Säilytän kaikki aktiivikäytössä olevat välineet lämpimässä. Vanhoja settejä olen pitänyt kylmävarastossa ja huomannut että ainakin gripit tuppaa halkeilemaan pakkasen vaikutuksesta. Muusta ei omaa havaintoa ole mutta jostakin kuulin aikanaan että pitkään vedessä olleet löytöpallot jäätyisivät pakkasessa, mene ja tiedä.

http://forum.mygolfspy.com/topic/11913-disadvantages-of-lake-golf-balls/
Tämän mukaan pitkään vedessä olleet pallot imevät kosteutta sisäänsä joten voisi kuvitella että vettyneet pallot myös jäätyvät pahemmin kuin uudet.

Teräsvarret kerää kosteutta (jos gripinlaittaja ei ole huomannut avata sitä varren yläpäätä),

Jos tarkkoja ollaan, niin eivät ne ’kerää’ kosteutta, mutta kylmässä kosteudella on taipumus tiivistyä ilmasta niihin ympäristössä viileneviin pintoihin. Jos taas ajatellaan kaasumaisen veden siirtymistä ilmassa, niin ei se reikä siinä gripin päässä tilannetta juurikaan muuta. Ilma viilenee mailan ympärillä ihan yhtä paljon kuin siellä mailan sisälläkin, joten kosteus ei pääse karkaamaan minnekään sieltä varren sisältä, vaan tiivistyy varren sisäseinämille.

Teoriassa voisi jopa olla hyvä pitää se grippi ilmatiiviinä ja asentaa gripit hyvin kuivassa ilmassa (ja reilusti pakkasen puolella), jolloin varren sisään jäävä kosteus olisi niin vähäistä, ettei se edistäisi korroosiota. Tätä lienee kuitenkin perin hankala toteuttaa, joten mailat on syytä säilyttää riittävän lämpimässä, jolloin varren sisällä majaileva kosteus jää tiivistymättä eikä aiheuta ongelmia.

Testasin muutamia vuosia sitten tuota pallojen ”vettymistä” kun kaverit väittivät, ettei vettä imeneitä palloja kannata käyttää. Käytössä oli 0,0001 g tarkkuudella toimiva kalibroitava vaaka. Laitoin huoneenlämpöiseen 30 cm syvyiseen veteen kaksi palloa, toinen oli uusi (paketista) ja toinen hyväkuntoinen käytetty pallo. Punnitsin pallot 1-2 kuukauden välein runsaan vuoden ajan. Käytetty pallo painoi 13 kk vedessä oltuaan 0,68 % aloituspainoa enemmän ja uusi pallo 0,22 % enemmän.
Punnitsin myös yhden uuden pallolaatikon (12 kpl) kaikki pallot. Painavin pallo oli 0,37 % painavampi kuin laatikon kevein pallo. Eli pientä eroa on uusissakin palloissa.
Totesin ettei pallot ainakaan niin paljon vettä ime, että se olennaisesti niiden painoon tai minun lyönteihin vaikuttaisi. Tiedä sitten vaikuttaako vesi tai jää jotenkin pallon pintaan tai rakenteeseen. Ja ainakin minun draivin pituus taitaa olla aivan jostakin muusta kiinni.

Testasin muutamia vuosia sitten tuota pallojen ”vettymistä” kun kaverit väittivät, ettei vettä imeneitä palloja kannata käyttää. Käytössä oli 0,0001 g tarkkuudella toimiva kalibroitava vaaka. Laitoin huoneenlämpöiseen 30 cm syvyiseen veteen kaksi palloa, toinen oli uusi (paketista) ja toinen hyväkuntoinen käytetty pallo. Punnitsin pallot 1-2 kuukauden välein runsaan vuoden ajan. Käytetty pallo painoi 13 kk vedessä oltuaan 0,68 % aloituspainoa enemmän ja uusi pallo 0,22 % enemmän.
Punnitsin myös yhden uuden pallolaatikon (12 kpl) kaikki pallot. Painavin pallo oli 0,37 % painavampi kuin laatikon kevein pallo. Eli pientä eroa on uusissakin palloissa.

Ihailtava yhdistelmä uteliaisuutta ja uutteruutta! Q8:n tavoin kudon siitä ylistystä!

Kiinnostava koe ja siihen päälle pari kysymystä:
– miten vakioit pallojen painon ennen punnitusta? Toisin sanoen, millä tavalla kuivasit ne, jottei pallojen pinnalle jäänyt tuloksia vääristävää vettä eikä pallojen imemä vesi päässyt karkaamaan?
– oliko painon nousu lineaarista?
– olisiko painon nousu koetulosten perusteella jatkunut vai näyttikö siltä, että staattiselta vaikuttava tila oli jo saavutettu?
– mitä kaverisi sanoivat, kun ’julkaisit’ tuloksesi?

Ja kertokaa miten tota toisen viestin tekstiä lainataan?

Se on hyvin helppoa (RÖHÖNAURU!!!!).

Ensin kopioit (siis Copy-toiminnolla) haluamasi tekstin. Sitten klikkaat näpykkää ’LAINAA’ (ihan sama missä kohdassa, tai sitten menet suoraan sivun alalaidan tekstieditoriin).

Sen jälkeen klikkaat tuota ’B-QUOTE’-näpykkää siinä editorissa. Ruutuun ilmestyy hakasuluissa ’blockquote’. Sen perään liität kopioimasi tekstin ja klikkaat jälleen samaa näpykkää, jossa tässä vaiheessa on jakoviiva (/) edessä. Näiden kahden hienon ’blockquote’-tekstin väliin jäänyt teksti on sitä lainausta.

Tämän jälkeen voit kirjoittaa oman tekstisi.

Helppoa, eikö vain? Paljon helpompaa kuin ennen uudistusta, jolloin piti kerrassaaan yhden ainoan kerran klikata kohtaa ’Lainaa’, ja kaikki tarvittava teksti ilmestyi editorille. Mutta tämän uuden tavan on PAKKO olla parempi, koska Jere ja kumppanit ovat sen meille tuoneet ja he kyllä tietävät, mikä on hyvää!

Ai niin, kirjoittajan nimeä tai lainaamasi tekstin aikaa/päivämäärää et saa mitenkään muuten näkyviin kuin kirjoittamalla sen itse. Tämäkin on helpotus, jonka Jere ja kumppanit ovat meille uudistuksessa tuoneet. Lienevät kompuksessa jonkun tietokonehuollon kanssa, joka on erikoistunut näppäimistöjen korjaamiseen. Muuta selitystä en moiselle pässiydelle keksi.