Vesitalous ja omavaraisuus korostuvat golfkenttien hoidossa myös Suomessa tulevaisuudessa.
Lämpimät ja kuivat kesät aiheuttavat kasvavia ongelmia Euroopassa. Etelä-Euroopan maastopaloista on tullut jokavuotinen piina ja maanosan pohjoislaidalla entistä kuumemmat kesät saavat aikaan uudenlaisia pulmia, kuten vesipulaa.
Ruotsissa kuuma jakso on saanut pohjavesivarannot hupenemaan pahasti etenkin maan etelä- ja pohjoisosissa. Kaikkiaan 14:ssä maan 21:stä läänistä pienet ja keskisuuret pohjavesivarannot ovat huolestuttavan matalalla tasolla. Kuudessa läänissä suurissakin pohjavesivarannoissa vesi on huvennut liian vähiin. Vesipulaan ei olla totuttu Pohjois-Euroopassa, mutta tilanne on muuttunut, todennäköisesti pysyvästi.
Ruotsin lounasrannikolla, Göteborgin pohjoispuolella sijaitseva Orust Golfklubb on yksi kärsijöistä. Se sai Länsi-Götanmaan lääninhallitukselta sekä maa- ja ympäristötuomioistuimelta kielteisen päätöksen hakiessaan lupaa kastella kenttää läheisestä järvestä pumpatulla vedellä. Kielteisessä päätöksessä todetaan, että kuivina kausina kastelu voi vahingoittaa kaloja ja vesiekosysteemiä. Asiasta kertoo Dagens Nyheter -lehti 18. elokuuta.
Peter Edman Ruotsin golfliitosta kertoo, ettei tilanne ole ainutlaatuinen, vaan kuivuus on aiheuttanut ongelmia lukuisilla kentillä.
”Veden saatavuus on suuri asia golfissa, ja kun ilmasto muuttuu kuivemmaksi ja sateet vähenevät, siitä tulee aina vain tärkeämpää. Asia on käytännössä jokaisen golfklubin esityslistalla”, Edman sanoo Dagens Nyheterin artikkelissa.
Ratkaisu ongelmaan on sadeveden talteenotto kentän omiin kastelualtaisiin. Vesitalous ja omavaraisuus korostuvat Suomessakin tulevaisuudessa ja kentät ovat jo ryhtyneet toimiin. Tuoreimpia esimerkkejä on Porvoo Golf, jossa rakennetaan kenttäremontin yhteydessä kentälle suurempi vesiallas.
Myös Orust Golfklubb harkitsee vesipulan ratkaisemista samalla kaavalla, mutta rakennuskustannus huolestuttaa. Tällä hetkellä kentällä olevien altaiden vesimäärä riittää viheriöiden kastelemiseen, mutta väylille elämäneliksiiriä ei piisaa.
”Kenttään on investoitu paljon, golfklubi on iso työnantaja ja kenttä on hyödyksi tuhansien ihmisten hyvinvoinnille. Mutta emme tietenkään halua vaarantaa joen vedenkiertoa, noudatamme vesioikeuden päätöstä”, golfkentän omistaja Annie Thorburn sanoo.
Orustin golfklubi ei ole ainoa, joka kamppailee vaikean vesihaasteen kanssa, sanoo Bruno Hedlund, Ruotsin golfliiton hallituksen jäsen ja pohjoismaisen Sterf-tutkimussäätiön puheenjohtaja.
”Veden saatavuus ja sen hallinta on elintärkeää golfkenttien selviytymiselle. Nykyään sekä liika että liian vähäinen vesi ovat merkittäviä ongelmia. Ilmastonmuutos on aiheuttanut suuria seurauksia”, Hedlund kertoo.
Yksi mahdollinen skenaario on niin sanotun harmaan veden eli puhdistetun jäteveden hyödyntäminen golfkenttien kastelussa. Harmaata vettä käytetään jo mm. Etelä-Euroopassa ja Arabiemiraateissa. Ruotsissa ainakin Väddön Golfklubb Roslagenissa Tukholman pohjoispuolella käyttää harmaata vettä kentän kastelemiseen.