-
JulkaisijaArtikkelit
-
Eri organisaatioiden ylläpitämiä tasoitusjärjestelmiä ollaan yhtenäistämässä, asiaa varten on perustettu jonkinlaisia työryhmiä. Tavoitteena on saada aikaiseksi sellainen tasoitusjärjestelmä, joka olisi poikkeuksetta voimassa kaikkialla maailmassa. Kysymys kuuluu: Millainen olisi hyvä tasoitusjärjestelmä? Jätetään tässä tarkastelun ulkopuolelle meneillään oleva prosessi, jossa yritetään yhdistää eri järjestelmät toisiinsa ja lähdetään sen sijaan puhtaalta pöydältä.
MIksi tällainen tulisi saada aikaan? Mitä hyötyä siitä olisi? Täysin turhaa puuhaa.Ajanhukka. Vai onko KL sitä mieltä että tällä olisi jotain vaikutusta. Ja jos olisi, niin mihin?
Aprillipila kirjoitti: (29.2.2016 20:36:58) MIksi tällainen tulisi saada aikaan? Mitä hyötyä siitä olisi? Täysin turhaa puuhaa.Ajanhukka. Vai onko KL sitä mieltä että tällä olisi jotain vaikutusta. Ja jos olisi, niin mihin?
Aprillipilan pyynnöstä jätettäköön tarkastelun ulkopuolelle myös ketjun aloittajan niin mahdolliset kuin mahdottomatkin intressit yleismaailmallisen tasoitusjärjestelmän suhteen.
KL kirjoitti: (29.2.2016 20:02:21) Kysymys kuuluu: Millainen olisi hyvä tasoitusjärjestelmä?
Toki se mahdollinen on. Itse jättäisin CBA:n pois ja korjauttaisin tasoitusta tarvittaessa AHR:llä ja tasoitustoimikunnan aktiivisuudella. Lisäksi keräisin kenttäkohtaista tietoa kaikista jätetyistä kierroksista jolloin tulisi esille mahdollinen slouppauksen tarve. Pääperiaate olisi: mitä yksinkertaisempi, sitä parempi. Jos KL sulla on tietoa olemassaolevista, eri järjestelmistä niin se helpottais vastaamista. (eli olen liian laiska googlettaakseni itse…)
Ensimmäinen kysymys, joka tulee mieleen on se, mihin tätä ’maailman rasoitusta’ tarvitaan? Minä en ole pelannut tasoituksellisia kisoja kuin Suomessa ja yleensä vain oman klubin sisäisiö kisoja sekä kaveriporukoissa, jolloin on yleensä sovittu tyyyliinn ’ok, saat skineissä 3 vaikeimmalla 1 eteen’. Mutta ajat muuttuvat ja ehkä joskus tulevaisuudessa on enemmän hcp-kisoja, jossa mukana monenmaalaisia pelaajia, jolloin yhtenäistämiselle olisi ehkä tarvetta. Sen vuoksi voisi olla hyvä yhtenäistää järjestelmät jo nyt. Voisi heittää vastakysymyksen, että. miksi järjestelmien pitäisi olla erilaisia??
Omasta mielestäni yksi yhteinen järjestelmä on paitsi mahdollinen myös toivottava. Toivottava siksi, että yksinkertainen on kaunista. Käytännön ulottuvuuskin on nykyisin yhä useammin olemassa, kun eri kulttuureista lähtöisin olevat golfarit pelaavat long stay -lomillaan klubikilpailuja etelän lämmössä. Esimerkiksi EGA- ja USGA-tasoituksen ylläpito tapahtuu hyvin eri tavoin, mikä tarkoittaa sitä että samalla tasoituksella pelaavat eivät suinkaan ole taitotasoltaan samalla viivalla. Lue lisää täältä.
Putti-Possu kirjoitti: (1.3.2016 0:38:26) Minä en ole pelannut tasoituksellisia kisoja kuin Suomessa ja yleensä vain oman klubin sisäisiö kisoja sekä kaveriporukoissa, jolloin on yleensä sovittu tyyyliinn ’ok, saat skineissä 3 vaikeimmalla 1 eteen’.
Mun henkilökohtainen mielipide on että klubikisat ja -pelaaminen on golfin tärkein osa, koska se liikuttaa massoja. Parit ammattilaiset tai lukuisat niiksi tähtäävät junnut on toki tärkeitä, mutta niiden kansantaloudellinen tai -terveydellinen vaikutus on paljon vähäisempi. Ja tämän takia toimiva tasoitusjärjestelmä tarvitaan. Valtaosa kisakierroksista on Suomessakin tasoituksellisia, sitä en osaa sanoa mikä tilanne on ulkomailla. Kai sielläkin klubikisoja pelataan? Ja jos pelataan, niin olisi kiva että järjestelmät olisi samanlaisia. Ja vaikka ei edes kisatakaan, niin ainahan toi tasoitus tulee jossain vaiheessa kierrosta puheeksi, olisi kiva että ei verrattais ’omenoita ja päärynöitä’. Luettuani Jannen linkin (kiitos siitä, oli valaiseva) täsmennän alkuperäistä vastausta. Millainen olisi hyvä tasoitusjärjestelmä? – puskuri käytössä – ei yksinpelattuja kierroksia – päätös siitä onko tämä tasoituskierros voitaisiin tehdä vaikka kierroksen lopuksi (kunhan sääntöjä on noudatettu) – kaikki kisakierrokset tasoituskierroksia – tasoituksen nousu nopeammaksi kuin EGA:ssa (0.1) – jokainen kierros ei voi olla tasoituskierros, koska ei aina pelata tosissaan. Joskus harjoitellaan usealla pallolla, otetaan chippiä uusiks jne.
Janne Tarmio kirjoitti: (1.3.2016 8:47:59) Esimerkiksi EGA- ja USGA-tasoituksen ylläpito tapahtuu hyvin eri tavoin, mikä tarkoittaa sitä että samalla tasoituksella pelaavat eivät suinkaan ole taitotasoltaan samalla viivalla. ].
Mutta kun eivät ole eri kentiltäkään tulevat, eivätkä eri maista koskaan, oli systeemi mikä tahansa. Tasapuolista ja toimivaa ei ole pystytty luomaan, eikä tulla pystymäänkään. Siksi tämä touhu CBA, AHR ym laskentojen kanssa alkanut huvittaa, koska sama lopputulos olisi saatu paljon pienemmälläkin rahalla ja vaivalla
En täysin yhdy Tapsan pessimistiseen kyynisyyteen tässä asiassa. Kyllä kai säännöllisesti ylläpidetty tasoitus voi parhaimmillaan toimia kohtuullisen toimivana oletusarvona päiväkohtaiselle suoritukselle, vaikka hahlo on luonnollisesti varsin iso. Iso kysymys kuitenkin liittyy siihen, kumpaa tasoituksen halutaan luonnehtivan: potentiaalia vai keskimääräistä suoritusta.
Janne Tarmio kirjoitti: (1.3.2016 9:58:26) En täysin yhdy Tapsan pessimistiseen kyynisyyteen tässä asiassa. Kyllä kai säännöllisesti ylläpidetty tasoitus voi parhaimmillaan toimia kohtuullisen toimivana oletusarvona päiväkohtaiselle suoritukselle, vaikka hahlo on luonnollisesti varsin iso. Iso kysymys kuitenkin liittyy siihen, kumpaa tasoituksen halutaan luonnehtivan: potentiaalia vai keskimääräistä suoritusta.
Ei se pessimististä kyyniyttä vaan elämän tuomaa kokemusta ;) Erilaiset kentät sopivat eri pelaajille ja jo sen kautta helposti 5 lyöntiä eroa suuntaan jos toiseen kahden pelaajan välillä, joskus enemmänkin. Mitkään slopesysteemin säädöt eivät noita eroja tasaa, niin kaunis ajatus kuin se teoriassa onkin. Jo pelkästään keltaisten ja valkoisten ero on taulukossa usein 2 lyöntiä, kortissa 10. Joku lyhytlyöntinen saattaa kapealla kentällä hyötyä lyönnin lyhyydestä ja saavuttaa händärin 6. Tulee sitten vaikka tänne meidän talvitukikohtaan 6000m keltaisilta ja huomaa sen händärin olevan täällä loistokierroksenkin perusteella 20, bäkäriltä 35. Siinä sitä on slouppaajille mietittävää ;)
Tällä hetkellä EGA:n ja USGA:n ero on huima! Kaverilla on tasoitus 5 ja pelaa sen jälkeen 20kertaa 90 lyönnin kierroksen…..EGA tasoitus 7 ja USGA 17!! Aiheuttanut tänäkin talvena porinaa kun samoissa kisoissa pelaavat käyttävät kumpaakin!! Toivottavasti edes vähän systeemit lähentyisivät!!
Millainen olisi hyvä tasoitusjärjestelmä? – puskuri käytössä – ei yksinpelattuja kierroksia – päätös siitä onko tämä tasoituskierros voitaisiin tehdä vaikka kierroksen lopuksi (kunhan sääntöjä on noudatettu) – kaikki kisakierrokset tasoituskierroksia – tasoituksen nousu nopeammaksi kuin EGA:ssa (0.1) – jokainen kierros ei voi olla tasoituskierros, koska ei aina pelata tosissaan. Joskus harjoitellaan usealla pallolla, otetaan chippiä uusiks jne.
Komppaan tasamaan tuupparin listaa paitsi että tasoituksen nopeaan nostamiseen suhtaudun varauksella (ks. perustelu lopussa). Lisäksi lisäisin muutaman kohdan: – tasoituksen laskentaperiaatteen on oltava selkeä = ei edellytä korkeampaa matematiikkaa – ei saa johtaa turhaan kaupallisuuteen (ei edellytyksenä ulkopuolisten asiantuntijoiden suuritöisiä mittauksia tms., ei edellytyksenä kaupalliset kalliit softat tai palvelut) – on oltava ehdoton eli jokaisen tasoituksellisiin kilpailuihin osallistuvan velvollisuutena, myös moraalisesti, tulee olla huolehtia tasoituksestaan. Tähän tulisi liittyä kunnon sanktiot vilpin tapahtuessa. Miten se saadaan aikaan??? Yksi esimerkki alla – on oltava julkinen, myös tasoitushistorian tulee olla jokaisella julkinen (jos et kilpaile, saat sen myös salaiseksi mutta tällöin et voi osallistua tasoituksellisiin kilpailuihin) – HUOM! ei voi olla koskaan täysin oikeudenmukainen kaikissa tasoitusluokissa ja kaikille pelaajan ominaisuuksille (jollekin sopii paremmin joku kenttä, tee, kisamuoto jne) KL:n kysymys on hyvä. Tasoituksen laskeminen menee yhä hankalammaksi ja hankalamaksi. Näyttää siltä että me normigolffarit emme pysy tässä ’kehityksessä’ enää mukana ja lopulta asiasta saattaa tulla monelle meistä vain merkityksetön sivuseikka. Seurauksena on mm se että yhä useammalla tasoitus on pielessä ja tasoituksellisissa kisoissa tulee entistä enemmän epäilyksiä ns. tasoitussuunnittelusta.
Teilori kirjoitti: (1.3.2016 11:53:21) Tällä hetkellä EGA:n ja USGA:n ero on huima! Kaverilla on tasoitus 5 ja pelaa sen jälkeen 20kertaa 90 lyönnin kierroksen…..EGA tasoitus 7 ja USGA 17!! Aiheuttanut tänäkin talvena porinaa kun samoissa kisoissa pelaavat käyttävät kumpaakin!! Toivottavasti edes vähän systeemit lähentyisivät!!
Käyttämäsi esimerkki ei ole kovin hyvä, koska esimerkkipelaajasi tasoitus on jo alkujaan vahvasti pielessä, muuten ei vitosen tasurilla pelata 90 lyönnin kierrosta 20 kertaa peräkkäin. EGA:n järjestelmään vuoden alusta tullut muutos muuten mahdollistaa tasoituksen tarkistamisen jo kahdeksan pelatun kierroksen jälkeen, joten myös EGA:n järjestelmässä esimerkkipelaajasi tasoitus olisi paljon korkeampi kuin mainitsemasi 7, tosin silti paljon pienempi kuin 17. Periaatteellisella tasolla olet osittain oikeassa. Alhaisella tasoituksella EGA:n ja USGA:n tasoitukset eivät juurikaan eroaisi toisistaan ilman tuota idioottimaista CBA-kerrointa, mutta korkeammilla kylläkin. Muutama vuosi sitten pidin kahtena kautena yllä sekä virallista ja laskennallista EGA-tasoitusta että laskennallista USGA-tasoitusta. Kausien päättyessä kaikki kolme olivat puolen yksikön sisällä toisistaan, kauden kestäessä laskennallinen EGA huiteli välillä selvästi alempana kuin virallinen, mutta koko ajan lähellä USGA:ta.
Mielestänin yleismaailmallinen olisi mahdollinen vain jos manner-Euroopassa, Briteissä, Etelä-Afrikassa ja muualla missä on USGAsta poikkeava järjestelmä siirryttäisi USGA järjestelmään. En usko että Atlantin toisella puolella oltaisi kiinnostuneita muutamaan järjestelmää, ainakaan merkittävästi. Sehän on kai käytössä jo koko Amerikan mantereella ja Aussitkin siirtyivät siihen joku vuosi sitten.
KL kirjoitti: (1.3.2016 14:00:02)
Teilori kirjoitti: (1.3.2016 11:53:21) Tällä hetkellä EGA:n ja USGA:n ero on huima! Kaverilla on tasoitus 5 ja pelaa sen jälkeen 20kertaa 90 lyönnin kierroksen…..EGA tasoitus 7 ja USGA 17!! Aiheuttanut tänäkin talvena porinaa kun samoissa kisoissa pelaavat käyttävät kumpaakin!! Toivottavasti edes vähän systeemit lähentyisivät!!
Käyttämäsi esimerkki ei ole kovin hyvä, koska esimerkkipelaajasi tasoitus on jo alkujaan vahvasti pielessä, muuten ei vitosen tasurilla pelata 90 lyönnin kierrosta 20 kertaa peräkkäin. EGA:n järjestelmään vuoden alusta tullut muutos muuten mahdollistaa tasoituksen tarkistamisen jo kahdeksan pelatun kierroksen jälkeen, joten myös EGA:n järjestelmässä esimerkkipelaajasi tasoitus olisi paljon korkeampi kuin mainitsemasi 7, tosin silti paljon pienempi kuin 17. Periaatteellisella tasolla olet osittain oikeassa. Alhaisella tasoituksella EGA:n ja USGA:n tasoitukset eivät juurikaan eroaisi toisistaan ilman tuota idioottimaista CBA-kerrointa, mutta korkeammilla kylläkin. Muutama vuosi sitten pidin kahtena kautena yllä sekä virallista ja laskennallista EGA-tasoitusta että laskennallista USGA-tasoitusta. Kausien päättyessä kaikki kolme olivat puolen yksikön sisällä toisistaan, kauden kestäessä laskennallinen EGA huiteli välillä selvästi alempana kuin virallinen, mutta koko ajan lähellä USGA:ta.
Kysehän ei tainnut olla siitä onko kaverin tasoitus oikea vai ei vaan siitä miten eri tavoin tasoitusjärjestelmät kohtelee kun sattuu menemään useampi kierros päin persettä!!
Tasamaan tuuppari kirjoitti: (1.3.2016 9:13:44) Millainen olisi hyvä tasoitusjärjestelmä? [..] – päätös siitä onko tämä tasoituskierros voitaisiin tehdä vaikka kierroksen lopuksi (kunhan sääntöjä on noudatettu) [..]
Mikä on se asia, josta syystä jälkikäteen päättää jättävänsä kortin? Kierros mennyt hyvin tai kierros mennyt huonosti? Miksi haluat jättää tällaisen manipuloinnin mahdollisuuden? Myönnän että on tilanteita jolloin pitäisi voida vetää pois kierroksensa (ihan esim. säännöissä olevat syytkin keskeyttämiseen). Tällöin tulisi jotenkin voida merkitä itselleen ’did-not-finish’ ilman että sillä on vaikutusta mihinkään. En kuitenkaan näe että olisi oikein, että jälkikäteen ilmoittaudutaan kortin jättäjäksi.
Bogikone kirjoitti: (2.3.2016 8:27:11)
Tasamaan tuuppari kirjoitti: (1.3.2016 9:13:44) Millainen olisi hyvä tasoitusjärjestelmä? [..] – päätös siitä onko tämä tasoituskierros voitaisiin tehdä vaikka kierroksen lopuksi (kunhan sääntöjä on noudatettu) [..]
Mikä on se asia, josta syystä jälkikäteen päättää jättävänsä kortin?
Mikä kullakin. Yks haluaa itselleen mahdollisimman alhaisen tasoituksen, toinen mahdollisimman korkean. Kolmannesta vaan saattaa alkaa tuntumaan, että haluan sittenkin / en halua sittenkään että tämä on tasoituskierros. Itse pidän tasoitusta mahdollisimman alhaalla, mikä saattaa johtua siitä että mulla on melko pieni pippeli.
Teilori kirjoitti: (2.3.2016 7:58:57)
KL kirjoitti: (1.3.2016 14:00:02)
Teilori kirjoitti: (1.3.2016 11:53:21) Tällä hetkellä EGA:n ja USGA:n ero on huima! Kaverilla on tasoitus 5 ja pelaa sen jälkeen 20kertaa 90 lyönnin kierroksen…..EGA tasoitus 7 ja USGA 17!! Aiheuttanut tänäkin talvena porinaa kun samoissa kisoissa pelaavat käyttävät kumpaakin!! Toivottavasti edes vähän systeemit lähentyisivät!!
Käyttämäsi esimerkki ei ole kovin hyvä, koska esimerkkipelaajasi tasoitus on jo alkujaan vahvasti pielessä, muuten ei vitosen tasurilla pelata 90 lyönnin kierrosta 20 kertaa peräkkäin. EGA:n järjestelmään vuoden alusta tullut muutos muuten mahdollistaa tasoituksen tarkistamisen jo kahdeksan pelatun kierroksen jälkeen, joten myös EGA:n järjestelmässä esimerkkipelaajasi tasoitus olisi paljon korkeampi kuin mainitsemasi 7, tosin silti paljon pienempi kuin 17. Periaatteellisella tasolla olet osittain oikeassa. Alhaisella tasoituksella EGA:n ja USGA:n tasoitukset eivät juurikaan eroaisi toisistaan ilman tuota idioottimaista CBA-kerrointa, mutta korkeammilla kylläkin. Muutama vuosi sitten pidin kahtena kautena yllä sekä virallista ja laskennallista EGA-tasoitusta että laskennallista USGA-tasoitusta. Kausien päättyessä kaikki kolme olivat puolen yksikön sisällä toisistaan, kauden kestäessä laskennallinen EGA huiteli välillä selvästi alempana kuin virallinen, mutta koko ajan lähellä USGA:ta.
Kysehän ei tainnut olla siitä onko kaverin tasoitus oikea vai ei vaan siitä miten eri tavoin tasoitusjärjestelmät kohtelee kun sattuu menemään useampi kierros päin persettä!!
Tämä menee nyt vähän asian vierestä, mutta jonkun järjestelmän arvioiminen täysin epärealistisella esimerkillä ei taida antaa oikeaa kuvaa ko. järjestelmästä. Jos joku pelaa monta kierrosta peräkkäin huonosti, niin onko hänen potentiaalinsa kadonnut? Vai onko huonosti pelaamiseen jokin erityinen syy, kuten vamma tms.? Jälkimmäisessä tapauksessa USGA:n järjestelmä korjaa pelaajan tasoituksen itsestään, joskin viiveellä, kun taas EGA:n järjestelmässä asia täytyy korjata pelaajan tasoitusta ylläpitävän yhteisön kautta, mikä tapahtuu tarvittaessa paljon nopeammin kuin USGA:n järjestelmässä. Jos taas pelaajan potentiaali ei ole kadonnut mihinkään, kuvaa EGA:n tasoitus noiden 20 kierroksen jälkeen paremmin pelaajan potentiaalia kuin USGA:n. Mutta kuten sanoin, esimerkki on täysin epärealistinen. Kummassakin tasoitusjärjestelmässä on hyviä ja huonoja puolia. Henkilökohtaisesti pidän USGA:n järjestelmän periaatetta parempana kuin EGA:n, mutta periaatteen toteuttaminen on mielestäni tehty hyvinkin arveluttavalla tavalla, ja nythän yhteen arveluttavaan piirteeseen, eli tasoituskierroksen pelaamiseen yksin on puututtu. EGA:n järjestelmä puolestaan putosi ikkunasta lanseeraamalla tuon kuuluisan korjauskertoimensa, joka nykyisin kulkee CBA:n nimellä.
Bogikone kirjoitti: (2.3.2016 8:27:11)
Tasamaan tuuppari kirjoitti: (1.3.2016 9:13:44) Millainen olisi hyvä tasoitusjärjestelmä? [..] – päätös siitä onko tämä tasoituskierros voitaisiin tehdä vaikka kierroksen lopuksi (kunhan sääntöjä on noudatettu) [..]
Mikä on se asia, josta syystä jälkikäteen päättää jättävänsä kortin? Kierros mennyt hyvin tai kierros mennyt huonosti? Miksi haluat jättää tällaisen manipuloinnin mahdollisuuden? Myönnän että on tilanteita jolloin pitäisi voida vetää pois kierroksensa (ihan esim. säännöissä olevat syytkin keskeyttämiseen). Tällöin tulisi jotenkin voida merkitä itselleen ’did-not-finish’ ilman että sillä on vaikutusta mihinkään. En kuitenkaan näe että olisi oikein, että jälkikäteen ilmoittaudutaan kortin jättäjäksi.
Samaa mieltä Bogikoneen kanssa. Tuo jälkikäteen ilmoittaminen on verrattavissa siihen, että pelaaja päättää vasta kierroksen jälkeen osallistuuko juuri pelaamaansa kilpailuun ja maksaa kilpailumaksun vai ei.
KL kirjoitti: (2.3.2016 12:57:39)
Teilori kirjoitti: (2.3.2016 7:58:57)
KL kirjoitti: (1.3.2016 14:00:02)
Teilori kirjoitti: (1.3.2016 11:53:21) Tällä hetkellä EGA:n ja USGA:n ero on huima! Kaverilla on tasoitus 5 ja pelaa sen jälkeen 20kertaa 90 lyönnin kierroksen…..EGA tasoitus 7 ja USGA 17!! Aiheuttanut tänäkin talvena porinaa kun samoissa kisoissa pelaavat käyttävät kumpaakin!! Toivottavasti edes vähän systeemit lähentyisivät!!
Käyttämäsi esimerkki ei ole kovin hyvä, koska esimerkkipelaajasi tasoitus on jo alkujaan vahvasti pielessä, muuten ei vitosen tasurilla pelata 90 lyönnin kierrosta 20 kertaa peräkkäin. EGA:n järjestelmään vuoden alusta tullut muutos muuten mahdollistaa tasoituksen tarkistamisen jo kahdeksan pelatun kierroksen jälkeen, joten myös EGA:n järjestelmässä esimerkkipelaajasi tasoitus olisi paljon korkeampi kuin mainitsemasi 7, tosin silti paljon pienempi kuin 17. Periaatteellisella tasolla olet osittain oikeassa. Alhaisella tasoituksella EGA:n ja USGA:n tasoitukset eivät juurikaan eroaisi toisistaan ilman tuota idioottimaista CBA-kerrointa, mutta korkeammilla kylläkin. Muutama vuosi sitten pidin kahtena kautena yllä sekä virallista ja laskennallista EGA-tasoitusta että laskennallista USGA-tasoitusta. Kausien päättyessä kaikki kolme olivat puolen yksikön sisällä toisistaan, kauden kestäessä laskennallinen EGA huiteli välillä selvästi alempana kuin virallinen, mutta koko ajan lähellä USGA:ta.
Kysehän ei tainnut olla siitä onko kaverin tasoitus oikea vai ei vaan siitä miten eri tavoin tasoitusjärjestelmät kohtelee kun sattuu menemään useampi kierros päin persettä!!
Tämä menee nyt vähän asian vierestä, mutta jonkun järjestelmän arvioiminen täysin epärealistisella esimerkillä ei taida antaa oikeaa kuvaa ko. järjestelmästä. Jos joku pelaa monta kierrosta peräkkäin huonosti, niin onko hänen potentiaalinsa kadonnut? Vai onko huonosti pelaamiseen jokin erityinen syy, kuten vamma tms.? Jälkimmäisessä tapauksessa USGA:n järjestelmä korjaa pelaajan tasoituksen itsestään, joskin viiveellä, kun taas EGA:n järjestelmässä asia täytyy korjata pelaajan tasoitusta ylläpitävän yhteisön kautta, mikä tapahtuu tarvittaessa paljon nopeammin kuin USGA:n järjestelmässä. Jos taas pelaajan potentiaali ei ole kadonnut mihinkään, kuvaa EGA:n tasoitus noiden 20 kierroksen jälkeen paremmin pelaajan potentiaalia kuin USGA:n. Mutta kuten sanoin, esimerkki on täysin epärealistinen. Kummassakin tasoitusjärjestelmässä on hyviä ja huonoja puolia. Henkilökohtaisesti pidän USGA:n järjestelmän periaatetta parempana kuin EGA:n, mutta periaatteen toteuttaminen on mielestäni tehty hyvinkin arveluttavalla tavalla, ja nythän yhteen arveluttavaan piirteeseen, eli tasoituskierroksen pelaamiseen yksin on puututtu. EGA:n järjestelmä puolestaan putosi ikkunasta lanseeraamalla tuon kuuluisan korjauskertoimensa, joka nykyisin kulkee CBA:n nimellä.
Vai epärealistinen!! Mä oon kuule nähnyt esimerkkejä ihan riitävästi et tiedän mistä puhun!! Ensin on pelattu tuttua kotikenttää ja saatu tasoitus alas ja sitten ulkomaille pelaamaan! Erilainen kuuma ilmasto,ruohon laatu,greenien nopeus,greinien luku taito,päivittin vaihtuva kenttä yms. Eikä oo muuten mitään vammojakaan näkynyt ainakaan ulospäin!! Mut täähän on täysin epärealistista!! Vai?
Teilori kirjoitti: (2.3.2016 16:12:39) Mut täähän on täysin epärealistista!! Vai?
On. Anteeksi, on!!!
Tasamaan tuuppari kirjoitti: (2.3.2016 16:47:16)
Teilori kirjoitti: (2.3.2016 16:12:39) Mut täähän on täysin epärealistista!! Vai?
On. Anteeksi, on!!!
Miksi. Mä olen nähnyt monien jopa alle 5hcp pelaajien tai tuolla seudulla olevien pelaavan liki 90 kierroksia järjestäen, jopa yli. Ongelma on edeleen se, että mikään tasoitusjärjestelmä ei pysty huomioimaan kenttien eroa eri pelaajaprofiilien kesken vaikka kuinka yritetään. Siksi ne kannattaisi palauttaa mahdollisimman yksinkertaiselle tasolle.
ts kirjoitti: (2.3.2016 17:17:30)
Tasamaan tuuppari kirjoitti: (2.3.2016 16:47:16)
Teilori kirjoitti: (2.3.2016 16:12:39) Mut täähän on täysin epärealistista!! Vai?
On. Anteeksi, on!!!
Miksi. Mä olen nähnyt monien jopa alle 5hcp pelaajien tai tuolla seudulla olevien pelaavan liki 90 kierroksia järjestäen, jopa yli. Ongelma on edeleen se, että mikään tasoitusjärjestelmä ei pysty huomioimaan kenttien eroa eri pelaajaprofiilien kesken vaikka kuinka yritetään. Siksi ne kannattaisi palauttaa mahdollisimman yksinkertaiselle tasolle.
Aivan oikein. Pelaaja pelaa ensin avaralla ja pääosin tuulettomalla kotikentällään 250 kierrosta ja sen jälkeen pelaa 20 kierrosta, jokaisen eri kentällä, kaikki itselleen tuntemattomia metsäisiä rännejä ja tuulisia linksejä. Ei liene kenellekään yllätys, että kierrostulokset ovat merkittävästi huonompia. Kysymys kuuluukin, ovatko pelaajan taidot kadonneet tai onko hänen potentiaalinsa huonompi? Ja millä tavalla tasoitusjärjestelmän tulisi tuollaisessa tapauksessa reagoida ja kuinka nopeasti? Jos tasoitus nousee nopeasti, se on totaalisen pielessä pelaajan palattua takaisin kotikentälleen. Jos taas hitaasti, se on pielessä noiden 20 kierroksen osalta. Kumpi on pahempi asia? Yritän suhtautua tasoitusjärjestelmiin ainakin jonkin verran optimistisemmin kuin jäsen ts, mutta yhdyn hänen näkemykseensä siinä, ettei mikään tasoitusjärjestelmä kykene huomioimaan läheskään kaikkea. Lähinnä olen kiinnostunut kuulemaan ihmisten näkemyksiä siitä mitä kaikkea sen pitäisi kyetä huomioimaan.
KL kirjoitti: (2.3.2016 17:34:06) Pelaaja pelaa ensin avaralla ja pääosin tuulettomalla kotikentällään 250 kierrosta ja sen jälkeen pelaa 20 kierrosta, jokaisen eri kentällä, kaikki itselleen tuntemattomia metsäisiä rännejä ja tuulisia linksejä. Ei liene kenellekään yllätys, että kierrostulokset ovat merkittävästi huonompia. .
Eikä se tarvitse mitään noin dramaattistakaan. 5500m pitkällä kotikentällä ja hitailla griineillä painellaan sinne 80 pintaan ja saadaan aikaiseksi tasoitus 5 parilla vähän paremmalla keirroksella. Mennään sitten 6500m pitkälle kentälle ja pieneen tuuleen, niin tulos saattaa olla järjestäen 95 tai yli. Slope antaa tuossa kohti ehkä sellaisen 3-4 lyöntiä enemmän, tulos taas 15-20 lyöntiä. Toisin päin siirtyessä tuo 3 lyöntiä pienempi slope voi hyvinkin toimia, eli pitkältä kentältä lyhyelle siirtyvän kaverin händäri on kohdallaan, toisen ei sinne päinkään. Ratkaisua tuohon tuskin on kellään esittää ja esim USGA:n systeemi nostaisi taas händärin aivan tolkuttoman korkeaksi kun palataan tuolle lyhyelle kentälle
Mä voin kanssa vastata, että ei ole edes mahdollinen kotimaassa. Aikoinaan Virvikissä lyhyt, mutta erittäin kiva kenttä pelata, suosittelen käymään. Tasoitus oli jotain 7,7, jos oikein muistan. Muutto Peuramaalle ja pääsääntöisesti Porkkalaa pelaten, niin ei ole juurikaan tullut laskevia kortteja, tasoitus nousi 9,6:een. No nyt se on 8,6 kiitos tämän AHR-laskennan. Virvikissä kenties siihen pystyisi, mutta ei Porkkalassa/Vanhalla Peuralla. Nousevia kortteja odotettavissa koko ensikausi, jos putit alkaa vähänkin tökkimään. 🙂 Peuramaalla Porkkala on kyllä mun miestä väärin sloupattu, sano siihen kuka tahansa ja mitä tahansa. Toissa vuonna, kun katselin kilpailujen tuloksia niin lähes kaikki kisat, oli CBA:t jotain välillä +2 – +4.
-
JulkaisijaArtikkelit