kautta, muita matkimalla ja omia oivalluksia tekemällä. Kummalla tavalla todennäköisemmin pääsee maailman huipulle?
glof kirjoitti: (25.7.2013 14:07:10)
. Mutta onko siinä mitään järkeä, jos mittaamalla tiedätään drawn lentävän pidemmälle kuin faden (en tiedä onko näin mutta olettaisin), kannattaako aika tuhlata miekkailuun siitä, että onko todella näin vai olisiko järkevämpää hyväksyä mitattu tulos ja mahdollisesti miettiä mistä se johtuu?;)Jos mittaaamalla halutaan tietää tietyn tekijän X vaikutus tekijään Y, on ensiarvoisen tärkeää, että koejärjestely suunnitellaan siten, että lopputulokseen vaikuttaa vain tekijä X eikä joku muu
piilossa oleva tekijä lisäksi. Esimerkiksi tyypillinen virhe, jos haluttaisiin tietää kumpi kierre on
mitan puolesta parempi (draw vai fade) olisi se, että molempiin lyönteihin käytetään robotilla samaa draiverin loftia. Näin ei tule tehdä, koska pelaaja voi valita edullisimman loftin itselleen. Pelkkä mittaaminen ei riitä, vaan tulee olla teoreettista ymmärrystä, jotta pystyy välttämään piilossa vaanivat virheet.Jos joku kertoo mittaustuloksen eikä informoi riittävästi koejärjestelystä, on mittaustulos arvoltaan ulkopuolisille hyvin heikko. Se on myös arvoltaan myös heikko, jos on nähtävissä puutteita koejärjestelyssä. Lisäksi on oltava tarkat tiedot käytettyjen mittalaitteiden tarkkuudesta.
data kirjoitti: (25.7.2013 14:53:30)
glof kirjoitti: (25.7.2013 14:07:10)
. Mutta onko siinä mitään järkeä, jos mittaamalla tiedätään drawn lentävän pidemmälle kuin faden (en tiedä onko näin mutta olettaisin), kannattaako aika tuhlata miekkailuun siitä, että onko todella näin vai olisiko järkevämpää hyväksyä mitattu tulos ja mahdollisesti miettiä mistä se johtuu?;)Jos mittaaamalla halutaan tietää tietyn tekijän X vaikutus tekijään Y, on ensiarvoisen tärkeää, että koejärjestely suunnitellaan siten, että lopputulokseen vaikuttaa vain tekijä X eikä joku muu
piilossa oleva tekijä lisäksi. Esimerkiksi tyypillinen virhe, jos haluttaisiin tietää kumpi kierre on
mitan puolesta parempi (draw vai fade) olisi se, että molempiin lyönteihin käytetään robotilla samaa draiverin loftia. Näin ei tule tehdä, koska pelaaja voi valita edullisimman loftin itselleen. Pelkkä mittaaminen ei riitä, vaan tulee olla teoreettista ymmärrystä, jotta pystyy välttämään piilossa vaanivat virheet.Jos joku kertoo mittaustuloksen eikä informoi riittävästi koejärjestelystä, on mittaustulos arvoltaan ulkopuolisille hyvin heikko. Se on myös arvoltaan myös heikko, jos on nähtävissä puutteita koejärjestelyssä. Lisäksi on oltava tarkat tiedot käytettyjen mittalaitteiden tarkkuudesta.
Eikä Tapsankaan laitteilla saada asioita mitattua sillä tarkkudella, että kaikki vaikuttavat tekijät saisi riittävän tarkasti huomioitua (lavan tulosuunta, osumapiste lavassa, osumapisteen ja COG:n suhde toisiinsa, lavan asento osumahetkellä jne. jne.). Mitatussakin tiedossa on siis aika paljon heittoa aivan kuten DP-mallissakin on jouduttu oikomaan joitain asioita.
Ja sitten on vielä tulosten tulkinta. Meneekö draw fadea pidemmälle siitä yksinkertaisesta syystä, että suljetussa lavassa on pienempi lofti? Meneekö late hit lyönti pidemmälle samasta syystä? Mikä on optimaalinen lavan liikesuunta/osumapiste/COG:n sijainti suhteessa kahteen edelliseen milläkin mailalla? Onko pitkälle lyöminen edes itsetarkoitus?
Molemmat tarkastelukulmat on mun mielestä tärkeitä. Jos ts+data+B laitettaisiin päiväksi istumaan keskenään, siitä voisi syntyä jotain paljon parempaa kuin tällainen finninaamaisten teinien netti viha kerho.
Tein äsken sellaisen havainnon, että kun ottaa alkuasennon, laittaa lavan pallon taakse ja sitten tekee hoganmaisen vasemman ranteen kuperruksen, niin lapa onkin 30 senttiä pallon takana. Late hit saa toisenkin merkityksen.
Vasen pakki kirjoitti: (25.7.2013 16:45:53)
Eikä Tapsankaan laitteilla saada asioita mitattua sillä tarkkudella, että kaikki vaikuttavat tekijät saisi riittävän tarkasti huomioitua (lavan tulosuunta, osumapiste lavassa, osumapisteen ja COG:n suhde toisiinsa, lavan asento osumahetkellä jne. jne.). Mitatussakin tiedossa on siis aika paljon heittoa aivan kuten DP-mallissakin on jouduttu oikomaan joitain asioita.
.
Ei meidän laitteella saada noista juuri mitään tietoa eikä tarvitsekaan. Sen sijaan harhakäsityksiä voimantuoton elementeistä ja niihin vaikuttavista kehon nivelpisteiden liikenopeuksista ja suunnista sillä on saatu paljon poistettua vertaamalla tekemistä tunnetusti hyvin palloa lyöviin pelaajiin.
Samoin on ymmärretty isosti lavan ja kehon liikkeitä toisiinsa nähden nimenomaan kerroksittaisten liikkeiden yhteisvaikutuksesta ja 3D avaruudessa.
Vasen pakki kirjoitti: (25.7.2013 16:45:53)
Mitatussakin tiedossa on siis aika paljon heittoa aivan kuten DP-mallissakin on jouduttu oikomaan joitain asioita.Ja aika mitättömiä vieläpä, kuten että mikä saa sen ylemmän vivun ylipäänsä liikkumaan ja mihin suuntaan se liikkuu missäkin vaiheessa swingiä, sekä mihin ja millä nopeudella sen ylemmän vivun kiinnityspiste liikkuu. Voimantuotollisesti siis varsin mitättömiä kysymyksiä 🙂
ts kirjoitti: (25.7.2013 21:03:37)
Samoin on ymmärretty isosti lavan ja kehon liikkeitä toisiinsa nähden nimenomaan kerroksittaisten liikkeiden yhteisvaikutuksesta ja 3D avaruudessa.Ja kun joku nämä ymmärtää niin mitä siitä seuraa? Voiko sen tiedon siirtää (ja jos niin miten) johonkin golfariin, ja jos voi, mitä hän tekee saatuaan sen tiedon saadakseen siitä harrastukseensa (ammattiinsa?) lisäarvoa?
Ballmarker kirjoitti: (26.7.2013 21:40:56)
ts kirjoitti: (25.7.2013 21:03:37)
Samoin on ymmärretty isosti lavan ja kehon liikkeitä toisiinsa nähden nimenomaan kerroksittaisten liikkeiden yhteisvaikutuksesta ja 3D avaruudessa.Ja kun joku nämä ymmärtää niin mitä siitä seuraa? Voiko sen tiedon siirtää (ja jos niin miten) johonkin golfariin, ja jos voi, mitä hän tekee saatuaan sen tiedon saadakseen siitä harrastukseensa (ammattiinsa?) lisäarvoa?
Siis kysyt auttaako swingiliikkeen ymmärtäminen valmentajaa tai pelaajaa paremmaksi? Ymmärsinkö oikein ja tarvitseeko oikeesti vastata?
ts kirjoitti: (26.7.2013 21:49:01)
Ballmarker kirjoitti: (26.7.2013 21:40:56)
ts kirjoitti: (25.7.2013 21:03:37)
Samoin on ymmärretty isosti lavan ja kehon liikkeitä toisiinsa nähden nimenomaan kerroksittaisten liikkeiden yhteisvaikutuksesta ja 3D avaruudessa.Ja kun joku nämä ymmärtää niin mitä siitä seuraa? Voiko sen tiedon siirtää (ja jos niin miten) johonkin golfariin, ja jos voi, mitä hän tekee saatuaan sen tiedon saadakseen siitä harrastukseensa (ammattiinsa?) lisäarvoa?
Siis kysyt auttaako swingiliikkeen ymmärtäminen valmentajaa tai pelaajaa paremmaksi? Ymmärsinkö oikein ja tarvitseeko oikeesti vastata?
Tarkoitan sitä, että kun valmentaja ymmärtää näitä liikkeiden yhteisvaikutuksia, niin millä tavalla se ymmärrys siirtyy pelaajan tekemisiä hyödyttämään? Miten se pelaaja omaksuu tuon ymmärryksen, joka on hänelle ehkä täyttä hebreaa? Puhumalla? Näyttämällä? Käyriä yhdessä tutkimalla? Teoriaan perehtymällä?
Jotta siitä tiedosta olisi pelaajalle hyötyä, joku keino pitää olla jolla hän sen omaksuu ja osaa vielä käyttää hyödykseen.
Mitä voimantuottoajatuksia herättää tämä?
-
JulkaisijaArtikkelit
Etusivu › Foorumit › Kilpagolf & harjoittelu › 3D mallinnusta