Golfseuroihin kuuluvien jäsenten määrä nousi ensimmäistä kertaa yli 160 000:n. Samalla harrastajien keski-ikä tippui.
Golf elää edelleen Suomessa nousukautta. Suomen Golfliiton virallinen jäsenmäärä elokuun lopussa oli 161 635, joka on lähes 5 000 jäsentä enemmän kuin viime vuonna (156 708).
Rekisteröityneiden harrastajien määrässä mitattuna golf on Suomen ykkönen.
Lajin kasvutrendistä saa hyvän kuvan, kun vertaa nykyistä jäsenmäärää vuoteen 2018, jolloin Suomessa oli noin 139 000 golfin harrastajaa. Seitsemässä vuodessa rekisteröityneiden pelaajien määrä on kasvanut lähes 23 000:lla.
”Golfin jatkuva kasvu osoittaa, että upea ja vuosisatoja vanha lajimme on onnistunut uudistumaan ja puhuttelemaan uusia harrastajia”, Golfliiton toiminnanjohtaja Juha Korhonen näkee.
Jäsenmäärä kasvoi vuoden takaiseen verrattuna miehissä, pojissa ja tytöissä, mutta naisten määrä pysyi käytännössä samana kuin viime vuonna. Erityisen ilahduttavaa on golfin suosion kasvu junioreissa. Alle 21-vuotiaiden poikien määrä kasvoi yli 13 prosenttia ja tyttöjen yli 7 prosenttia. Golfseuroihin kuuluu nyt yhteensä 20 212 juniori-ikäistä pelaajaa.
Yhtenä syynä golfin määrän kasvulle Korhonen näkee sen, että golf on maineestaan huolimatta edullinen harrastus – erityisesti junioreille.
Golfin harrastajien keski-ikä on laskenut tällä vuosikymmenellä. Uusien jäsenten keski-ikä on noin 31 vuotta, kun se vielä kolme vuotta sitten oli kaksi vuotta korkeampi. Nuorten aikuisten ja juniorien määrän lisääntymisen ansiosta golfin harrastajien keski-ikä oli elokuun lopussa puoli vuotta vähemmän kuin vuotta aiemmin eli 47,3 vuotta.
Kasvun veturina ovat toimineet läpi 2020-luvun nuoret miehet: 30- ja 31-vuotiaat miehet muodostavat harrastajien keskuudessa jo suurimmat ikäluokat.
”Juniorien ja nuorten aikuisten kiinnostus lajia kohtaan antaa vahvan signaalin siitä, että golfin tulevaisuus näyttää erittäin hyvältä”, Korhonen toteaa.
Jäsenmäärän kasvun myötä Suomen golfkenttien kapasiteetti alkaa olla lujilla. Erityisesti kasvukeskuksissa lähtöaikoja on suosituimmille kentille jo vaikea saada.
Suomessa on nyt keskimäärin lähes 1 200 rekisteröitynyttä pelaajaa 18 reikää kohti, kun optimaalisena määränä pidetään 800–900 aktiivista pelaajaa.
Golfliitossa tervehditäänkin ilolla paitsi uusia golfkenttähankkeita myös vanhojen golfkeskusten laajennuksia, joita onneksi on suunnitteilla. Golfliitto tukee kaikki uusia hankkeita tarjoten muun muassa asiantuntija-apua hankkeiden eri vaiheissa.
Esimerkiksi Golf Pirkkalan ja Oulu Golfin yhdeksän reiän suunnitellut laajennukset helpottaisivat lähivuosina tilannetta Tampereen ja Oulun suunnalla.
Vantaan kaupunki on puolestaan ilmoittanut, että se aikoo kunnostaa Vantaan Petikkoon rakennetun ja sittemmin konkurssiin päätyneen Vantaan Golfpuiston 9-reikäisen golfkentän pelikuntoon, mahdollisesti jo ensi kesäksi. Käytännössä kyseessä olisi Suomen ensimmäinen kunnallinen golfkenttä – ja tärkeä lisäys pääkaupunkiseudun golftarjoamaan.
”Vantaan päätös on erittäin mielenkiintoinen avaus, jota tuemme sen minkä pystymme. Kunnallisten kenttien yleistyminen Suomessa auttaisi vastaamaan voimakkaasti kasvaneeseen kysyntään ja toisi golfin terveyshyödyt mahdollisimman monen ihmisen ulottuville”, Korhonen sanoo.
Lue seuraavaksi: Nuorten miesten ja poikien golfbuumi sysäsi Golfliiton jäsenmäärän kasvuun myös vuonna 2024
Tämä on suurelta osin tämän netissä tapahtuvan greencardrdahastuksen ansiota.Lieveilmiöt nähdään kentällä.