Noista yksi ainoa liittyy siihen että pysyväiset paikallissäännöt on poistettu. Muut ovat varmaan samassa muodossa kuin ennenkin..

Kaikki vesiesteet on merkitty….

Siinä tapauksessa niiden on oikeasti syytä olla merkitty, eikä niin kuin eräällä kentällä, jossa vain peliin ’normaalisti’ tulevat oli/on merkitty. Pidän moista toteamusta jokseenkin hölmönä, koska toimikunnan tehtäviin kuuluu vesiesteiden rajojen tarkka määrittäminen, mikä yleensä tarkoittaa rajojen merkitsemistä tavalla tai toisella.

Rinkun siirtosääntö on mielestäni ihan ok ja suositellun sanamuodon mukainen ja sen voimassaolosta ilmoitetaan erikseen. Ei mitään epäselvää tuossa.

Syvät valumaurat ovat aina tulkinnanvaraisia. Tuomarina lähden siitä, että pallon tulee olla kohtuudella pelattavissa. Jos ei ole, ura on syvä.

Mitä tulee etäisyyttä mittaaviin laitteisiin, niin ei Rinkun sanamuoto ota mitenkään kantaa itse laitteen tyyppiin, joten älypuhelin käy myös etäisyyttä mittaavaksi laitteeksi.

SHG on muuten ottanut käyttöön Hard Cardin sellaisenaan ynnä muutama kenttäkohtainen lisäys. Onko tiedossa muita kenttiä, joilla HC on sellaisenaan voimassa?

@Q8: Jos vesieste on väärin merkitty, niin säännöt kävelevät väärän merkinnän yli. Asiasta löytyy pari valaisevaa deccaria.

Tiedän, mutta voi olla aika haastavaa alkaa vääntää kättä kesken kuukausikisan vesiesteen merkinnästä. Tai vaikka minkä tahansa kisan jossa puolet porukasta on noudattanut esteen merkintää/merkitsemättömyyttä.

Tiedän, mutta voi olla aika haastavaa alkaa vääntää kättä kesken kuukausikisan vesiesteen merkinnästä. Tai vaikka minkä tahansa kisan jossa puolet porukasta on noudattanut esteen merkintää/merkitsemättömyyttä.

Haastavaa tai ei, väärä merkintä ei saa eikä voi olla esteenä sääntöjen oikealle noudattamiselle. Jos joku ei osaa haastaa väärää merkintää, niin se on hänen tietämättömyyttään.

Ja kuten kirjoitin, jos toimikunta sanoo merkinneensä kaikki vesiesteet, niin silloin kaikkien vesiesteiden on todellakin oltava merkittyjä, ja mieluiten oikein. Esitetystä vastakkaisesta mielipiteestä huolimatta näin ei todellakaan aina ole.

Cervelo kirjoitti:

Miten itse toimit tilanteessa, jossa pelikaverisi on ottanut ilmaisen vapautuksen merkkaamattomasta vesiesteestä? Ehdotatko, että mennään paikallissäännön mukaan vai todellisten sääntöjen mukaan? Onko tarpeeksi kierroksia takana, että tällainen tilanne on sattunut kohdallesi?

Sosiaalikierroksella minua ei voisi vähempää kiinnostaa mistä ja kuinka kukakin pelaa tai on pelaamatta, mutta tasoitukseen vaikuttavilla kierroksilla pelataan sääntöjen mukaan, tässä asiassa olen ehdoton.

Kierroksia on takana arviolta 1500, mutta siitä huolimatta en muista tilannetta, jossa asiasta olisi tullut minkäänlaista kiistaa. Tosin muistini voi pettää, mutta viimeisten 15 vuoden ajalta olen tuosta koko lailla varma. Tuomarinakaan en ole joutunut asiaa kentällä puntaroimaan, johtunee varmaankin siitä, että olen itse ollut tuomitsemiani kisoja merkkaamassa ja paikallissääntöjä kirjoittamassa, tai merkkaajana yms. on ollut joku toinen asiansa osaava henkilö, jonka taitoihin luotan.

EDIT: Hyvissä ajoin ennen liiton järjestämiä kilpailuja on tapana tehdä ns. kenttäkatselmus, jossa mm. selvitetään kilpailua varten tarvittavat kentän merkinnät. Tässä vuosien varrella on käynyt ilmi, että kovin monella kentälllä nimenomaan vesiesteiden merkinnät ovat perin puutteelliset, eritoten ojien osalta. Tämän vuoksi ei ole mitenkään kummallista, että pelaajat saattavat olla epätietoisia siitä mikä on vesieste, ja ennen kaikkea missä esteen rajat kulkevat.

Meillä GL:n entisistä 4 yleisestä säännöstä on sellaisenaan voimassa 3. Ainoastaan maininta mittamerkeistä puuttuu. Terassiparlamentti on hämmennyksissä. Vallitsevin mielipide tuntuisi olevan, ettei niihin tolppiin todellakaan kosketa: koska aina on pelattu niin! Käsittääkseni merkit ovat liikuteltavia haittoja.

Väylään upotetut n.200mm ”lautaset” on myös helposti poistettavia , mutta jos pallo on lätkän päällä ja otat lätkän pois, niin pallo jää 3-4 syvään”kuoppaan”.
Onko se ”rub o fthe green”?

Tässä tulee hyvin esille se, että mittamerkkisäännön muuttamisessa tai poistamisessa tulee ottaa huomioon millaisia mittamerkkejä kentällä on. Liiton perusteluissa säännön poistamiselle sanottiin, että mittapaalut ovat monella kentällä siirrettäviä ja siksi mainittu paikallissääntö ei ole tarpeen. Lähes jokaisella kentällä on kuitenkin muitakin mittamerkkejä kuin ne 150 metrin paalut, kuten esimerkiksi väylään upotetut erilaiset merkit.

Nyt kun tuo paikallissääntö poistetaan, tulee pelaajan itse ymmärtää mikä on kiinteä ja mikä puolestaan liikuteltava haitta. Ei paikallissäännön poistuminen suinkaan tarkoita sitä, että kaikki mittamerkit automaattisesti olisivat liikuteltavia haittoja, ei suinkaan! En millään jaksa uskoa, että jollain kentällä nähtäisiin hyvänä asiana, että pelaajat ryhtyvät kaivelemaan väylään upotettuja laattoja, tupsuja tai kupuja pois ’liikuteltavina haittoina’. Kyllä nuo maahan upotetut merkit ovat edelleen kiinteitä haittoja, ellei niitä sitten ole tarkoitettu nostettaviksi ja takaisin paikoilleen asetettaviksi, mitä henkilökohtaisesti pidän epäkäytännöllisenä ajatuksena juurikin kaukoaatoksen kuvailemasta syystä. Kyllä siitä ’lautasen’ alla olevasta kuopastakin pitää saada vapautua, mutta onko siinä mitään järkeä, että pallon ollessa ’lautasen’ päällä pallo ensin nostetaan, lautanen poistetaan, pallo dropataan sinne kuoppaan ja sitten vapaudutaan siitä kuopasta, sen sijaan että suoraan vapauduttaisiin kiinteästä haitasta?

Entäpä jos pelaaja ottaakin vanhasta muistista vapaan dropin kiinteän haitan mukaan?

Jos pelaaja käyttää kiinteän haitan sääntöä liikuteltavan haitan tapauksessa, hän saa lyöntipelissä kaksi rangaistuslyöntiä ja reikäpelissä menettää reiän säännön 24-1 rikkomisesta.

”Muotoiltu” on joskus aika tulkinnanvarainen:
– onko nuo kalkkikivilohkareet luonnostaan tuon mallisia, jossa vain mittakaiverrus
– onko räjäytyksen läljiltä olevat lohkareet ”muotioiltuja”, kun ne eivät ainakaan luonnon muovaamia ole (näitä on melkein kaikkien kenttien reunoilla)

Usein riittää kun kysyy ’onko kyseessä esine, jolla on käyttötarkoitus ja joka on juuri siihen tarkoitukseen jollakin tavoin muotoiltu’.

Tämäkään ei tosin aina riitä, mutta sillä pääsee aika hyvään alkuun.