Jo marraskuun alkuun mennessä Suomessa oli pelattu 4,1 miljoonaa golfkierrosta. Määrä on merkittävä myös kansanterveydellisesti.
Suomessa ylitettiin kuluvana vuonna ensimmäistä kertaa neljän miljoonan golfkierroksen raja. Marraskuun alkuun mennessä on pelattu yli 4,1 miljoonaa kierrosta. Se on peräti 40% eli noin 1,17 miljoonaa kierrosta enemmän kuin vuonna 2019. Mittaushistorian aikana vuodesta 2014 alkaen kierrosmäärät ovat pysyneet 2,6–3 miljoonan kierroksen välillä.
Kokonaismäärä ei välttämättä edes jää 4,1 miljoonaan kierrokseen, sillä lauhan syksyn ansiosta golfia pelataan useilla kentillä edelleen.
Samalla golfin kansanterveydellinen vaikuttavuus on kasvanut merkittävästi. Golfseuroissa on keskimäärin yli 1000 jäsentä, mikä tekee niistä usein alueensa suurimpia urheiluseuroja.
”Golf liikuttaa erittäin paljon ja tuo tutkitusti monipuolista hyvinvointia. Kierroksella kävellään keskimäärin 10 kilometriä, mikä tarkoittaa golfareiden kävelleen tänä vuonna käsittämättömät 40 miljoonaa kilometriä! Lisäksi pelatessa pääsee nauttimaan monipuolisesta luontoympäristöstä ja ulkoilmatunteja kertyy kierroksella neljästä viiteen”, Golfliiton toiminnanjohtaja Juha Korhonen iloitsee.
Korhosen myöntää, että hurja kasvu tuli jopa lajiliitolle niin sanotusti puun takaa. Kasvutrendi näkyy muissakin Pohjoismaissa, myös Ruotsissa kierrosmäärien kasvu on noin 40%.
Golfin tarkat kierrosmäärät saadaan seurajärjestelmien toimittajilta. Reilusta neljästä miljoonasta kierroksesta tavallisia eli harjoituskierroksia oli 3,8 miljoonaa (+47%) ja kilpailukierroksia 0,3 miljoonaa (-10%). Näistä luvuista puuttuvat Golfliiton ja Suomen Golfsenioreiden järjestämät kansalliset kilpailut, yhteensä reilut 20 000 kierrosta.
Kasvu jakautui melko tasaisesti omalla kotikentällä pelattuihin harjoituskierroksiin sekä vieraspelaajien pelaamiin kierroksiin. Kotikentällä pelattujen kierrosten määrä nousi lähes puolella ja vieraskentillä pelattujen kierrosten noin 40 %:lla.
”Kisakierrosten määrän lasku on ymmärrettävää, koska alkukaudesta kilpailutoimintaa ei käytännössä järjestetty. Siihen nähden toteutunut luku on kova. Kenttien talouden näkökulmasta vieraskierrosten määrän kasvu kompensoi hyvin vähentyneestä kilpailutoiminnasta menetettyjä tuottoja ja toi seuroille ja kenttäyhtiöille miljoonien eurojen lisätulot”, Golfliiton tietopalveluiden asiantuntija Aarni Nordqvist kertoo.
Räjähdysmaisen kasvun seurauksena yhdeksi puhutuimmista asioista golftoimialalla on noussut lähtöaikojen saatavuus.
”Vuoteen 2017 verrattuna käytännössä samalla kapasiteetilla pelattiin yli 1,5 miljoonaa kierrosta enemmän. Ei siis mikään ihme, että lähtöaikojen saatavuuden arvosanat Pelaaja Ensin -asiakaskokemuskyselyssä ovat laskeneet voimakkaammin kuin millään muulla kokemustekijällä aikaisemmin. Golfyhteisöillä on nyt tärkeän pohdinnan paikka, miten pelituotteita ja varausoikeuksia päivitetään tulevaksi vuodeksi”, Nordqvist valaisee.
Golfin tutkittuja terveysvaikutuksia
– Golfari ottaa keskimäärin 14 000 askelta kierroksella ja kävelee yhteensä 200 km vuodessa golfkentällä
– Golfarin paino putoaa keskimäärin 4,3 kg vuodessa
– Yhteisöllisyys ja sosiaalisuus tuovat lukuisia tutkittuja psyykkisiä hyötyjä
– Kontaktittomassa lajissa on alhainen loukkaantumisriski: 0,3 loukkaantumista tuhatta tuntia kohden
– Golfkierroksella bägiä kantava kuluttaa 2000, kärryjä työntävä 1500, golfautoa ajava yli 1000 kilokaloria
– Sydämen syke golfkierroksen aikana on keskimäärin 104 lyöntiä minuutissa
Jaa,kärryä työntävä kävelijä kuluttaa vain 500 kilokaloria enemmän kuin saman 10km autolla ajava.
Empä usko.