Etusivu › Foorumit › Kilpagolf & harjoittelu › 3D mallinnusta
-
JulkaisijaArtikkelit
-
data kirjoitti: (24.7.2013 12:34:44)
En tiedä haitko tätä, mutta jotain 30-40 m menee pitemmälle, jos lapa ei lainkaan hidastusi.
Siihen päästään suurella lavan massalla tai valtavalla ulkopuolisella lisävoimalla.Osittain tuota.
Valtava ulkopuolinen voima.
hmm heittää kyllä 85 kiloisen kaverin 10 senttiä taakse jos menee vähän vikaan mutta ei nyt valtavaksi voi kutsua.
Mutta palloon kuitenkin saadaan nopeutta lisää.
Kontaktin teho paranee ilmeisemmin todella paljon kun pallon muodonmuutos takaisin päin tapahtuu edes hieman pidempään ja hieman voimakkaammin muutosta vastutavalla lavalla.ts kirjoitti: (24.7.2013 12:44:45)
data kirjoitti: (24.7.2013 12:34:44)
En tiedä haitko tätä, mutta jotain 30-40 m menee pitemmälle, jos lapa ei lainkaan hidastusi.
Siihen päästään suurella lavan massalla tai valtavalla ulkopuolisella lisävoimalla.Ja paljonko suurempi tuon lavan massan pitäisi olla silloin?
Toisaalta tää keskustelu edelleen jauhaa hemmetin kaukana olennaisesta kun pyöritään noiden kahden kappaleen törmäämisen laskelmissa. Se ei auta yhtään ainoaa pelaajaa ymmärtämään mitä hänen pitäisi tehdä paremmin jotta lyönnit olis parempia. Toki sen verran, että voi lakata yrittämästä haitallisia asioita kun ymmärtää koko mailan liikkeen merkityksen eikä pelkän lavan, mutta silloinkin ollaan vasta alkumetreillä tavoitteeseen nähden.
Teoriassa ääretön, mutta jo tommosella 1-2 kg päästään jo lähelle.
Näprääjä kirjoitti: (24.7.2013 12:58:24)
Kontaktin teho paranee ilmeisemmin todella paljon kun pallon muodonmuutos takaisin päin tapahtuu edes hieman pidempään ja hieman voimakkaammin muutosta vastutavalla lavalla.
Juuri tästä syystä COR määrittelyissä mitataan osuman kestoa. Kaikki fyysikotkin vannovat tuon nimiin, vaikka lisäjousto on häviävän peini välillä 0,83 ja 0,87, mutta sitten kun tuota esitetään aikaansaatavaksi pelaajan tekemisellä, alkaa vänkääminen vastaan.
Pari mestaria tutki tuota osumaa 60 luvulla ja totesivat noin 60 (2oz) gramman lisäyksen mailanpään massaan antavan saman lopputuloksen vauhdeilla 110 ja 104 mph. Uskoisin suhteen olevan vieläkin rajumpi nykypalloilla. Raskaamman lavan käytön tietysti estää se, että siihen saa vähemmän vauhtia samalla työllä, mutta aika eri tulokseen päätyivät kuin tuo datan esittämä kilo tai kaksi.
ts kirjoitti: (24.7.2013 12:44:45)
Toisaalta tää keskustelu edelleen jauhaa hemmetin kaukana olennaisesta kun pyöritään noiden kahden kappaleen törmäämisen laskelmissa. Se ei auta yhtään ainoaa pelaajaa ymmärtämään mitä hänen pitäisi tehdä paremmin jotta lyönnit olis parempia.
Pääosin näin, tottakai. Lähes kaikki ihmiset oppivat lähes kaiken mielikuvien kautta. Sitten on pieni osa fyysikko- tai muita insnörifriikkejä, jotka eivät voi tehdä asioita ennen kuin ymmärtävät niissä vaikuttavat luonnonilmiöt. Joku ei voi ajaa autoa ennen kuin on purkanut polttomottorin ja ymmärtänyt sen osat, kun useimmille riittää tieto, että kun kaasua painaa enemmän niin auto kiihtyy. Jonkun on ymmärrettävä mailanpään ja pallon kohtaamisen dynamiikka, kun usemmille riittää, että pitää vetää kunnolla pallosta läpi.
Tietysti pienenänä haaveena tässä mekanismien nypläämisessä on, että kun niitä taas pikkuisen paremmin ymmärtäisi niin voisi keksiä, miten polttomoottoria tai golfmailla käyttäisi vielä pikkuisen fiksummin tai peräti kehittäisi hieman paremman moottrin/mailan tai pallon. Itseäni näissä asioissa kiinnostaa kaikkein eniten se, miten minun pitää muuttaa mielikuviani iän karttuessa eli kropan liikkuvuuden pikku hiljaa huonontuessa ja kaikenlaisten pikku kremppojen tullessa kuvaan mukaan (tosin: tuloksenteko on kiinni enisijassa puttaamisesta ja chippaamisesta ja jossain määrin vajaiden svingien lähestymisestä – ei lainkaan täyden svingin pelistä).
Miten sitten moinen insinöörihavainto/parannus kommunikoidaan välineen käyttäjälle on toinen juttu: tarvitaan päivitetyt mielikuvat.
ts kirjoitti: (24.7.2013 12:44:45)
Toisaalta tää keskustelu edelleen jauhaa hemmetin kaukana olennaisesta kun pyöritään noiden kahden kappaleen törmäämisen laskelmissa. Se ei auta yhtään ainoaa pelaajaa ymmärtämään mitä hänen pitäisi tehdä paremmin jotta lyönnit olis parempia. Toki sen verran, että voi lakata yrittämästä haitallisia asioita kun ymmärtää koko mailan liikkeen merkityksen eikä pelkän lavan, mutta silloinkin ollaan vasta alkumetreillä tavoitteeseen nähden.
Tässäkin fyysikot jakavat tapahtumat eri leireihin, joita voidaan tutkia erillisinä tai reunaehtoja toisilleen asettavina ilmiöinä
a) tapahtumat, jotka johtavat eri osumaolosuhteisiin
b) tapahtumat osumassa eri osumaolosuhteissa
c) pallon lentoFysiikan avulla ei voida ratkoa sen tyyppisiä ongelmia, jotka liittyvät suoraan pelaajan anatomisiin tai vastaaviin ominaisuuksiin. Ei voida matemaattisesti laskea sopiiko pelaajalle paremmin vardon vai interlock grippi esimerkiksi.
data kirjoitti: (24.7.2013 12:34:44)
Näprääjä kirjoitti: (24.7.2013 12:20:56)
No paljonkos on kiihtyvyyden,(neg), eroa oltava?
En tiedä haitko tätä, mutta jotain 30-40 m menee pitemmälle, jos lapa ei lainkaan hidastusi.
Siihen päästään suurella lavan massalla tai valtavalla ulkopuolisella lisävoimalla.Olettaen, että palloon osutaan.
Teoreettisesti SF-max = 2.0. se edellyttää kahta ongelmallista asiaa, joista toinen on mahdoton, koska silloin lyöjänkin massa sisältyy kaiken muun maailmankaikkeuden massan tavoin titun sisään ja lopputulemana on singulariteetti ja koko paska yleisöineen ja Trackmaneineen sekä nakkikioskeineen ja pepsimaxeineen, (kaikka saman titun COG.ssä) räjähtäisivät mahdollisesti hevonvitun humppaan, jos sallitte karkean ilmaisuni.
Toinen on sikäli hankala, että spinloftilla 0 pallo pysähtyy ensimmäiseen apilaraffiin tai muuhun sopivaan vastukseen.
Vaadittava massa siihen, että mailanpää hidastuu olemattomasti mittaustarkkuuden rajoissa nostaa lavan massan nopeasti lukemiin, joissa sen kiihdyttäminen ei onnistu niin, että hyötyä olisi lyönnin kokonaispituuteen. Kysykää vaikka pituuslyöjiltä jos ette usko.Kiitokset Papalle taas asiallisista viesteistä.
Koko jutun ongelma on se, että maailmalla vuosikymmeniä vallalla ollut golfoppi on laittanut pienten väärinymmärrysten johdosta harrastajat yritämään ja tekemään vääriä asioita ja tietysti myös onnistumaan niissä lopulta. Yksi sen opin olennaisia osia on mailanpään nopeuden kiihdyttäminen sen sijaan, että puhuttaisiin koko mailan nopeudesta.
Juttelin tuossa yhtenä iltana pitkän puhelun erään arvostamani kolleegan kanssa ja muisteltiin menneitä, todeten kuinka hemmetin pihalla me itse oltiin 90 luvulla kun tuota vanhaa tietoa pelaajille jaettiin. Onneksi sattui kohdalle pelaajia, joiden vaistot laittoivat heidät tekemään hieman toisin ja vain osa virheistämme jäi vaikuttamaan tuohon pelaajien tekemisiin. Nyt niitä on sitten korjattu päinvastaisin ajatuksin ja koko ajan parempaan päätyen.
Ongelmien syntyyn johtivat hitaat kamerat, joilla ei saatu riittävästi freimejä tärkeimmistä kohdista, kerrkosittaisten pyörivien liikkeiden yhdistelmän ymmärtämättömyys ja tuo niin rakastamani 2D harha, joka saa heiveröisen ihmismielen tekemään yksinkertaistettuja päätelmiään näkemästä, koska ei osaa suhteuttaa liikettä ympäröivään liikeeseen. Aika harvalle tulee esim mieleen, että eukäden kyynärpää monella hyvällä pelaajalla osumassa ja sen jälkeen liikkuukin kohteesta (lipusta) pois päin eikä sen suuntaan. Nuo ovat selvinneet vasta viime vuosina kun erilaiset 3D mallinnukset ovat alkaneet kehon liikkeitä tuossa muodossa träkkäämään ja on ollut hienoa päästä sitä aikaa eturivistä seuraamaan.
Kun päästään siis eroon ajatuksesta mailan lavan vippaamisesta kiihtyvään liikeeseen, päästään eroon huukeista, slaisseista, topeista ja duffeista noin alkuun. Pulleja ja pusheja tulee välillä edelleen, mutta isot kierteet ja mittavirheet alkavat häipymään pelistä, myös vajaissa lyönneissä joihin itsekin viittasit.
Samalla opitaan ymmärtämään mitä sen kehon oikeesti pitäis tehdä voimantuotollisesti, sekä myös dynaamisen tasapainon säilyttämisen kannalta. Aletaan ymmärtämään liikkeet ja vastaliikkeet, voimat ja vastavoimat ja sitä kautta myös ajattelemaan paremmin sitä fyysistä harjoittelua mitä golfarin pitäisi tehdä, varsinkin kilpapuolella.
Eli… keep the handle moving;)
Voi kun tuo olis yleisemmin tajuttu jos vuosikymmeniä sitten kun jotkut siitä yrittivät sanaa levittää.
ts kirjoitti: (24.7.2013 13:21:14)
Näprääjä kirjoitti: (24.7.2013 12:58:24)
Kontaktin teho paranee ilmeisemmin todella paljon kun pallon muodonmuutos takaisin päin tapahtuu edes hieman pidempään ja hieman voimakkaammin muutosta vastutavalla lavalla.
Juuri tästä syystä COR määrittelyissä mitataan osuman kestoa. Kaikki fyysikotkin vannovat tuon nimiin, vaikka lisäjousto on häviävän peini välillä 0,83 ja 0,87, mutta sitten kun tuota esitetään aikaansaatavaksi pelaajan tekemisellä, alkaa vänkääminen vastaan.
Pari mestaria tutki tuota osumaa 60 luvulla ja totesivat noin 60 (2oz) gramman lisäyksen mailanpään massaan antavan saman lopputuloksen vauhdeilla 110 ja 104 mph. Uskoisin suhteen olevan vieläkin rajumpi nykypalloilla. Raskaamman lavan käytön tietysti estää se, että siihen saa vähemmän vauhtia samalla työllä, mutta aika eri tulokseen päätyivät kuin tuo datan esittämä kilo tai kaksi.
Ei tolla 60 g tule kuin 15 m lisää / mpn vakio
ts kirjoitti: (24.7.2013 11:14:03)
Ja jos veikkaat tuota kautta loftin vaikutusta ja pallon lähtökulman muutosta sen vuoksi, niin se ei ole seltys. Se on tutkittu heti ensimmäisenä, eikä se myöskään näkyisi noissa eri nivelmpisteiden hidastumiseroissa.
Ulkoinen voima F= dP/dt , jossa P= systeemin liikemäärä ja systeemi= pallo+lapa.
Massat eivät kesken lyönnin muutu ja vertailu kahden eri lyönnin välillä pitää tehdä identtisillä välineillä. Lyöntirobotti (IronByron) antaa käytännössä maksimaalisen tuen ja massan lyönnin taakse. Lyöntipituudet vastaavat erittäin hyvin laskelmilla ennakoituja. Pelkästään tuo riittää kokeellisesti vahvistamaan, ettei ’massankasvatusteoria’ toimi.
P=mv. Liikemäärä samalla lavan/ pallon massalla riippuu siis nopeuksista samoissa kappaleissa.
Edelläolevan pohjalta voidaan päätellä, että ulkoinen lisävoima (F=ma) osuman aikana lisää pallon ja lavan nopeutta verrattuna tilanteeseen ilman lisävoimaa. Plusmerkkinen kiihtyvyys (pallo) kasvaa ja miinusmerkkinen kiihtyvyys (lapa) pienenee, mistä seuraa, että pallon lähtönopeus kasvaa ja mailan loppunopeus kasvaa.
Jos oletetaan, että tässä tilanteessa mailanpään nopeus osumaan tultaessa on 100mph ja lisävoiman ansiosta pallon lähtönopeus kasvaa ollen (x)mph, kasvaa niiden suhde (x)/100(mph) eli SmashFactor.
Kun vertaillaan kahta lyöntiä samalla mailalla ja pallolla (r-6) ja lyöntien carry on toisella 15m pidempi FS:llä mitattuna, pitää huomioida :
mittavirhe (tee toistettuja mittauksia, testaa toista laitetta tai mittausasetelmaa)
Oletetaan, että suuruusluokka on oikein ja lyönnit ovat kohtuullisen vakioituja.
Selvitä mahdollisimman tarkasti osumakohta lapaan, spinnitason suunta, AoA, dynaaminen loft, laske spin loft ,mailanpään nopeus osumaan tullessa ja pallon lähtönopeus (SF).
Lisäksi varmista luotettavasti ettei lavan maakontaktia ole ennenkuin pallo irtoaa lavasta. Katso myös muut laitteen antamat arvot kuin edellämainitut. Hylkää oikeasti absurdit mittaukset, mikäli laite näyttää epäonnistuneet rekisteröinnit.
Mikä tahansa lyöntipituuteen korreloitava 3D-mittaussuure välittyy pallon lähtöarvoihin osumafysiikan ja -geometrian kautta.
Jos systeemin yhteinen liikemäärä P kasvaa osumassa, verrattuna liikemäärään juuri ennen osumaa, on pallon lähtönopeus kasvanut ja pelissä on lisävoima [N].
Jos se pienenee, on kyseessä yleensä duffi.data kirjoitti: (24.7.2013 13:53:48)
ts kirjoitti: (24.7.2013 13:21:14)
Näprääjä kirjoitti: (24.7.2013 12:58:24)
Kontaktin teho paranee ilmeisemmin todella paljon kun pallon muodonmuutos takaisin päin tapahtuu edes hieman pidempään ja hieman voimakkaammin muutosta vastutavalla lavalla.
Juuri tästä syystä COR määrittelyissä mitataan osuman kestoa. Kaikki fyysikotkin vannovat tuon nimiin, vaikka lisäjousto on häviävän peini välillä 0,83 ja 0,87, mutta sitten kun tuota esitetään aikaansaatavaksi pelaajan tekemisellä, alkaa vänkääminen vastaan.
Pari mestaria tutki tuota osumaa 60 luvulla ja totesivat noin 60 (2oz) gramman lisäyksen mailanpään massaan antavan saman lopputuloksen vauhdeilla 110 ja 104 mph. Uskoisin suhteen olevan vieläkin rajumpi nykypalloilla. Raskaamman lavan käytön tietysti estää se, että siihen saa vähemmän vauhtia samalla työllä, mutta aika eri tulokseen päätyivät kuin tuo datan esittämä kilo tai kaksi.
Ei tolla 60 g tule kuin 15 m lisää / mpn vakio
Tuo näyttää olevan samassa suuruusluokassa, jos nyrkkisääntöä 1mph ja 2m sovelletaan.
Aiemmin laskin:
quote b: Aiemman esimerkin arvoilla lapa laski 100mph: sta 66.34:ään ja pallon lähti 146,34mph:lla ilmaan.
Jos lapa painaa +50% (300g) lapa hidastuu vähemmän eli 76,06 :een (mph), ja pallo saa alkunopeuden 156,07 kun muut arvot eivät muutu.
quote ends
Tuosta nähdään, että lavan massan kasvukäyrä on voimakkaasti kiihtyvä suhteessa SF:n kasvuun, minkä seurauksena nykyiset lavan massat on optimoitu varsin hyvin, mikä onkin luonnollista.
Olisiko muuten kenelläkään luotettavaa tietoa parhaiden pituuslyöjien käyttämistä mailanpään massoista?ts kirjoitti: (24.7.2013 13:48:46)
Kiitokset Papalle taas asiallisista viesteistä..
Tarkoittaako tämä nyt sitä, että lopultakin hyväksyit sen, että ns. tukivoimateoria kaatui.
PT vahvisti Mikä on svingi? Voimantuotto vol. 2 ketjussa esitetyt laskelmat. Niin ymmärsin.B kirjoitti: (24.7.2013 14:16:46)
data kirjoitti: (24.7.2013 13:53:48)
ts kirjoitti: (24.7.2013 13:21:14)
Näprääjä kirjoitti: (24.7.2013 12:58:24)
Kontaktin teho paranee ilmeisemmin todella paljon kun pallon muodonmuutos takaisin päin tapahtuu edes hieman pidempään ja hieman voimakkaammin muutosta vastutavalla lavalla.
Juuri tästä syystä COR määrittelyissä mitataan osuman kestoa. Kaikki fyysikotkin vannovat tuon nimiin, vaikka lisäjousto on häviävän peini välillä 0,83 ja 0,87, mutta sitten kun tuota esitetään aikaansaatavaksi pelaajan tekemisellä, alkaa vänkääminen vastaan.
Pari mestaria tutki tuota osumaa 60 luvulla ja totesivat noin 60 (2oz) gramman lisäyksen mailanpään massaan antavan saman lopputuloksen vauhdeilla 110 ja 104 mph. Uskoisin suhteen olevan vieläkin rajumpi nykypalloilla. Raskaamman lavan käytön tietysti estää se, että siihen saa vähemmän vauhtia samalla työllä, mutta aika eri tulokseen päätyivät kuin tuo datan esittämä kilo tai kaksi.
Ei tolla 60 g tule kuin 15 m lisää / mpn vakio
Tuo näyttää olevan samassa suuruusluokassa, jos nyrkkisääntöä 1mph ja 2m sovelletaan.
Aiemmin laskin:
quote b: Aiemman esimerkin arvoilla lapa laski 100mph: sta 66.34:ään ja pallon lähti 146,34mph:lla ilmaan.
Jos lapa painaa +50% (300g) lapa hidastuu vähemmän eli 76,06 :een (mph), ja pallo saa alkunopeuden 156,07 kun muut arvot eivät muutu.
quote ends
Tuosta nähdään, että lavan massan kasvukäyrä on voimakkaasti kiihtyvä suhteessa SF:n kasvuun, minkä seurauksena nykyiset lavan massat on optimoitu varsin hyvin, mikä onkin luonnollista.
Olisiko muuten kenelläkään luotettavaa tietoa parhaiden pituuslyöjien käyttämistä mailanpään massoista?Lavan massat optimoitiin jo tuolloin 60 luvulla niiden materiaalien rajoissa mitä silloin oli käytössä. Tuo viittaamani taulukoohan nimenomaan kertoo että massaa ei voi kasvattaa suuremmin, koska silloin ihmiskeho siihen tuottaisi vähemmän nopeutta.
Tukivoiman tarkastelun kannalta taas onkin olennaista koko swingin liikkeen vaikutus tuohon mailanpään teholliseen massaan, ei pelkästään sen omaan.
data kirjoitti: (24.7.2013 13:27:46)
Fysiikan avulla ei voida ratkoa sen tyyppisiä ongelmia, jotka liittyvät suoraan pelaajan anatomisiin tai vastaaviin ominaisuuksiin. Ei voida matemaattisesti laskea sopiiko pelaajalle paremmin vardon vai interlock grippi esimerkiksi.Hyvä Data! Nyt kun olet päässyt siihen vaiheeseen, että pystyt myöntämään ’ei voida matemaattisesti laskea sopiiko pelaajalle paremmin’, vaikka matemaatikko/fyysikkohan pystyy johtamaan kaavan kaikille tapahtumille.. Seuraavaksi voisit myöntää myös ettet pysty laskemaan haluanko lyödä korkean vai matalan, draw vai fade, osua palloon lavan keskeltä vai alareunalla jne. Näistä voidaan johtaa seuraavaan asiaan ettet pysty minkään kaksoisheilurimallin perusteella päättelemään psyko-fyysisen kokonaisuuden aikaansaannoksia, kymmenien nivelpisteiden ja lihasten ajoitusta jatkuvasti muuttuvissa koordinaatistoissa, etkä varsinkaan tuottamaan sellaista tietoa josta kenellekään olisi mitää hyötyä oppimisen kannalta!
glof kirjoitti: (24.7.2013 14:29:41)
data kirjoitti: (24.7.2013 13:27:46)
Fysiikan avulla ei voida ratkoa sen tyyppisiä ongelmia, jotka liittyvät suoraan pelaajan anatomisiin tai vastaaviin ominaisuuksiin. Ei voida matemaattisesti laskea sopiiko pelaajalle paremmin vardon vai interlock grippi esimerkiksi.Hyvä Data! Nyt kun olet päässyt siihen vaiheeseen, että pystyt myöntämään ’ei voida matemaattisesti laskea sopiiko pelaajalle paremmin’, vaikka matemaatikko/fyysikkohan pystyy johtamaan kaavan kaikille tapahtumille.. Seuraavaksi voisit myöntää myös ettet pysty laskemaan haluanko lyödä korkean vai matalan, draw vai fade, osua palloon lavan keskeltä vai alareunalla jne. Näistä voidaan johtaa seuraavaan asiaan ettet pysty minkään kaksoisheilurimallin perusteella päättelemään psyko-fyysisen kokonaisuuden aikaansaannoksia, kymmenien nivelpisteiden ja lihasten ajoitusta jatkuvasti muuttuvissa koordinaatistoissa, etkä varsinkaan tuottamaan sellaista tietoa josta kenellekään olisi mitää hyötyä oppimisen kannalta!
Eihän tuo nyt pidä paikkaansa alkuunkaan. Nyt olet hyvin mustavalkoinen. Kaikki tai ei mitään.
Yhtä hyvin voisi kysyä, että mitä hyötyä on mitata toisen nivelpisteitä ja yrittää niitä tuloksia tunkea jonkun muun kroppaan, joka haluaa lyödä jotain omia juttujaan ja jolla koko kroppa on erilainen.B kirjoitti: (24.7.2013 13:58:41)
…Lyöntirobotti (IronByron) antaa käytännössä maksimaalisen tuen ja massan lyönnin taakse…Ei anna maksiimaalista tukea. Puuttuu oman massan siirron mahdollisuus.
Taitaa puutua muutakin:
Ironbyronista muutakints kirjoitti: (24.7.2013 14:23:01)
Tukivoiman tarkastelun kannalta taas onkin olennaista koko swingin liikkeen vaikutus tuohon mailanpään teholliseen massaan, ei pelkästään sen omaan.
Svingin liike ei huomattavasti alle valon nopeuksilla eli klassisen mekaniikan toimiessa vaikuta merkitsevästi lavan massaan. Osa varren hoselipäästä tulee lavan massan päälle. Sen lisäksi ei mitään ylimääräistä massaa osumaan välity vaikka lyöjä heittäisi kolmoisvoltin kerien.
Se on fakta sekä teoreettisesti että kokeellisesti.
Koska lyönnissä osumavoimaa välittyy lineaariseen kiihtyvyyteen ja spinniin ja sitä voidaan hukata ’epäpuhtauksiin’, eivät pelkät ’ liki sama mailanpään nopeus ja pallon lähtökulma ’ riitä minkäänlaiseksi näytöksi tai edes epäilyksen aiheeksi fysikaalista tarkastelua vastaan.Näprääjä kirjoitti: (24.7.2013 14:53:42)
Ei anna maksiimaalista tukea. Puuttuu oman massan siirron mahdollisuus.
data kirjoitti: (24.7.2013 14:41:08)
glof kirjoitti: (24.7.2013 14:29:41)
data kirjoitti: (24.7.2013 13:27:46)
Fysiikan avulla ei voida ratkoa sen tyyppisiä ongelmia, jotka liittyvät suoraan pelaajan anatomisiin tai vastaaviin ominaisuuksiin. Ei voida matemaattisesti laskea sopiiko pelaajalle paremmin vardon vai interlock grippi esimerkiksi.Hyvä Data! Nyt kun olet päässyt siihen vaiheeseen, että pystyt myöntämään ’ei voida matemaattisesti laskea sopiiko pelaajalle paremmin’, vaikka matemaatikko/fyysikkohan pystyy johtamaan kaavan kaikille tapahtumille.. Seuraavaksi voisit myöntää myös ettet pysty laskemaan haluanko lyödä korkean vai matalan, draw vai fade, osua palloon lavan keskeltä vai alareunalla jne. Näistä voidaan johtaa seuraavaan asiaan ettet pysty minkään kaksoisheilurimallin perusteella päättelemään psyko-fyysisen kokonaisuuden aikaansaannoksia, kymmenien nivelpisteiden ja lihasten ajoitusta jatkuvasti muuttuvissa koordinaatistoissa, etkä varsinkaan tuottamaan sellaista tietoa josta kenellekään olisi mitää hyötyä oppimisen kannalta!
Eihän tuo nyt pidä paikkaansa alkuunkaan. Nyt olet hyvin mustavalkoinen. Kaikki tai ei mitään.
Yhtä hyvin voisi kysyä, että mitä hyötyä on mitata toisen nivelpisteitä ja yrittää niitä tuloksia tunkea jonkun muun kroppaan, joka haluaa lyödä jotain omia juttujaan ja jolla koko kroppa on erilainen.Kyllä, tässä asiassa olen mustavalkoinen! En hyväksy vääriä oppeja, joita oikeina jaetaan, eikä vältämättä vääriksi tunnisteta, niiden esittäjän toimesta.
Ota parin maailman huipun swingivideota rinnakkain, jolloin huomaat suurien linjojen osalta lyöntien olevan lähes identtiset. Kun swingejä analysoi, niin yhdistävät ja erottavat tekijät ovat helposti löydettävissä. Helppo johtopäätös on yhdistävien tekijöiden tärkeys. Koska opetuksessa oppilaalle kannattaa näyttää missä suurimmat virheet tapahtuvat verrattuna idealiswingiin, kannattaa opettajalla olla myös jotain kättäpidempää laitetta jolla erot havainnollistetaan. Pitkälti erot on näytettävissä tavallisella HS kameralla, mutta epäilemättä 3D laitteella erojen paikallistamisen tarkkuus nousee uudelle tasolle. Aina sinne niveltasolle asti.
Perusjalka on jokaisella sama, mutta lopullinen lyönti ja persoona kaivetaan esille omien kokemusten kautta. Matemaattisesti se taas ei ole laskettavissa.
glof kirjoitti: (24.7.2013 15:03:44)
data kirjoitti: (24.7.2013 14:41:08)
glof kirjoitti: (24.7.2013 14:29:41)
data kirjoitti: (24.7.2013 13:27:46)
Fysiikan avulla ei voida ratkoa sen tyyppisiä ongelmia, jotka liittyvät suoraan pelaajan anatomisiin tai vastaaviin ominaisuuksiin. Ei voida matemaattisesti laskea sopiiko pelaajalle paremmin vardon vai interlock grippi esimerkiksi.Hyvä Data! Nyt kun olet päässyt siihen vaiheeseen, että pystyt myöntämään ’ei voida matemaattisesti laskea sopiiko pelaajalle paremmin’, vaikka matemaatikko/fyysikkohan pystyy johtamaan kaavan kaikille tapahtumille.. Seuraavaksi voisit myöntää myös ettet pysty laskemaan haluanko lyödä korkean vai matalan, draw vai fade, osua palloon lavan keskeltä vai alareunalla jne. Näistä voidaan johtaa seuraavaan asiaan ettet pysty minkään kaksoisheilurimallin perusteella päättelemään psyko-fyysisen kokonaisuuden aikaansaannoksia, kymmenien nivelpisteiden ja lihasten ajoitusta jatkuvasti muuttuvissa koordinaatistoissa, etkä varsinkaan tuottamaan sellaista tietoa josta kenellekään olisi mitää hyötyä oppimisen kannalta!
Eihän tuo nyt pidä paikkaansa alkuunkaan. Nyt olet hyvin mustavalkoinen. Kaikki tai ei mitään.
Yhtä hyvin voisi kysyä, että mitä hyötyä on mitata toisen nivelpisteitä ja yrittää niitä tuloksia tunkea jonkun muun kroppaan, joka haluaa lyödä jotain omia juttujaan ja jolla koko kroppa on erilainen.Kyllä, tässä asiassa olen mustavalkoinen! En hyväksy vääriä oppeja, joita oikeina jaetaan, eikä vältämättä vääriksi tunnisteta, niiden esittäjän toimesta.
Ota parin maailman huipun swingivideota rinnakkain, jolloin huomaat suurien linjojen osalta lyöntien olevan lähes identtiset. Kun swingejä analysoi, niin yhdistävät ja erottavat tekijät ovat helposti löydettävissä. Helppo johtopäätös on yhdistävien tekijöiden tärkeys. Koska opetuksessa oppilaalle kannattaa näyttää missä suurimmat virheet tapahtuvat verrattuna idealiswingiin, kannattaa opettajalla olla myös jotain kättäpidempää laitetta jolla erot havainnollistetaan. Pitkälti erot on näytettävissä tavallisella HS kameralla, mutta epäilemättä 3D laitteella erojen paikallistamisen tarkkuus nousee uudelle tasolle. Aina sinne niveltasolle asti.
Perusjalka on jokaisella sama, mutta lopullinen lyönti ja persoona kaivetaan esille omien kokemusten kautta. Matemaattisesti se taas ei ole laskettavissa.
Itse asiassa laskennan perusidea on samantyyppinen. Matemaattisesti etsitään optimiratkaisuja monille asioille. Esim. edulliselle tavalle siirtää voimaa tai vaikkapa osumaolosuhteille. Vain mielikuvitus on rajana tuossa. Sen jälkeen siirretään idea opetuksen kautta pelaajan käyttöön. Nyt ei ole mitään väliä pelaajan taitotasolla vaan optimia tai muuta haluttua lopputulosta voidaan siirtää vaikka itseensä Tigeriin. Ero mittausoptimointiin tulee vain siinä tavassa, jolla optimia haetaan. Laskentaoptimointi pohjautuu fysiikan lakeihin. Mittausoptimointi siihen uskoon, että hyvä pelaaja tekee oikein ja, että kaikki on järkevää apinoida.
Hyvä esimerkki olisi vaikka Tigerin i2 stinger erikoislyönti.
Oletetaan, että Tiger olisi tullut luokseni kysymään ohjeita siihen. Homma olisi edennyt seuraavasti:
Tiger: Data nyt tarvitsisin matalan, tarkan ja pitkän lyönnin tuuleen mitä pitäisi tehdä?
Data: jaha…..katsotaas täältä ensin sopivaa lentokaarta….otetaan tosta i2 ja laitetaan sivutuulta ensin metsäprofiililla ja sitten peltoprofiililla…..katos tossa olisi aika hyvä kaari…..lentää kivasti ja tuuli vaikuttaa aika vähän.
Tiger: vähän sasi pitempi olla
Data: ok muutetaan lähtöarvoja vähän…pikkusen tuuli ottaa nyt enemmän
Tiger: toi on tosi hyvä
Data: seeelvä mennääs tänne katsomaan mitä osuma vaatii….joo..o
Data: sitten haetaan swingin geometria…..joo noin …..elikkä siirrät pallon
kohtaan A ja ajoitat swingin katos näin tossa kuvassa …..voiman siirto tapahtuu
nyt vähän toisin eli…….Tiger: joo kiitti paljon Data kyllähän mäkin tiesin, että jotain tonne päin se on, mutta nyt
mä löydän ton parissa tunnissa eikä tarvi montaa päivää rangella uhrataSkenaario 2
Tiger: Data hei lopeta nyt helvetissä tuo sekoilu, että tää juttu pääsisi etenemään. Kiinnostaisi tietää, mikä se siikretti oikeasti on. Se yks pygmi kirjoittaa vaan laskuja ja mikään ei etene.Näprääjä kirjoitti: (24.7.2013 14:53:42)][IronByron]Ei anna maksiimaalista tukea. Puuttuu oman massan siirron mahdollisuus.
Miten lyöjän massa siirretään lapaan? Onko varteen porattu se reikä ko asiaa varten?
Yksinkertaistettuna voidaan lapaan saada varren välityksellä vaikuttamaan joku kiihdyttävä/hidastava voima vartta vetämällä, taivuttamalla ja/tai kiertämällä. Mielestäni vaikuttavien voimien mittaaminen varresta, vaikkapa vaatimattomalla näytteenottotaajuudella 30000 mittausta/s, antaisi erinomaisen välineen verrata voimantuottoa eri lyönneissä. Ihme, että asiaa ei ole toteutettu, vai onko?
B kirjoitti: (24.7.2013 14:54:31)
Svingin liike ei huomattavasti alle valon nopeuksilla eli klassisen mekaniikan toimiessa vaikuta merkitsevästi lavan massaan. Osa varren hoselipäästä tulee lavan massan päälle. Sen lisäksi ei mitään ylimääräistä massaa osumaan välity vaikka lyöjä heittäisi kolmoisvoltin kerien.
Se on fakta sekä teoreettisesti että kokeellisesti.
4D:ssä on nähtävästi havaittu kokeellisesti. Onko jotain syytä olla uskomatta? Minusta on sanoisiko loogista, että jos kädet ovat ja liikkuvat osumassa edempänä, varren itsensä lisäksi sen kautta voi vedonomaisesti välittyä enemmän palloon osumassa vaikuttavaa tehollista massaa (ymmärtääkseni tämä on käyttämäsi ja sopiva termi?). Jos pelaaja tällöin myös pystyy osumahetkelllä vetämään varrella lapaa, varren välityksellä kait voi välittyä myös voimaa?
glof kirjoitti: (24.7.2013 15:03:44)
Kyllä, tässä asiassa olen mustavalkoinen! En hyväksy vääriä oppeja, joita oikeina jaetaan, eikä vältämättä vääriksi tunnisteta, niiden esittäjän toimesta.
.Tämä oli varmaan mulle suunnattu. Mä en muistaakseni ole juuri mitään oppeja mainostanut
sen ihmeemmin. Lähinnä enemmän olen pyrkinyt kumoamaan virheellisiä teorioita. Niidenkin osalta olen todennut, että käytännön lopputulos voi olla silti toimiva. Joku voi väittää, että kivi putoaa kädestä maahan, koska auringon säteily sen sinne työntää. Jos kerron, että maan vetovoima on syynä, niin kyllä se kiven putoaminen silti todeksi jää.data kirjoitti: (24.7.2013 15:38:44)
glof kirjoitti: (24.7.2013 15:03:44)
data kirjoitti: (24.7.2013 14:41:08)
glof kirjoitti: (24.7.2013 14:29:41)
data kirjoitti: (24.7.2013 13:27:46)
Fysiikan avulla ei voida ratkoa sen tyyppisiä ongelmia, jotka liittyvät suoraan pelaajan anatomisiin tai vastaaviin ominaisuuksiin. Ei voida matemaattisesti laskea sopiiko pelaajalle paremmin vardon vai interlock grippi esimerkiksi.Hyvä Data! Nyt kun olet päässyt siihen vaiheeseen, että pystyt myöntämään ’ei voida matemaattisesti laskea sopiiko pelaajalle paremmin’, vaikka matemaatikko/fyysikkohan pystyy johtamaan kaavan kaikille tapahtumille.. Seuraavaksi voisit myöntää myös ettet pysty laskemaan haluanko lyödä korkean vai matalan, draw vai fade, osua palloon lavan keskeltä vai alareunalla jne. Näistä voidaan johtaa seuraavaan asiaan ettet pysty minkään kaksoisheilurimallin perusteella päättelemään psyko-fyysisen kokonaisuuden aikaansaannoksia, kymmenien nivelpisteiden ja lihasten ajoitusta jatkuvasti muuttuvissa koordinaatistoissa, etkä varsinkaan tuottamaan sellaista tietoa josta kenellekään olisi mitää hyötyä oppimisen kannalta!
Eihän tuo nyt pidä paikkaansa alkuunkaan. Nyt olet hyvin mustavalkoinen. Kaikki tai ei mitään.
Yhtä hyvin voisi kysyä, että mitä hyötyä on mitata toisen nivelpisteitä ja yrittää niitä tuloksia tunkea jonkun muun kroppaan, joka haluaa lyödä jotain omia juttujaan ja jolla koko kroppa on erilainen.Kyllä, tässä asiassa olen mustavalkoinen! En hyväksy vääriä oppeja, joita oikeina jaetaan, eikä vältämättä vääriksi tunnisteta, niiden esittäjän toimesta.
Ota parin maailman huipun swingivideota rinnakkain, jolloin huomaat suurien linjojen osalta lyöntien olevan lähes identtiset. Kun swingejä analysoi, niin yhdistävät ja erottavat tekijät ovat helposti löydettävissä. Helppo johtopäätös on yhdistävien tekijöiden tärkeys. Koska opetuksessa oppilaalle kannattaa näyttää missä suurimmat virheet tapahtuvat verrattuna idealiswingiin, kannattaa opettajalla olla myös jotain kättäpidempää laitetta jolla erot havainnollistetaan. Pitkälti erot on näytettävissä tavallisella HS kameralla, mutta epäilemättä 3D laitteella erojen paikallistamisen tarkkuus nousee uudelle tasolle. Aina sinne niveltasolle asti.
Perusjalka on jokaisella sama, mutta lopullinen lyönti ja persoona kaivetaan esille omien kokemusten kautta. Matemaattisesti se taas ei ole laskettavissa.
Ero mittausoptimointiin tulee vain siinä tavassa, jolla optimia haetaan. Laskentaoptimointi pohjautuu fysiikan lakeihin. Mittausoptimointi siihen uskoon, että hyvä pelaaja tekee oikein ja, että kaikki on järkevää apinoida.
Uskon ja toivon sinun kuulleen sanonnan ”pyörää ei kannata keksiä uudelleen”?
Menet järven rantaan ja haluat heittää kiven mahdollisimman kauas. Otatko kiven käteen, mietit kumpaan käteen, kannattaisiko ottaa vauhtia, kumpikohan jalka pitäisi olla edessä, mikäköhan olisi optimaalinen lentorata jne. Vai otatko vain kiven parempaan käteesi heität niin kauas kuin jaksat, yrität erehdyksen kautta uudelleen ja otat opiksi? Kuinka toimii 7-v lapsi samassa tilanteessa?
Järven rantaan kutsutaan sata keihäänheiton maailmanlistan parasta miestä. Paras heittää 100m, toinen 99m, kolmas 98m ja huonoin metrin. Otatko oppia huonoimmalta, keskiverrolta vai parhaalta? Vai kannattaako valita viisi parasta (”leikkimielinen p-arvo 5%”), verrata heidän tyylejään, etsiä yhdistävät tekijät ja matkia niitä? Tämän jälkeen harjoittelet heittämistä 10 000 toistoa, jonka jälkeen saat heitettyä kiveä 110m. Luet heittopiste.com palstalta fyysikon ajatuksen siitä, kuinka kaksoisheilurimalli mukaan kiveä pitäisi heittää, mutta malli ei huomio olosuhteita, vauhdinottoa tai tukijalkaa, koska kaavojen takia pitää ”vähän” oikoa. Kuinka paljon lotkautat korvaasi fyysikon ajatuksille, vai onko parempi mennä tekemään lisää toistoja, jotta pystyt paineenkin alla heittämään sen 110m? Fysiikan lakien mukaan Pitkämäki ei saisi kaatua heittojensa perään. Jos hän itse kokee heittävänsä pidemmälle kaatumalla, kannattaako perään kaatua vaikka fyysikko väittääkin muuta?
Haastat Data näissä swingikeskusteluissa miestä, jolla saattaa olla maailman parhaat laitteet swingin analysointiin ja mittaamiseen. Pyörä on jo keksitty! Tässä on nyt sinulle useampi kysymys, lue ajatuksella ja vastaa näihin, jos pystyt esittämään yhdenkin järkevän vasta-argumentin, jatkan keskustelua kanssasi.
-
JulkaisijaArtikkelit
Etusivu › Foorumit › Kilpagolf & harjoittelu › 3D mallinnusta