Netflixin dokumentti ei uskalla tarttua sille tarjoutuneisiin herkkupaloihin, vaan niistä vaietaan. Varoitus: Juttu sisältää juonipaljastuksia!
Vuosi sitten Netflix julkaisi kahdeksanosaisen dokumenttisarjan, jossa käsiteltiin huippugolfia PGA Tour -pelaajien näkökulmasta. Netflixillä oli pääsy pelaajien lähelle pukuhuoneista olohuoneisiin. Sarja jäi golfin esittelyksi, joka ei esitellyt lajia seuraavalle yleisölle juuri mitään uutta muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta.
Toisen tuotantokauden kuvaushetkillä, vuoden 2023 aikana, huippugolfin maailma vavahteli ennennäkemättömällä tavalla, kun PGA Tour, DP World Tour ja LIV hakivat asemiaan muuttuvilla markkinoilla. Lopulta pitkään täysin tukkanouttasilla olleet kiertueet ilmoittivat etsivänsä mallia yhteistyölle tulevaisuudessa. Ne jopa perustivat uuden, yhteisomistuksessa olevan yhtiön hankkeen taakse.
Kiertueiden pelaajat antoivat medioille hämmentyneitä, jopa tuohtuneita lausuntoja. Pelaajista kukaan tiennyt yhteistyösuunnitelmista tuon taivaallista.
Samalla Full Swingin tekijöille tarjoiltiin mehukas pihvi – kaikilla mausteilla. Edellisenä vuonna herkkupaloja oli pöydällä LIV Golfin perustamisen muodossa. Netflix tyytyi toista vuotta putkeen sipaisemaan pippuria pihvin päältä tylsällä veitsellään.
Toisen tuotantokauden kaksi ensimmäistä jaksoa on tavallaan uhrattu käsittelemään kiertueiden yhdistymistä. Siinä ilmoitusluontoisessa asiassa ei ole enää lähes vuoden jälkeen enää mitään uutta. Minkäänlaista vastausta kysymyksiin, miksi ja mitä tapahtuu seuraavaksi, dokumentti ei tuo esiin. Ja ne ovat nimenomaan kysymyksiä, joihin golfmaailma haluaisi kuulla vastauksia.
Netflixille annetaan golfin ristiriitaisin hahmo suoraan syliin. Tuloksena on nolla haastattelua.
Netflix haki vastakkainasettelua LIV-pelaajien ja PGA Tour-pelaajien välillä. Vuoden 2023 Masters näytti, ettei pelaajien kesken ole niin pahaa verta kuin media oli antanut olettaa. Huippupelaajat kiertueeseen katsomatta olivat kokoontuneet pelaamaan kilpagolfia reilussa hengessä.
Esimerkiksi kitka Bryson DeChambeaun ja Brooks Koepkan välillä muutama vuosi sitten oli reilusti kovempaa kuin kitka viime vuoden Masterissa keidenkään pelaajien välillä. Koepka ja DeChambeau pelasivat ”vihanpitonsa” aikana PGA Tourilla. Nyt he pelaavat yhdessä LIV-kiertueella.
Netflixin hakemassa pelaajien välisessä vastakkainasettelussa tuli ennemminkin tunne, että suoratoistojätin tuotantokoneisto astui ensimmäiseen näkyvillä olevaan ansaan.
Mitä sanoo Jay Monahan?
PGA Tourin komissaari Jay Monahan heitti itsensä hurrikaanin pyörteisiin ilmoittaessaan kiertueiden yhdistymisestä. Sen jälkeen Monahan joutui ryöpytyksen kohteeksi, minkä on täytynyt olla selvää hänelle itselleen ja kaikille asian osaisille ennen kesäkuista ilmoitusta.
Monahan oli viime kesänä sairauslomalla kuukauden päivät. Tietämättä mitään Monahanin terveystilanteesta, ulospäin se näytti siltä, että hänen on ollut kerta kaikkiaan pakko päästä hengähtämään ja antaa hurrikaanin laantua.
Jay Monahan on ollut PGA Tourin komissaari reilun seitsemän vuoden ajan. Kuva: Getty Images
Monahanin henkilökohtainen terveystilanne on pelkästään hänen asiansa. Sitä ei ole syytä ruotia. Hän on joka tapauksessa henkilö, joka PGA Tourin puolelta junaili yhdistymisen LIV Golfin kanssa. Kuulostaa mielenkiintoiselta haastateltavalta dokumenttia ajatellen!
Netflixille annetaan golfin ristiriitaisin hahmo suoraan syliin. Tuloksena on nolla haastattelua. Vain pari lyhyttä pätkää tiedotustilaisuuksista, joissa Monahan pitää tutuksi tulleet pr-puheet.
Voi olla, että Monahan vie joskus mukanaan syyt ja motiivit tapahtumien taustalla. Netflix on käsitellyt dokumenteissaan reilusti syvällisemmin esimerkiksi itänaapurin dopingkoneistoa, joten luulisi, ettei asia jäisi uskalluksesta kiinni. Jos totuutta ei ole mahdollista kertoa, niin dokumentin kannalta perusteltu selitys olisi parempi kuin täysi hiljaisuus.
Ja vielä yksi ohitettu makupala
Viime kauden lopulla Netflixille annettiin herkullinen tilaisuus kertoa yksi Ryder Cupin puhuttavimmista tapauksista aikoihin. Itsessään Ryder Cup on tunnepitoinen tapahtuma, jossa välillä tunne läikkyy yli. Tunteiden näkyminen niin hyvässä kuin pahassa on yksi syistä, joka tekee Ryder Cupista tarunhohtoisen kilpailun.
Viime syksynä nähtiin lippalakkikeissi, jonka myötä kamiina hehkui punaisena molempien joukkueiden puolella. Kilpailun toisen illan tapahtumien keskiössä olivat Patrick Cantlay, hänen caddiensä Joe LaCava ja Rory McIlroy.
Kaikki sai alkunsa, kun Cantlayn sanottiin pelaavan ilman lippistä, koska Ryder Cupissa ei makseta pelaajille palkkioita. Euroopan fanit huutelivat ja heiluttelivat lippiksiään katsomoissa provosoiden voimakkaasti jenkkipelaajaa.
Shane Lowry (vas.) ja Joe LaCava kävivät kipakkaa sananvaihtoa viime vuoden Ryder Cupissa. Kuva: Getty Images
Cantlay upotti viimeisellä reiällä pitkän voittoputin, jonka jälkeen LaCava alkoi heiluttelemaan lippistään eurooppalaisia ja McIlroyta ärsyttääkseen. McIlroy ei onnistunut omassa putissaan, ottelu meni 1/0 USA:lle ja soppa oli valmis.
McIlroy kävi vielä klubitalon parkkipaikalla totaalisen raivona toiselle jenkkicaddielle Jim Mackaylle.
Netflix tyytyi kertomaan tapahtuneen tutulla tietotoimistomaisella tavallaan. Ääneen eivät päässeet Cantlay, LaCava, Mackay tai McIlroy.
Mikäli Full Swing 3 näkee joskus päivänvalon, kahden ensimmäisen tuotantokauden perusteella ei kannata liikoja odotella. Jos LIV Golfin järisyttäminen kahteen kertaan huippugolfia ei riitä pintaa syvemmälle pääsemiseen, mikä sitten riittää?
Tosiaankin, toimittajan tärkeimpiä kysymyksiä on MIKSI.
Full Swing on PGA Tourille sama mitä Superkauppiaat on Keskolle tai Me postilaiset Postille. Se ei ole dokumentti vaan ”mediayhteistyötä”.
Aito dokumenttielokuva kuvaa todellisuutta, mutta tekijän valinnoilla on suuri merkitys dokumentin luomiin merkityksiin sekä sen todenmukaisuuteen ja luotettavuuteen. Full Swing ei ole dokumentti, jossa tekijät ovat voineet omilla valinnoillaan tuoda esille haluamiaan näkökulmia tai vaihtoehtoisesti avata aiheeseen eri tulkintamahdollisuuksia. Vielä vähemmän se on cinéma vérité -dokumentti, jossa kuvataan todellisuutta, joka tapahtuu kameran nauhoittaessa ilman käsikirjoitusta tai etukäteissuunnitelmaa ja ilman että ohjaaja ja kuvaaja puuttuvat kohteiden toimintaan tai haastattelevat heitä. Tällaisen mielikuvan se kuitenkin pyrkii meille antamaan.
Vaikka Full Swing pyrkiikin kuvauskeinoillaan antamaan meille itsestään mielikuvan cinéma vérité -dokumenttina, todellisuudessa se on lähempänä propagandadokumenttia, joka pyrkii vakuuttamaan katsojansa sen tuottajan eli PGA Tourin näkökulmasta ja tarkoitusperistä. Kuten Superkauppiaissa ja Me postilaisissa myös Full Swingissä kuvaaja toteuttaa vain tilaajansa vaatimuksia, ja pahimmassa tapauksessa on itsekin samalla puolella – kenen leipää syöt, sen lauluja laulat ja sensuuria noudatat. Joten kun Superkauppiaissakaan ei kysytä Keskon pääjohtajalta miksi K-kauppiaissa on enemmän miljonäärejä kuin S-kauppiaissa tai Me postilaisissa ei kysytä Postin toimitusjohtajalta (eikä Antti Rinteeltä) miksi pakettilajittelijat siirrettiin toiseen työehtosopimukseen, myöskään Full Swingissä ei kysytä Jay Monahanilta miksi hän teki työnantajansa eli pelaajiensa selän takana aiesopimuksen pahimmaksi viholliseksi kuvaamansa toimijan kanssa.
Medialukutaitoa tarvitaan.