Etusivu › Foorumit › Kilpagolf & harjoittelu › 3D mallinnusta
-
JulkaisijaArtikkelit
-
Rupesin miettimään, että, jos crossaaja-aksiaalisulkijat kääntää vartta käsillä ja rotaattorit vartalolla, niin onko sulkunopeudessa eroa.
Yht’äkkisesti tuumittuna voisi kuvitella, että pieniä sulkeutumisnopeuseroja syntyisi siitä, mistä osasta vartaloa aksiaalisulku muodostuu ja sekin varmaan vaihtuu tyylisuunnan mukaan, millä matkalla tuo lavan sulkeutuminen tapahtuu.
Vasen pakki kirjoitti: (26.5.2012 14:26:08)
Quid Pro Quo kirjoitti: (26.5.2012 13:06:55)
Thus the downswing energy is released toward the target and not at the ball.täällä.Tässä vaiheessa mulla aina menee usko näihin juttuihin. Ja mä luulen, että tää on se vaihe, jossa noi fyysikko tutkijat koittaa pidätellä nauruaan. Kyse ei ole siitä, että mä kuvittelisin Tompan jutujen olivan huonoja tai virheellisiä. Tällaiset voi olla swingaamisen kannalta jopa erittäin hyviä juttuja, mutta ennen kaikkea ne on mielikuvia. Jos ruvetaan sotkemaan mielikuvia ja todellisia fysiikanlakien mukaisia tapahtumia keskenään, niin siitä tulee vähän koomista luettavaa.
Vaikka toureilla pelaavista useampi taitaa tukeutua mielikuviin ennemmin kuin tutkimuksiin, uskon, että molempia tarvitaan.
Katselemme maailmaa avaimenreiän läpi. Siksi on tärkeää yrittää pitää tuo avaimenreikä puhtaana.
ts kirjoitti: (27.5.2012 22:31:10)
Pappa Tykki kirjoitti: (27.5.2012 21:55:03)
[
Itsekin täällä joskus mallinnusnäkökulmaa puolustaneena kommentti tähän.ts:n kommentti pitää lukea:
1) Olennaista on kiihtyvyyden säilyttäminen osumaan asti = ’veto säilytettynä’ (fysiikkaa)
2) Kiihtyvyys voidaan säilyttää vain niin, että kädet ovat osumassa pallon etupuolella (biomekaniikkaa)
3) Jotta osuma tuottaa halutun lentoradan, osumassa lapa ei saa olla suljettu eikä dloftattu (fysiikkaa)Kiihtyvyys pitää turvata antamalla vartalolle mahdollisuus saavuttaa huippunsa osuman jälkeiseen aikaan ja osuman viivästyttäminen taas on aika puhdasta geometriaa.
Toi kolmonen ei mielestäni ole ihan relevantti.
Jos varsi on, niin kuin kuuluu etunojassa, seurannainen käsien lavan etupuolella olemisesta osumassa, niin silloin mielestäni mailaa on jonkin verran deloftattu, mutta haluttu lentokaari voidaan silti saavuttaa.
PS. Sekoileeko tää serveri, kun on kaksi samannäköistä ketjuotsikkoa?
Pekka Pelimies kirjoitti: (28.5.2012 15:19:19)
Toi kolmonen ei mielestäni ole ihan relevantti.Jos varsi on, niin kuin kuuluu etunojassa, seurannainen käsien lavan etupuolella olemisesta osumassa, niin silloin mielestäni mailaa on jonkin verran deloftattu, mutta haluttu lentokaari voidaan silti saavuttaa.
Jaa, minä luulin, että juuri se on koko pointti. Vinkki, etsi sellainen mailan asento, että kohdan 3 ehto toteutuuja sitten rupea asettamaan itseäsi mailan jatkeeksi niin, että tuntuu luontevalta.
Tai sitten oon taas ihan väärässä.
Pappa Tykki kirjoitti: (28.5.2012 16:14:10)
Pekka Pelimies kirjoitti: (28.5.2012 15:19:19)
Toi kolmonen ei mielestäni ole ihan relevantti.Jos varsi on, niin kuin kuuluu etunojassa, seurannainen käsien lavan etupuolella olemisesta osumassa, niin silloin mielestäni mailaa on jonkin verran deloftattu, mutta haluttu lentokaari voidaan silti saavuttaa.
Jaa, minä luulin, että juuri se on koko pointti. Vinkki, etsi sellainen mailan asento, että kohdan 3 ehto toteutuuja sitten rupea asettamaan itseäsi mailan jatkeeksi niin, että tuntuu luontevalta.
Tai sitten oon taas ihan väärässä.
Niin.. aika monelle on yllätys että fade lyödäänkin suljetulla lavalla eikä avoimella.
Sitten on vielä se osuman aikainen asntomuutos pohdittavana. Mutta olennaista on edelleen ymmärtää, että lapa ei välttämättä ole deloftattuna vaikka käset ovatkin osumassa edellä.
ts kirjoitti: (28.5.2012 16:42:26)
Sitten on vielä se osuman aikainen asntomuutos pohdittavana. Mutta olennaista on edelleen ymmärtää, että lapa ei välttämättä ole deloftattuna vaikka käset ovatkin osumassa edellä.
Hmm, edellä miten?
Sillä tapaa, että kädet ovat osumahetkellä lähempänä kohdetta kuin pallo?
Vai sillä tapaa, että kädet ovat ’liikkeen suunnassa’ lapaa edellä?ts kirjoitti: (28.5.2012 16:42:26)
Pappa Tykki kirjoitti: (28.5.2012 16:14:10)
Pekka Pelimies kirjoitti: (28.5.2012 15:19:19)
Toi kolmonen ei mielestäni ole ihan relevantti.Jos varsi on, niin kuin kuuluu etunojassa, seurannainen käsien lavan etupuolella olemisesta osumassa, niin silloin mielestäni mailaa on jonkin verran deloftattu, mutta haluttu lentokaari voidaan silti saavuttaa.
Jaa, minä luulin, että juuri se on koko pointti. Vinkki, etsi sellainen mailan asento, että kohdan 3 ehto toteutuuja sitten rupea asettamaan itseäsi mailan jatkeeksi niin, että tuntuu luontevalta.
Tai sitten oon taas ihan väärässä.
Niin.. aika monelle on yllätys että fade lyödäänkin suljetulla lavalla eikä avoimella.
Sitten on vielä se osuman aikainen asntomuutos pohdittavana. Mutta olennaista on edelleen ymmärtää, että lapa ei välttämättä ole deloftattuna vaikka käset ovatkin osumassa edellä.
Mua se ei yllätä ollenkaan, sillä luultavasti lyön ne suoratkin fadena… Ihan saetissa en ole, mutta siltä tää vaikuttais ja aika kauas menee.
ts kirjoitti: (28.5.2012 16:42:26)
Niin.. aika monelle on yllätys että fade lyödäänkin suljetulla lavalla eikä avoimella.
Sitten on vielä se osuman aikainen asntomuutos pohdittavana. Mutta olennaista on edelleen ymmärtää, että lapa ei välttämättä ole deloftattuna vaikka käset ovatkin osumassa edellä.
Oiskohan tässä osittain kyse myös mailan varren ominaisuuksista? Jos kädet on edellä, ja lapa ei ole deloftattu, on silloin käsien ja lavan välissä pakko tapahtua jotain taipumaa tai kiertymää (kick?). Se miten se tehdään on sitten sen mailan käyttäjän ja taiwanilaisen insinöörin hallussa – jos on.
Nyt sutii ainakin mulla.
Ettäkö ei deloftattuna, mutta varsi nojallaan eteen päin? Miten siis määritellään deloftattu? Miten lofti mitataan? Onko osumassa spin-loft, vai mikä se nyt on, jotain muuta kuin mailan nimellinen loft? Mikä on maksimiero loft-ero deloftauksen ja mailan asteluvun välillä, kun mailaa ei ole deloftattu, vaikka kädet on lapaa edempänä?
Myös varsi pystysuorassa on mahdollista lyödä laskevalla radalla, onko silloin incrementoitu lofita?
Pappa Tykki kirjoitti: (28.5.2012 16:14:10)
Pekka Pelimies kirjoitti: (28.5.2012 15:19:19)
Toi kolmonen ei mielestäni ole ihan relevantti.Jos varsi on, niin kuin kuuluu etunojassa, seurannainen käsien lavan etupuolella olemisesta osumassa, niin silloin mielestäni mailaa on jonkin verran deloftattu, mutta haluttu lentokaari voidaan silti saavuttaa.
Jaa, minä luulin, että juuri se on koko pointti. Vinkki, etsi sellainen mailan asento, että kohdan 3 ehto toteutuuja sitten rupea asettamaan itseäsi mailan jatkeeksi niin, että tuntuu luontevalta.
Tai sitten oon taas ihan väärässä.
Aika edessä pitää pallon paikan olla…
A. Aro kirjoitti: (28.5.2012 20:25:12)
ts kirjoitti: (28.5.2012 16:42:26)
Niin.. aika monelle on yllätys että fade lyödäänkin suljetulla lavalla eikä avoimella.
Sitten on vielä se osuman aikainen asntomuutos pohdittavana. Mutta olennaista on edelleen ymmärtää, että lapa ei välttämättä ole deloftattuna vaikka käset ovatkin osumassa edellä.
Oiskohan tässä osittain kyse myös mailan varren ominaisuuksista? Jos kädet on edellä, ja lapa ei ole deloftattu, on silloin käsien ja lavan välissä pakko tapahtua jotain taipumaa tai kiertymää (kick?). Se miten se tehdään on sitten sen mailan käyttäjän ja taiwanilaisen insinöörin hallussa – jos on.
Kyllä geometria toimii vaikka rautakangella joka on ruuvattu käteen kiinni, kunhan vartaloa saa kiertää. Tai vaikka säbämailalla – lie sulle tuttu MiW:in ajoilta (nimim. kovaääninen katsomossa).
Kokeilemalla sen geometrian kyllä keksii..
Pappa Tykki kirjoitti: (28.5.2012 21:35:30)
Kokeilemalla sen geometrian kyllä keksii..
Ei saa pitää huilua jänistyksessä!
Just ruuvasin rautakangen käteen kiinni. Sattu ihan saatanasti, eikä siltikään tuo geometria auennut. Vai enkö vaan osannut kiertää vartaloa?
yeux de serpent kirjoitti: (28.5.2012 21:41:09)
Pappa Tykki kirjoitti: (28.5.2012 21:35:30)
Kokeilemalla sen geometrian kyllä keksii..
Ei saa pitää huilua jänistyksessä!
Just ruuvasin rautakangen käteen kiinni. Sattu ihan saatanasti, eikä siltikään tuo geometria auennut. Vai enkö vaan osannut kiertää vartaloa?
Ks. oma postauksesi 1147. Napa maalissa.
Ota ruuvit irti, vaihda kanki mailaan ja sitten kun kentälle ja veuhtomaan niin se maila tulee sieltä perässä square ja de-delofted kun kädet on edessä.
Pappa Tykki kirjoitti: (28.5.2012 21:51:57)
yeux de serpent kirjoitti: (28.5.2012 21:41:09)
Pappa Tykki kirjoitti: (28.5.2012 21:35:30)
Kokeilemalla sen geometrian kyllä keksii..
Ei saa pitää huilua jänistyksessä!
Just ruuvasin rautakangen käteen kiinni. Sattu ihan saatanasti, eikä siltikään tuo geometria auennut. Vai enkö vaan osannut kiertää vartaloa?
Ks. oma postauksesi 1147. Napa maalissa.
Ota ruuvit irti, vaihda kanki mailaan ja sitten kun kentälle ja veuhtomaan niin se maila tulee sieltä perässä square ja de-delofted kun kädet on edessä.
Eli siis toi kolmas rivi, oletan?
yeux de serpent kirjoitti: (28.5.2012 21:57:27)
Pappa Tykki kirjoitti: (28.5.2012 21:51:57)
yeux de serpent kirjoitti: (28.5.2012 21:41:09)
Pappa Tykki kirjoitti: (28.5.2012 21:35:30)
Kokeilemalla sen geometrian kyllä keksii..
Ei saa pitää huilua jänistyksessä!
Just ruuvasin rautakangen käteen kiinni. Sattu ihan saatanasti, eikä siltikään tuo geometria auennut. Vai enkö vaan osannut kiertää vartaloa?
Ks. oma postauksesi 1147. Napa maalissa.
Ota ruuvit irti, vaihda kanki mailaan ja sitten kun kentälle ja veuhtomaan niin se maila tulee sieltä perässä square ja de-delofted kun kädet on edessä.
Eli siis toi kolmas rivi, oletan?
B kirjoitti: (23.5.2012 10:53:20)
Jos halutaan tutkia golflyönnin voimantuottoa ja työtä tällä mallinnuksella ottamalla neljä erityyppisen pelaajaryhmän edustajaa tarkasteluun ja kuvailla kohta kohdalta juuri heidän kunkin yhden draivinsa voimantuottoa ja svingityötä, on tässä juurikin menetelty suunnitelman mukaisesti.
Se, että erikseen tarkasteltuna 0 hcp pelaajan totalsvingityön huippu on maksimissaan 0.0004s ennen impactiä ja voimantuotto nollautuu impactissä on tulos, joka on impactin fysiikan ennustaman viisaan tavoitteen mukainen.
.Heh.. ponnahtipa tällainenkin esiin.. ja voi hellan tuutelis sentään… kun se jonkun ’tiedemiehen’ paperissa lukee, niin noinhan sen täytyy olla… vaikka sitten tutkimus perustuisi kuinka puutteelliseen tietoon ja ymmärrykseen tahansa.
Noiden asioiden esittämisessähän ei ole mitään typerää, varsinkin kun ne kerrotaan jonkun tutkimuksen tuloksena, johon voi tutustua kuka vaan. Sen sijaan niiden kritiikitön hyväksyminen ja niiden kautta totuuden julistaminen on se mistä iso kasa ongelmia alkaa.
Ensimmäinen ongelma on otannan pienuus, jolloin jää näkemättä, että joku toinen tuottaa saman määrän voimaa täysin erilaisin ajoituksin ja komponentein.
Toinen ongelma on verrata eri tasoitusryhmiä keskenään, eikä pallon lentoa suhteessa tekemiseen
Kolmas ongelma on mittaustekniikka ja sen käyttämät suodatukset. Tämän alle menee myös se, onko ymmärretty oikeesti tutkia 3D avaruudessa niitä voimia, jotka 2D tarkastelussa näyttäisivät nollaantuvan.
Summa summarum: moni tutkimus on pinnallinen ja siten torso. Sen julistaminen yleiseksi opiksi on sitä kautta paha teko golfille, koska se jättää mahdollisesti pois kasan muita toimivia tapoja, koska tutkijoiden otantaan ei ole sattunut niitä harvoja pelaajia, jotka tekevätkin ihan muuta kuin mihin yleinen oppi on vuosikymmeniä perustunut. Pelaajia, jotka yllättäen saattavat tuotaa saman määrän voimaa täysin tutkimuksen tulosten vastaisin keinoin ja vieläpä vakaamman lavan liikkeen aikaansaaden.
Aika jännää, että Tigerikin meni omalta osaltaan tuon asian swingissään kokonaan laittamaan uusiksi ja nyt alkavat tulokset näkymään, vaikka ihan valmista ei ole vielä.
ts kirjoitti: (23.7.2013 15:14:34)
Kaksi pelaajaa tuottaa kutakuinkin yhtäläisen mailanpään nopeuden ja lähtökulman hyvällä osumalla. SIlti toinen pelaaja lyö 15m pidemmälle kuin toinen. Tämä väite perustuu lukuisiin mittauksiin ja luonnossa tehtyihin havaintoihin.Painetaanpa tuohon vielä se, että ilmiöön liittyy myös suurempi osuman aiheuttama käsien hidastuminen, pienempi käsinoepuden putoaminen ennen osumaa ja käsien sijainti osumahetkellä reilusti pallon etupuolella. Lisäksi vielä kaikkien vanhojenkin pelimiesten tuntema ’heavy hit’ jota niinikään taulukoita pyörittelevät fyysikot eivät tunne.
Rohkenin palata aiheeseen ja siirsin ylläolevan toisesta ketjusta.
Suurempi käsien hidastuminen ja pallon suurempi nopeus(?) sopivat yhteen: enemmän käsien liike-energiaa on muuttunut pallon liike-energiaksi.
Erot pelaajien mailoissa vaikuttavat poissuljetulta syyltä?
Käsien sijainti osumahetkellä enemmän pallon etupuolella voi selittää: Edempänä olevat varsi, kädet jne. merkitsevät suurempaa palloon vaikuttavaa massaa (vedon muodossa) ja seurauksena on suurempi pallon nopeus. Voi olla myös että enemmän vetoa varressa merkitsee, että varteen syntyy vähemmän sivuittaista värähtelyenergiaa, mikä myös näkyy pallon lisänopeudessa ja käsien lisähidastumisena.
(Tosin ts on kai sanonut ettei ole tapahtunut deloftausta. On ristiriidassa. Yksi arvaus on että ts tarkoittaa käsien siirtyneen ei lähemmäksi kohdetta vaan enemmän poispäin kohdelinjasta. Tällöinkin toinen selitys on se, että avoimemman etuhartian osumahetkellä suurempi veto tuottaa lisämassaa kuten edellä selitetty veto.)
Nips kirjoitti: (23.7.2013 18:29:04)
ts kirjoitti: (23.7.2013 15:14:34)
Kaksi pelaajaa tuottaa kutakuinkin yhtäläisen mailanpään nopeuden ja lähtökulman hyvällä osumalla. SIlti toinen pelaaja lyö 15m pidemmälle kuin toinen. Tämä väite perustuu lukuisiin mittauksiin ja luonnossa tehtyihin havaintoihin.Painetaanpa tuohon vielä se, että ilmiöön liittyy myös suurempi osuman aiheuttama käsien hidastuminen, pienempi käsinoepuden putoaminen ennen osumaa ja käsien sijainti osumahetkellä reilusti pallon etupuolella. Lisäksi vielä kaikkien vanhojenkin pelimiesten tuntema ’heavy hit’ jota niinikään taulukoita pyörittelevät fyysikot eivät tunne.
Rohkenin palata aiheeseen ja siirsin ylläolevan toisesta ketjusta.
Suurempi käsien hidastuminen ja pallon suurempi nopeus(?) sopivat yhteen: enemmän käsien liike-energiaa on muuttunut pallon liike-energiaksi.
Erot pelaajien mailoissa vaikuttavat poissuljetulta syyltä?
Käsien sijainti osumahetkellä enemmän pallon etupuolella voi selittää: Edempänä olevat varsi, kädet jne. merkitsevät suurempaa palloon vaikuttavaa massaa (vedon muodossa) ja seurauksena on suurempi pallon nopeus. Voi olla myös että enemmän vetoa varressa merkitsee, että varteen syntyy vähemmän sivuittaista värähtelyenergiaa, mikä myös näkyy pallon lisänopeudessa ja käsien lisähidastumisena.
(Tosin ts on kai sanonut ettei ole tapahtunut deloftausta. On ristiriidassa. Yksi arvaus on että ts tarkoittaa käsien siirtyneen ei lähemmäksi kohdetta vaan enemmän poispäin kohdelinjasta. Tällöinkin toinen selitys on se, että avoimemman etuhartian osumahetkellä suurempi veto tuottaa lisämassaa kuten edellä selitetty veto.)
Nyt aletaan oikeesti olemaan kartalla tämän asian suhteen. Tuo ylläpidetty veto aiheuttaa suurempaa hidastuvuutta käsissä. koska osuman vaikutus ulottuu pidemmälle sisäkehällä, eikä pelkästään lapaan kuten tapahtuisi lavan liikkuessa vapaana. Samalla tuo massan lisäys vedon kautta vähentääkin lavan hidastumista osuman aikana ja pallon puristuksen purkautuminen tapahtuu nopeammassa liikeessä olevaa lapaa vasten. Ts. pallon palautumisen voima on vakio ja mitä kovempaa kulkevasta lavasta se irtoaa, sen kovempaa se lähtee.
Jos tää kerankin pysyis asiallisena nin voitaisiin mennä sitten vaikka ihan oikeesti voimantuoton kysmyksiin, koska käsivarsien lihakset eivät tuota lapaa voi vääntää vauhtiin tai ylläpitää sitä osumassa. Siihen niiden voima ei vaan riitä, vaan tuki täytyy ottaa syvemmältä.
Katotaas nyt hetken mihin suuntaan tästä lähdetään….
ts kirjoitti: (23.7.2013 18:38:17)
Ts. pallon palautumisen voima on vakio ja mitä kovempaa kulkevasta lavasta se irtoaa, sen kovempaa se lähtee.
Näin täytyy olla, koska SF ei riipu mailanpään nopeudesta. Kääntäen: pallon lähtönopeus riippuu mailanpään nopeudesta suoraan verrannollisesti kertoimella SF.
Siksi kannattaa tarkastella fysiikan kautta SF:iin vaikuttavat tekijät, joita juuri kerrattiin, mikäli halutaan saada selville maksimaalinen lyönnin pituus annetulla mailanpään nopeudella.
Olen todella kiinnostunut , jos esitettyyn laskukaavaan voitte lisätä uuden elementin, jolla SF saadaan kasvatetuksi esim 1.56:een ja osoittaa sen laskelmin ja vahvistaa mittauksin.
PS
Tuon elementin voi myydä pituuslyöjille varsin suuresta rahasta.B kirjoitti: (23.7.2013 20:09:13)
ts kirjoitti: (23.7.2013 18:38:17)
Ts. pallon palautumisen voima on vakio ja mitä kovempaa kulkevasta lavasta se irtoaa, sen kovempaa se lähtee.
Näin täytyy olla, koska SF ei riipu mailanpään nopeudesta. Kääntäen: pallon lähtönopeus riippuu mailanpään nopeudesta suoraan verrannollisesti kertoimella SF.
Siksi kannattaa tarkastella fysiikan kautta SF:iin vaikuttavat tekijät, joita juuri kerrattiin, mikäli halutaan saada selville maksimaalinen lyönnin pituus annetulla mailanpään nopeudella.
Olen todella kiinnostunut , jos esitettyyn laskukaavaan voitte lisätä uuden elementin, jolla SF saadaan kasvatetuksi esim 1.56:een ja osoittaa sen laskelmin ja vahvistaa mittauksin.
PS
Tuon elementin voi myydä pituuslyöjille varsin suuresta rahasta.For instance, K&J have stated that Trackman consistently understates the club head speed. Trackman claims that the calculate club head speed by calculating the geometric CoG of the club head. And that their calculation of the geometric CoG is so fractionally off that the discrepancy in club head speed is minute.
However, we can see by smash factor readings which are often routinely above 1.49 with the driver on Trackman that these discrepancies are much larger than Trackman claims. As Wishon has stated (a Trackman owner), the COR limits relegate the smash factor readings to no higher than 1.49. Furthermore, Wishon has stated that reaching 1.49 is extremely difficult to do because of many swing factors.
Että jospa sitä sitten päästäis edes lähelle todellista 1,5 kun lapa ei hidastuis niin paljon osuman vaikutuksesta.
Ja tuota… mitenkäs nuo laitteet niin herkästi antavat 1,5 hitailla mp-nopeuksilla ja sitten kovemmilla alkavat smashit putoamaan?
Kuka on saanut mitattua lyönneistä todelllisen smashin, vai luotetaanko sellaisten laitteiden antamaan tietoon, jotka eivät näe mailan lapaa osuma-alueella lainkaan?
Miksi nuo laitteet antavat pelipallolla systemaattisesti kovemman mp-nopeuden kuin rangepallolla?
Siinä muutama kysymys pohdittavaksi näin alkuun.
Ja kyllä, olet myös oikeassa ja niitä smashiin vaikuttavia tekijöitä tässä juuri on etsitty aika pitkään. Selvästi sitä heikentävä tekijä mittausten mukaan on lavan päästäminen vapaaseen heilahdukseen ja käsinopeuden runsas putoaminen ennen osumaa.
ts kirjoitti: (23.7.2013 15:14:34)
Kaksi pelaajaa tuottaa kutakuinkin yhtäläisen mailanpään nopeuden ja lähtökulman hyvällä osumalla. SIlti toinen pelaaja lyö 15m pidemmälle kuin toinen. Tämä väite perustuu lukuisiin mittauksiin ja luonnossa tehtyihin havaintoihin.Painetaanpa tuohon vielä se, että ilmiöön liittyy myös suurempi osuman aiheuttama käsien hidastuminen, pienempi käsinoepuden putoaminen ennen osumaa ja käsien sijainti osumahetkellä reilusti pallon etupuolella. Lisäksi vielä kaikkien vanhojenkin pelimiesten tuntema ’heavy hit’ jota niinikään taulukoita pyörittelevät fyysikot eivät tunne.
Tähän havaintoon SF-malli ei siis näytä tuovan ratkaisua suoraan.
Nyt en ole valitettavasti ehtinyt perehtyä SF:ään kunnolla. Äkkiseltään mallia vilkaisetessani saan käsityksen, että siinä oletetaan mailan pään CoG:n liikkuvan suoraan pallon CoG:n linjalla. Korjatkaa jos olen väärässä.
Jos käsitykseni on oikea, hakisin aluksi ratkaisua ts:n havaintoon siitä, että ko lyönneissä on erilainen poikkeama tuo mailan pään liikelinjan ja pallon CoG:n välillä. Nopeushan on vektori, joten sen suunta on samalla tavalla tärkeä kuin suuruus.
Kun nopeusvektori osumassa poikkeaa CoG:iden välisestä suunnasta, osumassa on sekä potku että leikkaus. Voimakkaampi leikkaus aiheuttaa tietysti suuremman lähtökulman, mutta tämä voi kompensoitua erilaisella tulokulmalla.
Draiverilla lyötäessä leikkaus on joka tapauksessa pieni (mitattuna vektorien kulmaerona), mutta kun osuma on raju, niin pienikin ero voi aiheuttaa merkittävän lyönnin pituuseron. Pallohan deformoituu osumassa aika hurjasti ja pinei ero leikkauksessa saattaa aiheuttaa eron sen liukumassa mailan lyöntipinnalla ennen irtoamista.
Kysymykseni ovat siis:
ts: 1) Onko ko havainnossa mailanpään TULOKULMA palloon myös sama? 2) Onko olemassa tieto pallon spinnausnopeudesta noissa kahdessa tapauksessa? 3) Mikä on ’heavy hit’?
SF-asiantuntijoille: miten mallissa otetaan huomioon tuo leikkaus (anteeksi laiskuuteni, etten itse ota selvää)?
ts kirjoitti: (23.7.2013 21:24:09)
Ja kyllä, olet myös oikeassa ja niitä smashiin vaikuttavia tekijöitä tässä juuri on etsitty aika pitkään. Selvästi sitä heikentävä tekijä mittausten mukaan on lavan päästäminen vapaaseen heilahdukseen ja käsinopeuden runsas putoaminen ennen osumaa.En ymmärrä, mitä Trackman tähän kuuluu. Tai FS. Smashiin vaikuttavat tekijät tulevat väistämättä ja suoraan kappaleiden törmäysfysiikasta. Yhtä selkeästi kuin se fakta, ettei ikiliikkuja ole meidän todellisuudessamme mahdollinen. Se, että ikiliikkujien rakentajia löytyy tosiasioista huolimatta kertoo ihmisluonnon kummallisuudesta.
Smashiä heikentävät tekijät ovat samat kuin sitä parantavat, ja ne ovat yleisessä tiedossa.
Jos löydät korrelaatiota suuntaan tai toiseen mittauksissasi, voit suoraan selvittää syyt tuloksiin tutkimalla tai päättelemällä , miten kyseiset havainnot vaikuttavat niihin tiedossa oleviin parametreihin.
.ts kirjoitti: (23.7.2013 21:24:09)
Mitenkäs nuo laitteet niin herkästi antavat 1,5 hitailla mp-nopeuksilla ja sitten kovemmilla alkavat smashit putoamaan?
Jos jotakuta kiinnostaa niin tuosta löytyy Trackman statseja viime vuoden pituuslyönnin mm-finaaleista. –> RWLDC2012
greeninone kirjoitti: (23.7.2013 23:53:46)
ts kirjoitti: (23.7.2013 21:24:09)
Mitenkäs nuo laitteet niin herkästi antavat 1,5 hitailla mp-nopeuksilla ja sitten kovemmilla alkavat smashit putoamaan?
Jos jotakuta kiinnostaa niin tuosta löytyy Trackman statseja viime vuoden pituuslyönnin mm-finaaleista. –> RWLDC2012
Tuo ei nyt suoraan liity mainitsemaani asiaan, koska tuolla ei ole alhaisia nopeuksia kellään. 90mph draiverilla antaa usein kovat smahsit näillä mittalaitteilla, mutta 110mph lyövät eivät millään tahdo päästä samaan.
Jotain voi varmaan päätellä myös tuosta alimman rivin ilmoitetusta korkeudesta 219ft. Uskoo kuka haluaa mutta reilu 20 kerroksinen kerrostalo on kohtalaisen korkea ylitetäväksi.
Pappa Tykki kirjoitti: (23.7.2013 22:58:17)
3) Mikä on ’heavy hit’??
Vähän sama asia kuin nyrkkeilijällä raskaat lyönnit. Koko keho takana tuottamassa kiihtyvyyttä vielä osuman hetkelläkin. Vanhoille pelureille erittäin tuttu termi ja osalle nykysistäkin. Mahtava ääni ja paine pallossa. Fyysikothan ei moista tunne lainkaan, koska laskevat vaan kahden kappaleen törmäystä unohtaen että siihen toiseen edelleen vaikuttaa voima.
Tuo Nips’n kirjoitus oli hyvin oivallettu ja paine pallossa kasvaa kun lavan hidastumista osuman vaikutuksesta pystytään vastustamaan.
-
JulkaisijaArtikkelit
Etusivu › Foorumit › Kilpagolf & harjoittelu › 3D mallinnusta