Golfliiton selvitys asiasta valmistuu viimeistään seuraavaan syyskokoukseen. Keskiössä on rahoitus.
Suomen Golfliitto ilmoitti syksyn liittokokouksen jälkeen selvittävänsä mahdollisuutta ottaa hoidettavakseen Suomen Golfkentät ry:n (SGK) tehtävät tulevaisuudessa.
SGK valvoo kenttäyhtiöiden etuja ja edistää niiden elinvoimaisuutta. Yhdistys kuitenkin katsoo, ettei se nykyresursseillaan pysty täyttämään tehtäväänsä parhaalla mahdollisella tavalla. Aloite sen toimien siirtämisestä Golfliiton sateenvarjon alle on siis lähtöisin SGK:n toimistosta.
Ajatus yhdistymisestä ei ole ensimmäinen laatuaan. Asia on ollut pöydällä aiemminkin ja siitä on keskusteltu koko 2000-luku.
”On järkevää, että suomalaisen golfin keskeiset toiminnot ovat yhdessä paikassa. Ja kun golfista kysytään jotain, vastaus löytyy Golfliitosta. Tämä tuo synergiaetuja ja on erinomainen asia suomalaiselle golfille”, SGK:n hallituksen puheenjohtaja Kyösti Vesterinen näkee.
Yhdistymisen taustalla vaikuttaa ennen kaikkea resurssien puute. Kun puhutaan resursseista, puhutaan rahasta. Ongelmatonta mahdollinen yhdistyminen ei olisi, sillä myös Golfliitto kamppailee pienenevien valtiontukien näivettämän rahoituspohjan kanssa. Jos sen tehtäväkenttä kasvaisi, tarkoittaisi se tarvetta lisäresursseille, ne taas on rahoitettava jotenkin.
Golfliitossa on pohdittu erilaisia malleja rahoituksen turvaamiseen. Yksi mahdollisuus on se, että kenttäyhtiöt liittyisivät liiton jäseniksi. Epäselvää on, miten kenttäyhtiöt asiaan suhtautuisivat. SGK suhtautuu positiivisesti, mutta siihen kuuluu tällä hetkellä vain 43 kenttäyhtiötä. Kaikkien kenttäyhtiöiden kantaa se ei siis edusta. Suomen Golfliitossa on 131 jäsenseuraa, joten kenttäyhtiöiden järjestäytymisaste on huomattavasti matalampi.
Suomen Golfliiton toiminnanjohtaja Juha Korhonen pitää ajatusta yhdistymisestä lähtökohtaisesti hyvänä. Hän kuitenkin muistuttaa, että ennen kaikkea juuri rahoituspohja sekä mahdolliset verovaikutukset on selvitettävä tarkoin ennen päätöksen tekemistä.
”Resursseja tämä vaatii, ja siksi on pystyttävä ratkaisemaan, miten nämä tehtävät hoidetaan ja palvelut rahoitetaan”, Korhonen sanoo.
Vesterinen kertoo, että SGK:n hallitus ajaa yksimielisesti muutosta. Kentät ovat viestineet, että niille etenkin yhdestä paikasta saatava juridinen apu olisi paras ratkaisu. Kentillä ei ole mahdollisuutta palkata omia juristeja jokaiseen tilanteeseen.
Myös robotiikka ja vastuullisuuskysymykset ovat teemoja, joissa kentät tulevaisuudessa tarvitsevat neuvontaa ja palveluja.
”Robotiikka tulee olemaan jatkossa tärkeässä roolissa. Kentät tarvitsevat tietoa toimijalta, jolla on leveämmät hartiat. SGK:lla ei ole ollut päätoimista henkilöä, ja sillä on ollut suuri vaikutus”, Vesterinen sanoo.
Korhonen muistuttaa, että Golfliitto tuottaa jo nyt paljon kenttäyhtiöitäkin hyödyttäviä palveluja. Seura ja yhtiö toimivat kiinteässä symbioosissa, joten kaikkien palvelujen keskittämisellä saman katon alle olisi omat hyötynsä.
Keskittämiseen liittyy toki myös haittapuolia, sillä aina liiketoiminnan ja seuratoiminnan intressit eivät mene yksiin. Etujärjestöt ovat olemassa ensisijaisesti siksi, että ne valvovat omien jäsentensä etuja.
Korhonen ymmärtää näkemyksen, mutta näkee järjestelyssä enemmän potentiaalisia hyötyjä kuin haittoja.
Selvitystyö tulee kestämään lähtökohtaisesti pitkään. Kevään liittokokouksessa maaliskuussa tuskin ollaan vielä maalissa, vaan tähtäin on käännetty marraskuun syyskokoukseen.
Pukki kaalimaan vartijana. No ehkäpä pari kaveria saataisiin palkattua kovalla palkalla kun jäsenmaksua luonnollisesti nostetaan.
Jos kenttäyhtiöt eivät ole valmiita maksamaan palveluista (joko hinnaston mukaisesti tai jäsenmaksuna), toiminnalle ei ole taloudellisesti kestävää pohjaa. Lisäresursseja ei ole näköpiirissä.
Yhdistystä on pyörittänyt 43 kenttäyhtiötä, ja liikevaihto on ollut varmaan arviolta noin 50-60 000 euroa vuodessa. On myös selvää, ettei seurojen jäseniltä voi periä kenttäyhtiöiden konsultoinnin kustannuksia.
Vaikka kaikki kentät pakkojäseniksi laitettaisiin niin pelaajahan sen lopulta maksaa. Tietty ministeriöstä voi käydä pyytämässä lisää avustuksia, en tiedä saisiko. Ei kai pakkojäsenyyskään onnistu paitsi pelaajille.
Joku syy siihen varmasti on kun noin vähäinen osuus kentistä on jäsen yhdistyksessä. Minusta tuntuu että olisi kuitenkin parempi pitää kentät ja seurat erillään. Se on sitten eri asia tarvitaanko tämän muotoisia seuroja ollenkaan. Voihan kaikkia muitakin pallopelejä pelata vaikkei kuulukkaan urheiluseuraan. Tosin seuran kisoihin ei pääse, mutta ne jotka haluaa pelata kisoja, voisivat kuulua seuraan.
Olin pari kuukautta sitten pelaamassa Mallorcalla. Siellä piti maksaa 3 euron vakuutusmaksu, jos ei kuulunut espanjalaiseen golfseuraan. Hintataso-eron Espanjan ja Suomen välillä huomioiden suomaliseen seuraan kuulumattomilta voisi veloittaa vaikkapa 5 euron vakuutusmaksun/kierros. Riippuen, millä hinnalla vakuutusyhtiöt tälläisen vakuutuksen myisivät, kenttä lisäisi tähän oman katteensa ja päälle hallinnointipalkkion. Ei olisi pakko olla minkään seuran jäsen. Olisiko tässä idea jollekin suomalaiselle kentälle? Pelitaidon osoittamiseksi ilman jäsenyyttä oleva pelaaja voisi ostaa korillisen palloja, ja cädäri (erillistä korvausta vastaan) valvoisi suorituksen ja päättäisi, pääseekö pelaaja kentälle.
Ja mikä tekee jostain 15v kesähessucädäristä pätevän arvioimaan kenenkään kykyä pelata?