-
JulkaisijaArtikkelit
-
Osoittamatta ketään kun syitä ei tiedä, mutta tuntuu ihmeelliseltä, että kenttiä pannaan kiinni. Onneksi kotikenttä jatkaa kautta kuten ennenkin niin pitkään kuin mahdollista ja avaa talvigriineille ensimmäisten joukossa jälleen keväällä. Lukisipa joku sulkeneista tämän viestin ja perustelisi päätöstään – sitähän voisi oppia vielä jotain uutta…
oliski tosi kiva ku vois pelata niin pitkään kunnes kinokset olis parisenttiset ja sitten hetikeväällä vaan välittömästi lumien sulettua voisi mennä priimakuntoiselle kentälle taas läiskimään…
…oon vaan käsittäny että oikeassa elämässä homma ei mene näin.
mut eiks sen kentän pitäis olla viimeistään siinä vaiheessa auki, kun omalla takapihalla nurmi kasvaa niin vihreänä?
Kyse on rahasta. Työntekijöiden määräaikaiset työsuhteet/talvilomat/muut suunnitelmat on keväällä lyöty lukkoon kalenterin, ei sään mukaan.
Ja aina löytyy selvä syyllinen, eli se niuha kenttämestari, jonka mielestä pelaajat ovat katseltavaksi tarkoitettua kenttää kuluttuva kuluerä joille pitäisi laittaa pysyvä porttikielto koko klubin alueelle.
Pääsyylliset ovat kuitenkin pelaajat, joita ei marraskuussa kuitenkaan riitä. Jos aukioloa vaativia olisi enemmän, myös kenttiä olisi auki enemmän. Oikea otsikko kuuluisi: + 11’C ja golfarit talviunella
oot aika pitkälle oikeessa.nykyään saa melko luotettavia sääennusteita 5-7vrk ,(ruiskutukset joita pitää tehdä jatkuvasti lumille asti ja ensi lumien jälkeen jos taas tulee lämmintä,)ilmastointi, joka on tehty monella kentällä jo 2-3viikkoa sitten ja siellä pelataan vielä kesägriineille,esim kulloo, vuosaari,mutta ei tee hyvää kun reiät tallotaan takas umpeen,ja sitten vielä holkitus .nämä työt ehtii tehdä 3:ssa päivässä 18reikäselle kentälle.mutta jos joudutaan pitämään kolmea työntekijää vaikka ylimääräiset 4-6viikoa töissä ja odotella talvea niin se maksaa pirusti ja joillain voi olla vaikka tulokseen sidottu palkka.että miksi +11 ja kenttä kiinni?meillä on auki!
Omat kentät on kiinni. Kiva, että jossain pääsee pelamaan kesägreeneillä kohtuu hintaan, jos vain olisi aikaa ja hyviä keleä. Pimeys vaan tulee niin aikaisin, että kierrokset jäävät viikonlopuille – jos sitä aikaa ja hyvää keliä olisi ja iltalomaa perheeltä saisi.
Eikös skotlannissa yms. pelata nyt vallitsevissa keleillä koko talven? Onko kysymys enemmän suomalaisten kenttien sopimattomuudesta marraskuun pelaamiseen vai onko takana taloudelliset realiteetit. Veikkaan jälkimmäistä. Omalla kentällä kentän aukipitämisestä aiheutuisi huomattavasti enemmän kuluja kuin tuottoa. Suurin osa osakkaista ei ole valmis maksamaan ylimääräistä vastikettä siitä, että he marraskuussa ehkä kävisivät pelaamassa.
Muutamille kentille riittää asiakkaita marraskuussa, muttei kaikille.
Omat kentät on kiinni. Kiva, että jossain pääsee pelamaan kesägreeneillä kohtuu hintaan, jos vain olisi aikaa ja hyviä keleä. Pimeys vaan tulee niin aikaisin, että kierrokset jäävät viikonlopuille – jos sitä aikaa ja hyvää keliä olisi ja iltalomaa perheeltä saisi.
Eikös skotlannissa yms. pelata nyt vallitsevissa keleillä koko talven? Onko kysymys enemmän suomalaisten kenttien sopimattomuudesta marraskuun pelaamiseen vai onko takana taloudelliset realiteetit. Veikkaan jälkimmäistä. Omalla kentällä kentän aukipitämisestä aiheutuisi huomattavasti enemmän kuluja kuin tuottoa. Suurin osa osakkaista ei ole valmis maksamaan ylimääräistä vastikettä siitä, että he marraskuussa ehkä kävisivät pelaamassa.
Muutamille kentille riittää asiakkaita marraskuussa, muttei kaikille.
Väärä veikkaus. Suuri ero Skotlannin ja Suomen välillä on ilmasto. Täällä on kohta pakkasta, lunta ja jäätä. Suomen ja Skotlannin talvi poikkeavat aika lailla toisistaan. Ne kentät, joita pidetään Suomessa todella pitkälle auki, erottuvat kyllä lähes poikkeuksetta seuraavana vuonna huonokuntoisina kenttinä.
Nimetön’Ne kentät, joita pidetään Suomessa todella pitkälle auki, erottuvat kyllä lähes poikkeuksetta seuraavana vuonna huonokuntoisina kenttinä. ’
Nyt ehken taisit syyllistyä urpaanilekendan eli apulannan levitykseen?
No Teijo on kyllä poikkeus ja luonnonoikku. Se on keväällä ihan hyvässä kunnossa. Näitä huonompikuntoisia pitkään auki olleita kenttiä en viitsi luetella, koska sen jälkeen tulee niin paljon lokaa niskaan niiltä ko. kenttien pelaajilta, jotka eivät asiaa tajua tai halua tajuta.
Jos tarkkailet keväällä niitä kenttiä, jotka on syksyllä hoidettu hyvin ja pantu järkevään aikaan kiinni, ovat ne paljon paremmassa kunnossa kuin toiset. Yleensä näillä kentillä kyllä satsataankin enemmän kentän kuntoon, joten se on varmaankin myös osasyy. Kaksi ääripäätä pk-seudulla ovat esim. Master ja Peuramaa. Kummassa on kenttä paremmassa kunnossa kevällä tai kesällä? Pääsääntöisesti Peuris ei pääse koko kesänä siihen kuntoon, missä Master on jo kesäkuun alussa, eli käytännössä kasvukauden alussa. Masterissa kenttä pannaan kiinni ajoissa ja hyvästä syystä, eikä siellä loppusyksyn/alkutalven aiheuttama ’rahapula’ ole suurin huolenaihe.
Joo, harvoinpa Hörhö erehtyy, mutta nyt hän taisi iskeä kirveensä kiveen 125 mph/sw F10!
Tietysti, jos tulee painavaa evidenssiä, niin olen valmis korjaamaan käsityksiäni, mutta esim. kesähuvilani tuntumassa sijaitseva Meri -Teijo on elävä todiste vesittämään Hörhön väittämän. Siellä tosin on apuna se, että kenttämestarilla, Raunolla, on maagisia kykyjä hoitaa kenttäänsä!
Nimetön’Jos tarkkailet keväällä niitä kenttiä, jotka on syksyllä hoidettu hyvin ja pantu järkevään aikaan kiinni, ovat ne paljon paremmassa kunnossa kuin toiset.’
Seuraavassa lauseessa sitten menitkin lähemmäs asian ydintä. Jos pohditan pitkän aukiolon vaikutusta kentän kuntoon, vastausta ei todellakaan saa vertaamalla eri kenttiä toisiinsa.
keeper where are you?ei tarttis meijän taas arvailla
PGC on perinteisesti pitänyt kenttiään auki hamaan tappiin. Mielestäni griinit ovat tästä huolimatta olleet erittäin pelattavassa kuosissa. Olen todella tyytyväinen, että pelikausi parhaimillaan on maalis-joulukuun -mittainen.
Kotikenttälläsi pelataan yksi Suomen pisimmistä kausista, ja keväistä lumihometta ja nyt syksyistä mikälie greenilaikutusta lukuunottamatta kentät ovat olleet hienossa kunnossa läpi kesän. Varsinkin uusimman kentän greenit ovat olleet upeat. Kun Peuramaalla vielä pelattiin kahdella talvigreenillä, teillä (meillä) oli jo auki _kaksi_ täyttä kenttää kesägreenein. Ei tuo kunto siitä tuntunut kärsivän
😉
Tosin kenttämestarimme onkin aika tapaus lajissaan, mutta silti.
Sinun mielestä siis valtaosa tämän ilmastovyöhykkeen kenttämestareista on väärässä ja saaneet oppinsa vääriin tietoihin ja tutkimustuloksiin perustuen? Keeper kertonee asiasta enemmän ja jos hän on eri mieltä asiasta, niin siihen on minun uskominen. Ei minun tiedot riitä kyseenalaistamaan ammattitaitoisen ammattilaisen objektiivista näkökantaa.
XXL: Oletan, että kirjoituksemme menivät ristiin. Teijoa en heti muistanut mainita, koska sehän on jo itsestäänselvyys.
Shanny: PGC onkin suomalaisen mittapuun mukaan ’huippukenttä’. Yleensä PGC:ssa on keväälläkin ihan hyvät greenit ja siitä saa ilmeisesti aika paljon kiittää kenttämestäria ja muita asiaan osallisia. Viime kevät ei kuitenkaan ollut hyvä, enkä tiedä mistä se johtui. Liekö joku tauti tai muu odottamaton asia. Vielä FGT:n aikaan oli todella paljon laikkuja. Monilla huonommin rakennetuilla kentillä pitää usein valita ainakin kolmen muuttujan kesken: raha, kentän kunto ja kauden pituus. Rahalla saa ja hevosella pääsee tiettyyn pisteeseen saakka, mutta sitä ei aina ole kaikilla tarpeeksi. Pitkä kausi, vahän rahaa ja hyvä kenttä on mahdoton yhtälö.
Minä haluan myös risuja, kun kaikki muutkin niitä saavat 😉
Kerro heti !
tapaus lajissaan,,,, blondit on.
NimetönNyt rautalankaa: Muuttuuko vaikkapa Luukki esim Masteriksi tai Kytäjäksi, jos kentän aukioloa lyhennetään kuukaudella molemmista päistä? Siis edes kunnoltaan? Onko Kytäjän hidas kuntoontulo keväällä 05 johtunut liian aikaisesta sulkemisesta ed. syksynä. Vai liian myöhäisestä? Kävin törsäämässä greenfeen Lakistoon. Sileä seteli kuoreen ja kuori postilaatikkoon ja menoksi. Märkähän kenttä oli, mutta greenit vihreät ja reijitetyt. Taitaa olla auki lumentuloon, kuten viime syksynäkin, ja edellisenä. Vaikutuksia kentän kuntoon en ainakaan minä ole havainnut, jäsenet tuntuivat olevan tyytyväisiä. ja vielä uudelleen: miksi Meri-teijo kestää pelaamista lähes vuoden ympäri, siis greenien ja kentän puolesta. Kulutus on suurinta lisäksi aikaisin keväällä ja myöhään syksyllä.
Kerran vielä: missä on näyttö siitä, että minkä tahansa kentän kauden pidennys oleellisesti vaikuttaa ko kentän kuntoon tietynä vertailuhetkenä esimerkiksi 15.6. 15.7. ja 15.8 verrattuna kauden lyhentämiseen samalla kentällä?
En tohdi sanoa mitään, mikä viittaisi johonkin tiettyyn kenttään. Mietelmät siis yleisellä tasolla, sekä omaa kenttääni sivuten. Kaikki allaoleva siis koskee viheiröitä, mikäli väylät eivät ole kuraiset (savinen kasvualusta ihan pinnassa) voi niitä kohtuudella kuormittaa märkänäkin, vaan ei hirveästi jäisenä.
Paljon riippuu viheriöiden heinälajisa. Karkea olettamus on, että parhaiten talvehtivat (luhtarölli > rönsyrölli) kuntoutuvat keväällä heikoiten (ne on mahdollisen tuhon jälkeen kylvettävä, ja röllien itämislämpötila on aika korkea). Luhtaröllin kuntoutumista varsinkin lumihomeen laikkuisen tuhon jälkeen hidastaa sen heikko (olematon) rönsyilevyys.
Kylänurmikka talvehtii yleisesti ottaen heikosti, mutta kuntotuu täystuhonkin jälkeen, viileänäkin keväänä suht varmasti ja aika nopeasti. Tällaisilla griineillä kohtuullinen riskinotto, myös matalien leikkuukorkeuksien suhteen on mahdollista.
Aivan eteläisessä Ruotsissa ja Brittein saarilla on ikuinen vääntö talvipelaamisesta. Kun kulutetaan heinää joka ei kasva, menetetään aina jotain. Siis aina otetaan jonkinlaista riskiä. Suomessa tilannetta pahentaa että heinän olisi kulutuksen jälkeen vielä kestettävä mahdollinen hapeton kausi jään alla, lumihome vailla mahdollisuutta ruiskutuksiin sekä pitkä, kuiva ja kylmä kevätahava tuulineen, ennen mahdollisuutta kasteluun.
Että talvituhoja voisi ennakoida täytyy tuntea eri syyt, miksi niitä yleensä syntyy: niitä on pääsääntöisesti kolme.
– Jääpolte joka tukahduttaa heinän hapettomassa tilassa, voi syntyä ilman jäätäkin jos viheriöt ovat riittävän pitkään veden kyllästäminä.
– Kasvitaudit, joista pahimmat ovat Fusariumin ja Typhulan aiheuttamat lumihomeet.
– Suoranainen kylmyys, joka tappaa varsinkin kylänurmikkaa lumipeitteen ollessa ohut tai puuttuessa.
– Edellä mainittu keväinen tuulikuivuminen menee usein talvituhojen piikkiin.
Hyvällä syyllä voisi sanoa, että syksyllä ei voi olla tarpeeksi dataa talvehtimisen varmistamiseksi. Kaikki kasvia heikentävä altistaa niitä vaurioille. Pahin tilanne on, jos viheriöt kulutetaan kosteana niin pahoin että niille muostuu sinilevää (sitä mustaa näljää), siitä eroon pääsy ei ole helppoa.
Mikä tässä sitten on viisainta, enpä osaa sanoa.
Onko suurin osa kentistä niin huonoja, ettei niitä voi enää turvallisin mielin pitää auki? Voitaisiinko asialle tehdä jotain, vai odotetaanko peukut pystyssä millainen talvi on tulossa?
Kaikkia kenttiä ei ole taloudellista pitää auki lumentuloon saakka ja avata kesägreeneillä heti lumien lähdön jälkeen. Väitän kuitenkin, että myöhään auki pidetyn hyvin rakennetun kentän kevätkunto ei niin ole riippuvainen sulkemisajankohdasta kuin yleensä väitetään. Kuten ketjussa aiemmin todettiin, niin luetettavia 5 vrk ennusteita on saatavissa, joten ei se talvi tule ihan puun takaa.
Lauantaina tuli pelattua eräs aikaisin avaava kenttä. Yllätyin kentän kunnosta – väylät olivat kuivia greenit putattavia (vaikkakin ruoho pitkää). Osa kentästä sijaitsee metsässä ja toinen osa pellolla. Ko. kentällä oli mielestäni vain yksi varjoisa ja muutama hieman varjoisampaa greeniä, muutoin viheröille riittää valoa myös keväisin ja syksyisin. Jos kentän rakenne + kuivatus on kunnossa, klubilla hyvä kenttämestari ja lämpöä sekä valoa riittää, niin miksei kenttää voisi pitää auki, kunhan asiakkaita riittää. Mikäli kentän kuivatus ei toimi eikä valoa esim. greeneille riitä, niin kannattaa pohtia miten tilannetta voisi parantaa.
Sinä saat piiskaa 😉
Sanoisin että todellinen syy sulkea kentät on että niitä ei kannata pitää auki. Tämä johtuu siitä että pelaajia on liikkeellä vähän ja vain kauniina päivinä (ehkä joka viides päivä näin syksyllä), sekä siitä että kauniinakin päivinä valoa riittää yhden kierroksen ajaksi. Lisäksi se nyt tuskin on eduksikaan kentälle jos pelaajat temmeltää märillä griineillä vaikka siitä usein selvitään säikähdyksellä. Kun miettii mikä julmettu rynnistys kentille on huhtikuussa niin aukipito ei todella kannata marraskuussa vaikka sillä menettäisi vain yhdenkin päivän keväällä. Eihän siitä nyt jää mitään käteen että muutamia ylijäämäpelilipuilla pelailevia lokkeja varten pidetään cädärit ja keeperit duunissa.
’Eihän siitä nyt jää mitään käteen että muutamia ylijäämäpelilipuilla pelailevia lokkeja varten pidetään cädärit ja keeperit duunissa.’
Ainakin kotikentälläni Head Caddiemaster on töissä vuoden ympäri ja kentänhoitajat vielä monta viikkoa, joten ei heidän paikallaolostaan tule muita ylimääräisiä kuluja kuin CM:n osalta viikonloppuisin. Kyllä ne pelaajat marraskuussa näyttävät olevan etupäässä omia jäseniä (eläkeläisiä).
’Pääsääntöisesti Peuris ei pääse koko kesänä siihen kuntoon, missä Master on jo kesäkuun alussa’
Olisin kiinnostonut tietämään, kuinka moneen Peuramaan molemmilla kentillä pelattuun kierrokseen ja milloin tuo sinun väittämäsi esim. tältä vuodelta perustuu.
Itse olen pelannut valitettavasti vain kerran Mastersissa. Eipä jääneet greenit mitenkään loisteliaina mieleen eivätkä houkutelleet muutenkaan pelaamaan uudestaan. Peuramaan kummankaan kentän greeneistä ei ole minulla tänä vuonna mitään moitteen sijaa huhtikuusta marraskuuhun. Porkkalassa oli kaksi talvigreeniä melko pitkään. Siihenkään ei ollut syynä pitkä syksyinen aukiolo, sillä ko greenit suljettiin jo varhain. Ne vain sattuvat sijaitsemaan hyvin varjoisessa paikassa ja kenttä on uusi. Kestää aikansa, ennen kuin greenit ovat kunnolla kehittyneet.
Itse asiassa muistan saman väitteesi jo viime syksyltä ja pidin Peuramaalla erityisesti silmällä näkyisikö marraskuinen aika huonoissa oloissa tapahtunut pelaaminen jossakin. Minä sitä en kyllä huomannut.
Tätä mä oonkin _aina_ halunnut ;-D
Vakavasti puhuen, oma kantani aiheesta puoltaa J.J:n mielipidettä. Itse olisin taipuvainen uskomaan että kyseesä ovat useasti pitkälti taloudelliset seikat, ennemminkin kuin kentänhoidolliset riskit.
-
JulkaisijaArtikkelit