3D mallinnusta

[duffeli]

Onko se Data nyt vaan niin, että minä jolla ei ole ’kohtuullisen hyvää matemaattista ymmärrystä’ en voi ikinä ymmärtää swingin geometriaa. Olisko ehdotuksia mistä apua? Haluaisin kovasti ymmärtää.

[a_k]

Paremmin menee kun jättää sen ymmärtämisen asiantuntijoille ja keskittyy itse pelaamiseen. Antaa niiden asiantuntijoiden sitten osoittaa asiantuntijuutensa sillä, että pystyvätkö oman ammattisanastonsa / jargoninsa / syvällisen tietämyksensä esittämään siten, että tavallinen pelaaja ymmärtää ja pystyy toimimaan. Tuloksia pitäisi tulla niin, että pelaajan ei itse tarvitse opiskella mitään geometriaa ja biomekaniikkaa. Todellisen asiantuntijan ei tarvitse ikinä piiloutua omien käsitteiden ja ammattisanastonsa taakse. Tämä toki siis käytännössä, swingitutkijat voi mun puolesta netissä omissa piireissään pohtia asioita miten parhaaksi näkee.

[Näprääjä]

Poodri Hoo kirjoitti: (20.4.2012 13:55:14)
…
Jos analyysissä päästään riittävän pitkälle, että ihmisen eri lihaksien liikehdintä saadaan luotettavasti vangittua mallinnukseen, niin uskoisin, että tässä tapauksessa saataneen vastaus mm. maksimaaliseen mailanpään nopeuteen osuma hetkellä. Onko tämä olennaista?

Minusta ei, olennaisinta ei ole olennaisinta löytää tietä lyödä pallo mahdollisimman kauaksi. Kyse enemmän siitä, että pallo saadaan lyötyä mahdollisimman suurella todennäköisyydellä haluttuun paikkaan…

Olen samaa mieltä kuin Poodri Hoo.
Olennaisinta on lyödä palloa mahdollisimman kauaksi ja varmasti.

Ja sitä paitsi maksimaalinen nopeus osuma hetkellä ei tuota sitä pisintä pallon lentoa millään swingillä…

[data]

duffeli kirjoitti: (20.4.2012 13:55:36)
Onko se Data nyt vaan niin, että minä jolla ei ole ’kohtuullisen hyvää matemaattista ymmärrystä’ en voi ikinä ymmärtää swingin geometriaa. Olisko ehdotuksia mistä apua? Haluaisin kovasti ymmärtää.

Opetuksen avulla voidaan ymmärryksen kynnystä alentaa huomattavasti. Lukiossakin esim. differentiaaliyhtälöiden ratkaisun alkeet oppii monikin opiskelija. Jos taas teoria tuossa tulisi itse täysin omatoimisesti kehittää ilman mitään apua ja kirjallisuutta, olisi tilanne ylivoimainen suurimmalle osalle.

Joo tuo tilanne halusi osalta on varmaan aika hankala, koska aihepiiriä käsittelevää kirjallisuutta lienee aika vaikea löytää. Sitten taas tutkimuksissa usein jää opettava puoli kokonaan pois. Tietysti, joku liikkeiden osalta ohjelmoitava softa voisi olla aika hyvä. En tiedä niidenkään saatavuudesta ja hinnoista. Varmaan löytyy, mutta voivat olla hintavia.

[Vasen pakki]

data kirjoitti: (17.4.2012 11:57:41)
Aksiaalisuljennassa kierron akselina toimii varren keskiakseli….
… Klo 9 kohdalla lapa kulkee n. 60 astetta auki suhteessa nopeusvektoriin.

Mä en noista nopeusvektoreista tiedä, mutta tällainen maallikkokysymys mulla olisi:
Stanssissa lapa lienee ainakin useimmilla jotakuinkin suorassa ja osumassa sen olisi tarkoitus olla samoin. Bäkärin huipulla lavan asennossa on jonkin verran variaatioita, mutta tuskin kovin merkittäviä. Mistä siis syntyy se lavan aukinaisuus, joka pitää aksiaalikierrolla kompensoida?

[Parti]

data kirjoitti: (20.4.2012 12:41:30)
Totuus on
kuitenkin se, että swingin geometrian ymmärtäminen oikein vaatii kohtuullisen
hyvää matemaattista ymmärrystä, joka löytyy lopultakin vain todella harvoilta swingin analysoijilta. Lisäksi on vielä pystyttävä suhteuttamaan geometria voimantuottoon.

Mun mielestäni totuus on se ettei golf-swingin hallitseminen tarvitse minkään tason matemaattista ymmärrystä.
Data nähtävästi luulee että hänen rakas mallinnus on jotenkin keskeisessä roolissa pallon lyömisessä. Ikävä sanoa mutta tuo mallinnus on vain tosi pieni sivujuonne suuressa kokonaisuudessa.
Jos asia olisi toisin, huippupelaajat ja koutsit pitäisivät kädessään mailan sijasta hiirtä tai kynää.

”the secret is in the dirt”, jos swingistä haluaa jotain ymmärtää niin maila kädessä se ymmärrys tulee.
Tämä supinaatio-potaska on hyvä esimerkki asiasta. Ei tarvitse ymmärtää matematiikasta mitään kun ottaa mailan käteen ja katsoo mitä tapahtuu kun supinoi vasenta kättä silloin kun rannekulmaa on jäljellä. Sit voi funtsia onko seuraus hyvä vai huono juttu.

Data, sun ajatusmaailmassa häntä heiluttaa koiraa.

[data]

Vasen pakki kirjoitti: (21.4.2012 11:37:08)

data kirjoitti: (17.4.2012 11:57:41)
Aksiaalisuljennassa kierron akselina toimii varren keskiakseli….
… Klo 9 kohdalla lapa kulkee n. 60 astetta auki suhteessa nopeusvektoriin.

Mä en noista nopeusvektoreista tiedä, mutta tällainen maallikkokysymys mulla olisi:
Stanssissa lapa lienee ainakin useimmilla jotakuinkin suorassa ja osumassa sen olisi tarkoitus olla samoin. Bäkärin huipulla lavan asennossa on jonkin verran variaatioita, mutta tuskin kovin merkittäviä. Mistä siis syntyy se lavan aukinaisuus, joka pitää aksiaalikierrolla kompensoida?

Mukava huomata VP pitkästä aikaa kirjoittelemassa. Joo siis avonaisuus syntyy bs:n aikana ja jatkuu ds:n aikana tuohon klo9 varren asentoon ( face on ),
josta alkaa sulkeva aksiaalikierto. Näin siis yksinkertaistaen. Yksilökohtaisia eroja tietysti on määrän ja ajoituksen suhteen.

[data]

Parti kirjoitti: (21.4.2012 11:43:42)

data kirjoitti: (20.4.2012 12:41:30)
Totuus on
kuitenkin se, että swingin geometrian ymmärtäminen oikein vaatii kohtuullisen
hyvää matemaattista ymmärrystä, joka löytyy lopultakin vain todella harvoilta swingin analysoijilta. Lisäksi on vielä pystyttävä suhteuttamaan geometria voimantuottoon.

Mun mielestäni totuus on se ettei golf-swingin hallitseminen tarvitse minkään tason matemaattista ymmärrystä.
Data nähtävästi luulee että hänen rakas mallinnus on jotenkin keskeisessä roolissa pallon lyömisessä. Ikävä sanoa mutta tuo mallinnus on vain tosi pieni sivujuonne suuressa kokonaisuudessa.
Jos asia olisi toisin, huippupelaajat ja koutsit pitäisivät kädessään mailan sijasta hiirtä tai kynää.

”the secret is in the dirt”, jos swingistä haluaa jotain ymmärtää niin maila kädessä se ymmärrys tulee.
Tämä supinaatio-potaska on hyvä esimerkki asiasta. Ei tarvitse ymmärtää matematiikasta mitään kun ottaa mailan käteen ja katsoo mitä tapahtuu kun supinoi vasenta kättä silloin kun rannekulmaa on jäljellä. Sit voi funtsia onko seuraus hyvä vai huono juttu.

Data, sun ajatusmaailmassa häntä heiluttaa koiraa.

Tuo sinun tarinasi voisi astua voimaan vain, jos joku pystyisi osoittamaan minun olevan väärässä. Ja jo siihen osoittamiseenkin tarvitaan sitä matemaattista ymmärrystä. Sitten kun sen ymmärryksen joku löytää, saamme lisämiehitystä B:n ja minun näkemysteni taakse.

[Parti]

data kirjoitti: (21.4.2012 13:13:08)
Tuo sinun tarinasi voisi astua voimaan vain, jos joku pystyisi osoittamaan minun olevan väärässä. Ja jo siihen osoittamiseenkin tarvitaan sitä matemaattista ymmärrystä. Sitten kun sen ymmärryksen joku löytää, saamme lisämiehitystä B:n ja minun näkemysteni taakse.

Mua ei oikeasti kiinnosta oletko matemaattisesti oikeassa vai väärässä koska se ei ole relevanttia golf-swingin kannalta. Sanoin vain että sun mallisi perusteella tekemät johtopäätökset (esim supinaation) voi helposti todistaa virheelliseksi yksinkertaisella empiirisellä metodilla.

Kuten sanoin, sulla häntä heiluttaa koiraa.

[data]

Parti kirjoitti: (21.4.2012 13:25:00)

data kirjoitti: (21.4.2012 13:13:08)
Tuo sinun tarinasi voisi astua voimaan vain, jos joku pystyisi osoittamaan minun olevan väärässä. Ja jo siihen osoittamiseenkin tarvitaan sitä matemaattista ymmärrystä. Sitten kun sen ymmärryksen joku löytää, saamme lisämiehitystä B:n ja minun näkemysteni taakse.

Mua ei oikeasti kiinnosta oletko matemaattisesti oikeassa vai väärässä koska se ei ole relevanttia golf-swingin kannalta. Sanoin vain että sun mallisi perusteella tekemät johtopäätökset (esim supinaation) voi helposti todistaa virheelliseksi yksinkertaisella empiirisellä metodilla.

Kuten sanoin, sulla häntä heiluttaa koiraa.

On kaksi väittämää:
a)sinä sanot, että voidaan todistaa empiirisesti virheelliseksi
b)minä sanon, että ei ole todistettu empiirisesti virheelliseksi täällä

Perustelut:
a)suusannallinen toteaminen
b)matemaattinen todistelu joka osoittaa, että empiirisessä todistelussa ei ole osattu huomioida ajan ja voimantuoton merkitystä kokonaisuuteen.

Tilanne:
Väittelyn vastapuoli ei ole ymmärtänyt olevansa väärässä, koska matemaattinen ymmärrys ei riitä perusteluiden ymmärtämiseen

Johtopäätökset:
Väittely ei etene ratkaisuunsa, koska vain toinen osapuoli ymmärtää, mitä
toinen perusteissaan haluaa osoittaa

[Vasen pakki]

data kirjoitti: (21.4.2012 13:11:31)

Vasen pakki kirjoitti: (21.4.2012 11:37:08)

data kirjoitti: (17.4.2012 11:57:41)
Aksiaalisuljennassa kierron akselina toimii varren keskiakseli….
… Klo 9 kohdalla lapa kulkee n. 60 astetta auki suhteessa nopeusvektoriin.

Mä en noista nopeusvektoreista tiedä, mutta tällainen maallikkokysymys mulla olisi:
Stanssissa lapa lienee ainakin useimmilla jotakuinkin suorassa ja osumassa sen olisi tarkoitus olla samoin. Bäkärin huipulla lavan asennossa on jonkin verran variaatioita, mutta tuskin kovin merkittäviä. Mistä siis syntyy se lavan aukinaisuus, joka pitää aksiaalikierrolla kompensoida?

Mukava huomata VP pitkästä aikaa kirjoittelemassa. Joo siis avonaisuus syntyy bs:n aikana ja jatkuu ds:n aikana tuohon klo9 varren asentoon ( face on ),
josta alkaa sulkeva aksiaalikierto. Näin siis yksinkertaistaen. Yksilökohtaisia eroja tietysti on määrän ja ajoituksen suhteen.

Syntyy vai tehdään lihastyöllä? Ds plane on kyllä flätimpi kuin bs plane (lapa tippuu vähän selän taakse), joka ainakin näyttää samalta kuin lavan avaaminen. Mutta kiertyykö lapa 60% auki päin varren pituusakselin ympäri???

[Parti]

data kirjoitti: (21.4.2012 14:37:41)
On kaksi väittämää:
a)sinä sanot, että voidaan todistaa empiirisesti virheelliseksi
b)minä sanon, että ei ole todistettu empiirisesti virheelliseksi täällä

Perustelut:
a)suusannallinen toteaminen
b)matemaattinen todistelu joka osoittaa, että empiirisessä todistelussa ei ole osattu huomioida ajan ja voimantuoton merkitystä kokonaisuuteen.

Tilanne:
Väittelyn vastapuoli ei ole ymmärtänyt olevansa väärässä, koska matemaattinen ymmärrys ei riitä perusteluiden ymmärtämiseen

Johtopäätökset:
Väittely ei etene ratkaisuunsa, koska vain toinen osapuoli ymmärtää, mitä
toinen perusteissaan haluaa osoittaa

Sulle tuntuu oikeassa-oleminen olevan todella tärkeää. Näin asiakkaan näkökulmasta voin sanoa että en halua että mun swingi-ongelmia tai mitään muutakaan ratkoo ihminen jonka päällimmäinen motiivi on pönkittää omaa itsetuntoaan.

En halua olla tyly mutta joudun luokittelemaan sinut sekä golfin että tutkimuksen saralla puoskari-osastolle. Hyvä puoli on se että ymmärtääkseni sulla on päiväduuni joka ei liity kumpaankaan näistä.

[KL]

Vasen pakki kirjoitti: (21.4.2012 14:43:24)

data kirjoitti: (21.4.2012 13:11:31)

Vasen pakki kirjoitti: (21.4.2012 11:37:08)

data kirjoitti: (17.4.2012 11:57:41)
Aksiaalisuljennassa kierron akselina toimii varren keskiakseli….
… Klo 9 kohdalla lapa kulkee n. 60 astetta auki suhteessa nopeusvektoriin.

Mä en noista nopeusvektoreista tiedä, mutta tällainen maallikkokysymys mulla olisi:
Stanssissa lapa lienee ainakin useimmilla jotakuinkin suorassa ja osumassa sen olisi tarkoitus olla samoin. Bäkärin huipulla lavan asennossa on jonkin verran variaatioita, mutta tuskin kovin merkittäviä. Mistä siis syntyy se lavan aukinaisuus, joka pitää aksiaalikierrolla kompensoida?

Mukava huomata VP pitkästä aikaa kirjoittelemassa. Joo siis avonaisuus syntyy bs:n aikana ja jatkuu ds:n aikana tuohon klo9 varren asentoon ( face on ),
josta alkaa sulkeva aksiaalikierto. Näin siis yksinkertaistaen. Yksilökohtaisia eroja tietysti on määrän ja ajoituksen suhteen.

Syntyy vai tehdään lihastyöllä? Ds plane on kyllä flätimpi kuin bs plane (lapa tippuu vähän selän taakse), joka ainakin näyttää samalta kuin lavan avaaminen. Mutta kiertyykö lapa 60% auki päin varren pituusakselin ympäri???

Koska tähän ketjuun ovat jo likipitäen kaikki asiasta jotakin ymmärtävät kirjoittaneet, niin osallistun kirjoittamiseen asiasta matemaattisella tasolla mitään ymmärtämättömänä (eikä itse asiassa kiinnostakaan, svingin oppiminen ei ole matematiikkaa).

Vielä muutama vuosi sitten yritin väen vängällä pitää mailani lavan suorassa bäkärin huipulla, kunnes useammasta lähteestä luin, ettei asian tule olla niin. Avainajatuksena noissa lähteissä oli ’flat wrist’, toisin sanoan bäkärin huipulla ylemmän käden ranteen tulisi olla kutakuinkin flättinä (variaatioita löytyy, kuten vp kirjoitti, mutta ’kutakuinkin’). Tämä johtaa ihmisen (tai ainakin minun) anatomian huomioon ottaen väistämättä siihen, että lapa tuossa kohden sulkeutuu ja vahvasti. Jotenkin se lapa siinä ds:ssä avautuu, jos niin halutaan tehdä, vai pitäisikö sanoa annetaan tapahtua.

Siis data, pitäisikö minun nyt tehdä työtä rannekulman säilyttämiseksi vai muuttamiseksi stanssista bs:n huipulle? Toinen vaatii työtä ja toinen ei. Kumpi on kumpi ja miksi?

Vastaukseksi kelpaa ihan maallikkovastaus, differentiaalilaskennasta (jota kävin yliopistossa ihan tarpeitani ajatellen riittävästi) tai nopeusvektoreista ei tarvitse välittää.

[B]

Parti kirjoitti: (21.4.2012 15:20:08)
Sulle tuntuu oikeassa-oleminen olevan todella tärkeää. Näin asiakkaan näkökulmasta voin sanoa että en halua että mun swingi-ongelmia tai mitään muutakaan ratkoo ihminen jonka päällimmäinen motiivi on pönkittää omaa itsetuntoaan.

Veikkaan, ettei data halua puuttua sinun svingiongelmiisi.
Onneksi sinä olet löytänyt apua taholta, jolla ei ole oikeassaolemisen tarvetta.
(’…all he does is fight with everyone wherever he goes about how his ideas are correct and everyone else is wrong.’) LOL

Parti kirjoitti: (21.4.2012 15:20:08)
En halua olla tyly mutta joudun luokittelemaan sinut sekä golfin että tutkimuksen saralla puoskari-osastolle. Hyvä puoli on se että ymmärtääkseni sulla on päiväduuni joka ei liity kumpaankaan näistä.

Toki tuo on musertava luokittelu. Toipuneekohan data tuosta koskaan. Voinet murskata nuo datan varsin asialliset perustelut samalla, kun asialle lähdit. Olethan joutunut opiskellessasi matematiikan peruskursseja suorittamaan sen verran?

[B]

KL kirjoitti: (21.4.2012 16:38:02)

Vielä muutama vuosi sitten yritin väen vängällä pitää mailani lavan suorassa bäkärin huipulla, kunnes useammasta lähteestä luin, ettei asian tule olla niin. Avainajatuksena noissa lähteissä oli ’flat wrist’, toisin sanoan bäkärin huipulla ylemmän käden ranteen tulisi olla kutakuinkin flättinä (variaatioita löytyy, kuten vp kirjoitti, mutta ’kutakuinkin’). Tämä johtaa ihmisen (tai ainakin minun) anatomian huomioon ottaen väistämättä siihen, että lapa tuossa kohden sulkeutuu ja vahvasti. Jotenkin se lapa siinä ds:ssä avautuu, jos niin halutaan tehdä, vai pitäisikö sanoa annetaan tapahtua.

Siis data, pitäisikö minun nyt tehdä työtä rannekulman säilyttämiseksi vai muuttamiseksi stanssista bs:n huipulle? Toinen vaatii työtä ja toinen ei. Kumpi on kumpi ja miksi?

Tuossa on flätimpää vasemman ranteen bsw versiota nykyhuipuista. Kiertää dsw:ssä vielä lisää kiinni nähdäkseni.
Oleellista lienee tässä suhteessa myös gripin ’vahvuus/ heikkous’.
Tätäkö tarkoitit?

[ts]

Vasen pakki kirjoitti: (21.4.2012 14:43:24)

Syntyy vai tehdään lihastyöllä? Ds plane on kyllä flätimpi kuin bs plane (lapa tippuu vähän selän taakse), joka ainakin näyttää samalta kuin lavan avaaminen. Mutta kiertyykö lapa 60% auki päin varren pituusakselin ympäri???

Mä voin vastata. Se lapa ei ole auennut juuri yhtään. Datalta puuttuu kokonaan suhteutus tai se on tehrty täysin väärään kohteeseen. No toisaalta kyllä sinä tuon vastauksen tiesitkin.

[Parti]

B kirjoitti: (21.4.2012 16:41:03)

……Onneksi sinä olet löytänyt apua taholta, jolla ei ole oikeassaolemisen tarvetta….

…..Voinet murskata nuo datan varsin asialliset perustelut samalla, kun asialle lähdit. Olethan joutunut opiskellessasi matematiikan peruskursseja suorittamaan sen verran…

Kommentoit taas asiaa josta et tiedä yhtään mitään. Mun edellinen golf-tunti, jossa hain apua swingi-ongelmiini oli kaverin kanssa joka ei kirjoita täällä, mutta sattuu olemaan Ben Hoganin kaveri. Thanks Bob.
Viittaat varmaankin ts:ään, jonka tunneilla olen myös ollut ja kunnioitan suuresti. Olen kuitenkin vain yksi hänen oppilaistansa, en opetuslapsi.

Niinkuin sanoin, matematiikka on sivuroolissa. Riittää kun ottaa mailan käteen ja heiluttaa sitä.
Tuo supinaatio-juttu on niin naurettavan yksinkertaista kokeilla itse. Supinointia tarvitaan vain jos kroppa on laiska. Ei oikeasti mitään rakettitiedettä.

Ulos kammioista, maila käteen ja rangelle. The secret is in the dirt.Ja sitä dirtiä pitää takoa uudestaan ja uudestaan jos aikoo ymmärtää jotain pallon saamisesta sinne minne haluaa.

[ts]

Parti kirjoitti: (21.4.2012 18:31:30)

Tuo supinaatio-juttu on niin naurettavan yksinkertaista kokeilla itse. Supinointia tarvitaan vain jos kroppa on laiska. Ei oikeasti mitään rakettitiedettä.

Juuri näin. Samalla se kertoo, että pari tyyppiä ovat täällä puhtaasti oman agendansa vuoksi. Säälittäväähän se on, mutta ei voi liikaa vaatia jos ei luoja ole antanut parempaa.

[Parti]

Vaikka olenkin vain putkiaivoinen koneinsinööri niin PS3 pelejä veivatessa on väistämättä käynyt ilmi että kaikenmoinen simulointi on edennyt pitkälle. Kuluttajille tarjotaan huikeita kokemuksia pelimaailmassa ja laskentakapasiteettia tuntuu löytyvän jo normi pelikonsolistakin.

Tähän maailmaan karkea 2D2P-swingimallinnus ei istu kovin hyvin. Parempaan pitäisi pystyä.

[KL]

B kirjoitti: (21.4.2012 18:17:56)

KL kirjoitti: (21.4.2012 16:38:02)

Vielä muutama vuosi sitten yritin väen vängällä pitää mailani lavan suorassa bäkärin huipulla, kunnes useammasta lähteestä luin, ettei asian tule olla niin. Avainajatuksena noissa lähteissä oli ’flat wrist’, toisin sanoan bäkärin huipulla ylemmän käden ranteen tulisi olla kutakuinkin flättinä (variaatioita löytyy, kuten vp kirjoitti, mutta ’kutakuinkin’). Tämä johtaa ihmisen (tai ainakin minun) anatomian huomioon ottaen väistämättä siihen, että lapa tuossa kohden sulkeutuu ja vahvasti. Jotenkin se lapa siinä ds:ssä avautuu, jos niin halutaan tehdä, vai pitäisikö sanoa annetaan tapahtua.

Siis data, pitäisikö minun nyt tehdä työtä rannekulman säilyttämiseksi vai muuttamiseksi stanssista bs:n huipulle? Toinen vaatii työtä ja toinen ei. Kumpi on kumpi ja miksi?

Tuossa on flätimpää vasemman ranteen bsw versiota nykyhuipuista. Kiertää dsw:ssä vielä lisää kiinni nähdäkseni.
Oleellista lienee tässä suhteessa myös gripin ’vahvuus/ heikkous’.
Tätäkö tarkoitit?

Tuossa kuvassa se lavan lopullinen asento bäkärin huipulla jää näkemättä, mutta liikkeestä päätellen lapa on siinä kohdassa pirusti kiinni. Missä siis se lavan aukeaminen datan mielikuvissa tapahtuu?

Tämä viimeisin kysymyslause on siis datalle osoitettu.

[nuija]

Koht tarvii jo putterillakin supinoida ku menee oikealta ohi

[Poodri Hoo]

B kirjoitti: (21.4.2012 18:17:56)
Tuossa on flätimpää vasemman ranteen bsw versiota nykyhuipuista. Kiertää dsw:ssä vielä lisää kiinni nähdäkseni.
Oleellista lienee tässä suhteessa myös gripin ’vahvuus/ heikkous’.
Tätäkö tarkoitit?

Ainakin tuon videon peruteella tai ainakin minun silmillä tsiigattuna Dowell lapa on klo 9 kohdalla BS:ssä huomattavasti suljetumpi kuin DS:ssä. Supiseeko Dowell tuossa sinun mielestäsi? Pitikö videon todistaa jotain? Minusta hän muuttaa rannekulmaa (jos muuttaa), että hän saa pidettyä lavan enempi auki kuin pyrkii sitä aktiivisesti sulkemaan. Tää on tosin lahjattoman matemaatikon havainto.

[data]

KL kirjoitti: (21.4.2012 19:09:05)

B kirjoitti: (21.4.2012 18:17:56)

KL kirjoitti: (21.4.2012 16:38:02)

Vielä muutama vuosi sitten yritin väen vängällä pitää mailani lavan suorassa bäkärin huipulla, kunnes useammasta lähteestä luin, ettei asian tule olla niin. Avainajatuksena noissa lähteissä oli ’flat wrist’, toisin sanoan bäkärin huipulla ylemmän käden ranteen tulisi olla kutakuinkin flättinä (variaatioita löytyy, kuten vp kirjoitti, mutta ’kutakuinkin’). Tämä johtaa ihmisen (tai ainakin minun) anatomian huomioon ottaen väistämättä siihen, että lapa tuossa kohden sulkeutuu ja vahvasti. Jotenkin se lapa siinä ds:ssä avautuu, jos niin halutaan tehdä, vai pitäisikö sanoa annetaan tapahtua.

Siis data, pitäisikö minun nyt tehdä työtä rannekulman säilyttämiseksi vai muuttamiseksi stanssista bs:n huipulle? Toinen vaatii työtä ja toinen ei. Kumpi on kumpi ja miksi?

Tuossa on flätimpää vasemman ranteen bsw versiota nykyhuipuista. Kiertää dsw:ssä vielä lisää kiinni nähdäkseni.
Oleellista lienee tässä suhteessa myös gripin ’vahvuus/ heikkous’.
Tätäkö tarkoitit?

Tuossa kuvassa se lavan lopullinen asento bäkärin huipulla jää näkemättä, mutta liikkeestä päätellen lapa on siinä kohdassa pirusti kiinni. Missä siis se lavan aukeaminen datan mielikuvissa tapahtuu?

Tämä viimeisin kysymyslause on siis datalle osoitettu.

No se ero tulee siitä, että sä suhteutat näitä kiinni auki/ tilanteita ns. valmennuslähtökohtiin kuten useimmat lehdet ja kirjat ja mä taas nopeusvektoriin. Eli nyt on tilanne se, että molemmat ollaan aika oikeassa.Toinen voi olla opetuksessa helpompi tapa selittää asioita toinen taas näissä tarkemmissa laskelmissa.

[get in the hole!]

KL kirjoitti: (21.4.2012 19:09:05)

B kirjoitti: (21.4.2012 18:17:56)

KL kirjoitti: (21.4.2012 16:38:02)

Vielä muutama vuosi sitten yritin väen vängällä pitää mailani lavan suorassa bäkärin huipulla, kunnes useammasta lähteestä luin, ettei asian tule olla niin. Avainajatuksena noissa lähteissä oli ’flat wrist’, toisin sanoan bäkärin huipulla ylemmän käden ranteen tulisi olla kutakuinkin flättinä (variaatioita löytyy, kuten vp kirjoitti, mutta ’kutakuinkin’). Tämä johtaa ihmisen (tai ainakin minun) anatomian huomioon ottaen väistämättä siihen, että lapa tuossa kohden sulkeutuu ja vahvasti. Jotenkin se lapa siinä ds:ssä avautuu, jos niin halutaan tehdä, vai pitäisikö sanoa annetaan tapahtua.

Siis data, pitäisikö minun nyt tehdä työtä rannekulman säilyttämiseksi vai muuttamiseksi stanssista bs:n huipulle? Toinen vaatii työtä ja toinen ei. Kumpi on kumpi ja miksi?

Tuossa on flätimpää vasemman ranteen bsw versiota nykyhuipuista. Kiertää dsw:ssä vielä lisää kiinni nähdäkseni.
Oleellista lienee tässä suhteessa myös gripin ’vahvuus/ heikkous’.
Tätäkö tarkoitit?

Tuossa kuvassa se lavan lopullinen asento bäkärin huipulla jää näkemättä, mutta liikkeestä päätellen lapa on siinä kohdassa pirusti kiinni. Missä siis se lavan aukeaminen datan mielikuvissa tapahtuu?

Tämä viimeisin kysymyslause on siis datalle osoitettu.[/I]

Tarkemmin asiaa tuntematta ,taitaa kavereilla olla sama postinumero..

[ts]

data kirjoitti: (21.4.2012 19:39:05)
[

No se ero tulee siitä, että sä suhteutat näitä kiinni auki/ tilanteita ns. valmennuslähtökohtiin kuten useimmat lehdet ja kirjat ja mä taas nopeusvektoriin. Eli nyt on tilanne se, että molemmat ollaan aika oikeassa.Toinen voi olla opetuksessa helpompi tapa selittää asioita toinen taas näissä tarkemmissa laskelmissa.

Ja bull shit. Sä et edes tiedä mikä se lavan nopeusvektori on tossa klo 9 kohdalla, etkä ymmärrä miten se siitä sulkeutuu vartalon kierrolla. Pihalla olet kuin lumiukko ja lämpenevät kelit tekee lumiukolle vielä lisää hauskaa.

[Julkaisija]

Artikkelit