Etusivu › Foorumit › Kilpagolf & harjoittelu › 3D mallinnusta
-
JulkaisijaArtikkelit
-
Tuo suurempi SF pienemmillä mp nopeuksilla pohjautuu pallon sisäisen vaimennuksen
ominaisuuksiin. Siihen ei pysty vaikuttamaan mitenkään. Muilta osin on täysin mahdoton arvioida mitä on tapahtunut, jos ainoa ilmoitettu tieto on, että kahdella eri lyönnillä toinen menee 15 m pitemmälle ja mp nopeus ja lähtökulma melko sama. Ainoa asia, joka tiedetään varmasti on, että ero ei tule pelaajan varren välityksellä siirtämästä voimasta osuman aikana eikä vartalon massasta. Pelaajan tapa tuottaa voimaa vaikuttaa lavan asentoon ja kulkusuuntaan osuman kohdalla ja sitä kautta eroja tulee, mutta tarkemmin ei voi näillä tiedoilla ottaa kantaa.data kirjoitti: (24.7.2013 9:22:45)
Ainoa asia, joka tiedetään varmasti on, että ero ei tule pelaajan varren välityksellä siirtämästä voimasta osuman aikana eikä vartalon massasta. Pelaajan tapa tuottaa voimaa vaikuttaa lavan asentoon ja kulkusuuntaan osuman kohdalla ja sitä kautta eroja tulee, mutta tarkemmin ei voi näillä tiedoilla ottaa kantaa.Ei tiedetä data ja voit pikkuhiljaa lopettaa tuon julistamisesi asiasta.
ts kirjoitti: (24.7.2013 9:25:57)
data kirjoitti: (24.7.2013 9:22:45)
Ainoa asia, joka tiedetään varmasti on, että ero ei tule pelaajan varren välityksellä siirtämästä voimasta osuman aikana eikä vartalon massasta. Pelaajan tapa tuottaa voimaa vaikuttaa lavan asentoon ja kulkusuuntaan osuman kohdalla ja sitä kautta eroja tulee, mutta tarkemmin ei voi näillä tiedoilla ottaa kantaa.Ei tiedetä data ja voit pikkuhiljaa lopettaa tuon julistamisesi asiasta.
Mielestäni kysymyksen asettelu tässä keskustelussa on hieman väärin. Jos voima on hyvin pieni, niin ei varmasti vaikuta ja jos hyvin (hyvin) suuri, niin varmasti vaikuttaa.
Kysymyksen voisi siis esittää muodossa: kuinka suuri mailanpäähän vaikuttavan voiman pitää olla, että pallon lähtönopeus kasvaa (esim) 5%.
Tämä ilmiö lienee ts:n heavy hit.
Koskien tuota alkuperäistä havaintoa ja sen selitystä, SF-mallia täytyy joka tapauksessa muokata. Data kirjoitti: ’Pelaajan tapa tuottaa voimaa vaikuttaa lavan asentoon ja kulkusuuntaan osuman kohdalla ja sitä kautta eroja tulee, mutta tarkemmin ei voi näillä tiedoilla ottaa kantaa.’ Tämähän olisi puettavissa puhtaasti fysikaaliseksi osumahetken tarkasteluksi. Vaihtoehtoisia etenemispolkuja on kaksi: pitäydytään SF-mallissa sellaisenaan, mutta täsmennetään parametrien, kuten loftin merkitystä tai sitten otetaan huomioon leikkauksen osuus osumassa (jos se ei ole SF-mallissa; tähän ei vielä ole saatu vastáusta). Tien valintaa helpottaisi, jos ts:llä olisi valaisevia vastauksia kysymyksiini 1 ja 2.
Pappa Tykki kirjoitti: (24.7.2013 9:50:23)
ts kirjoitti: (24.7.2013 9:25:57)
data kirjoitti: (24.7.2013 9:22:45)
Ainoa asia, joka tiedetään varmasti on, että ero ei tule pelaajan varren välityksellä siirtämästä voimasta osuman aikana eikä vartalon massasta. Pelaajan tapa tuottaa voimaa vaikuttaa lavan asentoon ja kulkusuuntaan osuman kohdalla ja sitä kautta eroja tulee, mutta tarkemmin ei voi näillä tiedoilla ottaa kantaa.Ei tiedetä data ja voit pikkuhiljaa lopettaa tuon julistamisesi asiasta.
Mielestäni kysymyksen asettelu tässä keskustelussa on hieman väärin. Jos voima on hyvin pieni, niin ei varmasti vaikuta ja jos hyvin (hyvin) suuri, niin varmasti vaikuttaa.
Kysymyksen voisi siis esittää muodossa: kuinka suuri mailanpäähän vaikuttavan voiman pitää olla, että pallon lähtönopeus kasvaa (esim) 5%.
Tämä ilmiö lienee ts:n heavy hit.
Koskien tuota alkuperäistä havaintoa ja sen selitystä, SF-mallia täytyy joka tapauksessa muokata. Data kirjoitti: ’Pelaajan tapa tuottaa voimaa vaikuttaa lavan asentoon ja kulkusuuntaan osuman kohdalla ja sitä kautta eroja tulee, mutta tarkemmin ei voi näillä tiedoilla ottaa kantaa.’ Tämähän olisi puettavissa puhtaasti fysikaaliseksi osumahetken tarkasteluksi. Vaihtoehtoisia etenemispolkuja on kaksi: pitäydytään SF-mallissa sellaisenaan, mutta täsmennetään parametrien, kuten loftin merkitystä tai sitten otetaan huomioon leikkauksen osuus osumassa (jos se ei ole SF-mallissa; tähän ei vielä ole saatu vastáusta). Tien valintaa helpottaisi, jos ts:llä olisi valaisevia vastauksia kysymyksiini 1 ja 2.
Tuolla toisessa ketjussa kävimme jo läpi aika tarkkaan tuon ulkopuolisen voiman
vaikutukset. Tulos oli se, että ihmisvoimin ei merkittävää saa aikaiseksi. Puhutaan
alle 1m pituuksista.Mikä on svingi? Voimantuotto vol. 2 ketju
viestistä 300 lähtien sivu n.13
Lyöntianalogia…
Kun lyödään kohdetta, vaikka nyrkkeilyssä tai jossain muussa lajissa, niin nimenomaan lyönnin kohde ei ole ulkopinta. Jos lyödään rintakehään, niin todellinen lyönnin kohde on selkärangan takapuolella.
Kun murskataan, tiiliä tai jotain muuta, niin tämä tulee viimeistään selväksi. Laitetaan vaikka kolme tiiltä päällekäin. Jos lyönnin kohde on päällimmäinen tiili (eli siis käsinopeus hidastuu päällimmäiseen tiileen) niin ihan varma on, ettei alimmaiset mene rikki. Jos taas kohde on alimmaisen tiilen alapuolella, niin käsinopeus toki hidastuu heti päällimäisen tiilen kohdalla, mutta se pyritään säilyttämään läpi kaikkien tiilten.
Sama juttu halonhakkaamisessa, lyödään sitä aluspölkkyä eikä sitä klapia siinä päällä. Se klapi on vain siinä matkan varrella.Hitsi, mikähän siinä on ettei tämä silti onnistu omassa golflyönnissä..?
ts kirjoitti: (24.7.2013 9:25:57)
data kirjoitti: (24.7.2013 9:22:45)
Ainoa asia, joka tiedetään varmasti on, että ero ei tule pelaajan varren välityksellä siirtämästä voimasta osuman aikana eikä vartalon massasta. Pelaajan tapa tuottaa voimaa vaikuttaa lavan asentoon ja kulkusuuntaan osuman kohdalla ja sitä kautta eroja tulee, mutta tarkemmin ei voi näillä tiedoilla ottaa kantaa.Ei tiedetä data ja voit pikkuhiljaa lopettaa tuon julistamisesi asiasta.
B kirjoitti jossain viestissä että kiihtyvyys on huomioitu kaavassa F=….
eli kyllä sen data voi laskeakin jos on oikeasti huomioitu.Vaikka et sitä usko niin voithan sinä sen calcuttaa mitä se on vaikkaa seuraavien arvojen pohjalta:
Osumat samat kulmitaan, puhtaudeltaan, jne.
Mp nopeus 100 mph, carry 230m, lofti 8 ja tulokulma +1, mailan arvot voi ottaa keskimäärisesti. SF linee aika huikea.
Verrattuna siihen että samaan carryyn vauhtia on runsas 120 mph ilman osuman aikaisen kiihtyvyyden laskun estämistä.Näprääjä kirjoitti: (24.7.2013 10:10:41)
ts kirjoitti: (24.7.2013 9:25:57)
data kirjoitti: (24.7.2013 9:22:45)
Ainoa asia, joka tiedetään varmasti on, että ero ei tule pelaajan varren välityksellä siirtämästä voimasta osuman aikana eikä vartalon massasta. Pelaajan tapa tuottaa voimaa vaikuttaa lavan asentoon ja kulkusuuntaan osuman kohdalla ja sitä kautta eroja tulee, mutta tarkemmin ei voi näillä tiedoilla ottaa kantaa.Ei tiedetä data ja voit pikkuhiljaa lopettaa tuon julistamisesi asiasta.
B kirjoitti jossain viestissä että kiihtyvyys on huomioitu kaavassa F=….
eli kyllä sen data voi laskeakin jos on oikeasti huomioitu.Vaikka et sitä usko niin voithan sinä sen calcuttaa mitä se on vaikkaa seuraavien arvojen pohjalta:
Osumat samat kulmitaan, puhtaudeltaan, jne.
Mp nopeus 100 mph, carry 230m, lofti 8 ja tulokulma +1, mailan arvot voi ottaa keskimäärisesti. SF linee aika huikea.
Verrattuna siihen että samaan carryyn vauhtia on runsas 120 mph ilman osuman aikaisen kiihtyvyyden laskun estämistä.Mikä on svingi? Voimantuotto vol. 2 ketju
viestistä 300 lähtien sivu n.13
Käy katsomassa tuolta. Siellä oli esim. PG laittanut laskukaavaa ja oli nettilinkkiä.
Itse mä saan nää tulokset kyllä ulos mun simulaatiosta pienessä hetkessä, jos haluan, kaikilla mahdollisilla lavan asennoilla, osumilla ,mailoilla, varsilla jneOK tämä selvä.
Sitten voisi miettiä tuon leikkauksen merkitystä.
Näprääjä kirjoitti: (24.7.2013 10:10:41)
B kirjoitti jossain viestissä että kiihtyvyys on huomioitu kaavassa F=….
eli kyllä sen data voi laskeakin jos on oikeasti huomioitu.Osuman aikanahan ei voi tapahtua lavassa kiihtymistä vaan se hidatuu aina. Paljonko se sitten hidastuu osuman alusta siihen hetkeen jolloin pallo alkaa palautumaan muotoonsa ja kimpoamaan tuosta liikkuvasta pinnasta on se olennainen kysymys ja miten siihen voi vaikuttaa.
Kun lapa pysyy vedettynä, pallon massa joutuu hidastamaan koko vartalon ja vedon takana olevaa massaa, joka on siis huomattavasti suurempi kuin irrallisen lavan. Tämän vuoksi tuossa ylläolevassa tilanteessa lapa hidastuu irtoamishetkeen mennessä vähemmän, mutta käsien nopeus osuman vaikutuksesta taas enemmän. Tässä näkyy mittauksissa huikea ero smashin osalta, siis pallon lähtönopeuden osalta, eri tavoin lyövillä pelaajilla.
Nyt fyysikoiden olisikin syytä jatkuvan vänkäämisen sijaan pohtia itselleen uusia näkemyksiä ja selityksiä tuosta ilmiöstä, jonka kaikki pelimiehet ovat tunteneet, konkreettisesti myös käsissään, jo monen sukupolven ajan, mutta fyysikot eivät saa jostain syystä laskettua.
ts kirjoitti: (24.7.2013 0:29:21)
Pappa Tykki kirjoitti: (23.7.2013 22:58:17)
3) Mikä on ’heavy hit’??
Vähän sama asia kuin nyrkkeilijällä raskaat lyönnit. Koko keho takana tuottamassa kiihtyvyyttä vielä osuman hetkelläkin. Vanhoille pelureille erittäin tuttu termi ja osalle nykysistäkin. Mahtava ääni ja paine pallossa. Fyysikothan ei moista tunne lainkaan, koska laskevat vaan kahden kappaleen törmäystä unohtaen että siihen toiseen edelleen vaikuttaa voima.
Tuo Nips’n kirjoitus oli hyvin oivallettu ja paine pallossa kasvaa kun lavan hidastumista osuman vaikutuksesta pystytään vastustamaan.
Pitkään yritin keksiä ’selitystä’ haevy hitille, mutta ainoa mitä keksin on vertaus siihen, miltä mansikka maistuu? Uskoisin kuitenkin lähes kaikkien joskus sen kokeneen, clubipelaaja useinmiten silloin kun lyödään normaalia rennommin ja lyödäänkin 10m normaalia pidemmälle.
Kuinka usein heavy hit tulee, omalla kohdalla korkeintaan pari kertaa kierroksella.
ts kirjoitti: (24.7.2013 10:36:02)
Näprääjä kirjoitti: (24.7.2013 10:10:41)
B kirjoitti jossain viestissä että kiihtyvyys on huomioitu kaavassa F=….
eli kyllä sen data voi laskeakin jos on oikeasti huomioitu.Osuman aikanahan ei voi tapahtua lavassa kiihtymistä vaan se hidatuu aina. Paljonko se sitten hidastuu osuman alusta siihen hetkeen jolloin pallo alkaa palautumaan muotoonsa ja kimpoamaan tuosta liikkuvasta pinnasta on se olennainen kysymys ja miten siihen voi vaikuttaa.
Kun lapa pysyy vedettynä, pallon massa joutuu hidastamaan koko vartalon ja vedon takana olevaa massaa, joka on siis huomattavasti suurempi kuin irrallisen lavan. Tämän vuoksi tuossa ylläolevassa tilanteessa lapa hidastuu irtoamishetkeen mennessä vähemmän, mutta käsien nopeus osuman vaikutuksesta taas enemmän. Tässä näkyy mittauksissa huikea ero smashin osalta, siis pallon lähtönopeuden osalta, eri tavoin lyövillä pelaajilla.
Nyt fyysikoiden olisikin syytä jatkuvan vänkäämisen sijaan pohtia itselleen uusia näkemyksiä ja selityksiä tuosta ilmiöstä, jonka kaikki pelimiehet ovat tunteneet, konkreettisesti myös käsissään, jo monen sukupolven ajan, mutta fyysikot eivät saa jostain syystä laskettua.
Tarkentava kysymys: miten ilmiö eroaa eri mailoja käytettäessä
-lyhyt rauta
-pitkä rauta
-spooni
-draiveridata kirjoitti: (24.7.2013 11:00:34)
Tarkentava kysymys: miten ilmiö eroaa eri mailoja käytettäessä
-lyhyt rauta
-pitkä rauta
-spooni
-draiveriSuurin osa mun tutkimasta materiaalista on keskiraudan lyöntejä. Veikkaisin että puihin siirryttäessä tuo merkitys saattaa jopa vähentyä, mutta en tiedä varmaksi.
Ja jos veikkaat tuota kautta loftin vaikutusta ja pallon lähtökulman muutosta sen vuoksi, niin se ei ole seltys. Se on tutkittu heti ensimmäisenä, eikä se myöskään näkyisi noissa eri nivelmpisteiden hidastumiseroissa.
ts kirjoitti: (24.7.2013 11:14:03)
data kirjoitti: (24.7.2013 11:00:34)
Tarkentava kysymys: miten ilmiö eroaa eri mailoja käytettäessä
-lyhyt rauta
-pitkä rauta
-spooni
-draiveriSuurin osa mun tutkimasta materiaalista on keskiraudan lyöntejä. Veikkaisin että puihin siirryttäessä tuo merkitys saattaa jopa vähentyä, mutta en tiedä varmaksi.
Ja jos veikkaat tuota kautta loftin vaikutusta ja pallon lähtökulman muutosta sen vuoksi, niin se ei ole seltys. Se on tutkittu heti ensimmäisenä, eikä se myöskään näkyisi noissa eri nivelmpisteiden hidastumiseroissa.
Pelkkä lähtökulman mittaus ei riitä, koska eri spin loft arvoilla voi tulla sama
lähtökulma.Raudoillahan sitten jo osumakohdan paikkakin vaikuttaa paljon herkemmin kuin draiverilla. Myös sen optimikohta siirtyy muun geometrian muuttuessa.
Mikään esittämäsi ei selitä noita kehon pisteiden erilaisia hidastumisia ja niiden yhteyttä pallon lähtönopeuteen. Ei myöskään tuota tunnettua kokemusta ja shaft pressuren merkitystä.
Ja itse asiassa monet hyvät pelaajat lyövät palloa ’väärällä’ kohdalla lapaa ja tuupparit oikeammalla. Se tunnettu tuupparin hyvä osuma, jossa käsissä ei tunnu mitään ja pallo vaan lähtee on pelureille kauhistuttava asia.
glof kirjoitti: (24.7.2013 10:53:02)
[Pitkään yritin keksiä ’selitystä’ haevy hitille, mutta ainoa mitä keksin on vertaus siihen, miltä mansikka maistuu? Uskoisin kuitenkin lähes kaikkien joskus sen kokeneen, clubipelaaja useinmiten silloin kun lyödään normaalia rennommin ja lyödäänkin 10m normaalia pidemmälle.Kuinka usein heavy hit tulee, omalla kohdalla korkeintaan pari kertaa kierroksella.
Tämä on mielenkiintoinen juttu! En voi sanoa koskaan kokeneeni/mieltäneeni kohdelleni tätä heavy hittiä näiden kuluneen 29 kauden aikana.
Hyvä lyönti on aina normimittainen, mikä on mukavaa jo pituuskontrollinkin takia. Osuma voi toki tuntua hieman erilaiselta, minkä olen aina ajatellut johtuvan siitä kuinka tarkkaan sweet spotin sweeteimässä kohdassa ollaan. Tuollaisessa pehmeässä osumassa on spinniäkin sitten hieman enemmän.
Toki pallo lentää joskus sen 10 m pidemmälle, mutta se on minun tapauksessani flyer.
Kaikki tämä voi tietysti johtua omintakeisesta lyöntityylistäni (nimim. prolla viimeksi kesällä 1985).
Pappa Tykki kirjoitti: (24.7.2013 11:41:38)
Tämä on mielenkiintoinen juttu! En voi sanoa koskaan kokeneeni/mieltäneeni kohdelleni tätä heavy hittiä näiden kuluneen 29 kauden aikana.
Osuma voi toki tuntua hieman erilaiselta, minkä olen aina ajatellut johtuvan siitä kuinka tarkkaan sweet spotin sweeteimässä kohdassa ollaan. Tuollaisessa pehmeässä osumassa on spinniäkin sitten hieman enemmän.
Tähän viittasin aiemmin. Ei pelimies halua tuollaisia pehmeitä osumia lyödä eikä teknisellä swetarilla. Alaurista lähdetään ja paljon paljon matalampaan kaareen kuin yleensä kuvitellaan.
ts kirjoitti: (24.7.2013 11:33:28)
Mikään esittämäsi ei selitä noita kehon pisteiden erilaisia hidastumisia ja niiden yhteyttä pallon lähtönopeuteen. Ei myöskään tuota tunnettua kokemusta ja shaft pressuren merkitystä.Ja itse asiassa monet hyvät pelaajat lyövät palloa ’väärällä’ kohdalla lapaa ja tuupparit oikeammalla. Se tunnettu tuupparin hyvä osuma, jossa käsissä ei tunnu mitään ja pallo vaan lähtee on pelureille kauhistuttava asia.
Olin jotenkin olettanut että keskustelun keskipisteenä oleva havainto lyöntien mittaeroista liittyi draiveihin. Rautamailoilla tilanne on mielestäni olennaisesti erilainen. Niillähän on nimenomaan tarkoitus varioida tuota leikkauksen ja potkun suhdetta (mailapään nopeusvektorin ja mailanpään CoG:n ja pallon CoG:n välisen suunnan välistä kulmaeroa). Jotenkin tuntuisi, että itsekin pystyisin jollain r7:lla lyömään kaksi lyöntiä, joissa olisi sama mailanpään nopeus ja pallon lähtökulma, mutta huomattava pituusero. Kun tähän lisätään vielä se, että lyönneissä voi draw tai fade, niin eroa voi tulla tuo havainnon mukaiset 15 m sinänsä puhtailla osumilla. Näiden toisistaan poikkeavien geometrioiden tuottamiseksi voisin kuvitella kehon pisteiden liikkeenkin olevan hyvin erilaista – siis kehon pisteiden havaitut liike-erot olisivat syitä, eivät seurauksia – mutta tämä kyllä on pelkkää arvailua.
Itsellä tällaisia heavy hit lyöntejä tulee useinkin. En tietenkään voi tietää onko kyseessä sama tuntemus kuin muilla. Tähän osumaan liittyy minulla vahva osumarekyylin tuntu ja piikkisuora ohjusmainen pallon lentorata. Selitykseni on, että kun lapa on kohtisuorassa se haukkaa turpeeseen paljon napakammin kuin vähän viistossa asennossa kulkiessaan. Amatööreillä lapa on usein enemmän auki kuin kuvitellaan. Kun sen saa suoraan, niin mittaakin tulee lisää. Jos vielä turve lähtee samalla optimisti, niin a vot hevy hit lähtee makoisana.
ts kirjoitti: (24.7.2013 10:36:02)
Näprääjä kirjoitti: (24.7.2013 10:10:41)
B kirjoitti jossain viestissä että kiihtyvyys on huomioitu kaavassa F=….
eli kyllä sen data voi laskeakin jos on oikeasti huomioitu.Osuman aikanahan ei voi tapahtua lavassa kiihtymistä vaan se hidatuu aina. Paljonko se sitten hidastuu osuman alusta siihen hetkeen jolloin pallo alkaa palautumaan muotoonsa ja kimpoamaan tuosta liikkuvasta pinnasta on se olennainen kysymys ja miten siihen voi vaikuttaa.
Kun lapa pysyy vedettynä, pallon massa joutuu hidastamaan koko vartalon ja vedon takana olevaa massaa, joka on siis huomattavasti suurempi kuin irrallisen lavan. Tämän vuoksi tuossa ylläolevassa tilanteessa lapa hidastuu irtoamishetkeen mennessä vähemmän, mutta käsien nopeus osuman vaikutuksesta taas enemmän. Tässä näkyy mittauksissa huikea ero smashin osalta, siis pallon lähtönopeuden osalta, eri tavoin lyövillä pelaajilla.
Nyt fyysikoiden olisikin syytä jatkuvan vänkäämisen sijaan pohtia itselleen uusia näkemyksiä ja selityksiä tuosta ilmiöstä, jonka kaikki pelimiehet ovat tunteneet, konkreettisesti myös käsissään, jo monen sukupolven ajan, mutta fyysikot eivät saa jostain syystä laskettua.
…Verrattuna siihen että samaan carryyn vauhtia on runsas 120 mph ilman osuman aikaisen kiihtyvyyden laskun estämistä.
edellinen oli lopussa.Mutta mikäli mennään vajaissa lyönneissä niin tuo voi olla kyllä toiseenkin suuntaan ei pallo kovin paljoa paina.
Lisäyksenä vielä, että voiman tuotolla osumahetkellä voi olla merkitystä siihen,
miltä tuo rekyyli tuntuu tai miten se otetaan vastaan.data kirjoitti: (24.7.2013 10:28:23)
Näprääjä kirjoitti: (24.7.2013 10:10:41)
ts kirjoitti: (24.7.2013 9:25:57)
data kirjoitti: (24.7.2013 9:22:45)
Ainoa asia, joka tiedetään varmasti on, että ero ei tule pelaajan varren välityksellä siirtämästä voimasta osuman aikana eikä vartalon massasta. Pelaajan tapa tuottaa voimaa vaikuttaa lavan asentoon ja kulkusuuntaan osuman kohdalla ja sitä kautta eroja tulee, mutta tarkemmin ei voi näillä tiedoilla ottaa kantaa.Ei tiedetä data ja voit pikkuhiljaa lopettaa tuon julistamisesi asiasta.
B kirjoitti jossain viestissä että kiihtyvyys on huomioitu kaavassa F=….
eli kyllä sen data voi laskeakin jos on oikeasti huomioitu.Vaikka et sitä usko niin voithan sinä sen calcuttaa mitä se on vaikkaa seuraavien arvojen pohjalta:
Osumat samat kulmitaan, puhtaudeltaan, jne.
Mp nopeus 100 mph, carry 230m, lofti 8 ja tulokulma +1, mailan arvot voi ottaa keskimäärisesti. SF linee aika huikea.
Verrattuna siihen että samaan carryyn vauhtia on runsas 120 mph ilman osuman aikaisen kiihtyvyyden laskun estämistä.Mikä on svingi? Voimantuotto vol. 2 ketju
viestistä 300 lähtien sivu n.13
Käy katsomassa tuolta. Siellä oli esim. PG laittanut laskukaavaa ja oli nettilinkkiä.
Itse mä saan nää tulokset kyllä ulos mun simulaatiosta pienessä hetkessä, jos haluan, kaikilla mahdollisilla lavan asennoilla, osumilla ,mailoilla, varsilla jneNo paljonkos on kiihtyvyyden,(neg), eroa oltava?
wolwerine kirjoitti: (24.7.2013 10:08:34)
Lyöntianalogia…Kun lyödään kohdetta, vaikka nyrkkeilyssä tai jossain muussa lajissa, niin nimenomaan lyönnin kohde ei ole ulkopinta. Jos lyödään rintakehään, niin todellinen lyönnin kohde on selkärangan takapuolella.
Kun murskataan, tiiliä tai jotain muuta, niin tämä tulee viimeistään selväksi. Laitetaan vaikka kolme tiiltä päällekäin. Jos lyönnin kohde on päällimmäinen tiili (eli siis käsinopeus hidastuu päällimmäiseen tiileen) niin ihan varma on, ettei alimmaiset mene rikki. Jos taas kohde on alimmaisen tiilen alapuolella, niin käsinopeus toki hidastuu heti päällimäisen tiilen kohdalla, mutta se pyritään säilyttämään läpi kaikkien tiilten.
Sama juttu halonhakkaamisessa, lyödään sitä aluspölkkyä eikä sitä klapia siinä päällä. Se klapi on vain siinä matkan varrella.Hitsi, mikähän siinä on ettei tämä silti onnistu omassa golflyönnissä..?
Mainio kirjoitus ja analogia. Joku karatemies joskus sanoi, että jos ylimpään tiileen lyö niin murtuu käsi, lattiaan lyödessä tiilet.
Yksi selittämätön tapaus tuokin, koska periaatteessa siinä vaan kaksi esinettä kohtaavat ja osuman pitäisi rikkoa käsi molemmissa tapauksissa.
Näprääjä kirjoitti: (24.7.2013 12:20:56)
data kirjoitti: (24.7.2013 10:28:23)
Näprääjä kirjoitti: (24.7.2013 10:10:41)
ts kirjoitti: (24.7.2013 9:25:57)
data kirjoitti: (24.7.2013 9:22:45)
Ainoa asia, joka tiedetään varmasti on, että ero ei tule pelaajan varren välityksellä siirtämästä voimasta osuman aikana eikä vartalon massasta. Pelaajan tapa tuottaa voimaa vaikuttaa lavan asentoon ja kulkusuuntaan osuman kohdalla ja sitä kautta eroja tulee, mutta tarkemmin ei voi näillä tiedoilla ottaa kantaa.Ei tiedetä data ja voit pikkuhiljaa lopettaa tuon julistamisesi asiasta.
B kirjoitti jossain viestissä että kiihtyvyys on huomioitu kaavassa F=….
eli kyllä sen data voi laskeakin jos on oikeasti huomioitu.Vaikka et sitä usko niin voithan sinä sen calcuttaa mitä se on vaikkaa seuraavien arvojen pohjalta:
Osumat samat kulmitaan, puhtaudeltaan, jne.
Mp nopeus 100 mph, carry 230m, lofti 8 ja tulokulma +1, mailan arvot voi ottaa keskimäärisesti. SF linee aika huikea.
Verrattuna siihen että samaan carryyn vauhtia on runsas 120 mph ilman osuman aikaisen kiihtyvyyden laskun estämistä.Mikä on svingi? Voimantuotto vol. 2 ketju
viestistä 300 lähtien sivu n.13
Käy katsomassa tuolta. Siellä oli esim. PG laittanut laskukaavaa ja oli nettilinkkiä.
Itse mä saan nää tulokset kyllä ulos mun simulaatiosta pienessä hetkessä, jos haluan, kaikilla mahdollisilla lavan asennoilla, osumilla ,mailoilla, varsilla jneNo paljonkos on kiihtyvyyden,(neg), eroa oltava?
En tiedä haitko tätä, mutta jotain 30-40 m menee pitemmälle, jos lapa ei lainkaan hidastusi.
Siihen päästään suurella lavan massalla tai valtavalla ulkopuolisella lisävoimalla.data kirjoitti: (24.7.2013 12:34:44)
En tiedä haitko tätä, mutta jotain 30-40 m menee pitemmälle, jos lapa ei lainkaan hidastusi.
Siihen päästään suurella lavan massalla tai valtavalla ulkopuolisella lisävoimalla.Ja paljonko suurempi tuon lavan massan pitäisi olla silloin?
Toisaalta tää keskustelu edelleen jauhaa hemmetin kaukana olennaisesta kun pyöritään noiden kahden kappaleen törmäämisen laskelmissa. Se ei auta yhtään ainoaa pelaajaa ymmärtämään mitä hänen pitäisi tehdä paremmin jotta lyönnit olis parempia. Toki sen verran, että voi lakata yrittämästä haitallisia asioita kun ymmärtää koko mailan liikkeen merkityksen eikä pelkän lavan, mutta silloinkin ollaan vasta alkumetreillä tavoitteeseen nähden.
-
JulkaisijaArtikkelit
Etusivu › Foorumit › Kilpagolf & harjoittelu › 3D mallinnusta